Lue keskustelun säännöt.
Täällä oli vappuna pitkä ketju siitä kun 30-40v naiset kiusaavat toisiaan jättämällä ulkopuolelle
04.05.2021 |
Olen muuttanut Suomeen äskettäin ja olen järkyttynyt tästä samasta asiasta.
Olemme tutustuneet tällä alueella Helsingissä jossa asumme perheisiin, joiden kanssa luulimme että olemme hyviä ystäviä, saman ikäiset lapset.
Vappuna meillekin kävi näin, että skumppaa juotiin tyyliin pihallamme, mutta me emme mahtuneet mukaan. Sitten päivityksiä someen keulien miten ihanat juhlat vietetty ja monta kappaletta.
Keskustelimme tästä ketjusta, ilmiöstä ja omasta kokemuksestamme erittäin fiksun mieheni kanssa, ja päätimme että emme aio olla kauaa osa tälläistä teatteria ja naapurustoa. Ulkomaan vuosien jälkeen järkyttävää millaiset ”käytöstavat” täällä ihmisillä on.
Ei tarvitse tunkeutua seuraan jatkuvasti, mutta pienessä talossa kaikkien ollessa kotona, on enemmän kuin epäkohteliasta jättää osa ulkopuolelle...
Alamme etsimään erillistaloja yms omakotitaloa Espoosta, Kauniaisista, Sipoosta, Pohjois-Helsingistä yms alueelta jossa olisi ystävällisiä, ennen kaikkia lämpimiä ihmisiä, jotka ottaisivat meidät ja lapset porukkaan.
Ehdottomasti tälläistä kiusaamista vastaan! 😣
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Aivan todellinen ongelma, sympatiat sulle ap. Joiltakin ihmisiltä puuttuu empatiakyky ja sosiaaliset taidot sen osalta, miltä ulkopuolelle jätetystä tuntuu katsella vaikkapa pihajuhlia ikkunasta. Ei osata muuttaa niitä omia kuvioita, koska ”ei ole pakko kutsua” ketään uusia. Sitten kun omalle kohdalle osuu ero, leskeys tai muutto, niin ihmetellään jos onkin oma vuoro pudota porukasta.
Meillä oli mukava tuttavaporukka, jonka kesken nähtiin eri kokoonpanoilla ja perheryhmillä. Sitten porukkaan luikerteli tällainen ulkopuolelle jättäjä - kiusaaja, joka valitsi ryhmästä omaan verkostoonsa ns merkittävimmät ihmiset, ja alkoi järjestää heille tiheään tahtiin omia suljettuja kokoontumisia ja matkoja. Nyt on monta vappua ja itsenäisyyspäivää katseltu sivusta, kuinka tämä ”ydinjengi” juhlii ja puhuu jo ”perinteistä”. Tiivis malli, johon ei esim sinkkuja eikä yksinhuoltajia otettu mukaan. Ilmeisesti vaatimus, että myös lapset ovat samanikäisiä. ”Kun eihän niillä ole mitään yhteistä tekemistä muuten.” Kummasti vaan ennen oli! Nämä mukaan poimitut eivät ilmeisesti tajua, mitä tapahtui ja kenen toimesta.
Täh, poistettiinko kommenttini tähän liittyen vai mihin se hävisi. No joka tapauksessa pointti oli se että tässä yksi syy miksi ihmiset on nihkeitä ottamaan toimiviin kaveripiireihin tuosta vain lisää porukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä neljä suunnilleen samanikäistä naista. Kyllä sitä välillä miettii, että mikä mussa on vikana, kun nämä kolme suunnittelevat ääneen keskenään jotain after work -kaljoja ym. Ei multa pahemmin kysytä, lähetkö mukaan. Jos itse puhuisin koko porukan kuullen tällaisista suunnitelmista, niin aivan tasan tarkkaan kysyisin myös sen yhden mukaan, vaikkei hän olisi aiemmin ollutkaan mukana.
Jos taas en halua häntä mukaan, pyrkisin välttämään mielipahan sopimalla tällaiset asiat niiden kesken, jotka ovat tulossa sinne kaljalle.Huomaatko mitään outoa kirjoituksessasi?
- Sinulta ei kysytä, haluatko mukaan.
- Jos sinä et halua jotain mukaan, sinä toimit selän takana. Ja sinun salaamisesi tulee ilmi jossain vaiheessa.
Kumpi tapa toimia on mielestäsi moraalisesti ajateltuna oikein?
Kyse ei ole siitä, kumpi on moraalisesti enemmän oikein, vaan siitä, kumpi saa toiselle enemmän mielipahaa aikaan. Jos kuitenkin jo tiedän, että näitä after workeja on ja tullaan järjestämään vastaisuudessakin, ei mua haittaa kuulla siitä jälkikäteen vahingossa, mutta se mua kieltämättä haittaa, jos niitä suunnitellaan siinä samalla kun yritän juoda päiväkahviani juuri sen jälkeen kun on iloisesti juteltu minun kanssani jostain päivänpolttavasta aiheesta. Sellainen satuttaa, kun se oikein hierotaan kasvoihin, että sä et kelpaa tähän meidän illanviettoon, mutta saat kyllä mieluusti kuulla minne ollaan menossa ja mitä ollaan tekemässä.
Eli sinua ei haittaa kuulla jälkikäteen sitä, että sinä et kuulu joukkoon ja se ei satuta lainkaan. Naisen logiikkaa puhtaimmillaan.
Missäpäin Helsinkiä on tämmösiå exclusive pientaloja? Herttoniemessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä neljä suunnilleen samanikäistä naista. Kyllä sitä välillä miettii, että mikä mussa on vikana, kun nämä kolme suunnittelevat ääneen keskenään jotain after work -kaljoja ym. Ei multa pahemmin kysytä, lähetkö mukaan. Jos itse puhuisin koko porukan kuullen tällaisista suunnitelmista, niin aivan tasan tarkkaan kysyisin myös sen yhden mukaan, vaikkei hän olisi aiemmin ollutkaan mukana.
Jos taas en halua häntä mukaan, pyrkisin välttämään mielipahan sopimalla tällaiset asiat niiden kesken, jotka ovat tulossa sinne kaljalle.Huomaatko mitään outoa kirjoituksessasi?
- Sinulta ei kysytä, haluatko mukaan.
- Jos sinä et halua jotain mukaan, sinä toimit selän takana. Ja sinun salaamisesi tulee ilmi jossain vaiheessa.
Kumpi tapa toimia on mielestäsi moraalisesti ajateltuna oikein?
Kyse ei ole siitä, kumpi on moraalisesti enemmän oikein, vaan siitä, kumpi saa toiselle enemmän mielipahaa aikaan. Jos kuitenkin jo tiedän, että näitä after workeja on ja tullaan järjestämään vastaisuudessakin, ei mua haittaa kuulla siitä jälkikäteen vahingossa, mutta se mua kieltämättä haittaa, jos niitä suunnitellaan siinä samalla kun yritän juoda päiväkahviani juuri sen jälkeen kun on iloisesti juteltu minun kanssani jostain päivänpolttavasta aiheesta. Sellainen satuttaa, kun se oikein hierotaan kasvoihin, että sä et kelpaa tähän meidän illanviettoon, mutta saat kyllä mieluusti kuulla minne ollaan menossa ja mitä ollaan tekemässä.
Eli sinua ei haittaa kuulla jälkikäteen sitä, että sinä et kuulu joukkoon ja se ei satuta lainkaan. Naisen logiikkaa puhtaimmillaan.
Miehen logiikkaako on se että jälkikäteen kuulemalla tulee aina yllätyksenä ettei kuulu joukkoon.? Olen ihan samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja että on erityksen julmaa suunnitella toisen nenän edessä. Ja muutenkin sun kommentit otettaisiin paremmin vastaan jos jättäisit niistä nämä naisten logiikat pois. Miehillä ei tällä palstalla ole mitään varaa puhua logiikasta.
Vierailija kirjoitti:
Mua pelottaa, kun meidän ihana lapsi on menossa samaan päiväkotiin tälläisen hyvin valikoivan/ kiusaajaäidin lapsen kanssa.
Tämä tosi sosiaalista ja kivaa ensin esittävä henkilö kuitenkin jättää pienellä alueella ihmisiä porukasta ja valikoi seuraa, ja olen aivan varma että tämä siirtyy myös lapsille, ja näkyy siellä pienessä päiväkodin ryhmässäkin... tulee leikkihetkiä, retkiä, synttäreitä, ja ei varmaan taas kutsu meitä🥺, omii kaikki kaverit, nuoleskelee niitä kenen kaveri hän haluaa olla yms. On suuna päänä joka paikassa...
Onko kenelläkään tälläisestä kokemusta että lapsen päiväkodissa vanhemmat kiusaa? Miten toimia ja suhtautua?
Minua ei ikinä tervehditä eikä mulle jutella esim. Vanhempainilloissa. Kuitenkin lapseni on suosittu koska on ystävällinen ja reilu kaikille. Sas kutsuja juhliin jne. No worry. Mutta itseäni ahdistaa kaikki koulun juhlat kun muut juttelee ja minä ja mieheni ollaan siellä keskenämme 😩 kaupoissa kun tulee vanhempia vastaan, katsotaan toiseen suuntaan eikä tervehditä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole yllätys. Suomalaiset on ihan Euroopan kärkikastia kiusaamisesta. Syitä voi vaan miettiä? Kyllä itse jo huomasin esim leikkipuistossa, että kaikki ei vastaa tervehdyksiin ja jotkut jo kauemmin siellä olleet eivät ota mukaan "rinkeihinsä". Naurattaa. Ystävällisyys ei maksa mitään!
Tämä.
"Ystävällisyys ei maksa mitään!" Ja jos vielä ihmiset olisivat kiltimpiä toisiaan kohtaan, koko maailma olisi hiukan parempi paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua pelottaa, kun meidän ihana lapsi on menossa samaan päiväkotiin tälläisen hyvin valikoivan/ kiusaajaäidin lapsen kanssa.
Tämä tosi sosiaalista ja kivaa ensin esittävä henkilö kuitenkin jättää pienellä alueella ihmisiä porukasta ja valikoi seuraa, ja olen aivan varma että tämä siirtyy myös lapsille, ja näkyy siellä pienessä päiväkodin ryhmässäkin... tulee leikkihetkiä, retkiä, synttäreitä, ja ei varmaan taas kutsu meitä🥺, omii kaikki kaverit, nuoleskelee niitä kenen kaveri hän haluaa olla yms. On suuna päänä joka paikassa...
Onko kenelläkään tälläisestä kokemusta että lapsen päiväkodissa vanhemmat kiusaa? Miten toimia ja suhtautua?
Minua ei ikinä tervehditä eikä mulle jutella esim. Vanhempainilloissa. Kuitenkin lapseni on suosittu koska on ystävällinen ja reilu kaikille. Sas kutsuja juhliin jne. No worry. Mutta itseäni ahdistaa kaikki koulun juhlat kun muut juttelee ja minä ja mieheni ollaan siellä keskenämme 😩 kaupoissa kun tulee vanhempia vastaan, katsotaan toiseen suuntaan eikä tervehditä.
Ne muut on vanhoja tuttuja? Alkakaa itse jutella vanhempainilloissa vieruskaverin kanssa. Kyllä ne sitten alkaa tervehtiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko nämä naapuruston yhteiset juhlia yleinenkin ilmiö pääkaupunkiseudulla? En ole itse vastaavaan törmännyt omakotitalossa asuessani.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä neljä suunnilleen samanikäistä naista. Kyllä sitä välillä miettii, että mikä mussa on vikana, kun nämä kolme suunnittelevat ääneen keskenään jotain after work -kaljoja ym. Ei multa pahemmin kysytä, lähetkö mukaan. Jos itse puhuisin koko porukan kuullen tällaisista suunnitelmista, niin aivan tasan tarkkaan kysyisin myös sen yhden mukaan, vaikkei hän olisi aiemmin ollutkaan mukana.
Jos taas en halua häntä mukaan, pyrkisin välttämään mielipahan sopimalla tällaiset asiat niiden kesken, jotka ovat tulossa sinne kaljalle.
Minusta tällaiset keskustelunaiheet ei kuulu sinne työpaikan kahvihuoneeseen tai työajalle, jos ei koske kaikkia. Sitten nimenomaan pitää sopia näistä vapaa-ajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua pelottaa, kun meidän ihana lapsi on menossa samaan päiväkotiin tälläisen hyvin valikoivan/ kiusaajaäidin lapsen kanssa.
Tämä tosi sosiaalista ja kivaa ensin esittävä henkilö kuitenkin jättää pienellä alueella ihmisiä porukasta ja valikoi seuraa, ja olen aivan varma että tämä siirtyy myös lapsille, ja näkyy siellä pienessä päiväkodin ryhmässäkin... tulee leikkihetkiä, retkiä, synttäreitä, ja ei varmaan taas kutsu meitä🥺, omii kaikki kaverit, nuoleskelee niitä kenen kaveri hän haluaa olla yms. On suuna päänä joka paikassa...
Onko kenelläkään tälläisestä kokemusta että lapsen päiväkodissa vanhemmat kiusaa? Miten toimia ja suhtautua?
Minua ei ikinä tervehditä eikä mulle jutella esim. Vanhempainilloissa. Kuitenkin lapseni on suosittu koska on ystävällinen ja reilu kaikille. Sas kutsuja juhliin jne. No worry. Mutta itseäni ahdistaa kaikki koulun juhlat kun muut juttelee ja minä ja mieheni ollaan siellä keskenämme 😩 kaupoissa kun tulee vanhempia vastaan, katsotaan toiseen suuntaan eikä tervehditä.
Ne muut on vanhoja tuttuja? Alkakaa itse jutella vanhempainilloissa vieruskaverin kanssa. Kyllä ne sitten alkaa tervehtiä.
Ja siis olen kiinnittänyt huomiota että moni sellainen joka kokee jäävänsä ulkopuolelle puhuu siitä että heille ei jutella. Siis onko niin että te sanotte jotain eikä kukaan vastaa? Mulla on aina ollut se ajatus että jos minä menen vieraana ihmisenä johonkin porukkaan, mun tehtävä on tehdä itseni siellä muille tutuksi eikä toisin päin.
Missä kaupunginosassa Helsingissä on tämmöinen kulttuuri???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä neljä suunnilleen samanikäistä naista. Kyllä sitä välillä miettii, että mikä mussa on vikana, kun nämä kolme suunnittelevat ääneen keskenään jotain after work -kaljoja ym. Ei multa pahemmin kysytä, lähetkö mukaan. Jos itse puhuisin koko porukan kuullen tällaisista suunnitelmista, niin aivan tasan tarkkaan kysyisin myös sen yhden mukaan, vaikkei hän olisi aiemmin ollutkaan mukana.
Jos taas en halua häntä mukaan, pyrkisin välttämään mielipahan sopimalla tällaiset asiat niiden kesken, jotka ovat tulossa sinne kaljalle.Huomaatko mitään outoa kirjoituksessasi?
- Sinulta ei kysytä, haluatko mukaan.
- Jos sinä et halua jotain mukaan, sinä toimit selän takana. Ja sinun salaamisesi tulee ilmi jossain vaiheessa.
Kumpi tapa toimia on mielestäsi moraalisesti ajateltuna oikein?
Kyse ei ole siitä, kumpi on moraalisesti enemmän oikein, vaan siitä, kumpi saa toiselle enemmän mielipahaa aikaan. Jos kuitenkin jo tiedän, että näitä after workeja on ja tullaan järjestämään vastaisuudessakin, ei mua haittaa kuulla siitä jälkikäteen vahingossa, mutta se mua kieltämättä haittaa, jos niitä suunnitellaan siinä samalla kun yritän juoda päiväkahviani juuri sen jälkeen kun on iloisesti juteltu minun kanssani jostain päivänpolttavasta aiheesta. Sellainen satuttaa, kun se oikein hierotaan kasvoihin, että sä et kelpaa tähän meidän illanviettoon, mutta saat kyllä mieluusti kuulla minne ollaan menossa ja mitä ollaan tekemässä.
Eli sinua ei haittaa kuulla jälkikäteen sitä, että sinä et kuulu joukkoon ja se ei satuta lainkaan. Naisen logiikkaa puhtaimmillaan.
Miehen logiikkaako on se että jälkikäteen kuulemalla tulee aina yllätyksenä ettei kuulu joukkoon.? Olen ihan samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja että on erityksen julmaa suunnitella toisen nenän edessä. Ja muutenkin sun kommentit otettaisiin paremmin vastaan jos jättäisit niistä nämä naisten logiikat pois. Miehillä ei tällä palstalla ole mitään varaa puhua logiikasta.
Anteeksi, että kirjoitan asiasta, mistä naiset eivät suostu ymmärtämään mitään. Syrjimisen takia te joudutte keskustelemaan asiasta, mikä teille on luonnollista käytöstä, lapsesta asti. Outoa on se, että te ette kykene ajattelemaan toimivanne syrjivästi, vaikka te vaaditte tasa-arvoa.
Onko asia niin, että toiset ovat enemmän tasa-arvoisia, kuin toiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä neljä suunnilleen samanikäistä naista. Kyllä sitä välillä miettii, että mikä mussa on vikana, kun nämä kolme suunnittelevat ääneen keskenään jotain after work -kaljoja ym. Ei multa pahemmin kysytä, lähetkö mukaan. Jos itse puhuisin koko porukan kuullen tällaisista suunnitelmista, niin aivan tasan tarkkaan kysyisin myös sen yhden mukaan, vaikkei hän olisi aiemmin ollutkaan mukana.
Jos taas en halua häntä mukaan, pyrkisin välttämään mielipahan sopimalla tällaiset asiat niiden kesken, jotka ovat tulossa sinne kaljalle.Huomaatko mitään outoa kirjoituksessasi?
- Sinulta ei kysytä, haluatko mukaan.
- Jos sinä et halua jotain mukaan, sinä toimit selän takana. Ja sinun salaamisesi tulee ilmi jossain vaiheessa.
Kumpi tapa toimia on mielestäsi moraalisesti ajateltuna oikein?
Kyse ei ole siitä, kumpi on moraalisesti enemmän oikein, vaan siitä, kumpi saa toiselle enemmän mielipahaa aikaan. Jos kuitenkin jo tiedän, että näitä after workeja on ja tullaan järjestämään vastaisuudessakin, ei mua haittaa kuulla siitä jälkikäteen vahingossa, mutta se mua kieltämättä haittaa, jos niitä suunnitellaan siinä samalla kun yritän juoda päiväkahviani juuri sen jälkeen kun on iloisesti juteltu minun kanssani jostain päivänpolttavasta aiheesta. Sellainen satuttaa, kun se oikein hierotaan kasvoihin, että sä et kelpaa tähän meidän illanviettoon, mutta saat kyllä mieluusti kuulla minne ollaan menossa ja mitä ollaan tekemässä.
Eli sinua ei haittaa kuulla jälkikäteen sitä, että sinä et kuulu joukkoon ja se ei satuta lainkaan. Naisen logiikkaa puhtaimmillaan.
Miehen logiikkaako on se että jälkikäteen kuulemalla tulee aina yllätyksenä ettei kuulu joukkoon.? Olen ihan samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja että on erityksen julmaa suunnitella toisen nenän edessä. Ja muutenkin sun kommentit otettaisiin paremmin vastaan jos jättäisit niistä nämä naisten logiikat pois. Miehillä ei tällä palstalla ole mitään varaa puhua logiikasta.
Anteeksi, että kirjoitan asiasta, mistä naiset eivät suostu ymmärtämään mitään. Syrjimisen takia te joudutte keskustelemaan asiasta, mikä teille on luonnollista käytöstä, lapsesta asti. Outoa on se, että te ette kykene ajattelemaan toimivanne syrjivästi, vaikka te vaaditte tasa-arvoa.
Onko asia niin, että toiset ovat enemmän tasa-arvoisia, kuin toiset?
Miehet luulee olevansa pyhimyksiä mutta todellisuudessa miehet hoitaa tämän syrjimisen ja kettuilun päin naamaa ja sitten onnittelevat itseään miten paljon parempia ovat kuin naiset jotka ei halua päin naamaa loukata muita. Täällä kirjoitti kerran miehestä naiseksi vaihtanut transhenkilö että oli helpotus päästä eroon miesten jatkuvasta kilpailusta ja suorasta päin naamaa v-----lusta - toki ihan läpällä vain, älä nyt leikistä suutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Öö, eipä minua ainakaan haitannut, että suht tuttavalliset naapurit grillailivat vappuaattona jonkun ystäväperheen kanssa takapihallaan... En tuntenut tätä pariskuntaa. Eipä alkanut kaihertaa yhtään, että miksi meitä ei sinne kutsuttu. Grillattiin omalla pihalla mieheni kanssa ja juotiin skumppaa. Moikattiin kyllä naapureille iloisesti ja vaihdettiin muutama sana. Enkä koe olevani mitenkään epäsosiaalinen ja vappupäivänä poikettiin meidän ystäväperheen luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä neljä suunnilleen samanikäistä naista. Kyllä sitä välillä miettii, että mikä mussa on vikana, kun nämä kolme suunnittelevat ääneen keskenään jotain after work -kaljoja ym. Ei multa pahemmin kysytä, lähetkö mukaan. Jos itse puhuisin koko porukan kuullen tällaisista suunnitelmista, niin aivan tasan tarkkaan kysyisin myös sen yhden mukaan, vaikkei hän olisi aiemmin ollutkaan mukana.
Jos taas en halua häntä mukaan, pyrkisin välttämään mielipahan sopimalla tällaiset asiat niiden kesken, jotka ovat tulossa sinne kaljalle.Huomaatko mitään outoa kirjoituksessasi?
- Sinulta ei kysytä, haluatko mukaan.
- Jos sinä et halua jotain mukaan, sinä toimit selän takana. Ja sinun salaamisesi tulee ilmi jossain vaiheessa.
Kumpi tapa toimia on mielestäsi moraalisesti ajateltuna oikein?
Kyse ei ole siitä, kumpi on moraalisesti enemmän oikein, vaan siitä, kumpi saa toiselle enemmän mielipahaa aikaan. Jos kuitenkin jo tiedän, että näitä after workeja on ja tullaan järjestämään vastaisuudessakin, ei mua haittaa kuulla siitä jälkikäteen vahingossa, mutta se mua kieltämättä haittaa, jos niitä suunnitellaan siinä samalla kun yritän juoda päiväkahviani juuri sen jälkeen kun on iloisesti juteltu minun kanssani jostain päivänpolttavasta aiheesta. Sellainen satuttaa, kun se oikein hierotaan kasvoihin, että sä et kelpaa tähän meidän illanviettoon, mutta saat kyllä mieluusti kuulla minne ollaan menossa ja mitä ollaan tekemässä.
Eli sinua ei haittaa kuulla jälkikäteen sitä, että sinä et kuulu joukkoon ja se ei satuta lainkaan. Naisen logiikkaa puhtaimmillaan.
Miehen logiikkaako on se että jälkikäteen kuulemalla tulee aina yllätyksenä ettei kuulu joukkoon.? Olen ihan samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja että on erityksen julmaa suunnitella toisen nenän edessä. Ja muutenkin sun kommentit otettaisiin paremmin vastaan jos jättäisit niistä nämä naisten logiikat pois. Miehillä ei tällä palstalla ole mitään varaa puhua logiikasta.
Anteeksi, että kirjoitan asiasta, mistä naiset eivät suostu ymmärtämään mitään. Syrjimisen takia te joudutte keskustelemaan asiasta, mikä teille on luonnollista käytöstä, lapsesta asti. Outoa on se, että te ette kykene ajattelemaan toimivanne syrjivästi, vaikka te vaaditte tasa-arvoa.
Onko asia niin, että toiset ovat enemmän tasa-arvoisia, kuin toiset?
Miehet luulee olevansa pyhimyksiä mutta todellisuudessa miehet hoitaa tämän syrjimisen ja kettuilun päin naamaa ja sitten onnittelevat itseään miten paljon parempia ovat kuin naiset jotka ei halua päin naamaa loukata muita. Täällä kirjoitti kerran miehestä naiseksi vaihtanut transhenkilö että oli helpotus päästä eroon miesten jatkuvasta kilpailusta ja suorasta päin naamaa v-----lusta - toki ihan läpällä vain, älä nyt leikistä suutu.
Hyvä esimerkki tästä oman pojan kaverisynttärit loppuajasta. Neljä poikaa, porukkaa vetävä poika suoraan sanottuna kusipäinen pikkujätkä, ihan koko synttärien ajan haukkui yhtä pojista, pienikokoisinta tyyppiä, homo sitä ja homo tätä ja jatkuvaa piikittelyä. Tämä pyöritettävänä oleva poika oli silmin nähden kiusaantunut ja sanoinkin jossain vaiheessa että nyt ootte kunnolla. Oma poikani ja neljäs poika eivät tälle mitään tehneet tietenkään, tuskin edes tajusivat kunnolla mitä tapahtuu. Tämä on se poikien dynamiikka ja kysyn vaan että onko tämä jotenkin parempi kuin tyttöjen selän takana puhuminen?
Ne jotka ei tunnista tätä ilmiötä tai sen ongelmallisuutta ei ole koskaan asuneet varmaan ulkomailla! Sen eron huomaa kun on poissa jossain muualla. Suomi tuntuu tosi kolkolta maalta sosiaalisesti sen jälkeen. On muuallakin kiusaajia mutta pääosin ihmiset ihan kunnolla huomioi uusia ja ottaa niitä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä neljä suunnilleen samanikäistä naista. Kyllä sitä välillä miettii, että mikä mussa on vikana, kun nämä kolme suunnittelevat ääneen keskenään jotain after work -kaljoja ym. Ei multa pahemmin kysytä, lähetkö mukaan. Jos itse puhuisin koko porukan kuullen tällaisista suunnitelmista, niin aivan tasan tarkkaan kysyisin myös sen yhden mukaan, vaikkei hän olisi aiemmin ollutkaan mukana.
Jos taas en halua häntä mukaan, pyrkisin välttämään mielipahan sopimalla tällaiset asiat niiden kesken, jotka ovat tulossa sinne kaljalle.Huomaatko mitään outoa kirjoituksessasi?
- Sinulta ei kysytä, haluatko mukaan.
- Jos sinä et halua jotain mukaan, sinä toimit selän takana. Ja sinun salaamisesi tulee ilmi jossain vaiheessa.
Kumpi tapa toimia on mielestäsi moraalisesti ajateltuna oikein?
Kyse ei ole siitä, kumpi on moraalisesti enemmän oikein, vaan siitä, kumpi saa toiselle enemmän mielipahaa aikaan. Jos kuitenkin jo tiedän, että näitä after workeja on ja tullaan järjestämään vastaisuudessakin, ei mua haittaa kuulla siitä jälkikäteen vahingossa, mutta se mua kieltämättä haittaa, jos niitä suunnitellaan siinä samalla kun yritän juoda päiväkahviani juuri sen jälkeen kun on iloisesti juteltu minun kanssani jostain päivänpolttavasta aiheesta. Sellainen satuttaa, kun se oikein hierotaan kasvoihin, että sä et kelpaa tähän meidän illanviettoon, mutta saat kyllä mieluusti kuulla minne ollaan menossa ja mitä ollaan tekemässä.
Eli sinua ei haittaa kuulla jälkikäteen sitä, että sinä et kuulu joukkoon ja se ei satuta lainkaan. Naisen logiikkaa puhtaimmillaan.
Miehen logiikkaako on se että jälkikäteen kuulemalla tulee aina yllätyksenä ettei kuulu joukkoon.? Olen ihan samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja että on erityksen julmaa suunnitella toisen nenän edessä. Ja muutenkin sun kommentit otettaisiin paremmin vastaan jos jättäisit niistä nämä naisten logiikat pois. Miehillä ei tällä palstalla ole mitään varaa puhua logiikasta.
Anteeksi, että kirjoitan asiasta, mistä naiset eivät suostu ymmärtämään mitään. Syrjimisen takia te joudutte keskustelemaan asiasta, mikä teille on luonnollista käytöstä, lapsesta asti. Outoa on se, että te ette kykene ajattelemaan toimivanne syrjivästi, vaikka te vaaditte tasa-arvoa.
Onko asia niin, että toiset ovat enemmän tasa-arvoisia, kuin toiset?
Miehet luulee olevansa pyhimyksiä mutta todellisuudessa miehet hoitaa tämän syrjimisen ja kettuilun päin naamaa ja sitten onnittelevat itseään miten paljon parempia ovat kuin naiset jotka ei halua päin naamaa loukata muita. Täällä kirjoitti kerran miehestä naiseksi vaihtanut transhenkilö että oli helpotus päästä eroon miesten jatkuvasta kilpailusta ja suorasta päin naamaa v-----lusta - toki ihan läpällä vain, älä nyt leikistä suutu.
Hyvä esimerkki tästä oman pojan kaverisynttärit loppuajasta. Neljä poikaa, porukkaa vetävä poika suoraan sanottuna kusipäinen pikkujätkä, ihan koko synttärien ajan haukkui yhtä pojista, pienikokoisinta tyyppiä, homo sitä ja homo tätä ja jatkuvaa piikittelyä. Tämä pyöritettävänä oleva poika oli silmin nähden kiusaantunut ja sanoinkin jossain vaiheessa että nyt ootte kunnolla. Oma poikani ja neljäs poika eivät tälle mitään tehneet tietenkään, tuskin edes tajusivat kunnolla mitä tapahtuu. Tämä on se poikien dynamiikka ja kysyn vaan että onko tämä jotenkin parempi kuin tyttöjen selän takana puhuminen?
kiva että puutuit, mutta oisit voinut puuttua vielä kovemmin! tuo oli ihan suoraa kiusaamista. siihen saa kiusaajalle jo ärähtää. ja kiusattu ei ole vain kiusaantunut, varmasti hän on todella ahdistunut ja pelkää ja toivoo että aikuinen joka kuulee lopettaisi sen. niin monet vaan katsoo vierestä ja on vähän että "noh noh, pojat". ja se muka riittää.
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka ei tunnista tätä ilmiötä tai sen ongelmallisuutta ei ole koskaan asuneet varmaan ulkomailla! Sen eron huomaa kun on poissa jossain muualla. Suomi tuntuu tosi kolkolta maalta sosiaalisesti sen jälkeen. On muuallakin kiusaajia mutta pääosin ihmiset ihan kunnolla huomioi uusia ja ottaa niitä mukaan.
Juu, en ole asunut eikä varmaan suurin osa suomalaisista. Itse kyllä tykkään suomalaisuudesta ja siitä, että on pieniä ja tiiviitä porukoita. Siinä oppii tuntemaan ihmisiä läheisesti eikä vaan pintapuolisesti. Yksinäisyys on surullista, mutta siihenkin löytyy syitä laidasta laitaan. Mitään kiusaamista ja vanhasta porukasta ulkopuolelle jättämistä en minäkään ymmärrä. Enkä ymmärrä teennäistä ystävyyden esittämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä neljä suunnilleen samanikäistä naista. Kyllä sitä välillä miettii, että mikä mussa on vikana, kun nämä kolme suunnittelevat ääneen keskenään jotain after work -kaljoja ym. Ei multa pahemmin kysytä, lähetkö mukaan. Jos itse puhuisin koko porukan kuullen tällaisista suunnitelmista, niin aivan tasan tarkkaan kysyisin myös sen yhden mukaan, vaikkei hän olisi aiemmin ollutkaan mukana.
Jos taas en halua häntä mukaan, pyrkisin välttämään mielipahan sopimalla tällaiset asiat niiden kesken, jotka ovat tulossa sinne kaljalle.Huomaatko mitään outoa kirjoituksessasi?
- Sinulta ei kysytä, haluatko mukaan.
- Jos sinä et halua jotain mukaan, sinä toimit selän takana. Ja sinun salaamisesi tulee ilmi jossain vaiheessa.
Kumpi tapa toimia on mielestäsi moraalisesti ajateltuna oikein?
Kyse ei ole siitä, kumpi on moraalisesti enemmän oikein, vaan siitä, kumpi saa toiselle enemmän mielipahaa aikaan. Jos kuitenkin jo tiedän, että näitä after workeja on ja tullaan järjestämään vastaisuudessakin, ei mua haittaa kuulla siitä jälkikäteen vahingossa, mutta se mua kieltämättä haittaa, jos niitä suunnitellaan siinä samalla kun yritän juoda päiväkahviani juuri sen jälkeen kun on iloisesti juteltu minun kanssani jostain päivänpolttavasta aiheesta. Sellainen satuttaa, kun se oikein hierotaan kasvoihin, että sä et kelpaa tähän meidän illanviettoon, mutta saat kyllä mieluusti kuulla minne ollaan menossa ja mitä ollaan tekemässä.
Eli sinua ei haittaa kuulla jälkikäteen sitä, että sinä et kuulu joukkoon ja se ei satuta lainkaan. Naisen logiikkaa puhtaimmillaan.
Miehen logiikkaako on se että jälkikäteen kuulemalla tulee aina yllätyksenä ettei kuulu joukkoon.? Olen ihan samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja että on erityksen julmaa suunnitella toisen nenän edessä. Ja muutenkin sun kommentit otettaisiin paremmin vastaan jos jättäisit niistä nämä naisten logiikat pois. Miehillä ei tällä palstalla ole mitään varaa puhua logiikasta.
Anteeksi, että kirjoitan asiasta, mistä naiset eivät suostu ymmärtämään mitään. Syrjimisen takia te joudutte keskustelemaan asiasta, mikä teille on luonnollista käytöstä, lapsesta asti. Outoa on se, että te ette kykene ajattelemaan toimivanne syrjivästi, vaikka te vaaditte tasa-arvoa.
Onko asia niin, että toiset ovat enemmän tasa-arvoisia, kuin toiset?
Miehet luulee olevansa pyhimyksiä mutta todellisuudessa miehet hoitaa tämän syrjimisen ja kettuilun päin naamaa ja sitten onnittelevat itseään miten paljon parempia ovat kuin naiset jotka ei halua päin naamaa loukata muita. Täällä kirjoitti kerran miehestä naiseksi vaihtanut transhenkilö että oli helpotus päästä eroon miesten jatkuvasta kilpailusta ja suorasta päin naamaa v-----lusta - toki ihan läpällä vain, älä nyt leikistä suutu.
Hyvä esimerkki tästä oman pojan kaverisynttärit loppuajasta. Neljä poikaa, porukkaa vetävä poika suoraan sanottuna kusipäinen pikkujätkä, ihan koko synttärien ajan haukkui yhtä pojista, pienikokoisinta tyyppiä, homo sitä ja homo tätä ja jatkuvaa piikittelyä. Tämä pyöritettävänä oleva poika oli silmin nähden kiusaantunut ja sanoinkin jossain vaiheessa että nyt ootte kunnolla. Oma poikani ja neljäs poika eivät tälle mitään tehneet tietenkään, tuskin edes tajusivat kunnolla mitä tapahtuu. Tämä on se poikien dynamiikka ja kysyn vaan että onko tämä jotenkin parempi kuin tyttöjen selän takana puhuminen?
kiva että puutuit, mutta oisit voinut puuttua vielä kovemmin! tuo oli ihan suoraa kiusaamista. siihen saa kiusaajalle jo ärähtää. ja kiusattu ei ole vain kiusaantunut, varmasti hän on todella ahdistunut ja pelkää ja toivoo että aikuinen joka kuulee lopettaisi sen. niin monet vaan katsoo vierestä ja on vähän että "noh noh, pojat". ja se muka riittää.
Olisinkin puuttunut jos tämä kokoonpano olisi ollut meillä useammin, mutta käytännössä vain tämä kusipää poika kävi meillä välimatkojen takia ja hän oli ihan kunnolla kahdestaan oman poikani kanssa. Poikanelikko oli porukalla yhdessä lähinnä koulun kautta ja tämä kiusattavana oleva oli ensimmäistä kertaa meillä. En halunnut pilata synttärien tunnelmaa, joka oli muuten hyvä. Mukaan lukien tämän nälvittävänä olevan fiilistä, kun koin että poika olisi siitä vielä lisää nolostunut jos olisin alkanut hänen tilannettaan siinä sanoittamaan. Ehkä olin väärässä.
Siksipä juuri niitä omia läheisiä ystävyyssuhteita pitää vaalia, ettei käy niin, että esimerkiksi eron jälkeen menettää kaveritkin.