Lue keskustelun säännöt.
Nyt kerätään keinot miten saan miehen tekemään itse kotitöitä
01.05.2021 |
Eli tilanne on se että pitäisi saada mies oivaltamaan että hänelle kuuluu puolet kotitöistä, ja että tekisi niitä oma-aloitteisesti ja vähän useammin kuin nyt. Suhde on muuten todella hyvä ja uskon että mies kyllä tekee jos saa oivallettua todella että asia ei ole vain minun vastuullani. Nyt on siis vähän ollut omakin vika että minä olen siivonnut enemmän. Minua alkaa nopeammin häiritä pölypallerot lattialla.
Valitettavasti se ei ole toiminut että sanon että voisitko imuroida, koska mies voi sanoa joo, mutta siihen menee silti pari päivää että tarttuu imuriin. Tuota piirrettä inhoan, eli sanoo joo joo mutta ei silti tee. Eikä sen pitäisi olla minun homma pyytää.
Nyt siis keinot kehiin että miten muutetaan tämä. Jätänkö siivoamatta täysin tästä lähtien ja katson koska hän itse alkaa puhumaan että onpa sotkuista? Ja siihen sanon että niimpä. Ja odotan koska siivoaa ne pois?
Kommentit (141)
Yksi tapa on perinteinen raivoaminen. Enkä tarkoita nyt mitään pientä "voisitsä ny vähän siivota, miksi et ikinä, yyh" -tyyppistä nitinää, vaan ihan kunnon NYT ÄIJÄ PERKELE TÄÄ SUHDE LOPPUU JOS EI RUPEE TEKEMÄÄN HOMMIA TÄÄLLÄ, SAATANAN SAATANA!!!! Ja ehkä muutama kahvikuppi seinään korostamaan viestiä.
Hänkin katsoo aiheelliseksi suuttua sinulle, jos huomautat niistä levällään olevista papereista, joten tämä on jo teille tuttu tapa kommunikoida. Et siis riko suhteessa mitään huutamalla, vaan laajennat vain omaa viestintästrategiaasi.
Hän ei ota sinun toiveitasi vakavasti, joten on aika korottaa äänenvoimakkuutta kunnes ottaa.
Ota myös harkintaan tuo eri asuntoihin muuttaminen, koska kuten jo todettiin, suhde tulee menemään reisille tulevina vuosina tämän takia, jos mikään ei muutu. Kyse on arvostamisesta pohjimmiltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on niin eri siisteyskäsitys miehen kanssa, että en ikinä ole ns. tyytyväinen miehen siivousjälkeen, eikä mielestäni ole oikein pakottaa toista siivoamaan niin tarkkaan kuten itse haluan, koska hänelle kelpaa huomattavasti vähempikin taso, joten olen suosiolla ottanut siivous- ja kotityövastuun. Vastavuoroisesti mies vie esim. astiat käytön jälkeen koneeseen ja tekee muita pieniä asioita, jotta oma työ ei ole niin iso, vie esim. aina roskat. Toisaalta jos hän ei tajua viedä omia pyykkejään pesua odottamaan, niin en kulje hänen riepujen perässä vaan hänen pyykki jää sitten pesemättä, joten tilanne siinä mielessä win-win. Itse ylläpidän siisteydessä tietyn tason enkä menetä hermoja huonosta siivouksesta joten ei riidellä asiasta ja kun mies tulee pienin elkein vastaan, hän ei joudu itse tekemään yli hänen oman siisteystason eikä siivous tai kotityöt tunnu ylitsepääsemättömälle esteelle. Tämä toimii meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä teen meillä kaikki kotityöt. Välillä mieheni valittaa yhteisen ajan puutteesta tai siitä että jääkaappi on tyhjä tai pyykit pesemättä mutta silloin ilmoitan että hän voi alkaa valittamaan sitten kun tekee oman osansa. Minulle on se ja sama tekeekö vai ei mutta jos ei tee ei ole valitusoikeutta.
Tämän lukemisesta tuli ikävä olo. En ymmärrä tätä piikomista muuten, kuin että lillut rahassa ja timanteissa.
Tienaan moninkertaisesti mieheeni verrattuna enkä tarvitse senttiäkään mieheni rahoista. Minulle kotityöt ei ole mikään rasite vaan enemmän sellaista aivot narikkaan puuhailua vaativan työn ja harrastusten oheen. En koe olevani mikään piika ja suurimman osan ajasta mieheni arvostaa suuresti sitä mitä teen yhteisen kotimme hyväksi. Silloin kun tuntuu että ei arvosta kysyn mikä estää häntä tekemästä asialle jotain sen sijaan että valittaa mutta toistaiseksi ei ole osannut vastata tai halunnut ryhtyä toimeen.
Mun mielestä sun pitäisi tehdä isoin osa kotitöistä, koska olet kotona ja mies töissä. Sinulla on enemmän vapaa-aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä teen meillä kaikki kotityöt. Välillä mieheni valittaa yhteisen ajan puutteesta tai siitä että jääkaappi on tyhjä tai pyykit pesemättä mutta silloin ilmoitan että hän voi alkaa valittamaan sitten kun tekee oman osansa. Minulle on se ja sama tekeekö vai ei mutta jos ei tee ei ole valitusoikeutta.
Tämän lukemisesta tuli ikävä olo. En ymmärrä tätä piikomista muuten, kuin että lillut rahassa ja timanteissa.
Tienaan moninkertaisesti mieheeni verrattuna enkä tarvitse senttiäkään mieheni rahoista. Minulle kotityöt ei ole mikään rasite vaan enemmän sellaista aivot narikkaan puuhailua vaativan työn ja harrastusten oheen. En koe olevani mikään piika ja suurimman osan ajasta mieheni arvostaa suuresti sitä mitä teen yhteisen kotimme hyväksi. Silloin kun tuntuu että ei arvosta kysyn mikä estää häntä tekemästä asialle jotain sen sijaan että valittaa mutta toistaiseksi ei ole osannut vastata tai halunnut ryhtyä toimeen.
Tätä kutsun itsepetokseksi.
Suuri on naisen mielikuvituksen voima silloin kun hänestä ei ole eroamaan, mutta suhteessa on asiat pielessä. Sitä selittelyn määrää, miksi nyt ei oikeastaan niiiin paha tilanne olekaan. Tätä samaa selittelyä näkee sellaisilla juoppojen puolisoilla, jotka eivät uskalla lähteä suhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin eri siisteyskäsitys miehen kanssa, että en ikinä ole ns. tyytyväinen miehen siivousjälkeen, eikä mielestäni ole oikein pakottaa toista siivoamaan niin tarkkaan kuten itse haluan, koska hänelle kelpaa huomattavasti vähempikin taso, joten olen suosiolla ottanut siivous- ja kotityövastuun. Vastavuoroisesti mies vie esim. astiat käytön jälkeen koneeseen ja tekee muita pieniä asioita, jotta oma työ ei ole niin iso, vie esim. aina roskat. Toisaalta jos hän ei tajua viedä omia pyykkejään pesua odottamaan, niin en kulje hänen riepujen perässä vaan hänen pyykki jää sitten pesemättä, joten tilanne siinä mielessä win-win. Itse ylläpidän siisteydessä tietyn tason enkä menetä hermoja huonosta siivouksesta joten ei riidellä asiasta ja kun mies tulee pienin elkein vastaan, hän ei joudu itse tekemään yli hänen oman siisteystason eikä siivous tai kotityöt tunnu ylitsepääsemättömälle esteelle. Tämä toimii meillä.
Lisään sen, että koska meillä se taso on niin eri sfääreissä, niin se missä itseäni ärsyttää yksikin pölypallo, niin toinen ei oikeasti huomaa vaikka pölypalloja olisi jo omasta mielestäni paljon. Jos jäisin odottelemaan miehen tekemistä (kuten ennen tätä nykyistä diiliä) tai sanon milloin olisi aika siivota, kuulostan omaankin korvaan nalkuttavalta ja jankuttajalta ja siitähän ne riidat alkoi. Oikeasti mun hermo lepää nykyisin eikä yhtään tapella siivouksesta, kun taso pysyy sellaisena kuin haluan ja jotta mies saa ne puhtaat pyykit tai astiat tai vaikkapa ruokaa (koska en tee sitäkään, jos joudun ensin keittiön hänen jäljiltään siivoamaan tai ei ole puhtaita astioita, kuten ennen jouduin odottelemaan), niin hänen on pakko tehdä tietyt asiat. Koen nykyisin, että tehdään yhtä paljon kotitöitä, koska kunnon siivouspäivää ei tarvitse pitää enää edes, kun kumpikin tekee pieniä lyhytkestoisia toista ja yhteistä arkea helpottavia asioita päivän lomassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä teen meillä kaikki kotityöt. Välillä mieheni valittaa yhteisen ajan puutteesta tai siitä että jääkaappi on tyhjä tai pyykit pesemättä mutta silloin ilmoitan että hän voi alkaa valittamaan sitten kun tekee oman osansa. Minulle on se ja sama tekeekö vai ei mutta jos ei tee ei ole valitusoikeutta.
Tämän lukemisesta tuli ikävä olo. En ymmärrä tätä piikomista muuten, kuin että lillut rahassa ja timanteissa.
Tienaan moninkertaisesti mieheeni verrattuna enkä tarvitse senttiäkään mieheni rahoista. Minulle kotityöt ei ole mikään rasite vaan enemmän sellaista aivot narikkaan puuhailua vaativan työn ja harrastusten oheen. En koe olevani mikään piika ja suurimman osan ajasta mieheni arvostaa suuresti sitä mitä teen yhteisen kotimme hyväksi. Silloin kun tuntuu että ei arvosta kysyn mikä estää häntä tekemästä asialle jotain sen sijaan että valittaa mutta toistaiseksi ei ole osannut vastata tai halunnut ryhtyä toimeen.
No juuri tuo miehen valittaminen (tajuan toki, ettei koko ajan ole nillittämässä, mutta mulle kertakin ois tarpeeksi) tästä viestistäsi niin ikävän tekikin.
Mikäs minä olen tuomitsemaan kenenkään kotitöiden jakoa, vaikka se oiskin tyylin 100/0. Tuo toimii teillä. Mutta omalla kohdallani kokisin kyllä piikomiseksi, jos siis kaiken muun jakaisimme tasan ja molemmat eläis omillaan. Yököttää näky, missä mies makoilee sohvalla ja nainen kiertelee imurin kanssa siinä ympärillä. Mies saattaa jopa sanoa, että mene nyt pois siitä telkkarin edestä. Rrrraivo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi hakeutua parisuhteeseen, jos ärsyttää kaikki mitä toinen ei tee tai tekee?
Vierailija kirjoitti:
Miksi hakeutua parisuhteeseen, jos ärsyttää kaikki mitä toinen ei tee tai tekee?
Mikä kaikki? Kotitöistä nyt kyse, ja siitä, kun mies toki jopa tekee, mutta niin pitkällä viiveellä, että jos edessä on "raskas työpäivä", heltyy nainen ja tekee miehen puolesta. Kaikesta saa huomauttaa ja tekemään pyytää, ei oma-aloitteisuutta ollenkaan, vaikka yhteinen koti. Kieroa touhua mieheltä.
Ei ketjussa kai ollut tarkoitus listata niitä kaikkia ihania asioita ja miehen hyviä ja miellyttäviä tekoja, vaan keskittyä tähän yhteen ongelmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä teen meillä kaikki kotityöt. Välillä mieheni valittaa yhteisen ajan puutteesta tai siitä että jääkaappi on tyhjä tai pyykit pesemättä mutta silloin ilmoitan että hän voi alkaa valittamaan sitten kun tekee oman osansa. Minulle on se ja sama tekeekö vai ei mutta jos ei tee ei ole valitusoikeutta.
Tämän lukemisesta tuli ikävä olo. En ymmärrä tätä piikomista muuten, kuin että lillut rahassa ja timanteissa.
Tienaan moninkertaisesti mieheeni verrattuna enkä tarvitse senttiäkään mieheni rahoista. Minulle kotityöt ei ole mikään rasite vaan enemmän sellaista aivot narikkaan puuhailua vaativan työn ja harrastusten oheen. En koe olevani mikään piika ja suurimman osan ajasta mieheni arvostaa suuresti sitä mitä teen yhteisen kotimme hyväksi. Silloin kun tuntuu että ei arvosta kysyn mikä estää häntä tekemästä asialle jotain sen sijaan että valittaa mutta toistaiseksi ei ole osannut vastata tai halunnut ryhtyä toimeen.
No juuri tuo miehen valittaminen (tajuan toki, ettei koko ajan ole nillittämässä, mutta mulle kertakin ois tarpeeksi) tästä viestistäsi niin ikävän tekikin.
Mikäs minä olen tuomitsemaan kenenkään kotitöiden jakoa, vaikka se oiskin tyylin 100/0. Tuo toimii teillä. Mutta omalla kohdallani kokisin kyllä piikomiseksi, jos siis kaiken muun jakaisimme tasan ja molemmat eläis omillaan. Yököttää näky, missä mies makoilee sohvalla ja nainen kiertelee imurin kanssa siinä ympärillä. Mies saattaa jopa sanoa, että mene nyt pois siitä telkkarin edestä. Rrrraivo.
Meillä voi mennä toiseen huoneeseen katsomaan telkkaria jos häiritsee.
Jaahas. Päivän kotityömies juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen voi alkaa myydä seksiä miehelleen. Jääkaapin oveen taulukko: talon imurointi, astioiden tiskaus, pyykit ja 1 pikkuremontti. Kun rastit paikallaan niin pikkuvaimo odottaa PVC-toppi ja mustat kiiltävät reisisaappaat jalassa, että työmies tulee illalla panemaan. Jos tämä ei toimi niin kyllä se on eron paikka sitten jo.
Meillä oli joskus yhteinen siivouspäivä. Voi sopia etukäteen, että aina perjantaina siivotaan, niin sitten se on helppo toteuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siivoamme myös pääasiassa yhdessä, huolehdimme pyykit kuivumaan yhdessä ja monesti myös viikkaamme pyykit yhdessä. Myös keittiön siistiminen tapahtuu useimmiten yhteistyönä. Tällöin molemmat kokevat tehneensä ja kokevat kotityöt tasa-arvoisina asioina. Voisiko tämä olla ratkaisu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vaihdoin miestä. Hankin mallin jossa kotitöiden jakaminen oli valmiiksi ohjelmoitu keskusyksikköön.
Miten alun perin rupesit hänen kanssaan suhteeseen? Aikaa olisi säästynyt, jos heti etsit just sen oikean mallin.
16-vuotiaina teineinä aloitettiin suhde ensimmäisen mieheni kanssa. Nää kotityö- yms. jutut tulivat kuvioihin paljon myöhemmin.
Lähde siitä ajatuksesta, että sinä et ole se, joka määrittelee kuka tekee ja milloin tekee ja miten työt jaetaan. Keskustelkaa, miten voisitte työt jakaa, aikataulut ja laadunvalvonta tarvittaessa ulkopuoliselle tasapuolisuuden vuoksi. Aikanaan teimme vaimon kanssa näin ja toimi. Ainoa, että vaimo ei katsonut tarpeelliseksi käydä ansiotyössä.
Arvostamalla. Kehu jotain miehen bravuuriruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mies siivoaa, mutta ei juuri sillä hetkellä kuin sinä määräät?
Joo, aika lailla niin. Siis meillä voi pyöriä tosi isot pölypallerot pari päivää nurkissa sen jälkeen kun olen sanonut että nyt olisi aika imuroida.
Miehenä ostin kaksi laadukasta robotti-imuria. Loppui se nassutus imuroinnista...
Jättämällä sen. Kato kun se on jo oppinut että sinä teet. Nalkutus ei auta, sun pitää poistaa itsesi tuosta yhtälöstä kokonaan. Sry.
Mitä kaikkea te teette vielä erillisenä siivouspäivänä, jos joka päivä siivoatte puoli tuntia?