Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Epäreilu perinnönjako vanhemmiltani? Tuli vähän paha mieli, mutta jokainen tekee miten tekee.
17.08.2006 |
Vanhempani jostain syystä haluaa tehdä testamentin kahden lapsensa välille ennen kuolemaansa.
Testamentti menee niin että rahallisesta arvosta että minä saan 1/6 ja veljeni 5/6.
Älkää hermostuko, en ole ahne ja jokainen saa jakaa omaisuutensa kuten haluaa.
Paha mieli tuli siitä, kun vanhemmat pitivät juhlallisen puheen, että he haluavat olla kohdella meitä tasavertaisesti ja tehdä asian selväksi ettei tarvi heidän kuolemansa jälkeen riidellä. Heillä oli siis hyvä tarkoitus, ymmärsin. Kuitenkin heidän mukaan veljeni _kuuluu_ saada enemmän, koska: hän on poika, hänen pitää elättää perheensä, hänellä on yksityisyritys, jossa on enemmän riskejä, toisin kuin minä joka olen (pienipalkkainen) palkansaaja. Lisäksi omaisuuden tulee pysyä suvussa.
Siis minäkö tyttärenä en ansaitse sukupuoleni takia yhtä paljon, minunko ei pidä elättää perhettäni ja minunko avioliittoni on niin riski, että sitä kautta omaisuus vuotaa ulos.
Miltä teistä tällainen tilanne tuntuisi? Yllätti täysin vanhempieni perustelut. Etenkin kun he olivat ne vielä huolella harkinneet ja ne vilpittömässä mielessä esittivät.
Kommentit (106)
Vierailija:
omaisuuden jako menee niin että veli saa halvalla sukupolvenvaihdoskaupalla yrityksen liitännäiselinkeinoineen. Tämän jälkeen jää vielä yrityksen ulkopuolista omaisuutta, josta siitäkin veljen kuuluu saada enemmän kuin puolet. Tämä kompensoi sekä yritysriskiä että veljen perheenelätyspakkoa ja näitä muita epäreiluja perusteita. Minä saan pienen osan jaettavasta, ja se on kuulemma oikeudenmukaisesti minulle ihan riittävä.Vaikka testamentti kumottaisiin ja tehtäisiin uusi, mikään ei poista sitä että tuossa ihan ekassa viestissä on se, minkä vanhempani ajattelevat olevan oikea jako lastensa välillä.
Voi kyynel. Pahemmalta vaan tuntuu kun tätä kirjoittaa. Kiitos muuten tosi asiallisista kommenteista. Niin muuten vielä oli epäsuorasti puhetta siitäkin että kun veljellä on 3 lasta, meillä 2, niin veljeäkin on sitten perimässä enemmän, joten heillekin pitää olla jaettavaa enemmän.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni on osoittanut sen minulle monin jo lapsesta asti, eikä hän ole vanhetessaan muuttanut käsityksiään. Hänen ajatuksensa perinnönjaosta on se, että hän aikoo tavalla tai toisella antaa koko tilan yhdelle veljeni lapsista heti, kun tämä on täysi-ikäinen. Tällä lausunnollaan hän ensinnäkin mitätöi vaimonsa kokonaan - äitini tietenkin omistaa puolet tilasta ja olen aika varma, ettei hän halua koko perinnön menevän yhdelle kahdeksasta lapsenlapsesta. Meitä on viisi sisarusta, joten isäni aikoo syrjäyttää neljä sisaruslinjaa kokonaan. Aika utopistinen ajatus, että suostuisimme tuumaan!
Kerro kerrankin vanhemmillesi rehellinen mielipiteesi ja tuuleta tunteitasi! Jos he ymmärtävät yskän, he pyytävät anteeksi ja korjaavat virheensä. Ja jos taas eivät, no... Mitä enää voit menettää? Tuo teko osoittaa, mitä he sinusta ajattelevat.
Pidä puolesi, sinä et ole väärässä!
pahalta tuntuu sukupuolen takia eriarvoistaminen. Tämä asia tulee varmasti vaikuttamaan sinun ja vanhempiesi väliin jatkossa.
Vanhoilla ihmisillä voi olla höperyyttä, esim. alkavaa dementiaa. Heidät voidaan myös helposti " aivopestä" niiden toimesta jotka ovat läheisessä vaikutuspiirissä. Voidaan myös kiristää esim. vanhusten turvattomuuden-tunteella ja käyttää kaikenlaista manipulointia.
Kokemusta on tällaisesta, ei tosin omien vanhempien vaan vieraamman sukulaisen testamentin jälkikahinoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maaseudulla mies on Mies. Tytöille riittää aina joku kiva lipasto muistoksi. Tytöt eivät tarvitse omaisuutta, paitsi ompelurasian. Ja miksipä tarvitsisin, onhan minullakin jo ikioma Mies. Voin häneltä aina pyytää kaupparahaa, jos ostaisin vaikka uudet sukkahousut.
*ap alkoi hitaasti mutta varmasti suuttua*
Ilmeisesti vanhemmille yritys on niin rakas, että sen jatkaja saa kuun taivaalta. Tosin aina ovat puheissaankin olleet sillä kannalla että veli jatkaa, ja minun kiinnostus ja taipumukset ovat toisaalla. En ole kuitenkaan koskaan kieltäytynyt yritystoiminnasta ja näin heitä loukannut tms.
Olen kiltti. En suutu, en riitele. Sivuutan paljon epäasiallista käytöstä (esim käly " taloontullessaan" ). Olen tähän asti kokenut että minua arvostetaan tasavertaisesti veljeni kanssa. En vaan tajunnut että se osoitetaan rahalla näin selvästi.
Ehken nyt vähään aikaan tee mitään. Vai puhuisinko ensin veljeni kanssa? Tosin veljeni on juonessa mukana, koska ei ollut mistään yllättynyt ja mekaanisesti vaan nyökytteli ja toisteli että aivanaivan. Minulle oli ihan yllätys että nyt on se hetki kun puhutaan tällaisestä asiasta.
ap
Mitäs jos veljesi haluaa myydä perinnöksi saamansa maatilan vanhempiesi kuoleman jälkeen ja saa siitä rahaa vaikka miljoona euroa? Sillä rahalla herra sitten pullistelee loppuelämänsä ilman yrittäjyyden riskejä ja sinä jatkat työntekoa nälkäpalkalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo 10-vuotiaasta asti hänellä oli aina perusteluna, että ei tuolle xxx:lle voi sitä asiaa antaa, kun hän menee kuitenkin naimisiin ja se tavara siirtyy toiselle miehelle. Isäni mielestä tulevan mieheni olisi kai pitänyt elättää minua syntymästäni asti. Pojan sen sijaan katsotaan kuuluvan talon omaisuuteen ja kartuttavan sitä. Ihan niin kuin pojat eivät muuttaisi tilan ulkopuolelle ja veisi niitä mopojaan ja autojaan mukanaan. Meillä perheen pojille siis ostettiin mopot ja autot heti kun he ulottuivat polkimille, minulle ei tahtonut löytyä polkupyörääkään. Kun jos en rikkoisi sitä siihen mennessä kun menen naimisiin niin se siirtyisi eri nimiseen sukuun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu että ne ovat kaikki liittoutuneet mua vastaan. Äitikin oli lähtiessä niin helpottunut että " kun saatiin nää tulevaisuudenasiatkin selviksi" . Ehkä ne tekee veljelle pykälän, että perinnön ehto olla myymättä yritystä.
No siitäkin päässee kikkailemalla, epärehellisyydelle on aina sijaa kun on vilpillinen mieli.
ap
Vierailija:
Mitäs jos veljesi haluaa myydä perinnöksi saamansa maatilan vanhempiesi kuoleman jälkeen ja saa siitä rahaa vaikka miljoona euroa? Sillä rahalla herra sitten pullistelee loppuelämänsä ilman yrittäjyyden riskejä ja sinä jatkat työntekoa nälkäpalkalla...
Eihän tuo neuvotteluasetelma ollut ollenkaan tasapuolinen. Vanhempasi olivat valmistelleet tilannetta varmasti pitkään ja neuvotelleet siitä veljesikin kanssa. Sinulle se esitettiin valmiina, jotta häkeltyisit ja hyväksyisit sen. Veljesi voisi sitten vanhempiesi kuoleman jälkeen todeta, että ethän sinä sanonut silloin mitään.
Sano vanhemmillesi, että haluat puhua asiasta vielä uudestaan, koska sinun pitää saada ajatteluaikaa, asia on niin iso. Neuvottele siinä välillä hyvän asianajajan kanssa ja palaa sitten kertomaan mielipiteesi. Sinulla on oikeus vähintään kertoa, mitä mieltä olet, vaikka vanhemmillasi on tietysti oikeus tehdä haluamansalainen testamentti. Älä jätä heitä siihen luuloon, että olet hyväksynyt sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille ihanat av:läiset. Kyllä tuli tällä kertaa niin yhtenevää palautetta, että selvää on, että jollain tapaa tähän asiaan palaan. Tulen ainakin kysymään vanhemmilta tätä oikeudenmukaisuusjuttua. Että ihanko ovat tätä mieltä.
Kiitos ja hyvää yötä!
Ap
Tiedän tapauksen, jossa vanhemmat antoivat kaikille lapsilleen täsmälleen samansuuruisen häälahjan. Siinä oli vaan se pikku juttu, että 15 vuodessa rahan arvo oli ehtinyt aika lailla muuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Tiedän tapauksen, jossa vanhemmat antoivat kaikille lapsilleen täsmälleen samansuuruisen häälahjan. Siinä oli vaan se pikku juttu, että 15 vuodessa rahan arvo oli ehtinyt aika lailla muuttua.
Että he todella uskovat tekevänsä oikein. Eli ehkä ehka keskustelusävy voisi todella olla ystävällinen (teillähän oli hyvät välit muutenkin), eikä syyttävä.
Vierailija:
Vierailija:
Tiedän tapauksen, jossa vanhemmat antoivat kaikille lapsilleen täsmälleen samansuuruisen häälahjan. Siinä oli vaan se pikku juttu, että 15 vuodessa rahan arvo oli ehtinyt aika lailla muuttua.
Vierailija:
Vierailija:
Vierailija:
Tiedän tapauksen, jossa vanhemmat antoivat kaikille lapsilleen täsmälleen samansuuruisen häälahjan. Siinä oli vaan se pikku juttu, että 15 vuodessa rahan arvo oli ehtinyt aika lailla muuttua.
Minulla myös armas velikulta, joka rakkaista rakkain. Ainut ero että sille on jo nyt vanhempien eläessä jaettu firman osakkuus, asuinkiinteistö, rahaa, rivitalo-osake ym. ym. Papereihin on laitettu että tämä EI OLE ennakkoperintö. Pitäähän pojan saada.
Ei se mitään, eihän se mun omaisuutta edes ole ja ne saa tehdä mitä haluaa, MUTTA välillä kun lasken senttejäni että saan lapsille ruokaa ja aherran suurella 1400 euron kuukausipalkalla ja kuulen kuinka tämä paska on taas ollu kylpylässä tai laskettelemassa alpeilla tulee väkisinkin itku. Joulun tää paska vietti singaporessa akkoineen ja anoppeineen, jotka isi maksoi. Mä tarjosin kotonani vanhemmilleni jouluaterian. Täähän on vain elämää.
ei vanha koira uusia temppuja opi.
Uskon että he arvostavat sinua ja veljeäsi yhtä paljon, mutta eri tavalla, ja ehkä tässä on enemmän kyse sukutilan turvaamisesta kuin toisen suosimisesta. Kauanko tila on ollut suvussa?
Onko sinulla syytä epäillä että veljesi aikoisi myydä tilan joskus tulevaisuudessa?
Alue: Aihe vapaa
Sun on sanottava suoraan heille mitä mieltä olet asioista muuten katkeroidut ja se taas ei ole mukavaa kellekkään. Vanhempasi ovat väärässä ja häpeä on heidän puolellaan mutta sinulla on täysi oikeus puolustautua. Veljesi oliis pitänyt myös ehdottomasti kommentoida asiaa mutta ahneus ajaa vissiin kaiken edelle.