Ihmiset, jotka onnistutte pysymään samassa painossa (normaalipaino) vuodesta toiseen..MITEN?

Just itse kirjoitit sen tuohon. Syöt liikaa huonoa ruokaa. Älä syö sitä. Sillä tavalla pysyy oikeassa painossa. Mulla on ollut aina max. painoraja 55 kiloa, ja jos menee sen lähelle, teen korjausliikkeen.

Punnitse itsesi vähintään kerran viikossa. Jos pari kertaa peräkkäin näyttää siltä, että paino on nousussa, ota saman tien takaisinpäin. Älä odota, että painoa on tullut viisi tai kymmenen kiloa lisää.

Pätkäpaasto on auttanut minua myös.

Varmaan geenit koska syön mitä sattuu, pitsaa, hampurilaisia, makkarapottuja, makaronia, kermaa, juustoa, suklaata, pullaa, kakkua, limsaa jne. Inhoan kasviksia ja en harrasta liikuntaa. Silti en saa painoa yli 60kg.

Syön terveellisesti ja pidän joskus herkkupäiviä.

Kerran viikossa vaaka, jos nousua ni sitten kiristelen.

Ruuan sisällöllä on suuri merkitys kun haluaa välttää ylensyöntiä.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan geenit koska syön mitä sattuu, pitsaa, hampurilaisia, makkarapottuja, makaronia, kermaa, juustoa, suklaata, pullaa, kakkua, limsaa jne. Inhoan kasviksia ja en harrasta liikuntaa. Silti en saa painoa yli 60kg.

Mutta syötkö näitä ns. maltillisen määrän ja jos syöt hampurilaisaterian syötkö paljon muuta päivässä? Usein laihat kuvittelevat syövänsä paljon vaikka kalorit jäävätkin vajaaksi kun on syönyt päivässä pari palaa pitsaa ja vähän suklaata.

Herkkuja vaan rajoitetusti. Pidän 1-2 paastopäivää viikossa, samaan tyyliin kuin 5:2 tai sitten 6:1. Muinakaan päivinä ei syödä älyttömiä määriä. Joskus joku juhlapyhä tai muu on sallittua syödä niin paljon kuin jaksaa mutta se pitää sitten kompensoida. 

No paino on noussut 5 kiloa 10 vuodessa, tosin pääosin lihasta on tullut.

Mutta vastaukseni on geenit: nopea ruuansulatus ja en ole ollenkaan perso makealle.

Syön mitä huvittaa, syön tosi paljon enemmän kuin esim kaverini ja äitini jotka molemmat ovat ylipainoisia. Mutta toisaalta myös harrastan liikuntaa.

Ei mene aina nallekarkit tasan elämässä.

En erityisemmin pidä ruoasta, niin se on helppoa. En ole koskaan saanut syömisestä nautintoa. Ei ruoka varsinaisesti pahaa ole, mutta ei syöminen kivaakaan ole. Lähinnä ärsyttävä välttämättömyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan geenit koska syön mitä sattuu, pitsaa, hampurilaisia, makkarapottuja, makaronia, kermaa, juustoa, suklaata, pullaa, kakkua, limsaa jne. Inhoan kasviksia ja en harrasta liikuntaa. Silti en saa painoa yli 60kg.

Mutta syötkö näitä ns. maltillisen määrän ja jos syöt hampurilaisaterian syötkö paljon muuta päivässä? Usein laihat kuvittelevat syövänsä paljon vaikka kalorit jäävätkin vajaaksi kun on syönyt päivässä pari palaa pitsaa ja vähän suklaata.

Syön enemmän kuin mieheni. En ikinä syö pari palasta pitsaa vaan kokonaan.

Mulla paino pysyy pääsääntöisesti itsekseen samassa, joskus, vaikka joulun jälkeen, saattaa olla 2 kiloa enemmän tai stressaantuneena 2 kiloa vähemmän, mutta palautuu yleensä kyllä n. viikossa siihen samaan missä on aina, ilman, että tietoisesti teen mitään muutoksia.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan geenit koska syön mitä sattuu, pitsaa, hampurilaisia, makkarapottuja, makaronia, kermaa, juustoa, suklaata, pullaa, kakkua, limsaa jne. Inhoan kasviksia ja en harrasta liikuntaa. Silti en saa painoa yli 60kg.

Sama, mä tosin tykkään kasviksista. Mä punnitsen itseni oikeastaan joka aamu jos kotosalla olen eli hälytys tulee heti jos on nouseva painokäyrä. Harvoin on, paino on aina siinä 2kg haarukassa.

Ikää 40 vuotta, sama pituus ja paino kuin lukion vikalla. Salaisuuteni on ärtyneen suolen oireyhtymä. Ruokavalio on kapea ja poikkeamista seuraa välitön rangaistus. 

Syön samoja ruokia, kuin nuorena ja liikun yhtä paljon. En siis harrasta mitään liikuntaa vaan ihan, mitä kotitöissä ja bussipysäkille kävelyissä tapahtuu.

Jos huomaat, ettet mahdu lempivaateisiisi, niin pidä pari vesipäivää. Siitä se lähtee. Tsemppiä.

Pysyn hoikkana jatkuvalla tietoisella painonhallinnalla. Olen laihduttanut n. 30 kiloa reilu kymmenen vuotta sitten, ja tiedän kuinka helppoa olisi lihoa takaisin vanhoihin mittoihin. Makeanhimo ei ole kadonnut mihinkään, ja voisin elää suklaalla ja jäätelöllä, mutta huonostihan siinä kävisi.

En kyttää kaloreita hysteerisesti, mutta pidän jonkun verran kirjaa päivän aikana syödyistä kaloreista. Jos yhtenä päivänä tulee syötyä enemmän, niin syön seuraavana päivänä kevyemmin. Punnitsen myös itseni säännöllisesti. Eli omalla kohdallani hoikkana pysyminen vaatii jatkuvaa työtä asian eteen.

Olen itse lihonyt 20 vuodessa 10 kg. Lähtöpaino oli alipainon puolella, niin varmaan vaikuttaa edelleen siltä, että olisin pysynyt koko ajan samassa painossa, kun normaalipainoinen ja hoikka/hoikahko olen edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan geenit koska syön mitä sattuu, pitsaa, hampurilaisia, makkarapottuja, makaronia, kermaa, juustoa, suklaata, pullaa, kakkua, limsaa jne. Inhoan kasviksia ja en harrasta liikuntaa. Silti en saa painoa yli 60kg.

Sama, mä tosin tykkään kasviksista. Mä punnitsen itseni oikeastaan joka aamu jos kotosalla olen eli hälytys tulee heti jos on nouseva painokäyrä. Harvoin on, paino on aina siinä 2kg haarukassa.

Mä petyn aina kun käyn puntarilla. Haluaisin siis painaa vähän enemmän ja saada kerran elämässä tissit ja muitakin muotoja.

Syön puhdasta kotiruokaa ja liikun säännöllisesti. Ei se muuta vaadi.

Liikun päivittäin ja syön itsetehtyä, terveellistä kotiruokaa. Herkuttelen pääasiassa viikonloppusin ja silloinkin kohtuudella. En seuraa syömisiäni sen tarkemmin, vaan elän maalaisjärjellä.