Ihmiset, jotka onnistutte pysymään samassa painossa (normaalipaino) vuodesta toiseen..MITEN?

Syömällä terveellistä, monipuolista ja puhdasta ruokaa.

Siis ihan maukkaalla perusruualla elän, syön myös paljon vihanneksia ja marjoja.

Sokeria vältän, herkkuja syön lauantaisin, siis esimerkiksi leivoksen, limsaa tai suklaata. Ei noita tee juurikaan mieli, koska sokeri maistuu pahalta, kun siitä tottuu pois.

Liikun säännöllisesti, salilla pari kertaa viikossa plus kävelyä ja pyöräilyä 2-3 kertaa viikossa sekä hyötyliikuntaa.

Aloita nyt ainakin jättämällä turha sokeri, piilosokeri myös, pois sekä valkoinen vilja minimiin. Reipasta kävelyä ainakin 30 min. kerrallaan mieluiten joka päivä.

Tsemppiä! Ei ole vaikeaa oikeasti.

Olen aina ollut pieniruokainen. Painan 57v:nä saman verran kuin 16v. Syön silti herkkuja päivittäin, juuri otin pullapellit uunista:)

Jokainen jojolaihdutus vaikeuttaa painonhallintaa lihaskadon ja pienemmän kulutuksen takia.

Paino pysyy samana tai laskee vuodesta toiseen koska mulla ei ole varaa ruokaan.

Karu vastaus, mutta tuurilla. Saman painoisena teinistä lähtien (ehkä +/- kolme kiloa vaihdellut välillä) ja nyt nelikymppinen.

Äidin puolella ollaan enempi pulleita, isän puolella taas langanlaihoja. Geenit on varmaan sellaiset, etten liho helposti. Luonnekin vaikuttaa, koska välillä syöminen unohtuu tai oon niin laiska, että vaikka tekisi mieli herkkuja niin en jaksa lähteä kauppaan. Toki syön yleensä ottaen aika terveellisesti ja harrastan paljon hyötyliikuntaa normi urheilunkin lisäksi. Koskaan en ole kuitenkaan ollut himoliikkuja, tai edes lähelle sitä, enkä todellakaan ole kieltäytynyt herkuista. Tähän voisin siis taruilla kaikkea mahdollista kohtuudesta jne, mutta oikeasti uskon, että tällä syömisellä joku toinen voisi olla pyöreämmässä kunnossa kuin minä nyt.

En saa syömisestä erityistä nautintoa. Syön kun on nälkä sitä mitä sattuu olemaan. En harrasta mitään säännöllistä liikuntaa, tosin käveltyä tulee aika paljon. En käytä alkoholia juuri koskaan.

Nainen 43v, kolmen lapsen äiti, BMI 23

Vierailija kirjoitti:

Syön terveellisesti ja pidän joskus herkkupäiviä.

Syön terveellisesti, enkä pidä koskaan herkkupäiviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syön terveellisesti ja pidän joskus herkkupäiviä.

Syön terveellisesti, enkä pidä koskaan herkkupäiviä.

Mitä syöt?

En tiedä, onko siihen mitään taikatemppua. Vanhemmilla asuessani söin mitä eteen laitettiin, "normaalia kotiruokaa". Omilleni muutettuani oon jatkanut melko samaan tyyliin, syön vain vähemmän koska en tykkää ruoanlaitosta. Herkkujen perään oon ollut pienestä pitäen, äiti sitä aikoinaan jarrutteli mutta nykyään syön ainakin pienen herkun joka päivä. Oon 167cm pitkä ja painanut lähes koko aikuisikäni 57kg. Muutaman kerran noussut yli 60kg, jolloin oon jättänyt herkut hetkeksi vähemmälle ja laihtunut takaisin tuohon ilmeisesti ihannepainooni, jossa kehoni viihtyy. Yhdessä vaiheessa kävin läpi ahmimishäiriön, mutta silloinkaan ei paino muuttunut oikein mihinkään suuntaan. Liikuntaa en ole koskaan varsinaisesti harrastanut, mutta tykkään kävellä ja pyöräillä.

Vierailija kirjoitti:

Ei lainkaan vaan onnellinen ja tasapainoinen. En pidä makeasta ja paino pysyy samana eikä ole painon kanssa ongelmia.

Samaa mieltä. Ihmiset, jotka ei ole koskaan kokeneet tällaista tasapainoa ja harmoniaa, eivät kykene edes kuvittelemaan minkälainen maailma on tällä puolen aitaa. Se on ihanan rauhallista. Se on paikka, jossa ihan oikeasti saa valita haluamansa suunnan. Itse valitsen intoa puhkuen paremman suorituskyvyn, kirkkaat ajatukset, enemmän energiaa, vahvemman libidon, terveen itsetunnon ja kaikki näihin liittyvät seurannaiset, eli paremman elämänlaadun. Elämääni kuuluu monenmoisia herkkuja päivittäin, vaikka niihin ei liity samanlaista kieltäytymisen ja antautumisen ja joidenkin kohdalla "väärin tekemisen" leimaa laisinkaan. Olen voimakkaammin elossa, kuin koskaan aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse lihonyt 20 vuodessa 10 kg. Lähtöpaino oli alipainon puolella, niin varmaan vaikuttaa edelleen siltä, että olisin pysynyt koko ajan samassa painossa, kun normaalipainoinen ja hoikka/hoikahko olen edelleen.

Mulla sama, painoindeksi nyt jotain 21-22. Nyt nelikymppisenä täytyy opetella vähän katsomaan syömisiään, ettei tästä nyt kovin paljon enää nousisi. Eli mielenkiinnolla seuraan keskustelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lainkaan vaan onnellinen ja tasapainoinen. En pidä makeasta ja paino pysyy samana eikä ole painon kanssa ongelmia.

Samaa mieltä. Ihmiset, jotka ei ole koskaan kokeneet tällaista tasapainoa ja harmoniaa, eivät kykene edes kuvittelemaan minkälainen maailma on tällä puolen aitaa. Se on ihanan rauhallista. Se on paikka, jossa ihan oikeasti saa valita haluamansa suunnan. Itse valitsen intoa puhkuen paremman suorituskyvyn, kirkkaat ajatukset, enemmän energiaa, vahvemman libidon, terveen itsetunnon ja kaikki näihin liittyvät seurannaiset, eli paremman elämänlaadun. Elämääni kuuluu monenmoisia herkkuja päivittäin, vaikka niihin ei liity samanlaista kieltäytymisen ja antautumisen ja joidenkin kohdalla "väärin tekemisen" leimaa laisinkaan. Olen voimakkaammin elossa, kuin koskaan aiemmin.

vahvemman libidon? hyvä syy siis jatkaa tällä menolla kun nytkään ei mikään määrä seksiä ja orgasmeja riitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan geenit koska syön mitä sattuu, pitsaa, hampurilaisia, makkarapottuja, makaronia, kermaa, juustoa, suklaata, pullaa, kakkua, limsaa jne. Inhoan kasviksia ja en harrasta liikuntaa. Silti en saa painoa yli 60kg.

Mutta syötkö näitä ns. maltillisen määrän ja jos syöt hampurilaisaterian syötkö paljon muuta päivässä? Usein laihat kuvittelevat syövänsä paljon vaikka kalorit jäävätkin vajaaksi kun on syönyt päivässä pari palaa pitsaa ja vähän suklaata.

Painan 50 kg, vaikka syön kyllä pizzaa, hampurilaisia ym. Mutta usein silloin kun syön esim. pizzan, niin en jaksa syödä sinä päivänä paljon mitään muuta, ehkä lisäksi kurkkua ja omenaa.

Kun syön, lihon. Kun en syö, laihdun. Onko laitonta pitää lihavia tyhminä?

Vierailija kirjoitti:

Syön puhdasta kotiruokaa ja liikun säännöllisesti. Ei se muuta vaadi.

Sama juttu. Tosin kahvipulla silloin tällöin ja viikonloppuna viiniä ruuan kanssa, sekä saunaolut pari kertaa viikossa. Pyöräilen työmatkat kesät talvet ja juoksua harrastan pari krt viikko.

Vierailija kirjoitti:

Syömällä terveellistä, monipuolista ja puhdasta ruokaa.

Siis ihan maukkaalla perusruualla elän, syön myös paljon vihanneksia ja marjoja.

Sokeria vältän, herkkuja syön lauantaisin, siis esimerkiksi leivoksen, limsaa tai suklaata. Ei noita tee juurikaan mieli, koska sokeri maistuu pahalta, kun siitä tottuu pois.

Liikun säännöllisesti, salilla pari kertaa viikossa plus kävelyä ja pyöräilyä 2-3 kertaa viikossa sekä hyötyliikuntaa.

Aloita nyt ainakin jättämällä turha sokeri, piilosokeri myös, pois sekä valkoinen vilja minimiin. Reipasta kävelyä ainakin 30 min. kerrallaan mieluiten joka päivä.

Tsemppiä! Ei ole vaikeaa oikeasti.

Maailman vaikein asia!!!

-5 vuotta laihduttanut, aina vaan +-3 kg ja paino sen 100kg -

Pari vinkkiä:

- Ei pidä ikinä syödä, jos ei ole ihan todella nälkä. Napostelu ja tapasyöminen sekoittaa kylläisyysjärjestelmän.

- Yritän välttää sokeria ja paljon hiilihydraattia sisältäviä ruokia. Jos haluan vaikka suklaaleivoksen, otan vain hyvin pienen ja syön sen nautiskellen ja hitaasti. Karkinhimoon ostan sokerittomia karkkeja.

- Syön mahdollisimman paljon kasviksia. Herkkuruokiani ovat salaatit tai uunijuurekset, joiden kanssa voi olla myös lihaa. Salaatteihin laitan tosin hyviä juustoja ja kastikkeita. Hiilihydraatteja kuten perunaa, pastaa tai vaaleaa leipää en juuri syö.

- Liikun, mutta mukavasti ja rennosti. Liikunnan ja syömisen pitää olla kivaa ja nautinnollista, että elämäntavasta jaksaa pitää kiinni.

Olen aina ollut normaalipainoinen. Kohdallani olennaista on varmaan ollut se, että annoskokoni ovat kohtuullisia. En myöskään santsaa (kotona syödessä) juuri koskaan, koska nälkä tulee muutaman tunnin päästä kuitenkin uudestaan. En ajattele, että minun pitäisi jokaisella syömiskerralla vetää itseni aivan täyteen, koska nälkä lähtee vähemmälläkin. Jos haluaisin hirveästi syödä tekemääni hyvää ruokaa vielä toisen annoksen, niin ajattelen, että tämä ei ole viimeinen kerta elämässäni kun saan ruokaa, vaan muutaman tunnin päästä saan taas syödä.

Olen myös tajunnut, että herkkuja saa kyllä syödä, mutta niissäkin olennaista on määrä. Minäkin rakastan herkkuja, mutta syön niitä kerralla aika vähän, joten kokonaiskalorit eivät varmaankaan pauku kohdallani. Nämä nyt olivat tällaisia sekalaisia ajatuksia, mitään poppakeinoja tai erikoiskonsteja minulla ei ole.

Itellä on muutamassa vuodessa noussut paino jonkun 10-15kg. Vaikka työ on fyysistä, söin huonosti. Tuli huonot talokaupat (hometta), ja oon syönyt pahaan olooni siitäkin. Toisen vanhemman vakava sairastuminen, toisen vanhemman kuolema ja läheisen isovanhemman kuolema samaan aikaväliin. Jouduin koronan jälkeen jäämään töistä pois, mutta jatkoin samalla tavalla syömistä. Korona vielä pahensi vanhoja vaivoja, joten pystyn liikkumaan vain n. Vartin kerrallaan,kevyesti.

Nyt vaaka näytti 90kg, ei oo ikinä ollut näin korkea paino. En halua dieettejä, mutta on ollut helppoa syödä "puhtaasti". En edes juo alkoholia, ja juon muutenkin pelkkää vettä (yleensä hiilihapotettua). Kasvikset tuli mukaan ruokavalioon, leivät, karkit, sipsit, einekset jääneet kauppaan. Tiedän että on turha toivo olla loppukesästä "bikinikunnossa", mutta ehkä ensvuonna sitten. Toivottavasti... Kun pääsisi vielä liikkumaan paremmin. Ei ne dieetit vaan elämäntapa, tuloksia ei viikoissa vaan kuukausien jälkeen

Vieläkö jokainen hiilari-sokerihöttöä syövä kyselee miten laihduttaa ja estää jojoilu. Ei hyvää päivää. Lopettakaa se ainainen pullan mässytys kahvin kanssa ja alkakaa liikkua.