Not like other girls ajattelu on myrkyllistä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näille not like other girls -ihmisille tyttöyden käsite on todella kapea, mutta muille se ei sitä ole, vaan tyttö voi olla vaikka minkälainen. Kun tätä ei käsitetä, syntyy kuvitelma, että erilaisia tyttöjä jotenkin sorrettaisiin, siksi että he eivät ole perinteisen tyttömäisiä, vaikka ketään ei oikeasti kiinnosta käyttääkö joku muu tyttö mekkoa ja tekoripsiä vai pelaako hän jalkapalloa.

Kuvitelma?

Mun yläasteella juurikin erilaiset tytöt oli niitä suosittuja. He oli hyviä urheilussa ja sellaisia hyviä jätkiä, suosittuja poikien keskuudessa, eikä kovin hyviä koulussa. Itse olin nätti ja tyttömäinen, mutta todella ujo (ja myös ylisuojeltu lapsi, joka ei saanut koskaan tehdä mitään), joten olin yksinäinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Not like other boys on kyllä vielä pahempi

Miehet eivät tällaisilla asioilla kuule päätään vaivaa. Ja tällaista mean girls meininkiä erilaisia ihmisiä kohtaan ei esiinny miehillä kuin peruskoulussa. 

Vaikka naiset kovasti koittaakin ahtaa miehiäkin niihin toksisiin muotteihinsa. Aina oman tarpeensa mukaan 

Jep jep, ja sanotko vielä, että not like other girls -ilmiössä ei ole taustalla naisvihaa? Miten voitte olla noin sokeita tämän ilmiön toksisuudelle?

En vaivaa päätäni keksityillä ilmiöillä tai sanapareilla.

Elän ihan reaalimaailmassa ja valitsen itse seurani ja kenen kanssa viihdyn. En tarvitse siihen mitään karsinointia tai sanapareja tai ilmiöitä. 

No voit sitten poistua tästä keskustelusta sinne reaalimaailmaasi, jos tästä ilmiöstä keskustelu ei kiinnosta. Hei hei!

Joo, näin teen. Repikää te toisiltanne silmät päästä ja haukkukaa toisia naisia niin paljon kuin sielu sietää.

Sellaista naisten empatiaa, yhteenkuuluvutta ja ystävällisyyttä. On varmaan raskasta tehdä jatkuvasti oletuksia ja karsinointeja muista kanssaihmisistään. 

Toisessa yhteydessä tällaisesta "ilmiöstä" voitaisiin puhua syrjintänä ja rasismina. 

Sinähän se siinä haluat repiä ja haukkua. Miksi asiasta ei voi keskustella ilman, että pitää arvottaa sitä tuolla tavalla? Sanoin aikaisemminkin, että myös naiset ikävä kyllä osaavat sahata omaa oksaansa ja mielestäni tuo kuvailemasi asenne on juuri sitä. Asiasta ei voi edes keskustella mitenkään ilman, että se otetaan sillä tavalla että naiset ne täällä taas riehuu, draamailee ja kissatappelee. En minä ainakaan ole tänne tullut haukkumaan yhtään ketään, vaikka sinä sen näemmä sillä tavalla tulkitset. En myöskään ihan ymmärrä mitä karsinointia tämä nyt on. Se nyt vain on ilmiölle annettu nimi. Jostain syystä moni täällä nyt on olettanut kuuluvansa tällaiseen karsinaan, vaikka ilmeisesti sille ei ole mitään syytä.

mitä muuta tämä on? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Not like other boys on kyllä vielä pahempi

Miehet eivät tällaisilla asioilla kuule päätään vaivaa. Ja tällaista mean girls meininkiä erilaisia ihmisiä kohtaan ei esiinny miehillä kuin peruskoulussa. 

Vaikka naiset kovasti koittaakin ahtaa miehiäkin niihin toksisiin muotteihinsa. Aina oman tarpeensa mukaan 

Jep jep, ja sanotko vielä, että not like other girls -ilmiössä ei ole taustalla naisvihaa? Miten voitte olla noin sokeita tämän ilmiön toksisuudelle?

En vaivaa päätäni keksityillä ilmiöillä tai sanapareilla.

Elän ihan reaalimaailmassa ja valitsen itse seurani ja kenen kanssa viihdyn. En tarvitse siihen mitään karsinointia tai sanapareja tai ilmiöitä. 

No voit sitten poistua tästä keskustelusta sinne reaalimaailmaasi, jos tästä ilmiöstä keskustelu ei kiinnosta. Hei hei!

Joo, näin teen. Repikää te toisiltanne silmät päästä ja haukkukaa toisia naisia niin paljon kuin sielu sietää.

Sellaista naisten empatiaa, yhteenkuuluvutta ja ystävällisyyttä. On varmaan raskasta tehdä jatkuvasti oletuksia ja karsinointeja muista kanssaihmisistään. 

Toisessa yhteydessä tällaisesta "ilmiöstä" voitaisiin puhua syrjintänä ja rasismina. 

Sinähän se siinä haluat repiä ja haukkua. Miksi asiasta ei voi keskustella ilman, että pitää arvottaa sitä tuolla tavalla? Sanoin aikaisemminkin, että myös naiset ikävä kyllä osaavat sahata omaa oksaansa ja mielestäni tuo kuvailemasi asenne on juuri sitä. Asiasta ei voi edes keskustella mitenkään ilman, että se otetaan sillä tavalla että naiset ne täällä taas riehuu, draamailee ja kissatappelee. En minä ainakaan ole tänne tullut haukkumaan yhtään ketään, vaikka sinä sen näemmä sillä tavalla tulkitset. En myöskään ihan ymmärrä mitä karsinointia tämä nyt on. Se nyt vain on ilmiölle annettu nimi. Jostain syystä moni täällä nyt on olettanut kuuluvansa tällaiseen karsinaan, vaikka ilmeisesti sille ei ole mitään syytä.

mitä muuta tämä on? 

Olisi voinut olla muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten täällä vieläkin jauhetaan ihan aiheen vierestä kiusatuista, porukkaan kuulumattomista tytöistä? 🤦‍♀️

Varmaan siksi, että tässäkin ketjussa on käynyt ilmi, että iso osa meistä, jotka sanomme olevamme erilaisia kuin muut tytöt, olemme niitä, joilla on tuollaisia kokemuksia lapsuudesta.

No se ei kuitenkaan liity tähän ilmiöön. Tässä ilmiössä taustalla on tyttöyden typistäminen tiettyyn muottiin ja kaikki tuosta muotista erilainen on jotain muuta kuin tyttöyttä. Tytöt ovat tietynlaisia ja toisenlainen on jotain tyttöyden ulkopuolella. Tämä ei kuitenkaan ole totta.

Ei vaan tässä on kyse kiusaamisen jatkamisesta vähän erilaisella tavalla vain, mutta kyllä se sieltä silti kilometrin päähän loistaa. Ei nimittäin ole olemassa tuollaista ilmiötä laisinkaan, mutta te kiusaajat yritätte jatkaa kiusaamistanne keksimällä moisen ilmiön. Tämä on kirkkaasti siellä ihan kärkikastissa kun mietitään syitä sille miksi joku erilaiseksi nuorena leimattu tyttö ei edes vaikuisena halua kuulua teidän porukoihin.

Voitte muuttaa käsitystä naiseudesta VAIN OMASTA ITSESTÄNNE KÄSIN, ette määrittelemällä muita itse keksimiinne lokeroihin.  Eli ottakaapa seuraavalla kerralla sekin nainen mukaan jota kadehditte ja jota tekisi mieli syrjiä, niin huomaatte muutoksen.

Olisko henkisen kasvun paikka, jos et enää ole siellä yläasteelle? Tässä keskustelussa ei ole kyse sinusta, mutta silti haluat kääntää keskustelun itseesi.

Oletko jotenkin sokea? Tottakai kyse on kaikista naisista, jokainen heistä on tässä jollain puolella, halusi tai ei. Tosiasia on se ettei kukaan 35-vuotiaana päätä että hei, enpä ole enää naisten kansa tekemisissä, vaan tuo kaikki lähtee lapsuudesta ja nuoruudesta. Olisiko henkisen kasvun paikka jos et tätä ymmärrä?

Samaa mieltä, lapsuudesta se lähtee ja jatkuu läpi elämän, koska erilaisuutta ei siedetä. Aikuiset vaan kiusaavat vähän eri tavalla kuin teinit, enemmän sellaista piilokiusaamista, kieroilua ja ulkopuolelle jättämistä. Tämä ketju toimii erinomaisena esimerkkinä aikuisten naisten kiusaamiskulttuurista.

Ei koske teitä, ei koske teitä, nyt ei puhuta teistä, menkää pois jne. Ja silti me kiusatut ja syrjityt olemme juuri niitä, jotka saavat kuulla not like-syytöksiä. Miten se nyt silleen, eihän nyt ole kyse meistä.

Seuraava ketju on varmaan sitten aiheeltaan naisten uhriutuminen, jossa lyödään lyötyjä lisää vaan, eikä tietenkään siinäkään kyse ole kiusatuista ja syrjityistä, ei tietenkään.

Miten voi olla niin vaikea tajuta, että tässä asiassa on toinenkin kulma, joka vaikuttaa ihmisten käsitykseen kaikista tytöistä ja siitä mitä on olla tyttö, se koskee koko sukupuolta.

Kyllä mä ainakin näen tämän "kulman" mutta se ei ole mitnekään validi, koska kyse on sinunkaltaistesi MIELIPITEESTÄ tiettyjä naisia kohtaan, eikä tosiasiasta. Te keksitte tällaisen kulman mitä ei ole olemassa, ja sitten siitä pisäisi keskustella. Se on vähän vaikeaa.

Lytätä sinä ainakin osaat. Ymmärrän, että sinulla on asiasta oma henkilökohtainen näkemyksensä omista syistäsi, mutta kannattaisi silti yrittää katsoa asiaa myös muulta kulmalta. Siellä kun on toisenlainen näkemys.

Kylläkyllä, mutta ei keksityistä kulmista. Kulman pitää olla todellinen ja olemassaoleva.

Millä perusteella muiden kokemukset eivät ole todellisia? Kukas se täällä kiusaa ja lyttääkään muita?

Kokeus ontietysti henkilökohtainen, ja sellaisena olemassaoleva. Mutta se että pyrkii tekemään omasta henkilökohtaisesta kokemuksestaan jonkun olemassa oikeasti olevan kategorian jolla on puolustavinaan naisia mollaamalla muita naisia, ja työntämällä heidät ikävään itse omista tunteistaan käsin keksimäänsä kategoriaan ei ole ok, ja se pitää pystyä myös täällä sanomaan.

Ei tässä mistään kategoriasta ole kyse, vaan ajatusmallista. Tietysti tätäkin termiä on mahdollista käyttää väärin, toiseuttamiseen ja ulos sulkemiseen. Silti kyseessä on lähtökohtaisesti nimi ajattelutavalle, ei ihmisryhmälle, ja keskustelun tarkoitus on auttaa tunnistamaan tällainen mahdollinen haitallinen ajatusmalli itsessä. Ei suinkaan siis kenenkään leimaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näille not like other girls -ihmisille tyttöyden käsite on todella kapea, mutta muille se ei sitä ole, vaan tyttö voi olla vaikka minkälainen. Kun tätä ei käsitetä, syntyy kuvitelma, että erilaisia tyttöjä jotenkin sorrettaisiin, siksi että he eivät ole perinteisen tyttömäisiä, vaikka ketään ei oikeasti kiinnosta käyttääkö joku muu tyttö mekkoa ja tekoripsiä vai pelaako hän jalkapalloa.

Kuvitelma?

Mun yläasteella juurikin erilaiset tytöt oli niitä suosittuja. He oli hyviä urheilussa ja sellaisia hyviä jätkiä, suosittuja poikien keskuudessa, eikä kovin hyviä koulussa. Itse olin nätti ja tyttömäinen, mutta todella ujo (ja myös ylisuojeltu lapsi, joka ei saanut koskaan tehdä mitään), joten olin yksinäinen.

Niin siis mitkä ihmeen erilaiset tytöt? Eikös kaikki olekaan vaan tyttöjä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näille not like other girls -ihmisille tyttöyden käsite on todella kapea, mutta muille se ei sitä ole, vaan tyttö voi olla vaikka minkälainen. Kun tätä ei käsitetä, syntyy kuvitelma, että erilaisia tyttöjä jotenkin sorrettaisiin, siksi että he eivät ole perinteisen tyttömäisiä, vaikka ketään ei oikeasti kiinnosta käyttääkö joku muu tyttö mekkoa ja tekoripsiä vai pelaako hän jalkapalloa.

Kuvitelma?

Mun yläasteella juurikin erilaiset tytöt oli niitä suosittuja. He oli hyviä urheilussa ja sellaisia hyviä jätkiä, suosittuja poikien keskuudessa, eikä kovin hyviä koulussa. Itse olin nätti ja tyttömäinen, mutta todella ujo (ja myös ylisuojeltu lapsi, joka ei saanut koskaan tehdä mitään), joten olin yksinäinen.

Niin siis mitkä ihmeen erilaiset tytöt? Eikös kaikki olekaan vaan tyttöjä?

Siis not like other girls-ajattelun mukaan erilaiset tytöt, jotka ei jostain syystä sovi siihen tyttöyden muottiin tällaisen ajattelijan mielessä. Tavallisia tyttöjä hekin tietysti olivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sanon, etten ole niinkuin muut ihmiset, tekeekö se minusta toksisen ihmisvihaajan?

Jos ajattelet olevasi jokin poikkeusyksilö, joka on parempi kuin muut ihmiset, niin kyllä. Muuten ei.

Kyllä minä joissakin asioissa olen parempi kuin keskivertoihminen. Etkö sinä sitten ole? Vai eikö sitä saa ääneen sanoa?

Parempi kuin muut ihmiset ei tarkoita samaa asiaa kuin parempi joissakin asioissa kuin keskivertoihminen. Muut ihmiset = kaikki muut paitsi sinä. Keskivertoihminen = tilastollinen asia. Parempi (yleisesti) = olemukseltaan jotenkin erilainen ja korkeammalle arvostettu. Parempi jossain asiassa = yksi ominaisuus. Miksi yrität vääristellä sanomisiani?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Kuitenkin tunnistat nyt, ettei puissa kiipeily, lyhyet hiukset jne. ole mitenkään tyttöyden ulkopuolella, vaikka sinulle sellaista käsitystä tyttönä olemisesta tuputettiin lapsena? Kuka tahansa tyttö voi olla tuollainen ei vain 'not like other girls' -tyttö, ja siksi tuo käsite onkin itsessään ihan turha ja tyttöjä stereotyypittävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Hieno kirjoitus ja niin totta. Tästä syystä tämä koko keskustelu on aivan absurdi.

Itsekin olen taistelemalla taistellut perinteistä tyttömuottia vastaan. Silloin joutuu joskus toteamaan, etten ole niinkuin muut tytöt, jotta viesti menee perille. Niin vahvassa se tyttömuotti istuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Kuitenkin tunnistat nyt, ettei puissa kiipeily, lyhyet hiukset jne. ole mitenkään tyttöyden ulkopuolella, vaikka sinulle sellaista käsitystä tyttönä olemisesta tuputettiin lapsena? Kuka tahansa tyttö voi olla tuollainen ei vain 'not like other girls' -tyttö, ja siksi tuo käsite onkin itsessään ihan turha ja tyttöjä stereotyypittävä.

Tämä. Itse en pukeutunut mekkoihin kiipeilin puissa ja minulla oli lyhyet hiukset 5-vuotiaasta lähtien. Eipä ole tullut mieleenikään, että nämä määrittelisivät minut tyttöyden ulkopuolelle tai erilaiseksi tytöksi tai myöhemmin erilaiseksi naiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Hieno kirjoitus ja niin totta. Tästä syystä tämä koko keskustelu on aivan absurdi.

Itsekin olen taistelemalla taistellut perinteistä tyttömuottia vastaan. Silloin joutuu joskus toteamaan, etten ole niinkuin muut tytöt, jotta viesti menee perille. Niin vahvassa se tyttömuotti istuu.

Miksi sinun pitää sanoa kenellekään, että tämä olisi erilainen kuin muut tytöt? Millainen kuva sinulla on tyttöydestä?

Kun olin lapsi/nuori, ja toin esiin muista poikkeavia mielipiteitä ja kiinnostuksen kohteita, niin tyttöjen ryhmäkäytös oli luokka "kuulittexte?? KUULITTEKSTE PIIA TYKKÄÄ _PUNAISISTA_ PONEISTA. Siis mitää YÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖK eiks niin et teistä muistakaan ei KUKAAN tykkää muista kuin KELTAISISTA"

Tällaiset performanssit olivat tuttuja mutta en muuttanut niiden takia mielipidettäni. Nyt sitten kun itse kerron mieluusti, että en tykkää niistä "punaisista poneista" niin mulle kerrotaan, että mun käytös on myrkyllistä. Selvä.

Päättäkää nyt mitä ne karsinat on, mihin ittenne, mut ja toisenne haluatte. Siis keskenänne. Itteäni ei edelleenkään kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Tällä ajattelutavalla on kaksi puolta. Tuo voimauttava, mainitsemasi puoli, minkä takia tämä ajattelutapa onkin vetoava. Ja sitten se puoli, jossa itse kuitenkin välillisesti vahvistetaan stereotyyppiä niputtamalla kaikki muuta naiset niitä stereotyyppejä mielellään toteuttaviksi. Kuitenkin varmaan jokainen tyttö jollain tapaa erottautuu joistain stereotyypeistä ja rooliodotuksista, jotkut vahvemmin ja jotkut vähemmän. Olemme kaikki yksilöitä, erilaisia, ja suurin osa naisista ei tosiaankaan ole kaikin puolin yksi yhteen heitä kohtaan kohdistuvien odotusten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sanon, etten ole niinkuin muut ihmiset, tekeekö se minusta toksisen ihmisvihaajan?

Jos ajattelet olevasi jokin poikkeusyksilö, joka on parempi kuin muut ihmiset, niin kyllä. Muuten ei.

Kyllä minä joissakin asioissa olen parempi kuin keskivertoihminen. Etkö sinä sitten ole? Vai eikö sitä saa ääneen sanoa?

Parempi kuin muut ihmiset ei tarkoita samaa asiaa kuin parempi joissakin asioissa kuin keskivertoihminen. Muut ihmiset = kaikki muut paitsi sinä. Keskivertoihminen = tilastollinen asia. Parempi (yleisesti) = olemukseltaan jotenkin erilainen ja korkeammalle arvostettu. Parempi jossain asiassa = yksi ominaisuus. Miksi yrität vääristellä sanomisiani?

Aivan kuten nämä not like -tytöt eivät koe olevansa parempia ihmisiä kuin kaikki muut naiset, vaan esim. jossain asiassa keskivertonaista parempi/erilainen. Miksi itse yrität sitä vääristellä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Hieno kirjoitus ja niin totta. Tästä syystä tämä koko keskustelu on aivan absurdi.

Itsekin olen taistelemalla taistellut perinteistä tyttömuottia vastaan. Silloin joutuu joskus toteamaan, etten ole niinkuin muut tytöt, jotta viesti menee perille. Niin vahvassa se tyttömuotti istuu.

Miksei sitten voisi yhtä hyvin sanoa että kyllä tytökin voivat tehdä x ja y tai kyllä tytökin voivat olla z? Jos joku sanoo, ettei tuo ole sopivaa naiselle, niin sanoisi takaisin, että no teenpä niin silti eikä että olenkin eroaminen kuin muut naiset? Miksi pitää erottautua omasta sukupuolesta ja siirtää ongelma seuraavalle tutkainta vastaan taistelevalle tytölle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Tällä ajattelutavalla on kaksi puolta. Tuo voimauttava, mainitsemasi puoli, minkä takia tämä ajattelutapa onkin vetoava. Ja sitten se puoli, jossa itse kuitenkin välillisesti vahvistetaan stereotyyppiä niputtamalla kaikki muuta naiset niitä stereotyyppejä mielellään toteuttaviksi. Kuitenkin varmaan jokainen tyttö jollain tapaa erottautuu joistain stereotyypeistä ja rooliodotuksista, jotkut vahvemmin ja jotkut vähemmän. Olemme kaikki yksilöitä, erilaisia, ja suurin osa naisista ei tosiaankaan ole kaikin puolin yksi yhteen heitä kohtaan kohdistuvien odotusten kanssa.

 Jos sulle kerrotaan koko elämä erilaisin tavoin, että sä et oo nainen koska x, y ja z, niin helpointa on vaan sanoa, että en vaan ole sellainen nainen kun muut. 

Kaikella rakkaudella, en elämässäni ehdi/jaksa ottaa sekä paskaa niskaan muilta, että olla joku kynnysmatto joka jatkaa sen ottamista, ettei joltain MUULTA pääse itku. Oo sä se äiti teresa jos haluut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Hieno kirjoitus ja niin totta. Tästä syystä tämä koko keskustelu on aivan absurdi.

Itsekin olen taistelemalla taistellut perinteistä tyttömuottia vastaan. Silloin joutuu joskus toteamaan, etten ole niinkuin muut tytöt, jotta viesti menee perille. Niin vahvassa se tyttömuotti istuu.

Miksi sinun pitää sanoa kenellekään, että tämä olisi erilainen kuin muut tytöt? Millainen kuva sinulla on tyttöydestä?

Kuten sanoin, jotta viesti menee perille niille, joilla on omassa päässään (vääristynyt) kuvitelma siitä, millainen tytön kuuluu olla ja yrittävät minua siihen muottiin istuttaa.

Samalla tavalla vastustan sitä, että jotkut nyt yrittävät istuttaa minua johonkin not like -muottiin. Vastustan sitäkin ihan yhtä lailla. Minua laiteta mihinkään kategoriaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Not like other girls-ilmiössä ei ole lainkaan kysymys siitä, mitkä ominaisuudet ovat naisellisia ja mitkä eivät, tai arvostaako naisille tyypillisintä pidettyjä asioita tai osaako matematiikkaa tms. Vaan nimitystä on alettu käyttää naisista, jotka ovat omasta mielestään parempia kuin muut naiset ja haluavat sanoa sen. Ihan riippumatta siitä, mitä heidän henkilökohtaiset ominaisuutensa ovat. Jotkut toiset ovat omasta mielestään ylivertaisia vaikka olemalla laihoja, vaaleatukkaisia, isorintaisia , hyviä äitejä, You name it! Joillakin ihmisillä vain on tarve korostaa itseään.

Ei vaan te olette alkaneet käyttää sitä sanontaa naisista jotka eivät kuulu naisporukoihin, vaan viettävät aikansa miluummin miesten kanssa.

TUO ON TÄYTTÄ PASKAA!

Te omaa sukupuoltanne vihaavat naiset itse toitotatte: "en tuu toimeen naisten kanssa, oon erilainen kuin muut naiset, muut naiset on rumia läskejä tyhmiä juoruilijoita"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämän ketjun aloittaja ja muut asiasta länkyttäjät nyt sekoittavat sen että itsensä erilaiseksi (ja yleensä huonommaksi, kun ei ole sen vuoksi koulussa/töissä kelvannut toisten tyttöjen/naisten seuraan) tuntevat sanovat etteivät tunne olevansa kuin muut ja tarkoittavat sillä etteivät tunne olevansa kuin suurin osa muista? Englanniksi "not like most other girls".

Ja sitten on jokin USAsta/Briteistä räävitty sometermi jolla ei ole tuon erilaisuuden kokemuksen kanssa mitään tekemistä, missä "not like others" tarkoittaa "olen parempi kuin muut". Mutta Ap:n aloitus on sellainen että se näyttää siltä kuin molemmat ylläolevat kategoriat luettaisiin vain tuoksi jälkimmäiseksi. Siksi niin monet tänne kirjoittaa että ovat vain omasta kokemuksestaan todenneet olevansa erilaisia kuin muut, eli kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Selittäkää termit ennen kuin lyttäätte ne niin ei tule näitä väärinkäsityksiä!

Se on vain omaa tyhmyyttä, jos ei tajua, mistä keskustellaan ja pahoittaa siitä mielensä, vaikka tässäkin ketjussa on jo moneen kertaan selitetty tämä 'not like other girls' -ilmiö ja miksi se on haitallinen stereotyypittäessään niitä muita tyttöjä eli koko tyttöyttä yleensäkin.

Itsekin olen tuollainen tyttö, jonka on vaikea ystävystyä muiden tyttöjen kanssa ja olla osa porukkaa, mutta tässä ei olekkaan kyse meidän laisista tytöistä, enkä koekkaan tästä sosiaalisesta ongelmastani huolimatta olevani jotenkin erilainen kuin muut tytöt ja ulkona tyttö-käsitteestä. Olen hyvinkin tyttömäinen ja joissakin asioissa toisaalta taas en.

Pointtihan on siinä ettei tuollaista massiivista porukkaa ole edes olemassa, ainakaan suomessa, vaan se on teidän itse keksimänne/ulkomailta kopiomanne juttu jota nyt yritätte tunkea muka suureksikin massakäyttäytymiseksi. Aina joku ajattelee jollain tavalla, se on ihan selvä, mutta että olisi olemassa suuri joukko naisia jotka dissaavat muita naisia päästäkseen miesten pöksyihin? Tapoja on monia, jos miehet on niin tyhmiä etteivät itse ymmärrä, niin olkoot.

Sinä olet keksinyt ettei sellaista ole joten sen on oltava totta? En minä ainakaan mistään ulkomailta ole mitään kopioinut, kun omassa elämässä on tullut vastaan tällaisia.

Ei ole tullut vastaan, vaan olet itse miettinyt omassa pikkupäässäsi että asia on varmaan näin. Vaikka tässä nyt sivutolkulla on yritetty kertoa että me emme ajattele noin, kyse on omasta harhastasi, niin silti pidät itsepintaisesti kiinni itsekeksimästäsi. 

Ketkä "me"? Itse ainakin voin myöntää ajatelleeni tuollaisia "not like other girls" -ajatuksia, mutta kasvoin siitä yli ainakin pääasiassa, vaikka joskus saatankin edelleen yllättää itseni arvottamasta toisten naisten valintoja huonommiksi, jos ne ovat stereotyyppisen naisellisia. Jos et itse ole ajatellut koskaan niin, niin hyvä, tässä keskustelussa ei puhuta sinusta, voit siirtyä eteenpäin.

Kaikkien mielestä tuollainen vertaus muihin oman sukupuolensa edustajiin ei välttämättä sisällä mikäänlaista arvottamista, vaan kyseessä on vain tilastollinen fakta. Se, että kuulija kuvittelee lauseeseen sisältyvän arvottamista ja jotain paremmuusjärjestyksiä on ihan kuulijan oma ongelma. Hän on se, joka tulkitsee tuon jonkinlaisen stereotyypin vahvistamiseksi. 

Jos täällä joku kertoo olevansa miesvaltaisella alalla, koska se on sitä, mitä hän haluaa tehdä, niin heti seuraavaksi tulee joku toksinen feministi kysymään, että haluaisiko hän olla samalla alalla edelleen, jos se muuttuisi yhtäkkiä naisvaltaiseksi. Ihan kuin tuo miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen olisi hakeutunut miesvaltaiselle alalle vain lällätelläkseen naisvaltaisilla aloilla työskenteleville, että olisi jollain tavalla parempi jossain asiassa kuin he. Ja ihan kuin se, että joku ala on miesvaltainen olisi sen ko. alalla työskentelevän naisen syytä. 

Tämä on vähän sama kuin jos nainen A sanoo olevansa ammatiltaan kosmetologi ja nainen B sanoo olevansa lääkäri, niin nainen A heti vetää tästä johtopäätöksen, että nainen B kertoi olevansa lääkäri vain ja ainoastaan leuhkiakseen ammatillaan ja osoittaakseen A:lle olevansa jotenkin parempi kuin hän. 

Täällä on monessa viestissä jo mainittukin, että pelkkä tilastollinen erilaisuus ei kuulu tähän "not like other girls" - ilmiöön vaan ilmiössä kyse on nimenomaan arvottamisesta. Ehkä tämän olisi voinut jo aloituksessa määritellä selvemmin.

Joo, mutta kertoessaan olevansa erilainen kuin suurin osa muista sukupuolensa edustajista se valtavirrasta poikkeava yksilö ei todennäköisesti kuitenkaan toteamuksessaan tee mitään arvottamista, vaan yleensä se arvottaja on tuo kuulija, joka kuvittelee lauseen sisältävän jotain paremmuusvertailua, vaikka verrataan vain jonkin tietyn ihmisryhmän tilastolliseen keskivertoedustajaan. Se nyt on vaan helpompi sitten puhua tuosta tilastollisesta keksivertohenkilöstä vaikkapa termillä "muut naiset". 

Olen samaa mieltä siitä, ettei sen toteamisessa että jossain asiassa eroaa keskimääräisestä naisesta ole mitään väärää. Se taas on usein ongelmallista, jos tämä ero muihin naisiin on oman identiteetin keskeinen perusta, sillä silloin käsitystä ei tule välttämättä oikaistua vaikka tilastolliset faktat muuttuisivat ja käsitys "tavallisista naisista" muodostuu helposti essentialisoivaksi.

Itselläni tuo "not like other girls" -asenne on ollut kyllä pikemminkin kapinointia sitä ulkopuolelta tulevaa stereotyypittämistä vastaan. Minun tekemisiäni ja mielipiteitäni on koko ikäni monelta taholta pyritty rajoittamaan vetoamalla siihen, että "tytöt/naiset eivät tee asiaa x". Näille stereotyyppien ylläpitäjille olen kuitannut asian toteamalla vaan, että "hyvä, minä en ole kuin muut tytöt" ja tehnyt juuri niitä asioita kuin olen halunnutkin. 

Ja sitten vielä ihan pari konkreettista esimerkkiä näistä asioista, joita minulle on sanottu: "tytöillä pitää olla pitkät hiukset", "tytöt eivät kiipeile puissa" tai "naiset eivät kuulu armeijaan, koska he eivät ole fyysisesti siihen sopivia". Nämä nyt vain tällaisina helppoina esimerkkeinä. Ja kyllä, lopulta äitini suostui siihen, että 10-vuotiaana hiukseni leikattiin lyhyiksi, koska vihasin pitkien hiuksien takkuilua ja sitä, että ne olivat leikeissä tiellä. Ja kyllä, kiipeilin puissa muiden lasten kanssa, koska kaikki suunnilleen samanikäiset lapset kilometrin säteellä kotoa sattuivat nyt vaan olemaan poikia. (Joo, leikin kyllä lapsena mieluummin kuitenkin tyttöjen kanssa aina silloin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.) Ja vaikken lopulta mennytkään armeijaan, niin olen iloinen siitä, että nykyään se on naisillekin mahdollista ilman, että siitä tehtäisiin enää mitään numeroa. 

Jos en olisi "en ole kuin muut tytöt" -asenteella taistellut sitä vastaan, että minut yritetään sulloa johonkin muiden määrittelemään tyttömuottiin, niin silloin en voisi ylpeästi olla tänä päivänä sitä, mitä olen naisena ja ihmisenä.

Hieno kirjoitus ja niin totta. Tästä syystä tämä koko keskustelu on aivan absurdi.

Itsekin olen taistelemalla taistellut perinteistä tyttömuottia vastaan. Silloin joutuu joskus toteamaan, etten ole niinkuin muut tytöt, jotta viesti menee perille. Niin vahvassa se tyttömuotti istuu.

Miksei sitten voisi yhtä hyvin sanoa että kyllä tytökin voivat tehdä x ja y tai kyllä tytökin voivat olla z? Jos joku sanoo, ettei tuo ole sopivaa naiselle, niin sanoisi takaisin, että no teenpä niin silti eikä että olenkin eroaminen kuin muut naiset? Miksi pitää erottautua omasta sukupuolesta ja siirtää ongelma seuraavalle tutkainta vastaan taistelevalle tytölle?

Koska elämä ei ole satua, jossa kaikki sorretut on hyviksiä ja parantaa maailman. Onko yllätys, että jos sua vaikka kiusataan koko elämä tai kerrotaan kaikkialla miten vääränlainen sä olet, että ei välttämättä oon hirveesti kiinnostusta lähteä jotenkin nöyrästi opettamaan kusipäitä "et hei, kiltti, kuuntel vähän, jooko, mä oon itse asiassa ihan ok ja nainen tälläsenäkin"

Joo. Kyllä mä vaan haistatan p:n, ei mun tarvitse todistaa kenellekään yhtään mitään.