Not like other girls ajattelu on myrkyllistä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunsin opiskeluaikoina erään tällaisen nuoren naisen. Hän oli ns. yksi jätkistä ja ilmoitti usein, että viihtyy parhaiten miesporukassa eikä "voi edes sietää" muita naisia. Hän ei meikannut, ei ollut kiinnostunut mistään "tyypillisistä" naisten jutuista ja käytti lempinimenään miehen nimeä. Missään tuossa ei ollut mitään vikaa, mutta hän kettuili ja piikitteli meille kaikille muille opiskelijatytöille ilman syytä ja totesi myös, ettei voisi laskea itseään "meidän joukkoon". Suurin osa tytöistä piti häntä sietämättömänä ja itsekin pyrin parhaani mukaan välttelemään.

Tiedän myös heitä. Ovat tyypillisiä oman kategoriansa edustajia ;)

Vähän veikkaan, että näin ajattelevat ovat hankalia tyyppejä, jotka eivät hyväksy sitä, että muut ihmiset eivät juuri perusta heistä. Ja sitten uhriutuvat.

Se nyt valitettavasti menee niin, että jos joku on persoonana "haastava" tai toisille irvaileva, niin silloin hänen on myös hyväksyttävä se, että kaikki eivät välitä viettää aikaa hänen kanssaan eivätkä välttämättä pyydä mukaan yhteisiin rientoihin. Tosin tällaiset persoonat eivät sitä yleensä ymmärrä, koska heidän sosiaaliset taitonsa ovat puutteelliset; he eivät ajattele tekevänsä mitään väärää, vaan toiset nyt vain jostain syystä hyljeksivät heitä. Ja joillakin se johtaa tähän "en ole kuten muut" -ajatteluun.

Ja tämä muuttuu oleellisesti, kun tällainen nainen onkin hyväksytty siellä miesporukoissa. Eli kyseessä taisikin olla se ihan perus kanojen nokkimishomma, koska jos ihminen on inhottava, niin ei ne miehetkään sellaisen kanssa välitä olla kaveria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Tällä ajattelutavalla on kaksi puolta. Tuo voimauttava, mainitsemasi puoli, minkä takia tämä ajattelutapa onkin vetoava. Ja sitten se puoli, jossa itse kuitenkin välillisesti vahvistetaan stereotyyppiä niputtamalla kaikki muuta naiset niitä stereotyyppejä mielellään toteuttaviksi. Kuitenkin varmaan jokainen tyttö jollain tapaa erottautuu joistain stereotyypeistä ja rooliodotuksista, jotkut vahvemmin ja jotkut vähemmän. Olemme kaikki yksilöitä, erilaisia, ja suurin osa naisista ei tosiaankaan ole kaikin puolin yksi yhteen heitä kohtaan kohdistuvien odotusten kanssa.

 Jos sulle kerrotaan koko elämä erilaisin tavoin, että sä et oo nainen koska x, y ja z, niin helpointa on vaan sanoa, että en vaan ole sellainen nainen kun muut. 

Kaikella rakkaudella, en elämässäni ehdi/jaksa ottaa sekä paskaa niskaan muilta, että olla joku kynnysmatto joka jatkaa sen ottamista, ettei joltain MUULTA pääse itku. Oo sä se äiti teresa jos haluut.

Tiedäthän että lähes kaikki naiset kamppailevat joidenkin kummallisten rooliodotusten kanssa. Joillakin ne ovat samoja kuin sinulla, joillakin erilaisia. Mitä tarkoitat tässä kynnysmattona olemisella? On ihan mahdollista olla jämäkkä ilman että samalla jatkaa stereotypioiden vahvistamista antamalla ymmärtää, että muut naiset kategorisesti ovat jonkinlaisia.

Joo on, mutta esim itse jätän sen niille joita kiinnostaa. Minua ei. Sinun ongelmasi on, että luulet että epäkohdan esiintuominen tekee siitä muille yhtä merkittävän kuin sinulle. Olet tuonut epäkohdan esille, duly noted, aion jatkaa elämääni kuten ennenkin.

Itse olet kärsinyt tästä epäkohdasta lapsesta asti, mutta ei kuitenkaan kiinnosta edesauttaa muutosta asenteissa, joka antaa tulevien tyttöjen olla sellaisia kuin ovat ilman heidän sukupuolesta johtuvia ulkopuolisia odotuksia? Selvä, annetaan pahan kiertää.

Eri

Vierailija kirjoitti:

No hei vau. Minä en teininä tykännyt pukeutua mekkoihin, en perustanut meikkaamisesta ja kuuntelin ikäisekseni vähän oudompaa musiikkia. Enkä silti koskaan ajatellut olevani erilainen kuin kaikki muut tytöt. Mutta minä en ollutkaan ahdasmielinen.

 Mutta sinullapas oli naispuoleisia kavereita, joiden kanssa vietit aikaa. Se tässä on se olennainen ero. Sinut otettiin porukkaan mukaan, monia muita ei oteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Hieno kirjoitus ja niin totta. Tästä syystä tämä koko keskustelu on aivan absurdi.

Itsekin olen taistelemalla taistellut perinteistä tyttömuottia vastaan. Silloin joutuu joskus toteamaan, etten ole niinkuin muut tytöt, jotta viesti menee perille. Niin vahvassa se tyttömuotti istuu.

Miksei sitten voisi yhtä hyvin sanoa että kyllä tytökin voivat tehdä x ja y tai kyllä tytökin voivat olla z? Jos joku sanoo, ettei tuo ole sopivaa naiselle, niin sanoisi takaisin, että no teenpä niin silti eikä että olenkin eroaminen kuin muut naiset? Miksi pitää erottautua omasta sukupuolesta ja siirtää ongelma seuraavalle tutkainta vastaan taistelevalle tytölle?

Juuri näin. Stereotyyppejä voi "murtaa" ja murtaa. Voin kiivetä puuhun, koska ole erilainen kuin muut tytöt TAI Voin kiivetä puuhun, koska tytötkin voi niin tehdä.

Kyllähän tuo "koska tytötkin voi.." ihan samalla tavalla antaa mielikuvan siitä, että se ei olisi jotenkin tytöille tyypillistä eli on stereotyypin vastaista. Neutraali tapa olisi sanoa, että kaikki lapset voivat kiipeillä puissa.

Totta kyllä. Tässä nyt oli puhe tilanteesta, jossa tuo stereotypia oli jo valmiiksi tuotu tilanteessa esiin ja sitä vastaan puolustaudutaan. Mutta tuo sinun esittämäsi puhetapa on kyllä yleisesti paljon parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Hieno kirjoitus ja niin totta. Tästä syystä tämä koko keskustelu on aivan absurdi.

Itsekin olen taistelemalla taistellut perinteistä tyttömuottia vastaan. Silloin joutuu joskus toteamaan, etten ole niinkuin muut tytöt, jotta viesti menee perille. Niin vahvassa se tyttömuotti istuu.

Miksei sitten voisi yhtä hyvin sanoa että kyllä tytökin voivat tehdä x ja y tai kyllä tytökin voivat olla z? Jos joku sanoo, ettei tuo ole sopivaa naiselle, niin sanoisi takaisin, että no teenpä niin silti eikä että olenkin eroaminen kuin muut naiset? Miksi pitää erottautua omasta sukupuolesta ja siirtää ongelma seuraavalle tutkainta vastaan taistelevalle tytölle?

Juuri näin. Stereotyyppejä voi "murtaa" ja murtaa. Voin kiivetä puuhun, koska ole erilainen kuin muut tytöt TAI Voin kiivetä puuhun, koska tytötkin voi niin tehdä.

Varsinkin kun ei ole mitenkään poikkeavaa olla kiipeilystä tykkäävä tyttö. Lisäksi on suorastaan valheellista antaa tytölle ymmärtää, ettei muut tytöt kiipeile puissa. Kyllä kiipeilee, vaikka omassa lähipiirissä ei olisi tyttöjä joiden kiipeilyä katsoa kuten tuo yksi kirjoittaja kertoo.

Jos on lapsena saanut kuvan, ettei tytöt kiipeile puissa, on nyt aikuisena korkea aika tarkistaa käsityksiään.

Mutta kun nimenomaan ne muut ihmiset tällaista jankkaa: "Kuule Laura, eivät muutkaan tytöt kiipeile puissa". Sitä vastaan aika luonteva tokaisu on NO MINÄ EN OLEKAAN NIINKUIN MUUT TYTÖT! Ja tämä sanotaan niille ihmisille, joilla on jo vääristynyt kuva tyttöydestä, eikä tule muuttumaan vaikka mitä sanoisi, mutta tuolla tavalla viesti menee ehkä hetkeksi perille. Ehkä ei. Niille noin ei tietenkään sanota, jotka muutenkin antavat jokaisen tytön olla oma uniiki itsensä.

Haukutte nyt väärää puuta, eikä tämä auta asiaanne yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Kaikki elävät enempi vähempi siinä omassa todellisuudessaan, jossa on tapahtunut niitä asioita joita on tapahtunut. Ei tässä ole mitään ongelmallista, koska kaikki tekevät niin. Ongelmallista siitä tulee vasta siinä vaiheessa kun aletaan perustelemaan jotain syriviä termejä näille ihmisille, kuten not like other girls.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No hei vau. Minä en teininä tykännyt pukeutua mekkoihin, en perustanut meikkaamisesta ja kuuntelin ikäisekseni vähän oudompaa musiikkia. Enkä silti koskaan ajatellut olevani erilainen kuin kaikki muut tytöt. Mutta minä en ollutkaan ahdasmielinen.

 Mutta sinullapas oli naispuoleisia kavereita, joiden kanssa vietit aikaa. Se tässä on se olennainen ero. Sinut otettiin porukkaan mukaan, monia muita ei oteta.

Ohis. Minulla oli pienenä lähinnä poikia kavereina ja käytin isoveljen vanhoja vaatteita. Enkä ole koskaan ollut suosittu tai päässyt mihinkään piireihin. Onko sekin joku tyttöyden kriteeri?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Tällä ajattelutavalla on kaksi puolta. Tuo voimauttava, mainitsemasi puoli, minkä takia tämä ajattelutapa onkin vetoava. Ja sitten se puoli, jossa itse kuitenkin välillisesti vahvistetaan stereotyyppiä niputtamalla kaikki muuta naiset niitä stereotyyppejä mielellään toteuttaviksi. Kuitenkin varmaan jokainen tyttö jollain tapaa erottautuu joistain stereotyypeistä ja rooliodotuksista, jotkut vahvemmin ja jotkut vähemmän. Olemme kaikki yksilöitä, erilaisia, ja suurin osa naisista ei tosiaankaan ole kaikin puolin yksi yhteen heitä kohtaan kohdistuvien odotusten kanssa.

 Jos sulle kerrotaan koko elämä erilaisin tavoin, että sä et oo nainen koska x, y ja z, niin helpointa on vaan sanoa, että en vaan ole sellainen nainen kun muut. 

Kaikella rakkaudella, en elämässäni ehdi/jaksa ottaa sekä paskaa niskaan muilta, että olla joku kynnysmatto joka jatkaa sen ottamista, ettei joltain MUULTA pääse itku. Oo sä se äiti teresa jos haluut.

Tiedäthän että lähes kaikki naiset kamppailevat joidenkin kummallisten rooliodotusten kanssa. Joillakin ne ovat samoja kuin sinulla, joillakin erilaisia. Mitä tarkoitat tässä kynnysmattona olemisella? On ihan mahdollista olla jämäkkä ilman että samalla jatkaa stereotypioiden vahvistamista antamalla ymmärtää, että muut naiset kategorisesti ovat jonkinlaisia.

Joo on, mutta esim itse jätän sen niille joita kiinnostaa. Minua ei. Sinun ongelmasi on, että luulet että epäkohdan esiintuominen tekee siitä muille yhtä merkittävän kuin sinulle. Olet tuonut epäkohdan esille, duly noted, aion jatkaa elämääni kuten ennenkin.

Jos sentään myönnät, että epäkohta on olemassa, niin sekin on aika paljon enemmän kuin monilla muilla tässä ketjussa.

Musta on hauskaa, että sä pidät sitä jonain saavutuksena (itsellesi). Asian pihvi on se, että kaltaiselleni ihmiselle on neuvottu koko elämä, että mitä mun pitäisi tehdä toisella tavalla. Se, että joku niistä neuvoista osuu johonkin oikean epäkohdan parantamiseen, ei poista neuvojien täyttä sokeutta sille, että jotenkin se on aina "meidänkaltainen", jota "pitää" neuvoa. Se on melkein liikuttavaa oikeamielisyydestä juopumista. Oi että, melkeinhän tässä kuolee myötähäpeään taas kun joku norsunluutornistaan tietää minkälainen minun pitäisi olla ja miten minun pitäisi sitä presentoida ja miten minun pitäisi siihen suhtautua. Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuosta "not like other girls" -ajattelun kritisoinnista tulee väistämättä mieleen, että sillä pyrittäisiin saamaan niitä normista poikkeavia tyttöjä pysymään siinä stereotyyppisessä lokerossa ja syyllistetään heitä, joilla on erilaiset mielenkiinnonkohteet kuin valtaosalla sekä oman että yleensä myös vastakkaisen sukupuolen edustajista. Jos vaikkapa tyttö on lahjakas matematiikassa ja tykkää urheilla, niin kyllä siinä usein on osa niistä saman luokan tytöistä kateellisia ja kokevat toisen lahjakkuuden jonkinlaisena uhkana itselleen. 

Ei, vaan tuo ajattelu on kökköä siksi, että ne ajattelijat pitävät kaikkia (muita) tyttöjä tietynlaisina. Usein siis esim. niin, että tuo ajattelija on kiinnostunut vaikka jalkapallosta ja oudosta musiikista, ei meikkaa ja pukeutuu mustaan, Sen sijaan kaikki muut tytöt kuuntelevat hänestä vain valtavirtamusaa ja ovat kiinnostuneet meikeistä, pukeutumisesta ja pojista. Mikä on erittäin ahdasmielistä ja typerää.

Mitä sen teinitytön pitäisi ajatella? Että jossain varmasti on samanlaisia ihmisiä kuin hänkin, vaikka kaikki 400 samassa koulussa olevaa ikäheimolaista olisivatkin kiinnostuneita pukeutumisesta ja pojista.

Kyllä se silloin tälle yhdelle näyttäytyy niin että kaikki tytöt ovat erilaisia kuin hän.

Kyllähän tällaisen ajattelun vielä maailmaa näkemättömältä teinitytöltä ymmärtää. Se vain on kummallista, miten monet tässäkin ketjussa edelleen ajattelevat samalla tavalla kuin silloin yläasteella, kun suurin osa muista tytöistä vaikutti kiinnostuneilta eri asioista. Itsekin tunsin itseni yläasteella erilaiseksi kuin muut tytöt ja erilaiseksi kuin muut nuoret ylipäätään, en mahtunut porukoihin ja minua kiusattiin. Silti maailmankuvani ja naiskuvani on aika paljon laajentunut niiden yläasteen seinien ulkopuolelle myöhemmin, ja kun mietin jälkikäteen noitakin aikoja niin tuskin oikeasti olin silloinkaan niin hirveän erilainen kuin kuvittelin. Sen tietyn ryhmän dynamiikka vain oli sellainen. Teinivuosien aikana rakentunut käsitys itsestään on toki sellainen, jota sitten myöhemminkin helposti toteuttaa, ja siksi on ihan hyvä välillä miettiä niitä omia luutuneita käsityksiä esimerkiksi siitä, millaisia "kaikki muut tytöt" ovat.

Tätä itsekin mietin. Tuntuu, että monet perustavat sitä käsitystään vielä aikuisenakin johonkin teiniaikaisiin sosiaalisiin kuvioihin mikä on mielestäni aika virheellistä. Eiköhän se ole selvä juttu, että lapsena ja teininä ollaan vielä niin keskeneräisiä ja itse kukin aika perseestä ja huonosti käyttäytyviä silloin. Sitten sen perusteella muodostetaan kokonaiskuvaa.

Mä taas näen niin että leimataan naisia jotka ei ole koskaan otettu naisporukoihin mukaan, ja jotka ovat nykyään tästä syystä läheinnä miesten kansa ystäviä miehiä miellyttämään pyrkiviksi toisten naisten painajiksi. Jos tuo ei ole teinitouhua niin mikä sitten? Nämä jotka eivät teidän porukoihin mahtuneet sillloin nuorena, eivätkä tietenkään nykyäänkään, ovat vain löytäneet oman porukkansa, ja ovat tyytyväisiä siinä. Miks iheidän ei anneta vieläkään olla rauhassa teiltä kiusaajilta? Heti kuin jossain yläasteella olisi.

Täällä on nyt kyllä jokin ihan ihmeellinen me vastaan te asetelma. Niin kuin olisi olemassa vain "erilaisia" ja "tavallisia" naisia, jotka molemmat ovat omien ryhmiensä vankeja tekemisissään. Tavallisista erilaiset tytöt ovat naisten alas painajia ja itsensä korostajia ja erilaisista tavalliset tytöt taas erialiset ulossulkevia kiusaajia. Ei nyt ollut ihan tarkoitus tällaisesta väitellä. Eikös tämä nyt jos mikä ole sitä stereotyypittelevää luokittelua?

Olet täsmälleen oikeassa. Tuota tässä on yritetty tuoda ilmi, mutta heikolla menestyksellä. 

Järkevintä olisi ottaa kaikki ihmiset mukaan porukkaan, jolloin ei syntyisi niitä klikkejä joista pudotellaan milloin pirkkoa ja milloin reettaa, jonka jälkeen heitä vielä lyödään sillä mille he eivät mitään voineet. Perushommaa jossa kiusattua kiusataan kiusaamasta päästyäkin.

Tästä nyt varmasti ollaan samaa mieltä. Alun perinhän tässä nyt on ollut nimenomaan tarkoitus kritisoida sitä ettei naisten ole järkevää asettua toisiaan vastaan tuollaisissa asioissa. Ei siinä ole mikään tuollainen kiusaamistarkoitus kuten väität.

Kyllä mä näen että tuossa ennemminkin asetutaan niitä naisia vastaan jotka eivät ole kiinnostuneita ulkonäöstä, ja jotka viihtyvät paremmin miesten seurassa. Mitä tämä haittaa, eivät he todellisuudessa muita naisia hauku, teistä vain TUNTUU siltä.

Millä perusteella asetutaan? Mikä sinä olet muutenkaan sanomaat mikä on totta ja mikä ei? Jos joku sanoo ääneen päin_naamaa_ sellaisia asioita niin susta "vain tuntuu" siltä? Samalla tavalla voin sanoa, että susta vain tuntuu siltä, että tässä asetutaan yhtään ketään vastaan.

On myös oma oletuksesi, että tässä olisi mistään ulkonäön kiinnostuksesta kyse. 

Kyllä se on oikeasti tapahtunut, jos sinulle on sanottu päin naamaa jotain. Se jää tässä epäselväksi että mitä on sanottu, ja oikeuttaako se yksi sanominen kokonaisen liikkeen perustamisen muiden niasten mollaustarkoituksessa.

Minkä liikkeen perustamisen ja etenkin miten niin mollaustarkotuksessa? Eikös tämä nyt ole sitä sinun omaa susta vain TUNTUU tältä fiilistelyä, kun on sanottu ettei tässä ole kyse siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunsin opiskeluaikoina erään tällaisen nuoren naisen. Hän oli ns. yksi jätkistä ja ilmoitti usein, että viihtyy parhaiten miesporukassa eikä "voi edes sietää" muita naisia. Hän ei meikannut, ei ollut kiinnostunut mistään "tyypillisistä" naisten jutuista ja käytti lempinimenään miehen nimeä. Missään tuossa ei ollut mitään vikaa, mutta hän kettuili ja piikitteli meille kaikille muille opiskelijatytöille ilman syytä ja totesi myös, ettei voisi laskea itseään "meidän joukkoon". Suurin osa tytöistä piti häntä sietämättömänä ja itsekin pyrin parhaani mukaan välttelemään.

Tiedän myös heitä. Ovat tyypillisiä oman kategoriansa edustajia ;)

Vähän veikkaan, että näin ajattelevat ovat hankalia tyyppejä, jotka eivät hyväksy sitä, että muut ihmiset eivät juuri perusta heistä. Ja sitten uhriutuvat.

Se nyt valitettavasti menee niin, että jos joku on persoonana "haastava" tai toisille irvaileva, niin silloin hänen on myös hyväksyttävä se, että kaikki eivät välitä viettää aikaa hänen kanssaan eivätkä välttämättä pyydä mukaan yhteisiin rientoihin. Tosin tällaiset persoonat eivät sitä yleensä ymmärrä, koska heidän sosiaaliset taitonsa ovat puutteelliset; he eivät ajattele tekevänsä mitään väärää, vaan toiset nyt vain jostain syystä hyljeksivät heitä. Ja joillakin se johtaa tähän "en ole kuten muut" -ajatteluun.

Ja tämä muuttuu oleellisesti, kun tällainen nainen onkin hyväksytty siellä miesporukoissa. Eli kyseessä taisikin olla se ihan perus kanojen nokkimishomma, koska jos ihminen on inhottava, niin ei ne miehetkään sellaisen kanssa välitä olla kaveria.

Kyllä niillä inhottavillakin miehillä on kavereita.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Not like other boys on kyllä vielä pahempi

Miehet eivät tällaisilla asioilla kuule päätään vaivaa. Ja tällaista mean girls meininkiä erilaisia ihmisiä kohtaan ei esiinny miehillä kuin peruskoulussa. 

Vaikka naiset kovasti koittaakin ahtaa miehiäkin niihin toksisiin muotteihinsa. Aina oman tarpeensa mukaan 

Jep jep, ja sanotko vielä, että not like other girls -ilmiössä ei ole taustalla naisvihaa? Miten voitte olla noin sokeita tämän ilmiön toksisuudelle?

En vaivaa päätäni keksityillä ilmiöillä tai sanapareilla.

Elän ihan reaalimaailmassa ja valitsen itse seurani ja kenen kanssa viihdyn. En tarvitse siihen mitään karsinointia tai sanapareja tai ilmiöitä. 

No voit sitten poistua tästä keskustelusta sinne reaalimaailmaasi, jos tästä ilmiöstä keskustelu ei kiinnosta. Hei hei!

Joo, näin teen. Repikää te toisiltanne silmät päästä ja haukkukaa toisia naisia niin paljon kuin sielu sietää.

Sellaista naisten empatiaa, yhteenkuuluvutta ja ystävällisyyttä. On varmaan raskasta tehdä jatkuvasti oletuksia ja karsinointeja muista kanssaihmisistään. 

Toisessa yhteydessä tällaisesta "ilmiöstä" voitaisiin puhua syrjintänä ja rasismina. 

Sinähän se siinä haluat repiä ja haukkua. Miksi asiasta ei voi keskustella ilman, että pitää arvottaa sitä tuolla tavalla? Sanoin aikaisemminkin, että myös naiset ikävä kyllä osaavat sahata omaa oksaansa ja mielestäni tuo kuvailemasi asenne on juuri sitä. Asiasta ei voi edes keskustella mitenkään ilman, että se otetaan sillä tavalla että naiset ne täällä taas riehuu, draamailee ja kissatappelee. En minä ainakaan ole tänne tullut haukkumaan yhtään ketään, vaikka sinä sen näemmä sillä tavalla tulkitset. En myöskään ihan ymmärrä mitä karsinointia tämä nyt on. Se nyt vain on ilmiölle annettu nimi. Jostain syystä moni täällä nyt on olettanut kuuluvansa tällaiseen karsinaan, vaikka ilmeisesti sille ei ole mitään syytä.

Ei oel tällaista ilmiötä. On vain sinä ja muuta kaltaisesi naiset, jotka haluavat sellaisen kehittää, koska teitä ärsyttää naiset jotka ovat pidettyjä miesten kesken siksi että ovat erilaisia kuin muut tuntemansa naiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Tällä ajattelutavalla on kaksi puolta. Tuo voimauttava, mainitsemasi puoli, minkä takia tämä ajattelutapa onkin vetoava. Ja sitten se puoli, jossa itse kuitenkin välillisesti vahvistetaan stereotyyppiä niputtamalla kaikki muuta naiset niitä stereotyyppejä mielellään toteuttaviksi. Kuitenkin varmaan jokainen tyttö jollain tapaa erottautuu joistain stereotyypeistä ja rooliodotuksista, jotkut vahvemmin ja jotkut vähemmän. Olemme kaikki yksilöitä, erilaisia, ja suurin osa naisista ei tosiaankaan ole kaikin puolin yksi yhteen heitä kohtaan kohdistuvien odotusten kanssa.

 Jos sulle kerrotaan koko elämä erilaisin tavoin, että sä et oo nainen koska x, y ja z, niin helpointa on vaan sanoa, että en vaan ole sellainen nainen kun muut. 

Kaikella rakkaudella, en elämässäni ehdi/jaksa ottaa sekä paskaa niskaan muilta, että olla joku kynnysmatto joka jatkaa sen ottamista, ettei joltain MUULTA pääse itku. Oo sä se äiti teresa jos haluut.

Tiedäthän että lähes kaikki naiset kamppailevat joidenkin kummallisten rooliodotusten kanssa. Joillakin ne ovat samoja kuin sinulla, joillakin erilaisia. Mitä tarkoitat tässä kynnysmattona olemisella? On ihan mahdollista olla jämäkkä ilman että samalla jatkaa stereotypioiden vahvistamista antamalla ymmärtää, että muut naiset kategorisesti ovat jonkinlaisia.

Joo on, mutta esim itse jätän sen niille joita kiinnostaa. Minua ei. Sinun ongelmasi on, että luulet että epäkohdan esiintuominen tekee siitä muille yhtä merkittävän kuin sinulle. Olet tuonut epäkohdan esille, duly noted, aion jatkaa elämääni kuten ennenkin.

Jos sentään myönnät, että epäkohta on olemassa, niin sekin on aika paljon enemmän kuin monilla muilla tässä ketjussa.

Musta on hauskaa, että sä pidät sitä jonain saavutuksena (itsellesi). Asian pihvi on se, että kaltaiselleni ihmiselle on neuvottu koko elämä, että mitä mun pitäisi tehdä toisella tavalla. Se, että joku niistä neuvoista osuu johonkin oikean epäkohdan parantamiseen, ei poista neuvojien täyttä sokeutta sille, että jotenkin se on aina "meidänkaltainen", jota "pitää" neuvoa. Se on melkein liikuttavaa oikeamielisyydestä juopumista. Oi että, melkeinhän tässä kuolee myötähäpeään taas kun joku norsunluutornistaan tietää minkälainen minun pitäisi olla ja miten minun pitäisi sitä presentoida ja miten minun pitäisi siihen suhtautua. Kiitos.

Ai kaikki muut naiset on vaan taas jossain norsunluutornissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Hieno kirjoitus ja niin totta. Tästä syystä tämä koko keskustelu on aivan absurdi.

Itsekin olen taistelemalla taistellut perinteistä tyttömuottia vastaan. Silloin joutuu joskus toteamaan, etten ole niinkuin muut tytöt, jotta viesti menee perille. Niin vahvassa se tyttömuotti istuu.

Miksei sitten voisi yhtä hyvin sanoa että kyllä tytökin voivat tehdä x ja y tai kyllä tytökin voivat olla z? Jos joku sanoo, ettei tuo ole sopivaa naiselle, niin sanoisi takaisin, että no teenpä niin silti eikä että olenkin eroaminen kuin muut naiset? Miksi pitää erottautua omasta sukupuolesta ja siirtää ongelma seuraavalle tutkainta vastaan taistelevalle tytölle?

Juuri näin. Stereotyyppejä voi "murtaa" ja murtaa. Voin kiivetä puuhun, koska ole erilainen kuin muut tytöt TAI Voin kiivetä puuhun, koska tytötkin voi niin tehdä.

Varsinkin kun ei ole mitenkään poikkeavaa olla kiipeilystä tykkäävä tyttö. Lisäksi on suorastaan valheellista antaa tytölle ymmärtää, ettei muut tytöt kiipeile puissa. Kyllä kiipeilee, vaikka omassa lähipiirissä ei olisi tyttöjä joiden kiipeilyä katsoa kuten tuo yksi kirjoittaja kertoo.

Jos on lapsena saanut kuvan, ettei tytöt kiipeile puissa, on nyt aikuisena korkea aika tarkistaa käsityksiään.

Mutta kun nimenomaan ne muut ihmiset tällaista jankkaa: "Kuule Laura, eivät muutkaan tytöt kiipeile puissa". Sitä vastaan aika luonteva tokaisu on NO MINÄ EN OLEKAAN NIINKUIN MUUT TYTÖT! Ja tämä sanotaan niille ihmisille, joilla on jo vääristynyt kuva tyttöydestä, eikä tule muuttumaan vaikka mitä sanoisi, mutta tuolla tavalla viesti menee ehkä hetkeksi perille. Ehkä ei. Niille noin ei tietenkään sanota, jotka muutenkin antavat jokaisen tytön olla oma uniiki itsensä.

Haukutte nyt väärää puuta, eikä tämä auta asiaanne yhtään.

Lapsilta ja teineiltä ei tietysti mitään täydellistä sanomistem muotoilua odottaa, mutta aikuinen ihminen osaa kyllä vastata tuollaiseen jotain muuta kuin että "en ole kuin muut naiset“. Vaikka ihan vaan että höpö höpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunsin opiskeluaikoina erään tällaisen nuoren naisen. Hän oli ns. yksi jätkistä ja ilmoitti usein, että viihtyy parhaiten miesporukassa eikä "voi edes sietää" muita naisia. Hän ei meikannut, ei ollut kiinnostunut mistään "tyypillisistä" naisten jutuista ja käytti lempinimenään miehen nimeä. Missään tuossa ei ollut mitään vikaa, mutta hän kettuili ja piikitteli meille kaikille muille opiskelijatytöille ilman syytä ja totesi myös, ettei voisi laskea itseään "meidän joukkoon". Suurin osa tytöistä piti häntä sietämättömänä ja itsekin pyrin parhaani mukaan välttelemään.

Tiedän myös heitä. Ovat tyypillisiä oman kategoriansa edustajia ;)

Vähän veikkaan, että näin ajattelevat ovat hankalia tyyppejä, jotka eivät hyväksy sitä, että muut ihmiset eivät juuri perusta heistä. Ja sitten uhriutuvat.

Se nyt valitettavasti menee niin, että jos joku on persoonana "haastava" tai toisille irvaileva, niin silloin hänen on myös hyväksyttävä se, että kaikki eivät välitä viettää aikaa hänen kanssaan eivätkä välttämättä pyydä mukaan yhteisiin rientoihin. Tosin tällaiset persoonat eivät sitä yleensä ymmärrä, koska heidän sosiaaliset taitonsa ovat puutteelliset; he eivät ajattele tekevänsä mitään väärää, vaan toiset nyt vain jostain syystä hyljeksivät heitä. Ja joillakin se johtaa tähän "en ole kuten muut" -ajatteluun.

Ja tämä muuttuu oleellisesti, kun tällainen nainen onkin hyväksytty siellä miesporukoissa. Eli kyseessä taisikin olla se ihan perus kanojen nokkimishomma, koska jos ihminen on inhottava, niin ei ne miehetkään sellaisen kanssa välitä olla kaveria.

Mitäs muuta tämä nyt on, kuin nimenomaan sitä toisten alas painamista? Saa olla miesten kaveri, ei siinä ole mitään väärään. Minullakin on mieskavereita. Naiset ei silti ole minusta mitään kanoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No hei vau. Minä en teininä tykännyt pukeutua mekkoihin, en perustanut meikkaamisesta ja kuuntelin ikäisekseni vähän oudompaa musiikkia. Enkä silti koskaan ajatellut olevani erilainen kuin kaikki muut tytöt. Mutta minä en ollutkaan ahdasmielinen.

 Mutta sinullapas oli naispuoleisia kavereita, joiden kanssa vietit aikaa. Se tässä on se olennainen ero. Sinut otettiin porukkaan mukaan, monia muita ei oteta.[/quote

Tuliko tämä jotenkin ilmi kyseisestä viestistä? Taisipa vain olla oma oletuksesi, entäs jos hänen kaverinsa olikin poikia, muuttuuko narratiivisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Hieno kirjoitus ja niin totta. Tästä syystä tämä koko keskustelu on aivan absurdi.

Itsekin olen taistelemalla taistellut perinteistä tyttömuottia vastaan. Silloin joutuu joskus toteamaan, etten ole niinkuin muut tytöt, jotta viesti menee perille. Niin vahvassa se tyttömuotti istuu.

Miksei sitten voisi yhtä hyvin sanoa että kyllä tytökin voivat tehdä x ja y tai kyllä tytökin voivat olla z? Jos joku sanoo, ettei tuo ole sopivaa naiselle, niin sanoisi takaisin, että no teenpä niin silti eikä että olenkin eroaminen kuin muut naiset? Miksi pitää erottautua omasta sukupuolesta ja siirtää ongelma seuraavalle tutkainta vastaan taistelevalle tytölle?

Juuri näin. Stereotyyppejä voi "murtaa" ja murtaa. Voin kiivetä puuhun, koska ole erilainen kuin muut tytöt TAI Voin kiivetä puuhun, koska tytötkin voi niin tehdä.

Kyllähän tuo "koska tytötkin voi.." ihan samalla tavalla antaa mielikuvan siitä, että se ei olisi jotenkin tytöille tyypillistä eli on stereotyypin vastaista. Neutraali tapa olisi sanoa, että kaikki lapset voivat kiipeillä puissa.

Totta kyllä. Tässä nyt oli puhe tilanteesta, jossa tuo stereotypia oli jo valmiiksi tuotu tilanteessa esiin ja sitä vastaan puolustaudutaan. Mutta tuo sinun esittämäsi puhetapa on kyllä yleisesti paljon parempi.

Mutta kyllähän tuon "tytötkin voi" -muodon voi tulkita sitä olemassaolevaa stereotypiaa vahvistavaksi ihan samalla tavalla kuin "erilainen kuin muut tytöt". 

En siltikään ymmärrä, mitä pahaa on neutraalisti todeta, että joku on erilainen kuin muut ryhmänsä edustajat. Aika monet niistä asioista ja ominaisuuksista, joita tässäkin ketjussa on verrattu vaikka sitten tytöt-pojat-akselilla, ovat enemmänkin tilastollisia faktoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten täällä vieläkin jauhetaan ihan aiheen vierestä kiusatuista, porukkaan kuulumattomista tytöistä? 🤦‍♀️

Varmaan siksi, että tässäkin ketjussa on käynyt ilmi, että iso osa meistä, jotka sanomme olevamme erilaisia kuin muut tytöt, olemme niitä, joilla on tuollaisia kokemuksia lapsuudesta.

No se ei kuitenkaan liity tähän ilmiöön. Tässä ilmiössä taustalla on tyttöyden typistäminen tiettyyn muottiin ja kaikki tuosta muotista erilainen on jotain muuta kuin tyttöyttä. Tytöt ovat tietynlaisia ja toisenlainen on jotain tyttöyden ulkopuolella. Tämä ei kuitenkaan ole totta.

Ei vaan tässä on kyse kiusaamisen jatkamisesta vähän erilaisella tavalla vain, mutta kyllä se sieltä silti kilometrin päähän loistaa. Ei nimittäin ole olemassa tuollaista ilmiötä laisinkaan, mutta te kiusaajat yritätte jatkaa kiusaamistanne keksimällä moisen ilmiön. Tämä on kirkkaasti siellä ihan kärkikastissa kun mietitään syitä sille miksi joku erilaiseksi nuorena leimattu tyttö ei edes vaikuisena halua kuulua teidän porukoihin.

Voitte muuttaa käsitystä naiseudesta VAIN OMASTA ITSESTÄNNE KÄSIN, ette määrittelemällä muita itse keksimiinne lokeroihin.  Eli ottakaapa seuraavalla kerralla sekin nainen mukaan jota kadehditte ja jota tekisi mieli syrjiä, niin huomaatte muutoksen.

Olisko henkisen kasvun paikka, jos et enää ole siellä yläasteelle? Tässä keskustelussa ei ole kyse sinusta, mutta silti haluat kääntää keskustelun itseesi.

Oletko jotenkin sokea? Tottakai kyse on kaikista naisista, jokainen heistä on tässä jollain puolella, halusi tai ei. Tosiasia on se ettei kukaan 35-vuotiaana päätä että hei, enpä ole enää naisten kansa tekemisissä, vaan tuo kaikki lähtee lapsuudesta ja nuoruudesta. Olisiko henkisen kasvun paikka jos et tätä ymmärrä?

Samaa mieltä, lapsuudesta se lähtee ja jatkuu läpi elämän, koska erilaisuutta ei siedetä. Aikuiset vaan kiusaavat vähän eri tavalla kuin teinit, enemmän sellaista piilokiusaamista, kieroilua ja ulkopuolelle jättämistä. Tämä ketju toimii erinomaisena esimerkkinä aikuisten naisten kiusaamiskulttuurista.

Ei koske teitä, ei koske teitä, nyt ei puhuta teistä, menkää pois jne. Ja silti me kiusatut ja syrjityt olemme juuri niitä, jotka saavat kuulla not like-syytöksiä. Miten se nyt silleen, eihän nyt ole kyse meistä.

Seuraava ketju on varmaan sitten aiheeltaan naisten uhriutuminen, jossa lyödään lyötyjä lisää vaan, eikä tietenkään siinäkään kyse ole kiusatuista ja syrjityistä, ei tietenkään.

Miten voi olla niin vaikea tajuta, että tässä asiassa on toinenkin kulma, joka vaikuttaa ihmisten käsitykseen kaikista tytöistä ja siitä mitä on olla tyttö, se koskee koko sukupuolta.

Kyllä mä ainakin näen tämän "kulman" mutta se ei ole mitnekään validi, koska kyse on sinunkaltaistesi MIELIPITEESTÄ tiettyjä naisia kohtaan, eikä tosiasiasta. Te keksitte tällaisen kulman mitä ei ole olemassa, ja sitten siitä pisäisi keskustella. Se on vähän vaikeaa.

Lytätä sinä ainakin osaat. Ymmärrän, että sinulla on asiasta oma henkilökohtainen näkemyksensä omista syistäsi, mutta kannattaisi silti yrittää katsoa asiaa myös muulta kulmalta. Siellä kun on toisenlainen näkemys.

Kylläkyllä, mutta ei keksityistä kulmista. Kulman pitää olla todellinen ja olemassaoleva.

Millä perusteella muiden kokemukset eivät ole todellisia? Kukas se täällä kiusaa ja lyttääkään muita?

Kokeus ontietysti henkilökohtainen, ja sellaisena olemassaoleva. Mutta se että pyrkii tekemään omasta henkilökohtaisesta kokemuksestaan jonkun olemassa oikeasti olevan kategorian jolla on puolustavinaan naisia mollaamalla muita naisia, ja työntämällä heidät ikävään itse omista tunteistaan käsin keksimäänsä kategoriaan ei ole ok, ja se pitää pystyä myös täällä sanomaan.

Ei tässä mistään kategoriasta ole kyse, vaan ajatusmallista. Tietysti tätäkin termiä on mahdollista käyttää väärin, toiseuttamiseen ja ulos sulkemiseen. Silti kyseessä on lähtökohtaisesti nimi ajattelutavalle, ei ihmisryhmälle, ja keskustelun tarkoitus on auttaa tunnistamaan tällainen mahdollinen haitallinen ajatusmalli itsessä. Ei suinkaan siis kenenkään leimaaminen.

Kyllä, olen samaa mieltä. Se ajattelutapa on nimen omaan niiden päässä jotka väittävät muiden olevan not like other girlseja, ja on kyllä hyvä jos te tämän huomaatte ja tette korjausliikkeen, ja tajuatte että naisia voi olla niin monin eri tavoin, myös niin että tulee miesten kanssa paremmin toimeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Kaikki elävät enempi vähempi siinä omassa todellisuudessaan, jossa on tapahtunut niitä asioita joita on tapahtunut. Ei tässä ole mitään ongelmallista, koska kaikki tekevät niin. Ongelmallista siitä tulee vasta siinä vaiheessa kun aletaan perustelemaan jotain syriviä termejä näille ihmisille, kuten not like other girls.

Samalla tavalla tällä tavalla ajattelevat lokeroivat muut naiset syrjiväksi stereotyyppiseksi kategoriaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Kuitenkin tunnistat nyt, ettei puissa kiipeily, lyhyet hiukset jne. ole mitenkään tyttöyden ulkopuolella, vaikka sinulle sellaista käsitystä tyttönä olemisesta tuputettiin lapsena? Kuka tahansa tyttö voi olla tuollainen ei vain 'not like other girls' -tyttö, ja siksi tuo käsite onkin itsessään ihan turha ja tyttöjä stereotyypittävä.

Näinpä. Siksipä onkin lakattava käyttämästä tuollaista termiä toisista naisista, sellaisista jotka eivät ole juuri itsesi kaltaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Tällä ajattelutavalla on kaksi puolta. Tuo voimauttava, mainitsemasi puoli, minkä takia tämä ajattelutapa onkin vetoava. Ja sitten se puoli, jossa itse kuitenkin välillisesti vahvistetaan stereotyyppiä niputtamalla kaikki muuta naiset niitä stereotyyppejä mielellään toteuttaviksi. Kuitenkin varmaan jokainen tyttö jollain tapaa erottautuu joistain stereotyypeistä ja rooliodotuksista, jotkut vahvemmin ja jotkut vähemmän. Olemme kaikki yksilöitä, erilaisia, ja suurin osa naisista ei tosiaankaan ole kaikin puolin yksi yhteen heitä kohtaan kohdistuvien odotusten kanssa.

Enemmistön täytyy itse muuttua niin että stereotypia muuttuu. Ei sitä voi yhden, kahden pikkutytön harteille laittaa.