Epäreilu perinnönjako vanhemmiltani? Tuli vähän paha mieli, mutta jokainen tekee miten tekee.

kissanpäivät. Lapsiakin tehty sen verran että voi hyvin olla suurperheen uupunut äiti.

Jämäkkyys ei ole aggressivisuutta!



Ihmisten reiluus hupenee kun perintöä jaetaan. Meillä suvussa ihan (muissa oloissa) järkevät ja keskituloiset ihmiset on melkein verissäpäin tapelleet hautajaisissa jostain parikymmentä vuotta vanhasta piirongista (ei siis edes antiikkia tai erityistä muistoarvoa)



Itse tekisin niin että sanoisin veljelle ihan tyynesti ja rauhallisesti, että en nyt viiti vanhempia tällä vaivata, mutta tosiasiahan on, etten minä voi hyväksyä lain mukaisen osuuteni viemistä testamentilla. Että se on vain yksinkertainen paperiasia, kun heidän kuoltuaan tulet vaatimaan lakiosasi.



luultavasti kantelee vanhemmillesi aj sitten voit selittää heille, ettei tämä Suomen lakien mukaan ole pienimmissäkään määrin oikeudenmukainen järjestely. Että voihan heillä olla tuollainen oikeustaju mutta sinulla ja Suomen eduskunnalla on ihan eri oikeustaju.



....jos muuten haluavat huomioida lastenlasten määrän, voivat teidän lakiosista (50% omaisuudestaan) jäljelle jäävästä osuudesta testamentata jokaiselle lapsenlapselle saman summan. MInusta se olisi ihan reilua.

Vierailija:

....jos muuten haluavat huomioida lastenlasten määrän, voivat teidän lakiosista (50% omaisuudestaan) jäljelle jäävästä osuudesta testamentata jokaiselle lapsenlapselle saman summan. MInusta se olisi ihan reilua.

Jos lapsen lapsia syntyy isovanhempien kuoleman jälkeen tai testamentin teon jälkeen, eikä sitä laadita uudelleen, niin nämä lapsenlapset jäävät vähemmälle kuin muut lapsenlapset, heidän kannaltaan olisi turvallisempaa, että perintö olisi mennyt perintökaaren mukaan

Sorry, ei mitään uutisia. En ole vielä ryhtynyt mihinkään toimiin. Mietin tässä ihan rauhassa, että mikä tämä juttu oikein on ja mikä on se tärkein pointti, jonka haluan saada perille sekä vanhemmilleni että samalla veljelleni.



Kerrataan vielä, että minustakin olisi reilua, että veli saisi tilan vaikka niine hyvineen mutta sen ulkopuoliselle omaisuudelle en näe muuta reilua jakoperustetta kun 1/2. Jos siihen reiluuteen pyritään. Näin vanhempani ilmoittivat, ja sehän olikin kaiken alku ja juuri, että tämäkö on tosiaan heidän käsitys reiluudesta.



Ap

Tarkista mistä tahansa tilastosta tai kaupunkien nettisivuilta yms: laitospaikkoja vanhuksille on vähennetty viimeisten 10 vuoden aikana todella paljon, vaikka vanhusten määrä on jatkuvassa kasvussa. Enää ei ole olemassa vanhainkoteja tai palveluasuntoja, joihin voisi mennä odottamaan vanhuutta 65-vuotiaana. Virallisen kaanonin mukaan vanhusten kotihoitoa tuetaan voimakkaasti, mutta käytännössä tuki ei ole kasvanut, vaikka siis kotihoito ja vanhusten määrä ovat kasvaneet.



Kotona hoidetaan nykyään kaikki jotka vähänkin pystytään. Vanhuksille laitetaan turvanappi ranteeseen ja kotipalvelu tai -sairaanhoitaja käy silloin tällöin katsomassa. Vanhusten hoito on käytännössä erittäin paljon omaishoitajien harteilla.



Niitä, jotka ovat niin huonossa kunnossa, että ovat onnistuneet saamaan laitospaikan, ei ehditä syöttää eikä auttaa vessaan. Omaiset käyvät syöttämässä päivittäin, jotta vanhus ei nääntyisi nälkään. Jopa puolet pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista on aliravittuja.

mummon kolme tytärtä käyvät vuorotellen ruokkimassa ja auttamassa mummoa vessaan. Viikonloppuisin, kun mummon luona ei käy lainkaan henkilökuntaa, hänen luonaan on aina joku sisaruksista. Myös viikolla on pakko käydä tarkistamassa, että mummo saa ruokaa.

Vierailija:

Ei satu olemaan ketään oikeita emäntiä tai maatalon kasvatteja, onko tiedossa muita kokemuksia? Luulisi että on, tämä on melko yleistä että tilaa jatkava saa enemmän kun muut, mutta missä määrin?

ap

Sinä sanot luulevasi, että tuollainen on melko yleistä. Minä en ole moisesta koskaan kuullut, vaikka eipä noista perinnönjaoista kylillä huudella. Itse olen siis emäntä sekä myös lapsuudessa maatalon kasvatti.

Minulla on kokemusta aivan päinvastaisesta tilanteesta. Kun mumminin kuoli, oli myöskin jo etukäteen tiedossa, että mummin tarkoitus oli jättää äitini perinnöttömäksi. Mummilla siis kaksi tytärtä, joista äitini toinen. Syy perinnöttä jättämiseen oli se, että äiti oli saanut hoitaa mummin maatilaa, ei siis ollut saanut sitä, eikä oltu tehty sukupolvenvaihdosta, vaan äitini sai viljellä tilaa vuokralla. Mummi ilmeisesti katsoi, että äitini hyötyi tästä niin, että halusi antaa omaisuutensa toiselle tyttärelleen. Ja näin sitten tehtiin, koska testamentti oli tehty. Äitini sai lakiosan, eli sen neljänneksen, mistä tässäkin ketjussa on puhuttu ja toinen tytär loput. Eli jako meni aivan päinvastoin kuin ap:llä.

Tila ei kuitenkaan ikinä ole ollut äitini nimissä, sillä veljeni osti sen jo ennen mummin kuolemaa. Aivan selvää minulle ei ole, että mikä osuus näistä tilakaupan rahoista on kulkeutunut kenellekin.

Sitten toisesta asiasta, mitä ap on puhellut, eli siitä sukupolvenvaihdoksesta ja tilan jatkamisesta. Nykyään maatilan sukupolvenvaihdokset on tapana tehdä niin, että mitään sisarosuuksia ei makseta. Eli maatilaa ei katsota sellaiseksi omaisuudeksi, jonka kaikki perisivät, vaan se on elinkeino, jonka elinkeinon jatkaja ostaa edellisiltä tilallisilta. Tämän käytänteen tarkoituksena on, ettei tiloja pilkottaisi kaikkien sisarusten kesken, vaan ne pysyisivät kokonaisina ja näin ollen elinkelpoisina. Tämä on myös tilanpidon jatkamisen kannalta hyvä ratkaisu. Eli sen asian voit ap antaa aivan rauhassa mennä juuri niin kuin on mennäkseen. Annat veljesi ostaa tilan sukupolvenvaihdoksessa, etkä oleta siitä mitään sinulle lohkeavan. Niin se nykyään menee, ja joutuuhan veljesi sitä tilaa vastaan antamaan sievoisen läjän rahaa.

Mutta tilan ulkopuolinen omaisuus on asia erikseen. Minun mielestäni sitä ei ole yleensä mitään syytä jakaa epätasaisesti. Yllä kerroin esimerkin, kuinka myös voi ajatella. Ja vaikka äidilleni niin kävikin, ja aivan lain puitteissa, ei hän koskaan pitänyt sitä mitenkään reiluna ratkaisuna.

maksetun ja käyvän välinen erotus on rintaperilliselle ennakoperintö. Eli se huomioidaan sitten perinnönjaossa, jos ap tätä vaatii.

Leski ei peri mitään, jos on lapsia, mutta hän saa puolet heidän yhteenlasketusta omaisuudestaan, jos ei ole avioehtoa.

veljeni osti vanhemmiltamme tilan, maksoi siitä noin puolet sen todellisesta arvosta. Näin ollen veljeni sai ikäänkuin jo oman osansa perinnöstä ja kun vanhempamme kuolevat, saa veljeni lakiosansa ja minä loput. Ja ennenkuin joku älähtää että epäreilua niin voin kertoa että se mitä tulee jäämään minulle on jokunen hehtaari metsää ja omakotitalo jonka isäni on itse rakentanut. Mielestäni tämä jako menee aivan oikein.

Eli tässä tapauksess pistää vihaksi mieheni puolesta tämä lainsäädäntö. Osti itselleen työpaikan 2,65 milj markalla. Nyt sisar on saanut sisarosuutensa ja kun appivanhemmista aika jättää saa vielä puolet heidän irtaimesta omaisuudestaan, kallis eukko! Lapseton tosin ja jos ei ymmärrä tehdä testamenttia perii poikamme lopulta koko helahoidon. Ei paha, mutta kallis ratkaisu tuokin, perintövero.

Vierailija:

että en osaa ajatella että minun kuuluu saada jotain perintöä, että vanhempieni omaisuudesta osa kuuluu minulle. Minusta se kaikki on vaan ylimäärästä hyvää, jota ehkä voin saada. Voivathan he elinaikanaan hassata kaikki pois, niin turha laskea jo etukäteen mitä tulevilla perintorahoilla tekee.

Mutta kiukku alkaa nousta, kun huomaan että veljen mielestä hänen ehkä kuuluu saada jotain, siis periä eläviä vanhempiaan, että millä oikeudella. Ja kun ihmismieli on ahne, niin kylläpä se voi veljen ja vaimonsa mieli muuttua vielä uskomaan ihan oikeasti että heillä on niin raskasta tilan kanssa että näin se menikin ihan oikein.

Ei satu olemaan ketään oikeita emäntiä tai maatalon kasvatteja, onko tiedossa muita kokemuksia? Luulisi että on, tämä on melko yleistä että tilaa jatkava saa enemmän kun muut, mutta missä määrin?

ap

Ainakin nykykäytännön mukaan (lakiahan haluttaisiin muuttaa) rintaperillisille on jätettävä vähintään lakiosa, joka on 50 % pesän arvosta. Tämä sitten puolitetaan sinun ja veljesi kesken => 25 % kuulu sinulle.



Voit mennä vaikka kunnallisen oikeusavustajan puheille, jos ei ole varaa maksulliseen lakimieheen.

Olen kertonut että minusta väärin. Äiti ja veli katkaisivat välit minuun, käly ja äitini haukkuivat että minulla viiraa päässä ja muuta p***aa. Nyt ei olla enää missään tekemisissä ja äitini mielestä mitään väärää he eivät ole tehneet. Oikeutta en tule heiltä saamaan ilman lakimiestä, se aika koittanee jos äitini kuolee ennen minua. Toisaalta uskon että tuollaiset luonnehäiriöiset tulevat kyllä saamaan palkkanssa muissa yhteyksissä.



Terkkuja kälylle!

Jos hän on kerran itse tehnyt sen valinnan, ettei laita tikkua ristiin perheyrityksen eteen, niin mielestäni silloin vanhempien ratkaisu on ymmärrettävä.

Yleensäkin on ärsyttävää, että tytöt/naiset lähtevät niin huonosti mukaan perheyritysten toimintaan. Sitten itketään, kun ei saada yrityksestä osaa perinnössä.

Näitä juttuja kannattaisi miettiä silloin kun tekee uravalintaa...

Jos ap saisi tasaveroisen osuuden yrityksestä, olisi hän tasaveroinen tekemään päätöksiä veljensä kanssa. Se taas olisi väärin jos veli kerran on hoitanut yritystä ja ap täysin muulla alalla.

Tiedän tapauksia, joissa sisaruksia on jäänyt osakkaiksi, ja he sitten saavat vuosittain firmasta osinkoja, mutta eivät muuten osallistu firman toimintaan. Eikö ap:kin voisi tehdä näin? Saisit sitten vähän tuloja firmasta jos omistaisit siitä tuon 25% ?

van yrityksen _ulkopuolisesta omaisuudesta. Ap: n vanhemmat ei ole valmiita jakamaa edes niistä ap: lle lakiosuutta. Ja _sitä tässä kauhistellaan.

Eikö olisi viisaampaa ajatella niin, että kaikki mitä saa perinnöksi, on ylimääräistä, lisää. Toiseksi, minusta jokaisella pitäisi olla oikeus tehdä omaisuudelleen mitä haluaa, kommaridemarit ovat vain päässeet lain avulla tuohonkin sotkeutumaan. Jokaisella on oma oikeudentajunsa ja sitä kyllä pitäisi saada käyttää ainakin omaan omaisuuteen. Kateus on vaan niin yleistynyt, mihinkään ei olla tyytyväisiä vaan toiselle pitää olla kateellinen. Eikö osata olla tyytyväisiä siihen mitä itsellä on ja jos tulee jostakin lisää, niin olla siitä vielä kiitollinen. Ole kiitollinen vanhemmillesi, että heilä on antaa sulle se 1/6 osa omaisuudestaan, mitä se sitten lieneekään.

Millainen vanhempi suosii yhtä lasta toisen kustannuksella?

1995 maatilan vanhemmiltaan 800 000 silloisella markalla. Heitä on kolme sisarusta ja mitään sisarosuuksia ei ole jaettu. Muilla sisaruksilla oli jo 1995 omat asunnot ja työpaikat muualla ja heillä ei ollut kiinostusta maitotilan pitoon. Appivanhempani osuvat tässä lähellä omassa" vanhustentalossaan" ja sitten kun he kuolevat niin se on heidän oma asiansa saavatko kaikki sisarukset tasapuolisesti perintöä vai saavatko mieheni kaksi sisarusta miestäni enemmän.

112 puhuu asiaa. Jokainen päättäkööt itse omista rojuistaan, muilla ei pitäisi olla siihen nokan koputtamista, oli sukulainen tai valtio. Perintöverokin on ihan hanurista, siitä omaisuudesta on jo vero maksettu. Perintölaki pitäisi olla vain sitä varten, että testamenttia ei olla tehty.

Älä suostu tuohon!