Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Helsinkiläiskoulun keino tasoittaa ”kuilua” - onko muilla tällaista?
03.05.2021 |
Teinini on painotetulla luokalla, mutta kaikki tehdään heikkotasoisten rinnakkaisluokkien ehdoilla. Missään ei voi käydä, mihinkään ei voi kerätä rahaa, mitään ylimääräisiä ei saa tehdä, aikataulut riippuu rinnakkaisluokista jne.
Eli kun toiset ei pärjää, vedetään nämä hyvät oppilaat alas, ettei eroa olisi. Ja joka käänteessä teetetään hyvinvointikyselyjä ja opettajat leikkii sosiaalivirkailijoita.
Onko tämä oikeasti edes laillista?
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaja ilmoitti vanhempainillassa ettei hän osallistu millään tavalla mihinkään keräyksiin, eikä retkiin. Hänestä oli vanhempien tehtävä hoitaa retkeilyt, matkustamiset, jne eikä koulun.
Kyse ei ole nyt leirikouluista vaan siitä että luokka kävisi jossain. Esimerkiksi teatteriesityksessä tms. Osana opetusta. Ja tietemkin korona on rajoittanut mutta tämä oli tätä jo ennen sitä.
Ap
Tästähän on tiukentuneet ohjeet, ihan valtakunnallisesti. Eli ei voida tehdä sellaista toimintaa, kuten kallista teatterissakäynti, jos ei joko a) koulu maksa jostain määrärahoista tai b) on kerätty rahaa niin että kaikki pääsevät. Tämä vika tuntuu monista epäreilulta, jos muutama tekee työt. Onneksi omien lasten kohdalla ollut kaikilla aktiiviset vanhemmat, eli on mennyt hommat melko tasapuolisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaiselle painotetulle luokalle sirotellaan ei painottavia oppilaita. Opettaja kertoi, että lapseni koulussa 4-6 oppilasta. Tämä on kuulemma hyvä systeemi, koska nämä 4-6 oppilasta jäävät alakynteen, luokan henki pysyy edelleen hyvänä, kun se on silti vahvasti painottuva eli mielenkiinnon kohteet ovat enemmistöllä samoja. Häiriköt ja erityisoppilaat ovatkin hiljaa, kun huomaavat, että heillä ei ole valtaa luokassa. Yrittävät sitten selvitä peruskoulun läpi edes jotenkin ja näkevät, että toisetkin panostavat opintoihin.
Helsingissä on ihan tarpeeksi käytännössä ilmaisia retkikohteita. Rahasta ei retket ole kiinni, vaan opettajien viitseliäisyydestä ja tällä hetkellä myös koronasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaja ilmoitti vanhempainillassa ettei hän osallistu millään tavalla mihinkään keräyksiin, eikä retkiin. Hänestä oli vanhempien tehtävä hoitaa retkeilyt, matkustamiset, jne eikä koulun.
Kyse ei ole nyt leirikouluista vaan siitä että luokka kävisi jossain. Esimerkiksi teatteriesityksessä tms. Osana opetusta. Ja tietemkin korona on rajoittanut mutta tämä oli tätä jo ennen sitä.
Ap
Tästähän on tiukentuneet ohjeet, ihan valtakunnallisesti. Eli ei voida tehdä sellaista toimintaa, kuten kallista teatterissakäynti, jos ei joko a) koulu maksa jostain määrärahoista tai b) on kerätty rahaa niin että kaikki pääsevät. Tämä vika tuntuu monista epäreilulta, jos muutama tekee työt. Onneksi omien lasten kohdalla ollut kaikilla aktiiviset vanhemmat, eli on mennyt hommat melko tasapuolisesti.
No esim Norsseissa ja yksityiskouluissa se onnistuu silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai että näen kukoistavan markkina-alueen yksityiskouluille ;D
Moni vanhempi maksaisi ilomielin saadakseen lapsensa rauhalliseen ja kannustavaan ympäristöön, missä oppiminen tukisi tulevaa uraa hyväpalkkaisena.
Pieneltä osalta varmasti lisäisi eriarvoisuutta mutta so what. Åidän erittäin hälyttävänä nykyistä suuntausta heikentää kaikkien oppimista vähälahjaisten tahdissa. On todennäköisesti ihmisoikeuksien vastaistakin.
Laadukkaista kouluja ovat esin.SYK, Ressu, Norssi, Matsliden, Kuliksen kv. koulu. pääkaupunkiseudulla, jutti-Lahdessakin on LYK.
Kyllä näitä on.
Vierailija kirjoitti:
Jokaiselle painotetulle luokalle sirotellaan ei painottavia oppilaita. Opettaja kertoi, että lapseni koulussa 4-6 oppilasta. Tämä on kuulemma hyvä systeemi, koska nämä 4-6 oppilasta jäävät alakynteen, luokan henki pysyy edelleen hyvänä, kun se on silti vahvasti painottuva eli mielenkiinnon kohteet ovat enemmistöllä samoja. Häiriköt ja erityisoppilaat ovatkin hiljaa, kun huomaavat, että heillä ei ole valtaa luokassa. Yrittävät sitten selvitä peruskoulun läpi edes jotenkin ja näkevät, että toisetkin panostavat opintoihin.
Meillä on myös jokunen (6) "ulkopuolinen" oppilas painotusluokassa. Alkuun vastustivat "hikkeluokalle" joutumista erittäin äänekkäästi. Hyvin ovat kuitenkin lopulta sopeutuneet. Näin ulkopuolelta katsottuna tuo on näille muutamalle oppilaalle ollut kyllä todellinen lottovoitto. Yleensä keskiarvo yläkoulussa laskee, mutta näillä onkin noussut. Yhdellä jopa keskiarvo noussut kokonaisella numerolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokaiselle painotetulle luokalle sirotellaan ei painottavia oppilaita. Opettaja kertoi, että lapseni koulussa 4-6 oppilasta. Tämä on kuulemma hyvä systeemi, koska nämä 4-6 oppilasta jäävät alakynteen, luokan henki pysyy edelleen hyvänä, kun se on silti vahvasti painottuva eli mielenkiinnon kohteet ovat enemmistöllä samoja. Häiriköt ja erityisoppilaat ovatkin hiljaa, kun huomaavat, että heillä ei ole valtaa luokassa. Yrittävät sitten selvitä peruskoulun läpi edes jotenkin ja näkevät, että toisetkin panostavat opintoihin.
Tässä ei ole kyse mistään 4-6 oppilaasta, vaan heitä on koulussa monta kymmentä, ellei monta sataa.
Rinnakkaisluokkia on kuusi ja niistä ainakin kolme on täpötäynnä kielitaidottomia, lukutaidottomia, käytösrajoitteisia sosiaalitapausten lapsia. Syksyllä opetus ei moneen viikkoon edennyt yhtään.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että näen kukoistavan markkina-alueen yksityiskouluille ;D
Moni vanhempi maksaisi ilomielin saadakseen lapsensa rauhalliseen ja kannustavaan ympäristöön, missä oppiminen tukisi tulevaa uraa hyväpalkkaisena.
Pieneltä osalta varmasti lisäisi eriarvoisuutta mutta so what. Åidän erittäin hälyttävänä nykyistä suuntausta heikentää kaikkien oppimista vähälahjaisten tahdissa. On todennäköisesti ihmisoikeuksien vastaistakin.
Olen kyllä toista mieltä. Meillä molemmat vanhemmat siis korkeakoulutettuja ja hyvissä työtehtävissä. Arvostamme myös koulutusta. Mutta meistä on silti ollut erittäin hyvä että lapsemme ovat käyneet hyvin tavalliset lähiökoulut. Tekee hyvää lapselle nähdä että maailmassa on ihan oikeasti ihmisiä hyvin monenlaisista lähtökohdista eikä kaikkien elämä ole yhtä helppoa kuin heillä. On myös todella kasvattavaa kun kavereita on kaikista yhteiskuntaluokista.
En itse ymmärrä oikein vanhempien halua laittaa lapsensa johonkin yksityiskouluihin joissa he kuplautuvat heti alusta lähtien vain samanlaisten lasten seuraan.
Teidän lähiö on sitten ehkä Pakila tai Tapiola. Oikeasti, kun yli puolet ei puhu suomea tai integroitujen määrä on 25%, niin siitä ei vain enää tulee mitään.
Itse olen myös korkeakoulutettu ja oma lapseni on erityisellä tuella integroituna. Fiksu lapsi, jolla vielä haastetta säätelyssä. Mutta toivon, että näitä lapseni kaltaisia ei ole luokassa liian monta ja kaikki saisivat tarvitsemansa tuen, eli avustajia, samanaikaisopetusta, joustavuutta, eriyttämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että näen kukoistavan markkina-alueen yksityiskouluille ;D
Moni vanhempi maksaisi ilomielin saadakseen lapsensa rauhalliseen ja kannustavaan ympäristöön, missä oppiminen tukisi tulevaa uraa hyväpalkkaisena.
Pieneltä osalta varmasti lisäisi eriarvoisuutta mutta so what. Åidän erittäin hälyttävänä nykyistä suuntausta heikentää kaikkien oppimista vähälahjaisten tahdissa. On todennäköisesti ihmisoikeuksien vastaistakin.
Laadukkaista kouluja ovat esin.SYK, Ressu, Norssi, Matsliden, Kuliksen kv. koulu. pääkaupunkiseudulla, jutti-Lahdessakin on LYK.
Kyllä näitä on.
Mattliden. Ei se mikään Mats ole.
2000-luvun taitteessa yläasteella ollessani ainakin matemiikassa oppilaat erotettiin hyviin ja huonoihin (en nyt muista millä nimellä ryhmiä oikeasti kutsuttiin) juuri sen takia, että opettajat voisivat keskittyä paremmin opettamiseen eikä koko ajan tarvitsisi hidastella niiden takia jotka eivät osaa tai eivät halua osata. Varsinkin "huonojen" ryhmään joutuminen aiheutti joissain pettymyksen mutta entä sitten? Me ymmärsimme jo siinä iässä, että elämässä tulee joskus pettymyksiä eikä tietääkseni kukaan traumatisoitunut "väärään" ryhmään joutumisesta. Hekään eivät järkyttyneet jotka myöhemmin siirrettiin parempien ryhmästä huonompaan, tai toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on ihan tarpeeksi käytännössä ilmaisia retkikohteita. Rahasta ei retket ole kiinni, vaan opettajien viitseliäisyydestä ja tällä hetkellä myös koronasta.
Matkat ovat ilmaisia ja museot ja puistot tarjoavat paljon retkikohteita. Myös luontoon voi päästä ihan ilmaiseksi. Viitseliäisyydestähän tämä on kiinni. Vanhemmat myös ovat valmiita keräämään rahaa, jos tarve.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on ihan tarpeeksi käytännössä ilmaisia retkikohteita. Rahasta ei retket ole kiinni, vaan opettajien viitseliäisyydestä ja tällä hetkellä myös koronasta.
Matkat ovat ilmaisia ja museot ja puistot tarjoavat paljon retkikohteita. Myös luontoon voi päästä ihan ilmaiseksi. Viitseliäisyydestähän tämä on kiinni. Vanhemmat myös ovat valmiita keräämään rahaa, jos tarve.
Esimerkiksi ruotsin ryhmän olisi ihan hyvä käydä kerran yläkoulun aikana Svenska Teaternissa. Tai on myös muita asioita, jotka maksavat vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
2000-luvun taitteessa yläasteella ollessani ainakin matemiikassa oppilaat erotettiin hyviin ja huonoihin (en nyt muista millä nimellä ryhmiä oikeasti kutsuttiin) juuri sen takia, että opettajat voisivat keskittyä paremmin opettamiseen eikä koko ajan tarvitsisi hidastella niiden takia jotka eivät osaa tai eivät halua osata. Varsinkin "huonojen" ryhmään joutuminen aiheutti joissain pettymyksen mutta entä sitten? Me ymmärsimme jo siinä iässä, että elämässä tulee joskus pettymyksiä eikä tietääkseni kukaan traumatisoitunut "väärään" ryhmään joutumisesta. Hekään eivät järkyttyneet jotka myöhemmin siirrettiin parempien ryhmästä huonompaan, tai toisinpäin.
Ja heille, jotka eivät pärjänneet edes huonompien ryhmässä, oli olemassa vielä yksi "erikoisryhmä" jossa ne oikeasti kaikkein tyhmimmät sitten olivat.
Vierailija kirjoitti:
Opettaja ilmoitti vanhempainillassa ettei hän osallistu millään tavalla mihinkään keräyksiin, eikä retkiin. Hänestä oli vanhempien tehtävä hoitaa retkeilyt, matkustamiset, jne eikä koulun.
Vanhempien tehtävä se onkin. Opettaja on oikeassa.
Taidat olla yksi niistä raivohulluista vanhemmista, jotka kuvittelevat itsekeskeisissä harhoissaan koulun olevan ensisijaisessa ja kokonaisvaltaisessa kasvatusvastuussa sinun omista lapsistasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaja ilmoitti vanhempainillassa ettei hän osallistu millään tavalla mihinkään keräyksiin, eikä retkiin. Hänestä oli vanhempien tehtävä hoitaa retkeilyt, matkustamiset, jne eikä koulun.
Vanhempien tehtävä se onkin. Opettaja on oikeassa.
Taidat olla yksi niistä raivohulluista vanhemmista, jotka kuvittelevat itsekeskeisissä harhoissaan koulun olevan ensisijaisessa ja kokonaisvaltaisessa kasvatusvastuussa sinun omista lapsistasi.
TÄMÄ KETJU EI NYT EDES KÄSITTELE LEIRIKOULUJA. SIIRRY JONNEKIN MUUALLE RÄYHÄÄMÄÄN NIISTÄ.
Eikö tämä jo nyt niiden kaikkien ainakin kolmen eri aloituksesi vastausten pohjalta ole sulle tullut selväksi? Ei ole muilla samanlaista. Ihan koskee sua ja sun lastasi toi teidän tilanne. En usko, että edes koskee sun lapsesi luokkatovereita toi.
Vierailija kirjoitti:
Jokaiselle painotetulle luokalle sirotellaan ei painottavia oppilaita. Opettaja kertoi, että lapseni koulussa 4-6 oppilasta. Tämä on kuulemma hyvä systeemi, koska nämä 4-6 oppilasta jäävät alakynteen, luokan henki pysyy edelleen hyvänä, kun se on silti vahvasti painottuva eli mielenkiinnon kohteet ovat enemmistöllä samoja. Häiriköt ja erityisoppilaat ovatkin hiljaa, kun huomaavat, että heillä ei ole valtaa luokassa. Yrittävät sitten selvitä peruskoulun läpi edes jotenkin ja näkevät, että toisetkin panostavat opintoihin.
Ei pidä paikkaansa. Lapseni on painotusluokalla, jonne valittiin soveltuvuuskokeella. Luokalla on vain soveltuvuuskokeen kautta valittuja oppilaita. Luokka kyllä opiskelee taito- ja taideaineita yhdessä normiluokkien kanssa, mutta kaikki lukuaineiden tunnit opiskelevat näiden painotetun luokan oppilaiden kanssa. Tietyissä lukuaineissa sekoittaminen ei edes onnistuisi, koska painotus koskee lukuaineita ja niissä edetään selvästi kovempaa vauhtia kuin normiluokalla.
En ole itse helsinkiläinen, mutta oma kokemukseni on että luokan työrauha on enemmän kiinni opettajan persoonasta ja siitä, kuinka oppilaiden erityisyyksiä on hoidettu, kuin oppilaiden valikoinnista pääsykokeella.
Omalla lapsellani työrauha heikkeni selvästi tavisluokalta painotusopetukseen siirtyessä. Uskoisin syyn olevan siinä, että tavisluokan ”erityisellä” oli henkilökohtainen avustaja, painotusluokan ”erityinen” menee pelkän lääkityksen voimalla.
Toisaalta lapseni viihtyy selvästi paremmin nykyisellä luokalla, kun lapsilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita.
Mutta painotusopetus ei ole mikään ratkaisu, varsinkaan jos sinne pyritään asenteella ”mulle ja mun lapselle kelpaa vain paras”.
Alue: Aihe vapaa
Sosialistisen peruskoulun tehtävä on yksilöllisyyden ja menestymisen tukahdattaminen ja korvaaminen kollektiivismilla. Näin kansalaisia on helpompi hallita.
Kannatta viedä lapsi äkkiä yksityiskouluun.