HS Espoolaisen DI:n elinikä on n. 12vuotta pidempi kuin kainuulaisen pientuloisen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, että keskustelu on mennyt jankkaamiseksi siitä, voiko jokainen olla DI. Miten olisi kuitenkin elinikäerot? Ne tässä on se juttu.

Ei ole jännää vaan täysin tyhmää väittää, että kaikki voivat kouluttautua rahakkaisiin hommiin. Tämä yhteiskunta ei toimi sillä, että kaikki ovat insinöörejä. Yhteiskunta itseasiassa vaatii sen, että osa on työttömänä, osa siivoaa ja osa ajaa bussia, tai seisoo tehtaassa valmistamassa insinöörien autoja. Eivät ne insinööritkään tykkäisi, jos kukaan ei siivoasi. Siksi on vastenmielistä selittää, kuinka kaikki voivat hankkia itselleen hyvin palkatun työn. 

se on suomen järjestelmässä mahdottomuus, että kaikki voisi kouluttautua jo pelkästään korkeakoulujen kiintiöiden takia. Ja kuten sanottu yhteiskunta ei toimi, jos kaikki on toimitusjohtajia. Melkein jokainen yksilö voi kouluttautua, mutta se on aina toiselta koulutuspaikka pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuotanoin. Jo vuosikymmen sitten havaittiin, että Helsingin kaupunginosien välillä oli valtaisia terveyseroja. Puhuttiin jopa 10 vuoden erosta elinikäodotteissa. Ei kyseessä ole pääkaupunki vs. maakunta tai alueellinen ongelma.

Jotta tilanne saadaan paremmin kontekstiin, yhtä suuria elinikäeroja ei välttämättä löydy edes USA:n kaupungeista, joiden kaupunginosat ovat usein vahvasti segregoituneita. Suurempien ihmisjoukkojen terveydentila on herkkä mittari, mitä tulee yhteiskunnan tasa-arvoon.

Terveydenhoito maksaa, käytössä oleva raha sanelee ravinnon, elinympäristö itsessään vaikuttaa moneen asiaan jne. Tekijät kumuloituvat ajan kanssa. Suomessa luultavasti selitetään asiaa köyhien ja vähävaraisten välinpitämättömyydellä, mutta se ei selitä sitä, miksi muista eu-maista ei vastaavia eroja raportoida. Tai sitä miksi erot ovat ylipäätään revähtäneet suuriksi 2000-luvulla Suomessa.

Ollaanpa rehellisiä, tuossa on ehkä vakuuttavin esimerkki siitä, että Suomi ei enää ole Pohjoismaa. Työttömyystilastoja, tuloeroja, koulutustilastoja voidaan selitellä parhain päin kikailulla, mutta elinikä ei ole sellainen. Kerran nuorena kuollut pysyy kuolleena.

Pääkaupunkiseudulla arvioidaan joka toisen lapsiperheen ottaneen yksityisen vakuutuksen. Mitä vakuutuksella tekee maassa, jossa on "maailman tasa-arvoisin terveydenhoito"? Toisaalta, mitä tekevät ne, joilla vakuutukseen ei ole varaa.

Lapsivakuutus on aika huono mittari. Oikeasti varakkaat eivät tarvitse vakuutusta. Keski- ja pienituloiset saattavat tarvita silloin jos  lapsen flunssan vuoksi pitää videä todistus työnantajalle. Sitten jos lapsella on oikeasti vakava sairaus, ei apua edes saa yksityiseltä. Hoito tapahtuu yliopistosairaaloissa.

Meidän pojalle joutuu ostamaan kallista lääkettä. Ilman lapsivakuutusta joutuisimme maksamaan apri tonnia vuodessa siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä sitten? Mitä väliä, jos loppupäästä nipsastaan elämästä pois ne huonolaatuisimmat parikymmentä vuotta? 

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000007959117.html 65 -vuotiaalla espoolaisella on edelleen kova kunto ja kyvyt vaikka miesvoimin rakentaa taloa. Jaksaa sportata ja pelata lastenlasten kanssa. Vastaavasti se heikko-osainen kulkee kepeillä heikosti ja asuu tuetussa asumisessa.

Niinhän tuossa edellä sanottiin, että huonolaatuisimmat vuodet nipsaistaan pois. Jos on huonokuntoinen jo 65-vuotiaana, niin miksi pitäisi elää vielä 20 vuotta yhtä kurjasti? Ei ne maagisesti muutu paremmiksi sillä, että joku espoolainen jaksaa paahtaa kauemmin. 

Meinaatko, että alkoholistilla tai muuten elitavoiltaan epäterveellä on ollut hyvälaatuisia vuosia ennen ennenaikaista kuolemaansa?

Oletko päässyt noin huonolla lukutaidolla hyviin töihin? Vastasin ainoastaan siihen ajatukseen, ettei se nyt niin suuri menetys ole, jos jää elämättä pari huonoa vuotta. 

Onko sulla usein tapana hyökätä henkilöä vastaan, kun viesti ei miellytä? Epäterveesti elävä kärsii enemmän sairauksista ja kuolee nuorempana kuin terveellisesti elävä. Jos elinvuosia olisi enemmän, silloin ne elintavatkin olisi parempia ja tiedossa olisi enemmän terveitä vuosia.

Ei, vain silloin kun joku jankkaa aiheen vierestä eikä ymmärrä lukemaansa, kuten sinä et edelleenkään näytä ymmärtävän. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä tässä niin kuin tasa-arvoa mahtaa sivuta?

Miestenvälistä tasa-arvoa. Miehistä löytyy rikkaimmat ja köyhimmät.

Vierailija kirjoitti:

Nythän tuon näkee hyvin kun katsoo ympärilleen. Maskeista kieltäytyjät ja rajoituksia vastaan mieltään osoittavat ovat persaukisen näköistä porukkaa.

Kaiken näköisiä ihmisiä on ilman maskia, mutta sinä kiinnität huomiota vain niihin köyhän näköisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä sitten? Mitä väliä, jos loppupäästä nipsastaan elämästä pois ne huonolaatuisimmat parikymmentä vuotta? 

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000007959117.html 65 -vuotiaalla espoolaisella on edelleen kova kunto ja kyvyt vaikka miesvoimin rakentaa taloa. Jaksaa sportata ja pelata lastenlasten kanssa. Vastaavasti se heikko-osainen kulkee kepeillä heikosti ja asuu tuetussa asumisessa.

Niinhän tuossa edellä sanottiin, että huonolaatuisimmat vuodet nipsaistaan pois. Jos on huonokuntoinen jo 65-vuotiaana, niin miksi pitäisi elää vielä 20 vuotta yhtä kurjasti? Ei ne maagisesti muutu paremmiksi sillä, että joku espoolainen jaksaa paahtaa kauemmin. 

Meinaatko, että alkoholistilla tai muuten elitavoiltaan epäterveellä on ollut hyvälaatuisia vuosia ennen ennenaikaista kuolemaansa?

Oletko päässyt noin huonolla lukutaidolla hyviin töihin? Vastasin ainoastaan siihen ajatukseen, ettei se nyt niin suuri menetys ole, jos jää elämättä pari huonoa vuotta. 

Onko sulla usein tapana hyökätä henkilöä vastaan, kun viesti ei miellytä? Epäterveesti elävä kärsii enemmän sairauksista ja kuolee nuorempana kuin terveellisesti elävä. Jos elinvuosia olisi enemmän, silloin ne elintavatkin olisi parempia ja tiedossa olisi enemmän terveitä vuosia.

Ei, vain silloin kun joku jankkaa aiheen vierestä eikä ymmärrä lukemaansa, kuten sinä et edelleenkään näytä ymmärtävän. 

Ymmärrän edelleen oikein hyvin. Sinä voit esittää parempia argumentteja kuin haukkua perusteetta toisen ihmisen ymmärrystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuotanoin. Jo vuosikymmen sitten havaittiin, että Helsingin kaupunginosien välillä oli valtaisia terveyseroja. Puhuttiin jopa 10 vuoden erosta elinikäodotteissa. Ei kyseessä ole pääkaupunki vs. maakunta tai alueellinen ongelma.

Jotta tilanne saadaan paremmin kontekstiin, yhtä suuria elinikäeroja ei välttämättä löydy edes USA:n kaupungeista, joiden kaupunginosat ovat usein vahvasti segregoituneita. Suurempien ihmisjoukkojen terveydentila on herkkä mittari, mitä tulee yhteiskunnan tasa-arvoon.

Terveydenhoito maksaa, käytössä oleva raha sanelee ravinnon, elinympäristö itsessään vaikuttaa moneen asiaan jne. Tekijät kumuloituvat ajan kanssa. Suomessa luultavasti selitetään asiaa köyhien ja vähävaraisten välinpitämättömyydellä, mutta se ei selitä sitä, miksi muista eu-maista ei vastaavia eroja raportoida. Tai sitä miksi erot ovat ylipäätään revähtäneet suuriksi 2000-luvulla Suomessa.

Ollaanpa rehellisiä, tuossa on ehkä vakuuttavin esimerkki siitä, että Suomi ei enää ole Pohjoismaa. Työttömyystilastoja, tuloeroja, koulutustilastoja voidaan selitellä parhain päin kikailulla, mutta elinikä ei ole sellainen. Kerran nuorena kuollut pysyy kuolleena.

Pääkaupunkiseudulla arvioidaan joka toisen lapsiperheen ottaneen yksityisen vakuutuksen. Mitä vakuutuksella tekee maassa, jossa on "maailman tasa-arvoisin terveydenhoito"? Toisaalta, mitä tekevät ne, joilla vakuutukseen ei ole varaa.

Lapsivakuutus on aika huono mittari. Oikeasti varakkaat eivät tarvitse vakuutusta. Keski- ja pienituloiset saattavat tarvita silloin jos  lapsen flunssan vuoksi pitää videä todistus työnantajalle. Sitten jos lapsella on oikeasti vakava sairaus, ei apua edes saa yksityiseltä. Hoito tapahtuu yliopistosairaaloissa.

Meidän pojalle joutuu ostamaan kallista lääkettä. Ilman lapsivakuutusta joutuisimme maksamaan apri tonnia vuodessa siitä. 

Eikö maksukatto ole jotain 700€ vuodessa? Vai eikö kys. lääke ole jollakin listalla, jonka perusteella se korvataan lapsenne sairauteen?

Yksinkertaista. 

He, joilla elämässä menee paremmin, voivat paremmin. Ihmiset, joilla on lapsuuden ja nuoruuden aikana positiivisia kokemuksia koulusta, oppimisista, hyvistä ihmissuhteista ja onnistumisista, osaavat arvostaa itseään ja pitävät itsestään hyvin huolta.

Kenties kirjoittavat ylioppilaiksi pikkukunnan lukion priimuksina, pääsevät ensimmäisellä yrittämällä sisään Aalto-yliopistoon ja valmistuvat dippainsseiksi ajallaan, saavat hyvän työpaikan jo ennen valmistumistaan, menevät kauniin ja menestyvän naisen kanssa naimisiin, perustavat perheen, hankkivat omakotitalon ja perustavat perheen. Elämä on onnellista, turvallista, vaurasta ja vakaata. Toimeentulo on hyvä. Terveys pysyy hyvien harrastusten, kunnon ruokavalion, laadukkaan työterveyshuollon ja onnellisen elämänkulun myötä hyvänä.

Sen sijaan se luokkakaveri sieltä pikkukunnasta ei mene opiskelemaan lukioon vaan siirtyy Kajaaniin ammattiopistoon, jonka jättää parin vuoden jälkeen kesken, muuttaa takaisin pikkukuntaan vanhenevien vanhempiensa omakotitaloon, jossa vanhempien kuoltua jatkaa elämäänsä tupakoiden, olutta juoden, pitkäaikaistyöttömyydestä, mielenterveysongelmista ja yksinäisyydestä kärsien, harrastaen satunnaisen kalastuksen, metsästyksen ja polttopuiden tekemisen lisäksi vain vähän liikuntaa. Ravinto koostuu lähinnä marketin halvimmasta makkarasta, leivästä, täysmaidosta, kahvista, oluesta ja perunasta. Ruokatalouden huippua edustavat käristetyt muikut, siansiivu, munakas ja jauhelihakastike. Heikko toimeentulo, yksinäisyys, syrjäseudulle jämähtäminen, parisuhteen puute, elämän yleinen hallitsemattomuus ja suunnittelemattomuus sekä mielenterveysongelmat rapauttavat fyysisen kunnon ja terveyden jo nelikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, että keskustelu on mennyt jankkaamiseksi siitä, voiko jokainen olla DI. Miten olisi kuitenkin elinikäerot? Ne tässä on se juttu.

Ei ole jännää vaan täysin tyhmää väittää, että kaikki voivat kouluttautua rahakkaisiin hommiin. Tämä yhteiskunta ei toimi sillä, että kaikki ovat insinöörejä. Yhteiskunta itseasiassa vaatii sen, että osa on työttömänä, osa siivoaa ja osa ajaa bussia, tai seisoo tehtaassa valmistamassa insinöörien autoja. Eivät ne insinööritkään tykkäisi, jos kukaan ei siivoasi. Siksi on vastenmielistä selittää, kuinka kaikki voivat hankkia itselleen hyvin palkatun työn. 

se on suomen järjestelmässä mahdottomuus, että kaikki voisi kouluttautua jo pelkästään korkeakoulujen kiintiöiden takia. Ja kuten sanottu yhteiskunta ei toimi, jos kaikki on toimitusjohtajia. Melkein jokainen yksilö voi kouluttautua, mutta se on aina toiselta koulutuspaikka pois.

Eiköhän se ole jokaisessa maassa mahdottomuus, vai onko sinulla esimerkki maasta, jossa asiat ovat toisin?

Vierailija kirjoitti:

Mikä tässä niin kuin tasa-arvoa mahtaa sivuta?

Niin, kysehän on miehistä. Auta armias, kun vastaava tutkimus julkaistaan naisista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sairaalan etäisyyskin vaikuttaa.

Me asumme Itä-Suomessa paikassa, jossa ambulanssikyyti suurempaan sairaalaan kestää 2.5 h. Lyhimmillään, jos mitään viivettä ei matkaan tule. En todellakaan haluaisi saada täällä esimerkiksi liuotushoitoa vaativaa aivoinfarktia. Todennäköisyys sille, että käytännössä olisin liuotushoidossa riittävän nopeasti, on pieni.

Matka sairaalaan on konkretisoitunut lähipiirissäni äskettäin. Nelikymppinen ystäväni kuoli sairauskohtauksen seurauksena muutaman päivän hengityskonehoidon jälkeen. Sitä ennen tuntien matka ambulanssissa. Ennuste oli kyllä alunperinkin huono, mutta silti on tullut mieleen, olisiko voinut käydä toisin, jos hänet olisi saatu sairaalatasoiseen hoitoon nopeammin.

Kyllä näillä asioilla on vaikutusta.

Asuinpaikkanne olette valinneet te itse. Siihen liittyy jokaisella omat riskinsä. 

Yritätkö edes ymmärtää?

Pitääpä jättää päivän lenkki juoksematta ja alkaa tupakoimaan. Lisääntyy tasa-arvo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ns. tavallisesta työläisperheestä yliopistoon päässyt, en kylläkään DI. Kyllä paljon riippuu siitä, missä kasvaa ja millaiset ovat sosiaaliset ympyrät. Olen syntyisin Kainuusta, pois sittemmin muuttanut.

Väittäisin, että eniten vaikuttaa oma asenne. Minäkin olen pienestä pjärslävestä kotoisin ja mikäli nuo kertomasi pitäisivät kutinsa, siellä piereskelisin edelleen äiteen sohvalla. 

Näin on. Ympäristöstä saa varmasti vaikutteita mutta fiksu kyllä ymmärtää mitkä vaikutteet on hyviä ja mitkä haitallisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ns. tavallisesta työläisperheestä yliopistoon päässyt, en kylläkään DI. Kyllä paljon riippuu siitä, missä kasvaa ja millaiset ovat sosiaaliset ympyrät. Olen syntyisin Kainuusta, pois sittemmin muuttanut.

Väittäisin, että eniten vaikuttaa oma asenne. Minäkin olen pienestä pjärslävestä kotoisin ja mikäli nuo kertomasi pitäisivät kutinsa, siellä piereskelisin edelleen äiteen sohvalla. 

Näin on. Ympäristöstä saa varmasti vaikutteita mutta fiksu kyllä ymmärtää mitkä vaikutteet on hyviä ja mitkä haitallisia.

Sitäpaitsi suurin osa pääkaupunkiseudun asukkaista on landelta. Eli tervetuloa tänne vaan sieltä Kainuusta, ette ole yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sairaalan etäisyyskin vaikuttaa.

Me asumme Itä-Suomessa paikassa, jossa ambulanssikyyti suurempaan sairaalaan kestää 2.5 h. Lyhimmillään, jos mitään viivettä ei matkaan tule. En todellakaan haluaisi saada täällä esimerkiksi liuotushoitoa vaativaa aivoinfarktia. Todennäköisyys sille, että käytännössä olisin liuotushoidossa riittävän nopeasti, on pieni.

Matka sairaalaan on konkretisoitunut lähipiirissäni äskettäin. Nelikymppinen ystäväni kuoli sairauskohtauksen seurauksena muutaman päivän hengityskonehoidon jälkeen. Sitä ennen tuntien matka ambulanssissa. Ennuste oli kyllä alunperinkin huono, mutta silti on tullut mieleen, olisiko voinut käydä toisin, jos hänet olisi saatu sairaalatasoiseen hoitoon nopeammin.

Kyllä näillä asioilla on vaikutusta.

Asuinpaikkanne olette valinneet te itse. Siihen liittyy jokaisella omat riskinsä. 

Yritätkö edes ymmärtää?

Mitä tässä pitäisi yrittää ymmärtää. Sitäkö, että landelaiset haluaa asua väljästi ja luonnon keskellä mutta palvelut pitää olla samalla tasolla kuin suurimman kaupungin keskustassa? Mikäs siinä, sehän on järjestettävissä jos on tarpeeksi rahaa. Perustakaa vaikka kimpassa oma sairaala jonkun takapihalle missä on täydet palvelut. Omilla rahoillanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, että keskustelu on mennyt jankkaamiseksi siitä, voiko jokainen olla DI. Miten olisi kuitenkin elinikäerot? Ne tässä on se juttu.

Ei ole jännää vaan täysin tyhmää väittää, että kaikki voivat kouluttautua rahakkaisiin hommiin. Tämä yhteiskunta ei toimi sillä, että kaikki ovat insinöörejä. Yhteiskunta itseasiassa vaatii sen, että osa on työttömänä, osa siivoaa ja osa ajaa bussia, tai seisoo tehtaassa valmistamassa insinöörien autoja. Eivät ne insinööritkään tykkäisi, jos kukaan ei siivoasi. Siksi on vastenmielistä selittää, kuinka kaikki voivat hankkia itselleen hyvin palkatun työn. 

se on suomen järjestelmässä mahdottomuus, että kaikki voisi kouluttautua jo pelkästään korkeakoulujen kiintiöiden takia. Ja kuten sanottu yhteiskunta ei toimi, jos kaikki on toimitusjohtajia. Melkein jokainen yksilö voi kouluttautua, mutta se on aina toiselta koulutuspaikka pois.

Mitä tekemistä tällä on minkään kanssa? Kaikilla ei riitä henkiset kyvyt korkeakouluttautua tai toimia toimitusjohtajana. Eli tuollainen skenaario ei ole mahdollista muutenkaan. Luonnonvalinta estää. Ne korkeakoulut ja toimarin hommat ei katsos ole aivan helppoja. Pitää pystyä tajuamaankin jotain.

Tämä tamperelainen DI lähtee nyt kuntosalille ja katsomaan fitnesstyttöjen peppuja. Hei vaan!

Kyllä perhetausta vaikuttaa hirveästi ja se ei ole kenenkään ansiota, vaan tuuria.

Kainuussa ei ole eliittikouluja samalla tavalla kuin etelässä ja ainakin omassa lapsuudessa Kainuussa kouluväkivalta oli aina läsnä ja opinto-ohjaus oli puutteellista. Lahjakkaalle nuorelle voidaan tarjota erityisammattiopilaitosta vaihtoehdoksi tai työpajojen käsillä tekemisjuttuja, kun muusta ei olla kuultu tai ajatellaan, että herkkyys tai muut ongelmat ovat vähälahjaisuutta. 

Vanhempani olisivat halunneet minulle koulunvaihtoa, mutta rehtori ja muu koulun henkilökunta piti perhettäni B-luokan porukkana ja samassa koulussa piti jatkaa.

Paras terveydenhuolto sun muut palvelut ovat tietysti myös jollakin eläväisemmällä paikkakunnalla. 

Töitä on vaikea saada ilman suhteita, ellei pääse opiskelemaan sellaiselle alalle, josta kävellään suoraan virkaan tai toimeen sisään koulun jälkeen eikä tarvita mitään neuvottelutaitoja. Toisilla on jo sukulaisen firmassa työpaikka valmiina ja toisilla ei ole yhtään korkeakoulutettua sukulaista. 

Varakkaan perheen lapselle vanhemmat ostavat kivan asunnon ökyalueelta opiskelukaupungista ja jos kyse on oppilaitoksesta, jonka hakuun liittyy jotain subjektiivisuutta, voi myös käyttää valtaa ja asemaa rattaiden voitelemiseen. Köyhän perheen lapsi joutuu hikiseen solukoppiin tai pieneen vuokra-asuntoon, jos sattuu sellaisen saamaan. 

Varakkaan perheen lapsi saa vielä vanhemmilta mojovan perinnön ja köyhän ei mitään. 

Positiivisia kokemuksia opiskelusta, työelämästä ja muista ihmisistä olisi hyvä saada varhain, että ei kiinnostuisi ja mielellään mahdollisimman naiivissa vaiheessa, että ei kyseenalaistaisi asioita liikaa. Pojat, jotka eivät saa ulkonäöllään sukkia pyörimään jalassa tai eivät ole pöhiseviä yrittäjätyyppejä pitäisi saada mahdollisimman nuorella iällä motivoituneen tukihenkilön ohjaukseen ja sitä kautta paperitiikeriksi korkeakoulun kautta. Paperin avulla voi sitten päästä niihin töihin, jotka oppii työpaikalla, mutta joita ei muuten pääse koskaan tekemään ennen kuin poliittiset viisi vuotta on äherretty yliopistossa poliittisen lukion jälkeen. Mitä enemmän ikää tulee, sitä paskempaa kohtelua saa ihmisiltä ulkoäön karhistuessa ja sitä enemmän kertyy noita huonoja kokemuksia. 

Totta