Ihmisten käyttäytyminen murtaa sieluni.
Mä tiedän että aloitukseni on taas joku trollimagneetti.
Olen aivan tosissaan. Olen kärsinyr pitkäaikaisesta keskivaikeasta/vakavasta masennuksesta. Vuosien jälkeen tulin lääkärin kanssa siihen tulokseen että se on ympäristö joka sairastuttaa mielenmaiseman.
Minulla on vain muutama läheisiä. Kotona on aina onnellinen ja levollinen arki. Niin kauan kun on itsestään kiinni ja miehestä niin kaikki on hyvin. Olemme molemmat fiksuja, kohteliaita, järkeviä, huumorintajuisia.
Sitten kun lähtee aina sinne ulkomaailmaan niin aina saa masentua ihmisten käyttäytymisestä. Asiakaspalvelutyöstä se masennus mulla alkoi 10 vuotta sitten. Yritin kaiken puolin kovettua ja muuttua tylyksi. Mutta kun en ole sellainen. Oli pakko jossain vaiheessa lähteä koska keho ei sietänyt enää satoja tylyjä asiakkaita vuodessa.
Ei se yksittäinen tyly ihminen hetkauta mutta kun niitä on nykyään ehkä jopa yli puolet. Ihan uskomattoman harvinaisia kohtaa iloisen ihmisen joka vain hymyilee.
Olen jotenkin aivan loppu tähän. Naapurit ovat tylyjä, kääntävät pään kaikille jotka yrittävät moikata. Vastaantulevat ihmiset välillä katsovat niin rumasti kun vain voi olla.
Mä itse vaistoan ja koen että ilmapiiri on uskomattoman vi ttumainen ja ynseä. Se vie se oman pienen ilon kokonaan pois.
Koska olen masentunut niin nyt ilahduin kun näin että kukat kukkivat, jäin tujottaa niitä ja hymyilin. Yks nainen tujotti kuin olisin murhaamassa jonkun.
Olen nyt ilkeä. Mutta olen huomannut että nimenomaan nämä 40-50 vuotiaita kouvolatukka tädit, vanhat ukot sekä nämä minä minä olen tärkeä ihminen/merkkivaate ihmiset katsovat aina julmasti.
Onko se tämä nykyajan itsekkyys joka on tehnyt ihmisistä noin tylyjä?
Kommentit (123)
Itse ratkaisin ongelman rakentamalla itselleni "kuplan" joka sisältää vain kaikkea myönteistä, söpöä ja ihanaa. Kaikki negatiivinen jää ulkopuolelle.
Valtaosa ihmisistä on hirviöitä. Se jippo on siinä että etsii niitä muutamia positiivisia, humaaneja tapauksia ja pitääne lähipiirissä.
Antaa hirviöiden selkäänpuukottaa, pettää toisiaan ja vittuilla toisilleen. Ei ole minulta pois kun en enää ole tekemisissä juuri kenenkään ihmisen kanssa.
Aidon mukavan ihmisen tunnistaa heti. Näitä on pieni prosenttiosuus kaikista ihmisistä.
Samoja kokemuksia. Käsittämätöntä, että ihmisten perusilme ja olemus huutaa "haluan tappaa kaikki ja vituttaa koko ajan".
Tämä huono käytös on nimenomaan pahinta keski-ikäisillä ihmisillä ja etenkin naisilla. En osaa sanoa mikä ihme sen tekee.
AP:lle lähetän lämpimiä haleja hymyn kera.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen samoin. Ja itsekin olen todennut että 40- 50 naiset on pahimmillaan. Sen jälkeen tosin tulee jonkin sortin loppuminen eikä tarvitse olla niin pirun kova .
Loppuminen = leppyminen
Tuttuja ajatuksia. Tosin oma "sieluni" varmaan murtui ensimmäistä kertaa jo koulussa kiusaamisen kautta. En ole toipunut kaikesta vieläkään. Tuskin koskaan täysin. Tuttua on myös ihmisten tylyys. Itsekin pysähdyin katsomaan järvelle niin eräät kommentoivat, että mitä tuokin vahtaa. Sama juttu jo koulussa, kun katsoin ikkunasta ( esim lumisadetta) niin sekin oli kuulemma tyhmää ja piti toisten pilkata siitäkin. En itsekään ole mikään paras ja usein hyvin totisen näköinen ( ei hyvita nauraa, kun on surullinen olo), mutta en ole silti ilkeä muille.
Vierailija kirjoitti:
Itse ratkaisin ongelman rakentamalla itselleni "kuplan" joka sisältää vain kaikkea myönteistä, söpöä ja ihanaa. Kaikki negatiivinen jää ulkopuolelle.
Itse taas opettelisin sen jalon taidon, että en välittäisi muiden ihmisten mielipiteistä/ajatuksista paskan vertaa.
Se taito on kultaa. Sen jälkeen ei voi masentua muiden ihmisten toimista, olet aina hallinnassa itse.
Koita erilaisia energiahoitoja, näissä ilmapiiri on tosi positiivinen ja halutaan saada ihmisten hyvinvointi näkyviin ja jakaa sitä muille. Tuollaiset normi terapiat kun ei vaan ole kaikille toimivia, ne painottuu lähinnä lääkkeiden voimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoja kokemuksia. Käsittämätöntä, että ihmisten perusilme ja olemus huutaa "haluan tappaa kaikki ja vituttaa koko ajan".
Tämä huono käytös on nimenomaan pahinta keski-ikäisillä ihmisillä ja etenkin naisilla. En osaa sanoa mikä ihme sen tekee.
AP:lle lähetän lämpimiä haleja hymyn kera.
Itse veikkaan esivaihdevuosia tai ikäkriisiä mikä tuon aiheuttaa.
Voipi olla. Itsellänikin ollut koko elämä täynnä ties mitä kriisiä, mutta olen ymmärtänyt olla purkamatta sitä viattomiin ihmisiin.
Olen kuvailemasi ikäinen nainen. Yläpeukutin sanomaasi, mutta sitten jäin miettimään, että en pidä siitä, että niputat ihmisiä jonkun ominaisuuden, esim. iän perusteella.
Musta toi on teidän omassa päässä. Ette mitenkään tiedä mitä ne toiset ihmiset ajattelevat, kun teette päätelmiä toisten ilmeistä eli ihan itse oletatte heidän ajattelevan jotain pahaa itsestänne ja oikein etsitte "negatiivisia ihmisiä". Ajattelette itse negatiivisesti toisista ihmisistä, joten näette sitä heissä.
Mä en hymyile randomeille ihmisille kadulla, mutta tervehdin naapureita ja olen kohtelias ja iloinen asiakaspalvelijoille ja muille. En koskaan saa huonoa asiakaspalvelua.
Naapuri on saattanut hokea tervehdyksiä liikaa, eikä enää jaksa tai ei tunne jokaista asukasta. Taas tuntemattomilla voi olla omia ongelmia, ehkä voit välttää sellaisia tympeitä. Katso kukkia kun haluat.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuvailemasi ikäinen nainen. Yläpeukutin sanomaasi, mutta sitten jäin miettimään, että en pidä siitä, että niputat ihmisiä jonkun ominaisuuden, esim. iän perusteella.
Kyllä kaikki varmaan ymmärtää, ettei hän tarkoittanut 100 % ko. ihmisistä.
"Yritin kaiken puolin kovettua ja muuttua tylyksi."
Olet nyt ymmärtänyt jotain perustavanlaatuisesti väärin. Miksi pitäisi muuttua tylyksi vaikka jotkut muut olisivatkin tylyjä? Ei sellainen asiaa paranna, vaan päinvastoin joudut entistä hankalampiin tilanteisiin..
Katso peiliin. Jos sinusta tuntuu siltä, että kaikki ovat sinua vastaan ja tuijottavat murhaavasti, mieti, mitä teet ennen kuin sinua ryhdytään tuijottamaan.
Miksi mulla ei ole tällaisia ongelmia? En ole tyly enkä muutenkaan epäkohtelias tuolla "ulkoilmassa". Olisi hyvä oppia ottamaan vähän rennommin asioita. Kaikenlaista hiihtäjää on liikenteessä, eikä sille mitään voi. Jotkut asiat on vain syytä antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. En juuri hymyile, mutta ei se tarkoita ettenkö olisi sisäisesti rauhallinen tai iloinen. Monesti ihmiset myös tulkitsevat toisten olotilan aivan väärin, tämä on hyvin yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Itse ratkaisin ongelman rakentamalla itselleni "kuplan" joka sisältää vain kaikkea myönteistä, söpöä ja ihanaa. Kaikki negatiivinen jää ulkopuolelle.
Miten sitten kun meet ulos? Kauppaan, kadulle kävelemään, töihin, julkisiin jne?
Mua nykyään pienikin negatiivinen ja raskas ilmapiiri pilaa päiväni. Se pieni oma, heiveröinen iloinen kupla on heikompi kun se musta negatiivinen tsunami joka tulee sieltä ulkopuolella.
Minua lohduttaa kun mietin Harry Potterin Ankeuttajat. Sellasia ihmiset ovat. Ne imee koko elinvoiman ja iloisuuden pois. Jäljellä jää vaim harmautta ja kurjuutta.
Nyt on kiva provo. On saatu 40-50 naisetkin mukaan. Tästä on pakko antaa 5/5.
Koska suurimmalla osalla ihmisistä ei ole tuollaista kokemusta, ei ole mahdollista että ihmiset oikeasti olisivat yleisesti tylyjä. Se kokemus on siis harhainen.
Jos suuri osa ihmisistä olisi tylyjä, niin kaikki huomaisivat sen.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kiva provo. On saatu 40-50 naisetkin mukaan. Tästä on pakko antaa 5/5.
Hemmetin autocorrect. Tietenkin kova provo.
Jäätelö lohduttaa ja auttaa.