Miten ihmeessä 35+ nainen voi saada vielä kumppanin?
Siis parisuhdetta tarkoitan, en irtosuhteita. Vinkit jakoon, please.
Kommentit (815)
Tuossa iässä pitäisi olla jo mies löydettynä aikoja sitten ja lapset tehtynä. Semmoset kymmenkunta vuotta myöhässä olet.
Olen siis ilmeisesti missitasoa, kun aina on ollut vientiä rehellisesti vaivaksi asti! Eron jälkeen päädyin uuteen suhteeseen heti kun olin valmis. Bmikin on 23, eli "liikaa" palstaviisauden mukaan.
Samasta kaupungista ei sopivaa tosin välttämättä löydy ja auttaa, jos ei laita liikaa painoa ulkoiselle statukselle. Eksmieheni oli se hyvin tienaava laatikkoleuka, mutta ei se suhdetta onnelliseksi tehnyt. Nykyinen puoliso yhtä köyhä kuin minäkin, mutta ei se haittaa kun tullaan omillamme toimeen ja ollaan onnellisia taivaanrannanmaalareita näin. Paperin pointseja tärkeämpää mulle oli henkinen ja fyysinen yhteys.
Älkää nyt hyvät ihmiset uskoko kaikkia palstajorinoita! Hyvienkin tyyppien suhteet voi päättyä kun elämä muuttaa ihmisiä, ja uusia syntyy. Vaikkei meillä homma toiminut, niin eksänikin löysi sopivamman naisen ja on varmasti hyvä kumppani hänelle. Mutta jos uskoo että elämä on jo ohi niin onhan se. Ajattelee että huonoja vain tarjolla niin muuta ei näe. Tai kuvittelee kilpailevansa 25- vuotiaiden kanssa niin viehättävyys laskee jo pelkästään siksi.
Vierailija kirjoitti:
Ap, HELPOSTI. Itse valitsin itselleni sopivan miehen Tinderistä 35-vuotiaana. Nyt ollaan naimisissa ja meillä on lapsi.
Siellä Tinderissä oli ihan samanlaista kuin reaalimaailmassakin: osa on ääliöitä ja osa mukavia. Rohkeasti nyt vain jonkun kanavan kautta treffailemaan. Parisuhteen haluavia kelpo miehiä on vaikka kuinka paljon.
Naiset yleensä kummaksuvat sitä, kun miesten mielestä naisten on niin helppoa löytää parisuhde ja joka naisen oven takana on sata ehdokasta jonottamassa. Mutta voiko miehiä syyttää tästä kuvitelmasta, kun TE ITSE jatkuvalla syötöllä kerrotte, kuinka OTITTE miehen, kuinka VALITSITTE miehen, kuin PÄÄDYITTE mieheen, jne. jne.
Miksi tarviset mitään kumppania? Yksin parempi olla kuitekinl
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nyt on saanut kuulla jo lähes korvamadoksi asti, on, että nainen kelpaa miehelle vain 25- vuotiaaksi asti. Sen jälkeen nainen on "ruma, käyttämätön, hankala, harppu, turhake, ei haluttava" jne.
Ole siinä/tässä sitten naisena.
Kait sitä sitten pitää omaa hautapaikkaa katsella, koska mitä tässä muutakaan odotella. Harmi vaan, että itse en pidä itseäni yli-ikäisenä rakkauden rintamalle mutta mitä ilmeisimminhän on opittava niin ajattelemaan, että prinssin tekeleet olivat ja menivät aika päivää sitten.
Ihan oikeesti.. Eletään 2020-luvulla ja mietitään fiftarien tavoin mistä saisi miehen. Ihminen pärjää ilmankin. Onneton liitto ei ole mikään 1. prioriteetti.
Niinkö minä kirjoitin? Käsittääkseni en.
Pärjään oikein hyvin itseksenikin, kiitos kysymästä, eli en suinkaan ole epätoivoisena heittäytymässä kaiteelta tai rynnistelemässä tissit heiluen ensimmäisen miehen syliin, joka erehtyy katsomaankaan.Mutta tiedätkö, ihminen kuitenkin kaipaa sitä toista ihmistä. Eikä sitä kaipausta ikä hävitä minnekään. Se, että olisi joku jonka kanssa jakaa edes murusia elämästä, arjen iloja molemminpuolisesti ja puolittaa niitä surujakin tarvittaessa. Huomata, että olisi jollekin joku, jota ottaa kädestä kiinni, jonka kanssa nauraa, velmuilla ja ihan vaan olla.
Sivusta pohdin; miksi ihmeessä joku alapeukuttaa edellistä viestiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, HELPOSTI. Itse valitsin itselleni sopivan miehen Tinderistä 35-vuotiaana. Nyt ollaan naimisissa ja meillä on lapsi.
Siellä Tinderissä oli ihan samanlaista kuin reaalimaailmassakin: osa on ääliöitä ja osa mukavia. Rohkeasti nyt vain jonkun kanavan kautta treffailemaan. Parisuhteen haluavia kelpo miehiä on vaikka kuinka paljon.
Naiset yleensä kummaksuvat sitä, kun miesten mielestä naisten on niin helppoa löytää parisuhde ja joka naisen oven takana on sata ehdokasta jonottamassa. Mutta voiko miehiä syyttää tästä kuvitelmasta, kun TE ITSE jatkuvalla syötöllä kerrotte, kuinka OTITTE miehen, kuinka VALITSITTE miehen, kuin PÄÄDYITTE mieheen, jne. jne.
....ja yhtä moni sitten taas kertoo vastavuoroisesti, ettei saa ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, HELPOSTI. Itse valitsin itselleni sopivan miehen Tinderistä 35-vuotiaana. Nyt ollaan naimisissa ja meillä on lapsi.
Siellä Tinderissä oli ihan samanlaista kuin reaalimaailmassakin: osa on ääliöitä ja osa mukavia. Rohkeasti nyt vain jonkun kanavan kautta treffailemaan. Parisuhteen haluavia kelpo miehiä on vaikka kuinka paljon.
Naiset yleensä kummaksuvat sitä, kun miesten mielestä naisten on niin helppoa löytää parisuhde ja joka naisen oven takana on sata ehdokasta jonottamassa. Mutta voiko miehiä syyttää tästä kuvitelmasta, kun TE ITSE jatkuvalla syötöllä kerrotte, kuinka OTITTE miehen, kuinka VALITSITTE miehen, kuin PÄÄDYITTE mieheen, jne. jne.
No, tästä voi myös vähentää sen provo-osuuden, eli miehet jotka täällä leikkivät naisia. Osa siis löytää kumppanin helposti, osa taas ei. Miehillä ihan sama juttu. Vauvapalstalla taitaa jostain syystä seikkailla vaan enemmän miehiä, joita ei onnista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, HELPOSTI. Itse valitsin itselleni sopivan miehen Tinderistä 35-vuotiaana. Nyt ollaan naimisissa ja meillä on lapsi.
Siellä Tinderissä oli ihan samanlaista kuin reaalimaailmassakin: osa on ääliöitä ja osa mukavia. Rohkeasti nyt vain jonkun kanavan kautta treffailemaan. Parisuhteen haluavia kelpo miehiä on vaikka kuinka paljon.
Naiset yleensä kummaksuvat sitä, kun miesten mielestä naisten on niin helppoa löytää parisuhde ja joka naisen oven takana on sata ehdokasta jonottamassa. Mutta voiko miehiä syyttää tästä kuvitelmasta, kun TE ITSE jatkuvalla syötöllä kerrotte, kuinka OTITTE miehen, kuinka VALITSITTE miehen, kuin PÄÄDYITTE mieheen, jne. jne.
....ja yhtä moni sitten taas kertoo vastavuoroisesti, ettei saa ketään.
Oletko koskaan nähnyt, että yksikään mies olisi sanonut valinneensa naista? Miehillä se ei vaan mene niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, HELPOSTI. Itse valitsin itselleni sopivan miehen Tinderistä 35-vuotiaana. Nyt ollaan naimisissa ja meillä on lapsi.
Siellä Tinderissä oli ihan samanlaista kuin reaalimaailmassakin: osa on ääliöitä ja osa mukavia. Rohkeasti nyt vain jonkun kanavan kautta treffailemaan. Parisuhteen haluavia kelpo miehiä on vaikka kuinka paljon.
Naiset yleensä kummaksuvat sitä, kun miesten mielestä naisten on niin helppoa löytää parisuhde ja joka naisen oven takana on sata ehdokasta jonottamassa. Mutta voiko miehiä syyttää tästä kuvitelmasta, kun TE ITSE jatkuvalla syötöllä kerrotte, kuinka OTITTE miehen, kuinka VALITSITTE miehen, kuin PÄÄDYITTE mieheen, jne. jne.
....ja yhtä moni sitten taas kertoo vastavuoroisesti, ettei saa ketään.
Oletko koskaan nähnyt, että yksikään mies olisi sanonut valinneensa naista? Miehillä se ei vaan mene niin.
Ei, vaan nämä miehet eivät käy vauva-palstalla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta mikä naisella on väärä pituus? Ihan mielenkiinnosta kysyisin.
Yli 165cm, paras on 160cm tai alle. Kropan mittasuhteet on lyhyillä naisilla parhaat, ja muodot korostuu kauniisti.
Miehen pituutta ei saa kysyä. Pitää ottaa mies, joka on päätä pidempi naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö---Oletko jotekin pahasti rupshtanut(lihonut) siis? Katso esim Sanna Marinia, hän on 35, vai 36 vuotias? Luuletko jos hän olisi sinkku, ei olisi vientiÄ?
Ehkä hän ei ole tarpeeksi naisellinen, jotta vientiä olisi.
Mitä iloa on mistään naisellisuudesta, kerta täällä pääset treffailemaan vain jotain nuukia naisvihaajia?
Kaltaisensa yleensä löytävät toisensa.
katkerat miesvihaajat näkevät vain nuukia naisvihaajoa, naiselliset naiset tapaavat hyväkäytöksisiä maskuliinisia (ei huonolla tavalla) miehiä.
Toki ympäristölläkin on väliä mutta sehän on oma valinta onko pellolla levittämässä lantaa vai yöelämässä pankkiirien seurassa.
LOL, kunpa olisikin noin.
Muualla päin maailmaa valtaosa miehekkäistä miehistä tajuaa mikä heidän roolinsa on. Suomessa joutuu erikseen avaamaan auki sanan miehinen mies.No on se rotunainenkin saanut täällä ihan oman merkityksensä jos tavallista rahvasta katselee.
Kuten sanottu, liikut omissa piireissäsi ja sinun kokemuksesi on tuo.
Ai? Nämä valittavat jo siitä jos rotunainen vie heidät Ikeaan ja pyytää pitämään laukkua.
Samaan hengenvetoon maristiin kuinka väsyttävää on antaa mielipide rouvan haluamasta kattilasta. Sekään ei tienkään olisi käynyt että nainen ois ite menny ostamaan kattiloita.En minäkään oikein ikean laadusta ja hintatasosta piittaa joten varmasti ihmettelisin jos joku oikeasti tasokas nainen haluaisi sinne.
Jos vaimoni haluaa kattiloita niin hän voi ottaa rahat käyttötililtämme ja ostaa just mitä haluaa. Ilmoittaa sitten jos siellä ei ole tarpeeksi rahaa jostain syystä.
Oletko ajatellut ettet ole ehkä niin tasokas kuin kuvittelet, ja sen vuoksi et ole löytänyt tasokasta miestä joka ei valittaisi huonekalujen ostamisesta (pidetään erillään se Ikea, jookos)
Taisit juuri haukkua tuon valituksen kirjoittanutta miestä neidiksi? Tollanen topa vilahti av:lla. Mies vain liukui naisensa mukana eikä sanonut mitään.
Miehet on kovia vaatimaan tasa-arvoa. Tasa-arvoon kuuluu yhdenmukaisuus ts. toksinen maskuliinisuus jätetään unholaan. Toksisena pidetään miestä joka edustaa menneiden vuosikymmenten elättäjä- kivimiestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta mikä naisella on väärä pituus? Ihan mielenkiinnosta kysyisin.
Yli 165cm, paras on 160cm tai alle. Kropan mittasuhteet on lyhyillä naisilla parhaat, ja muodot korostuu kauniisti.
Miehen pituutta ei saa kysyä. Pitää ottaa mies, joka on päätä pidempi naista.
Eli deitti sovelluksista ei voi etsiä miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, HELPOSTI. Itse valitsin itselleni sopivan miehen Tinderistä 35-vuotiaana. Nyt ollaan naimisissa ja meillä on lapsi.
Siellä Tinderissä oli ihan samanlaista kuin reaalimaailmassakin: osa on ääliöitä ja osa mukavia. Rohkeasti nyt vain jonkun kanavan kautta treffailemaan. Parisuhteen haluavia kelpo miehiä on vaikka kuinka paljon.
Naiset yleensä kummaksuvat sitä, kun miesten mielestä naisten on niin helppoa löytää parisuhde ja joka naisen oven takana on sata ehdokasta jonottamassa. Mutta voiko miehiä syyttää tästä kuvitelmasta, kun TE ITSE jatkuvalla syötöllä kerrotte, kuinka OTITTE miehen, kuinka VALITSITTE miehen, kuin PÄÄDYITTE mieheen, jne. jne.
....ja yhtä moni sitten taas kertoo vastavuoroisesti, ettei saa ketään.
Oletko koskaan nähnyt, että yksikään mies olisi sanonut valinneensa naista? Miehillä se ei vaan mene niin.
Tiedän paljon miehiä, jotka ovat valinneet naisensa. Jos elät reaalimaailmasta niin myös mies voi olla mieluummin parisuhteessa kuin panoalfana, vaikka joissakin teorioissa tätä ei pidetä mahdollisena lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tarviset mitään kumppania? Yksin parempi olla kuitekinl
Mielikuvat ratkaisee. Mediassa näytetään paljon unelmahäitä ja muutenkin onnellisia perheitä. Tästä muodostuu ajatus: minäkin haluan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tarviset mitään kumppania? Yksin parempi olla kuitekinl
Mielikuvat ratkaisee. Mediassa näytetään paljon unelmahäitä ja muutenkin onnellisia perheitä. Tästä muodostuu ajatus: minäkin haluan.
Ööööö tai sitten se vaan on täysin luonnollista??? Varmaan suurin osa ihmisistä haluaa elämänkumppanin, vaikkei töllöstä tulisikaan unelmahäitä... nykyään siitä on vaan tullut vaikeaa tavallisille ihmisille, kun ulkonäkövaatimukset on täysin epärealistisia kiitos somen ja ihmissuhteet usein kertakäyttökamaa kiitos tinderin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tarviset mitään kumppania? Yksin parempi olla kuitekinl
Mielikuvat ratkaisee. Mediassa näytetään paljon unelmahäitä ja muutenkin onnellisia perheitä. Tästä muodostuu ajatus: minäkin haluan.
Ööööö tai sitten se vaan on täysin luonnollista??? Varmaan suurin osa ihmisistä haluaa elämänkumppanin, vaikkei töllöstä tulisikaan unelmahäitä... nykyään siitä on vaan tullut vaikeaa tavallisille ihmisille, kun ulkonäkövaatimukset on täysin epärealistisia kiitos somen ja ihmissuhteet usein kertakäyttökamaa kiitos tinderin...
Mä oon ihan tylsän näköinen eikä seurasta ole ikinä ollut puutetta. Melkeinpä toivoisin voivani lahjoittaa meteni jollekin toiselle joka haluaa seuraa.
Mede = kukkamede millä houkutellaan pölyttäjiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kerropa sinun pituus ja paino. Niistä voi löytyä syy myös, kun miestä ei löydy..
En ole ap, mutta mikä naisella on väärä pituus? Ihan mielenkiinnosta kysyisin.
Yli 170 cm.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, HELPOSTI. Itse valitsin itselleni sopivan miehen Tinderistä 35-vuotiaana. Nyt ollaan naimisissa ja meillä on lapsi.
Siellä Tinderissä oli ihan samanlaista kuin reaalimaailmassakin: osa on ääliöitä ja osa mukavia. Rohkeasti nyt vain jonkun kanavan kautta treffailemaan. Parisuhteen haluavia kelpo miehiä on vaikka kuinka paljon.
Taas tämä sama sana, valita. Et voi valita ihmistä joka ei halua juuri sinua. Ja mikään ei takaa että Tinderissä olisi yhtäkään tyyppiä joka haluaisi. "Valitsin itselleni sopivan". Ei voi kuin silmiä pyörittää.
Mahdat olla vastenmielinen. Katkera ja vittumainen selvästi vähintään. Tavisnaisillakin on mistä valita, sinulla sitten ei :)
Kummallista. Itselläni takana yksi pitkä suhde, josta lapsi. Erosimme kun olin n.30-vuotias. Siinä haavoja nuollessa melkein aloin uskomaan näitä netin totuuksia ettei yh kelpaa enää koskaan kenellekään. Noin 35-vuotiaana olin bailaamassa laittamattomana, remonttiryysyissä, kun tapasin itseäni nuoremman miehen, jonka kanssa seurustelimme kolmisen vuotta. Vuoden sinkkuuden jälkeen tapailin vuoden kollegaa. Siitä ei sen kummempaa kehittynyt. Tuossa välissä perheeni oli kasvanut sekä kissoilla että koirilla - eli olin tuominnut itseni sinkkuuteen, eikö?
Sitten tapasin itseäni yhdeksän vuotta nuoremman miehen - funny enough- koiralenkillä. Menimme kihloihin, suunnittelimme tulevaisuutta, mutta sitten hän sairastui ja menehtyi.
Nyt alan taas availla silmiäni ja sydäntäni rakkauden suhteen, ja vientiä näyttäisi olevan.
Kaikki miehet ovat olleet komeita, sydämellisiä ja fiksuja. Itselleni ei tuota mitään ongelmaa olla sinkkuna, ja ainoa ehdoton kriteerini aloittaa parisuhde on molemminpuolinen rakastuminen. "Ihan kiva" ei vaan riitä.
Eli neuvoksi antaisin: tutustu itseesi, arvosta itseäsi, nauti elämästä rennosti ja pidä itsesi avoimena❤
No olen eri mieltä "koulutuksesta" siinä mielessä, että eihän kenenkään kanssa ekalla kerralla tiedä kaikkea. Eihän sitä tiedä kenen kanssa kemiat kohtaa. Mutta sinänsä joo ei minua haittaa jos sen takia ei minua halua deittailla. Pointtinani vain on että siis 20 täytettyäni aloin etsiä kumppania ja tässä sitä edelleen ollaan, ilman minkäänlaista säätöä tai yhdenyönjuttuakaan. Olisin mielelläni "kouluttautunut" jo 15 vuotta sitten.