Hyväosaisuus kasautuu pariutumisenkin kautta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.

Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.

Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap

Jossain maassa oli kokeilu, että köyhälle vai oliko se kodittomalle annettiin tietty summa rahaa kerralla avuksi. Muistaakseni se oli jotain 1000-5000 välillä euroissa, ehkä. Yllättävän moni oli saanut elämänsä huomattavasti parempaan kuntoon tuon rahan avulla. Veikkaan, että tuo "starttiraha" auttoi niin paljon sen takia, että se oli sellainen once in a lifetime -tilaisuus, joka antoi myös mahdollisuuden näyttää pystyvänsä johonkin. Eli jos töitä ei saa ja rahaa tulee joka kuukausi vain sen verran, että oikein mitään ei saa säästöön ilman, että elämänlaatu kärsisi ja 3000 euron säästäminen kestäisi vaikka 5 vuoden ajan, niin silloin se raha ei mene hyödylliseen kohteeseen vaan valuu jonnekin, hetkelliseen mielihyvään. Jos saa kerralla sen verran paljon, että pystyy tekemään muutoksia elämän saamiseen paremmaksi, niin silloin se monesti tehdään. Joskus, ja ehkä useammin kuin rikkaat haluaisi myöntää, siis _on_ kyse rahasta, ei näköalattomuudesta, ei elämänhallinnan puuttumisesta.

Tuossa jo joku huomauttikin, että meillähän on jo sosiaaliturvajärjestelmä, mistä rahaa saa, ja huomattavasti enemmän kuin mainitsemasi summat. Meillä on myös ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin eletään pysyvästi sosiaaliturvan varassa, mikä ennestään heikentää kykyä ja halua ansaita oma elatuksensa tekemällä työtä. Se vaikuttaa myös itsekunnioitukseen. 

Kehitysmaissa rahaa ei saa ilmaiseksi, vaan hyväntekeväisyyttä saaneen on joka tapauksessa tehtävä töitä. Silloin he ehkä osaavat käyttää saamansa summan järkevämmin toisin kuin perustoimeentulonsa sossusta saava syrjäytynyt henkilö. Raha tulee ja köyhyys jatkuu, koska köyhyyden syyt ovat monimutkaisia, elämänhallintaan ja sairauksiin liittyviä. 

Köyhyyden ratkaiseminen kertakorvauksella eurolla kelpaisi varmasti mille tahansa hallitukselle Suomessa. Kauhistuttaa, jos sellainen tapahtuisi, mutta perustulo (jota vihreät ovat naiivisti erehtyneet kannattamaan) on yksi versio samasta. Perustulosta tulee hyvin pieni kaikkien kompromissien jälkeen ja se alentaa sosiaaliturvan menoja poistamalla byrokratiaa. Toivottavasti se johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen, mutta minun veikkaukseni mukaan seurauksena on syvempää köyhyyttä kuin tällä hetkellä. Erityisesti lapsille.

Hassua, että näin patamustana porvarina pitää alkaa puolustaa köyhiä vasemman laidan ajattelijoilta. Ap

Ongelma on tietenkin, että alemmalle älykkyysosamäärälle sopivat työt katoavat. Työpaikat, joissa 80-100 äo riittää ovat lähteneet ja lähtevät ensimmäisenä. Siis työt kuten tehdastyöntekijä, siivooja ja kaupan myyjä ovat jo nyt hyvin automatisoituja, joten ne ovat vähentyneet. Seuraavana ovat menneet ja menossa helpohkot toimistotyöt ja esimerkiksi kuljettajan hommat.

Silloin 80-luvulla kun töihin "vaan mentiin", niin se paikka johon lampsittiin kysymään oli usein nimenomaan tehdas, kivijalkakauppa tai vaikka pankki. Työttömyys ja loisiminen oli aika harvinaista silloin kun kaikille oli joku realistinen mahdollisuus. Keppiä antamalla ei päästä minnekään, kun ei ole mitään mihin mennä.

Ja nyt on jo menty siihen, että hanttihommiin kuten marjanpoimintaan palkataan ulkom. työvoimaa hämärillä ehdoilla ja laittomalla palkalla.

Jo poliisin ja ja opettajan työt vaativat mielellään ainakin 105-110 äo:n.

Kehityskulku on pelottavaa kaikin puolin. Perustulo näyttää monien mielestä ainoalta jonkinlaiselta ratkaisulta lähitulevaisuudessa, mutta ei se varmasti köyhyyttä poista.

En muuten ikipäivänä käyttäisi kenestäkään sanaa loinen tai puhuisi työttömyydestä ja syrjäytymisestä loisimisena.

Olen koko ajan puhunut siitä, että syrjäytymisen takana on monia tekijöitä, etenkin sairauksia, jotka saattavat olla diagnosoimatta. Päihteilläkin usein lääkitään masennusta, sitten ovat vielä erilaiset nepsy-ongelmat, ja monisukupolvisen köyhyyden taustalta löytyy usein vyyhti monenlaisia elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä.

Työttömäksi voi puolestaan jäädä rakenteellisista syistä, ja ikävä kyllä esimerkiksi ay-liike on luonut yhteiskunnan ja talouden asioista tietämättömille harhaanjohtavia ja agitoituja mielipiteitä, jotka ovat syrjäyttäneet nämä ihmiset ajoissa tapahtuneelta uudelleenorientoitumiselta ja houkuttaneet heidät turhiin lakkoiluihin ja nostattaneet katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan. Ei ihme, että ay-liikkeeseen ei enää haluta kuulua eikä siihen luoteta (ei todella ole aihetta!). Uhon nostattaminen rakennemuutoksen edessä on täysin vastuutonta ja haitaksi ihmisille, joiden etuja pitäisi ajaa. Ap

Aika ristiriitainen se asenteesi köyhiä kohtaan on kyllä vaikuttanut ollut koko keskustelun halki. En lähde poimimaan mitään todisteita tästä mutta se se vaikutelma on ollut. Järjellä ymmärrät, mitä osattomuus on mutta välillä purskahtelee aggressioita ja asenteellisuutta köyhempiä ja vähemmän älykkäitä kohtaan.

Minua ärsyttää se että köyhät pyritään näkemään hyväntahtoisina olentoina, joiden ongelmana on lähinnä rahan ja myötätunnon puute. Minusta se on alentavaa ja asenteellista heitä kohtaan. Ihminen tulotasosta ja koulutuksesta riippumatta on monimutkainen olento, jonka elämää ei noin vain muuteta. Jokainen voi miettiä omalta kohdaltaan miten helppoa itsensä muuttaminen olisi. 

Älykkyysosamäärästä keskustelu, vaikka se olisi vain tutkimustuloksen esillepano, provosoi heti esille omia alemmuudentuntoja suhteessa älykkyyteen niin kuin jo aiemmin kirjoitin. Suurin osa on keskivertoja älyltään eikä heidän pitäisi tuntea alemmuutta tässä asiassa. Se on joka tavalla turhaa ja ilmenee oman älykkyyden korostamisena, jolloin vaikutelma on vähän hassu. Vähän vappuhattua löysemmälle, tuo oli vain yksi kiinnostava tutkimustulos. Toistaiseksi eletään vielä hyvinvointivaltiossa maailman onnellisimmassa maassa.

Muistelisin, että on tutkittu, että mitä isompi tulotaso ihmisellä on, niin sitä vähemmän hänellä on myötätuntoa muita kohtaan eli siinä mielessä köyhät ovat hyväntahtoisempia. Se käy järkeen tietenkin, kun jos ei ole rahallista valtaa, niin yhteistyökyky on paras selviytymisen mahdollisuus. Mutta jos ihminen muuttuu sitä epäempaattisemmaksi, mitä enemmän hänellä on rahaa, ja empaattisemmaksi köyhtyessään niin eihän se kerro muuta kuin että ihmiset ovat kaikki samanlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.

Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.

Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap

Jossain maassa oli kokeilu, että köyhälle vai oliko se kodittomalle annettiin tietty summa rahaa kerralla avuksi. Muistaakseni se oli jotain 1000-5000 välillä euroissa, ehkä. Yllättävän moni oli saanut elämänsä huomattavasti parempaan kuntoon tuon rahan avulla. Veikkaan, että tuo "starttiraha" auttoi niin paljon sen takia, että se oli sellainen once in a lifetime -tilaisuus, joka antoi myös mahdollisuuden näyttää pystyvänsä johonkin. Eli jos töitä ei saa ja rahaa tulee joka kuukausi vain sen verran, että oikein mitään ei saa säästöön ilman, että elämänlaatu kärsisi ja 3000 euron säästäminen kestäisi vaikka 5 vuoden ajan, niin silloin se raha ei mene hyödylliseen kohteeseen vaan valuu jonnekin, hetkelliseen mielihyvään. Jos saa kerralla sen verran paljon, että pystyy tekemään muutoksia elämän saamiseen paremmaksi, niin silloin se monesti tehdään. Joskus, ja ehkä useammin kuin rikkaat haluaisi myöntää, siis _on_ kyse rahasta, ei näköalattomuudesta, ei elämänhallinnan puuttumisesta.

Tuossa jo joku huomauttikin, että meillähän on jo sosiaaliturvajärjestelmä, mistä rahaa saa, ja huomattavasti enemmän kuin mainitsemasi summat. Meillä on myös ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin eletään pysyvästi sosiaaliturvan varassa, mikä ennestään heikentää kykyä ja halua ansaita oma elatuksensa tekemällä työtä. Se vaikuttaa myös itsekunnioitukseen. 

Kehitysmaissa rahaa ei saa ilmaiseksi, vaan hyväntekeväisyyttä saaneen on joka tapauksessa tehtävä töitä. Silloin he ehkä osaavat käyttää saamansa summan järkevämmin toisin kuin perustoimeentulonsa sossusta saava syrjäytynyt henkilö. Raha tulee ja köyhyys jatkuu, koska köyhyyden syyt ovat monimutkaisia, elämänhallintaan ja sairauksiin liittyviä. 

Köyhyyden ratkaiseminen kertakorvauksella eurolla kelpaisi varmasti mille tahansa hallitukselle Suomessa. Kauhistuttaa, jos sellainen tapahtuisi, mutta perustulo (jota vihreät ovat naiivisti erehtyneet kannattamaan) on yksi versio samasta. Perustulosta tulee hyvin pieni kaikkien kompromissien jälkeen ja se alentaa sosiaaliturvan menoja poistamalla byrokratiaa. Toivottavasti se johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen, mutta minun veikkaukseni mukaan seurauksena on syvempää köyhyyttä kuin tällä hetkellä. Erityisesti lapsille.

Hassua, että näin patamustana porvarina pitää alkaa puolustaa köyhiä vasemman laidan ajattelijoilta. Ap

Ongelma on tietenkin, että alemmalle älykkyysosamäärälle sopivat työt katoavat. Työpaikat, joissa 80-100 äo riittää ovat lähteneet ja lähtevät ensimmäisenä. Siis työt kuten tehdastyöntekijä, siivooja ja kaupan myyjä ovat jo nyt hyvin automatisoituja, joten ne ovat vähentyneet. Seuraavana ovat menneet ja menossa helpohkot toimistotyöt ja esimerkiksi kuljettajan hommat.

Silloin 80-luvulla kun töihin "vaan mentiin", niin se paikka johon lampsittiin kysymään oli usein nimenomaan tehdas, kivijalkakauppa tai vaikka pankki. Työttömyys ja loisiminen oli aika harvinaista silloin kun kaikille oli joku realistinen mahdollisuus. Keppiä antamalla ei päästä minnekään, kun ei ole mitään mihin mennä.

Ja nyt on jo menty siihen, että hanttihommiin kuten marjanpoimintaan palkataan ulkom. työvoimaa hämärillä ehdoilla ja laittomalla palkalla.

Jo poliisin ja ja opettajan työt vaativat mielellään ainakin 105-110 äo:n.

Kehityskulku on pelottavaa kaikin puolin. Perustulo näyttää monien mielestä ainoalta jonkinlaiselta ratkaisulta lähitulevaisuudessa, mutta ei se varmasti köyhyyttä poista.

En muuten ikipäivänä käyttäisi kenestäkään sanaa loinen tai puhuisi työttömyydestä ja syrjäytymisestä loisimisena.

Olen koko ajan puhunut siitä, että syrjäytymisen takana on monia tekijöitä, etenkin sairauksia, jotka saattavat olla diagnosoimatta. Päihteilläkin usein lääkitään masennusta, sitten ovat vielä erilaiset nepsy-ongelmat, ja monisukupolvisen köyhyyden taustalta löytyy usein vyyhti monenlaisia elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä.

Työttömäksi voi puolestaan jäädä rakenteellisista syistä, ja ikävä kyllä esimerkiksi ay-liike on luonut yhteiskunnan ja talouden asioista tietämättömille harhaanjohtavia ja agitoituja mielipiteitä, jotka ovat syrjäyttäneet nämä ihmiset ajoissa tapahtuneelta uudelleenorientoitumiselta ja houkuttaneet heidät turhiin lakkoiluihin ja nostattaneet katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan. Ei ihme, että ay-liikkeeseen ei enää haluta kuulua eikä siihen luoteta (ei todella ole aihetta!). Uhon nostattaminen rakennemuutoksen edessä on täysin vastuutonta ja haitaksi ihmisille, joiden etuja pitäisi ajaa. Ap

Aika ristiriitainen se asenteesi köyhiä kohtaan on kyllä vaikuttanut ollut koko keskustelun halki. En lähde poimimaan mitään todisteita tästä mutta se se vaikutelma on ollut. Järjellä ymmärrät, mitä osattomuus on mutta välillä purskahtelee aggressioita ja asenteellisuutta köyhempiä ja vähemmän älykkäitä kohtaan.

Minua ärsyttää se että köyhät pyritään näkemään hyväntahtoisina olentoina, joiden ongelmana on lähinnä rahan ja myötätunnon puute. Minusta se on alentavaa ja asenteellista heitä kohtaan. Ihminen tulotasosta ja koulutuksesta riippumatta on monimutkainen olento, jonka elämää ei noin vain muuteta. Jokainen voi miettiä omalta kohdaltaan miten helppoa itsensä muuttaminen olisi. 

Älykkyysosamäärästä keskustelu, vaikka se olisi vain tutkimustuloksen esillepano, provosoi heti esille omia alemmuudentuntoja suhteessa älykkyyteen niin kuin jo aiemmin kirjoitin. Suurin osa on keskivertoja älyltään eikä heidän pitäisi tuntea alemmuutta tässä asiassa. Se on joka tavalla turhaa ja ilmenee oman älykkyyden korostamisena, jolloin vaikutelma on vähän hassu. Vähän vappuhattua löysemmälle, tuo oli vain yksi kiinnostava tutkimustulos. Toistaiseksi eletään vielä hyvinvointivaltiossa maailman onnellisimmassa maassa.

Muistelisin, että on tutkittu, että mitä isompi tulotaso ihmisellä on, niin sitä vähemmän hänellä on myötätuntoa muita kohtaan eli siinä mielessä köyhät ovat hyväntahtoisempia. Se käy järkeen tietenkin, kun jos ei ole rahallista valtaa, niin yhteistyökyky on paras selviytymisen mahdollisuus. Mutta jos ihminen muuttuu sitä epäempaattisemmaksi, mitä enemmän hänellä on rahaa, ja empaattisemmaksi köyhtyessään niin eihän se kerro muuta kuin että ihmiset ovat kaikki samanlaisia.

Muistatko miten tuota oli tutkittu? Muistan saman tutkimustuloksen kyllä ja tunnistan kyllä oman hyvätuloisen itsekeskeisyyteni. Ehkä se on naamioitu rationaalisuuteen, sillä näen huono-osaisuuden aika monimutkaisena asiana mitä on niin hankala muuttaa, että jätän se muiden huoleksi. Lahjoitan hyväntekeväisyyteen joka kuukausi, ihmisille, jotka toivottavasti osaavat parantaa muiden elämää. Se vaatii korkeaa ammattitaitoa. Ja uskon että Suomessakin työskentelee kovia ammattilaisia tällä saralla. Siksi maksan veroja periaatteessa mielelläni. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.

Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.

Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap

Jossain maassa oli kokeilu, että köyhälle vai oliko se kodittomalle annettiin tietty summa rahaa kerralla avuksi. Muistaakseni se oli jotain 1000-5000 välillä euroissa, ehkä. Yllättävän moni oli saanut elämänsä huomattavasti parempaan kuntoon tuon rahan avulla. Veikkaan, että tuo "starttiraha" auttoi niin paljon sen takia, että se oli sellainen once in a lifetime -tilaisuus, joka antoi myös mahdollisuuden näyttää pystyvänsä johonkin. Eli jos töitä ei saa ja rahaa tulee joka kuukausi vain sen verran, että oikein mitään ei saa säästöön ilman, että elämänlaatu kärsisi ja 3000 euron säästäminen kestäisi vaikka 5 vuoden ajan, niin silloin se raha ei mene hyödylliseen kohteeseen vaan valuu jonnekin, hetkelliseen mielihyvään. Jos saa kerralla sen verran paljon, että pystyy tekemään muutoksia elämän saamiseen paremmaksi, niin silloin se monesti tehdään. Joskus, ja ehkä useammin kuin rikkaat haluaisi myöntää, siis _on_ kyse rahasta, ei näköalattomuudesta, ei elämänhallinnan puuttumisesta.

Tuossa jo joku huomauttikin, että meillähän on jo sosiaaliturvajärjestelmä, mistä rahaa saa, ja huomattavasti enemmän kuin mainitsemasi summat. Meillä on myös ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin eletään pysyvästi sosiaaliturvan varassa, mikä ennestään heikentää kykyä ja halua ansaita oma elatuksensa tekemällä työtä. Se vaikuttaa myös itsekunnioitukseen. 

Kehitysmaissa rahaa ei saa ilmaiseksi, vaan hyväntekeväisyyttä saaneen on joka tapauksessa tehtävä töitä. Silloin he ehkä osaavat käyttää saamansa summan järkevämmin toisin kuin perustoimeentulonsa sossusta saava syrjäytynyt henkilö. Raha tulee ja köyhyys jatkuu, koska köyhyyden syyt ovat monimutkaisia, elämänhallintaan ja sairauksiin liittyviä. 

Köyhyyden ratkaiseminen kertakorvauksella eurolla kelpaisi varmasti mille tahansa hallitukselle Suomessa. Kauhistuttaa, jos sellainen tapahtuisi, mutta perustulo (jota vihreät ovat naiivisti erehtyneet kannattamaan) on yksi versio samasta. Perustulosta tulee hyvin pieni kaikkien kompromissien jälkeen ja se alentaa sosiaaliturvan menoja poistamalla byrokratiaa. Toivottavasti se johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen, mutta minun veikkaukseni mukaan seurauksena on syvempää köyhyyttä kuin tällä hetkellä. Erityisesti lapsille.

Hassua, että näin patamustana porvarina pitää alkaa puolustaa köyhiä vasemman laidan ajattelijoilta. Ap

Ongelma on tietenkin, että alemmalle älykkyysosamäärälle sopivat työt katoavat. Työpaikat, joissa 80-100 äo riittää ovat lähteneet ja lähtevät ensimmäisenä. Siis työt kuten tehdastyöntekijä, siivooja ja kaupan myyjä ovat jo nyt hyvin automatisoituja, joten ne ovat vähentyneet. Seuraavana ovat menneet ja menossa helpohkot toimistotyöt ja esimerkiksi kuljettajan hommat.

Silloin 80-luvulla kun töihin "vaan mentiin", niin se paikka johon lampsittiin kysymään oli usein nimenomaan tehdas, kivijalkakauppa tai vaikka pankki. Työttömyys ja loisiminen oli aika harvinaista silloin kun kaikille oli joku realistinen mahdollisuus. Keppiä antamalla ei päästä minnekään, kun ei ole mitään mihin mennä.

Ja nyt on jo menty siihen, että hanttihommiin kuten marjanpoimintaan palkataan ulkom. työvoimaa hämärillä ehdoilla ja laittomalla palkalla.

Jo poliisin ja ja opettajan työt vaativat mielellään ainakin 105-110 äo:n.

Kehityskulku on pelottavaa kaikin puolin. Perustulo näyttää monien mielestä ainoalta jonkinlaiselta ratkaisulta lähitulevaisuudessa, mutta ei se varmasti köyhyyttä poista.

En muuten ikipäivänä käyttäisi kenestäkään sanaa loinen tai puhuisi työttömyydestä ja syrjäytymisestä loisimisena.

Olen koko ajan puhunut siitä, että syrjäytymisen takana on monia tekijöitä, etenkin sairauksia, jotka saattavat olla diagnosoimatta. Päihteilläkin usein lääkitään masennusta, sitten ovat vielä erilaiset nepsy-ongelmat, ja monisukupolvisen köyhyyden taustalta löytyy usein vyyhti monenlaisia elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä.

Työttömäksi voi puolestaan jäädä rakenteellisista syistä, ja ikävä kyllä esimerkiksi ay-liike on luonut yhteiskunnan ja talouden asioista tietämättömille harhaanjohtavia ja agitoituja mielipiteitä, jotka ovat syrjäyttäneet nämä ihmiset ajoissa tapahtuneelta uudelleenorientoitumiselta ja houkuttaneet heidät turhiin lakkoiluihin ja nostattaneet katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan. Ei ihme, että ay-liikkeeseen ei enää haluta kuulua eikä siihen luoteta (ei todella ole aihetta!). Uhon nostattaminen rakennemuutoksen edessä on täysin vastuutonta ja haitaksi ihmisille, joiden etuja pitäisi ajaa. Ap

Aika ristiriitainen se asenteesi köyhiä kohtaan on kyllä vaikuttanut ollut koko keskustelun halki. En lähde poimimaan mitään todisteita tästä mutta se se vaikutelma on ollut. Järjellä ymmärrät, mitä osattomuus on mutta välillä purskahtelee aggressioita ja asenteellisuutta köyhempiä ja vähemmän älykkäitä kohtaan.

Minua ärsyttää se että köyhät pyritään näkemään hyväntahtoisina olentoina, joiden ongelmana on lähinnä rahan ja myötätunnon puute. Minusta se on alentavaa ja asenteellista heitä kohtaan. Ihminen tulotasosta ja koulutuksesta riippumatta on monimutkainen olento, jonka elämää ei noin vain muuteta. Jokainen voi miettiä omalta kohdaltaan miten helppoa itsensä muuttaminen olisi. 

Älykkyysosamäärästä keskustelu, vaikka se olisi vain tutkimustuloksen esillepano, provosoi heti esille omia alemmuudentuntoja suhteessa älykkyyteen niin kuin jo aiemmin kirjoitin. Suurin osa on keskivertoja älyltään eikä heidän pitäisi tuntea alemmuutta tässä asiassa. Se on joka tavalla turhaa ja ilmenee oman älykkyyden korostamisena, jolloin vaikutelma on vähän hassu. Vähän vappuhattua löysemmälle, tuo oli vain yksi kiinnostava tutkimustulos. Toistaiseksi eletään vielä hyvinvointivaltiossa maailman onnellisimmassa maassa.

Muistelisin, että on tutkittu, että mitä isompi tulotaso ihmisellä on, niin sitä vähemmän hänellä on myötätuntoa muita kohtaan eli siinä mielessä köyhät ovat hyväntahtoisempia. Se käy järkeen tietenkin, kun jos ei ole rahallista valtaa, niin yhteistyökyky on paras selviytymisen mahdollisuus. Mutta jos ihminen muuttuu sitä epäempaattisemmaksi, mitä enemmän hänellä on rahaa, ja empaattisemmaksi köyhtyessään niin eihän se kerro muuta kuin että ihmiset ovat kaikki samanlaisia.

Muistatko miten tuota oli tutkittu? Muistan saman tutkimustuloksen kyllä ja tunnistan kyllä oman hyvätuloisen itsekeskeisyyteni. Ehkä se on naamioitu rationaalisuuteen, sillä näen huono-osaisuuden aika monimutkaisena asiana mitä on niin hankala muuttaa, että jätän se muiden huoleksi. Lahjoitan hyväntekeväisyyteen joka kuukausi, ihmisille, jotka toivottavasti osaavat parantaa muiden elämää. Se vaatii korkeaa ammattitaitoa. Ja uskon että Suomessakin työskentelee kovia ammattilaisia tällä saralla. Siksi maksan veroja periaatteessa mielelläni. Ap

Esim. Paul Piff 2012

Titled “Higher Social Class Predicts Increased Unethical Behavior,” it showed through quizzes, online games, questionnaires, in-lab manipulations, and field studies that living high on the socioeconomic ladder can, colloquially speaking, dehumanize people.

Luokkayhteiskunta on täällä taas. 

Kenen etu on jos kaduilla tapetaan joku 5 euron takia. 

Köyhyys ei jalosta se tekee ihmisestä myös pedon kuten ahne rikas joka muuttuu myös pedoksi kun mikään ei riitä ja elämä on vain ahnehtimista hautaan saakka, sairasta touhua nykymeno. 

Kaisa suomenkansalaine kirjoitti:

Ennen ihmiset pariutui rakkaudesta.Nyt rahasta?!minusta tuo politiikka sanelee kaiken!? Niin väärin! Mitä ihmeen elämää tää on ,kontrolloitua.Tyhmää.Vielä pahenee,niin nähtävissä.

]

Milloin ennen?  Silloinko kun koko suku oli vielä sopimassa naimakaupoista maineen ja mammonan toivossa? Vai silloin kun nainen tarvitsi vielä isänsä luvan mennäkseen ylipäätään naimisiin?

Kyllä kuule koko maailman sivu on naimisiin menty useammin taloudellisista syistä tai sukujen valta-asemaa kasvataakseen kuin rakkaudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.

Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.

Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap

Jossain maassa oli kokeilu, että köyhälle vai oliko se kodittomalle annettiin tietty summa rahaa kerralla avuksi. Muistaakseni se oli jotain 1000-5000 välillä euroissa, ehkä. Yllättävän moni oli saanut elämänsä huomattavasti parempaan kuntoon tuon rahan avulla. Veikkaan, että tuo "starttiraha" auttoi niin paljon sen takia, että se oli sellainen once in a lifetime -tilaisuus, joka antoi myös mahdollisuuden näyttää pystyvänsä johonkin. Eli jos töitä ei saa ja rahaa tulee joka kuukausi vain sen verran, että oikein mitään ei saa säästöön ilman, että elämänlaatu kärsisi ja 3000 euron säästäminen kestäisi vaikka 5 vuoden ajan, niin silloin se raha ei mene hyödylliseen kohteeseen vaan valuu jonnekin, hetkelliseen mielihyvään. Jos saa kerralla sen verran paljon, että pystyy tekemään muutoksia elämän saamiseen paremmaksi, niin silloin se monesti tehdään. Joskus, ja ehkä useammin kuin rikkaat haluaisi myöntää, siis _on_ kyse rahasta, ei näköalattomuudesta, ei elämänhallinnan puuttumisesta.

Tuossa jo joku huomauttikin, että meillähän on jo sosiaaliturvajärjestelmä, mistä rahaa saa, ja huomattavasti enemmän kuin mainitsemasi summat. Meillä on myös ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin eletään pysyvästi sosiaaliturvan varassa, mikä ennestään heikentää kykyä ja halua ansaita oma elatuksensa tekemällä työtä. Se vaikuttaa myös itsekunnioitukseen. 

Kehitysmaissa rahaa ei saa ilmaiseksi, vaan hyväntekeväisyyttä saaneen on joka tapauksessa tehtävä töitä. Silloin he ehkä osaavat käyttää saamansa summan järkevämmin toisin kuin perustoimeentulonsa sossusta saava syrjäytynyt henkilö. Raha tulee ja köyhyys jatkuu, koska köyhyyden syyt ovat monimutkaisia, elämänhallintaan ja sairauksiin liittyviä. 

Köyhyyden ratkaiseminen kertakorvauksella eurolla kelpaisi varmasti mille tahansa hallitukselle Suomessa. Kauhistuttaa, jos sellainen tapahtuisi, mutta perustulo (jota vihreät ovat naiivisti erehtyneet kannattamaan) on yksi versio samasta. Perustulosta tulee hyvin pieni kaikkien kompromissien jälkeen ja se alentaa sosiaaliturvan menoja poistamalla byrokratiaa. Toivottavasti se johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen, mutta minun veikkaukseni mukaan seurauksena on syvempää köyhyyttä kuin tällä hetkellä. Erityisesti lapsille.

Hassua, että näin patamustana porvarina pitää alkaa puolustaa köyhiä vasemman laidan ajattelijoilta. Ap

Ongelma on tietenkin, että alemmalle älykkyysosamäärälle sopivat työt katoavat. Työpaikat, joissa 80-100 äo riittää ovat lähteneet ja lähtevät ensimmäisenä. Siis työt kuten tehdastyöntekijä, siivooja ja kaupan myyjä ovat jo nyt hyvin automatisoituja, joten ne ovat vähentyneet. Seuraavana ovat menneet ja menossa helpohkot toimistotyöt ja esimerkiksi kuljettajan hommat.

Silloin 80-luvulla kun töihin "vaan mentiin", niin se paikka johon lampsittiin kysymään oli usein nimenomaan tehdas, kivijalkakauppa tai vaikka pankki. Työttömyys ja loisiminen oli aika harvinaista silloin kun kaikille oli joku realistinen mahdollisuus. Keppiä antamalla ei päästä minnekään, kun ei ole mitään mihin mennä.

Ja nyt on jo menty siihen, että hanttihommiin kuten marjanpoimintaan palkataan ulkom. työvoimaa hämärillä ehdoilla ja laittomalla palkalla.

Jo poliisin ja ja opettajan työt vaativat mielellään ainakin 105-110 äo:n.

Kehityskulku on pelottavaa kaikin puolin. Perustulo näyttää monien mielestä ainoalta jonkinlaiselta ratkaisulta lähitulevaisuudessa, mutta ei se varmasti köyhyyttä poista.

En muuten ikipäivänä käyttäisi kenestäkään sanaa loinen tai puhuisi työttömyydestä ja syrjäytymisestä loisimisena.

Olen koko ajan puhunut siitä, että syrjäytymisen takana on monia tekijöitä, etenkin sairauksia, jotka saattavat olla diagnosoimatta. Päihteilläkin usein lääkitään masennusta, sitten ovat vielä erilaiset nepsy-ongelmat, ja monisukupolvisen köyhyyden taustalta löytyy usein vyyhti monenlaisia elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä.

Työttömäksi voi puolestaan jäädä rakenteellisista syistä, ja ikävä kyllä esimerkiksi ay-liike on luonut yhteiskunnan ja talouden asioista tietämättömille harhaanjohtavia ja agitoituja mielipiteitä, jotka ovat syrjäyttäneet nämä ihmiset ajoissa tapahtuneelta uudelleenorientoitumiselta ja houkuttaneet heidät turhiin lakkoiluihin ja nostattaneet katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan. Ei ihme, että ay-liikkeeseen ei enää haluta kuulua eikä siihen luoteta (ei todella ole aihetta!). Uhon nostattaminen rakennemuutoksen edessä on täysin vastuutonta ja haitaksi ihmisille, joiden etuja pitäisi ajaa. Ap

Aika ristiriitainen se asenteesi köyhiä kohtaan on kyllä vaikuttanut ollut koko keskustelun halki. En lähde poimimaan mitään todisteita tästä mutta se se vaikutelma on ollut. Järjellä ymmärrät, mitä osattomuus on mutta välillä purskahtelee aggressioita ja asenteellisuutta köyhempiä ja vähemmän älykkäitä kohtaan.

Minua ärsyttää se että köyhät pyritään näkemään hyväntahtoisina olentoina, joiden ongelmana on lähinnä rahan ja myötätunnon puute. Minusta se on alentavaa ja asenteellista heitä kohtaan. Ihminen tulotasosta ja koulutuksesta riippumatta on monimutkainen olento, jonka elämää ei noin vain muuteta. Jokainen voi miettiä omalta kohdaltaan miten helppoa itsensä muuttaminen olisi. 

Älykkyysosamäärästä keskustelu, vaikka se olisi vain tutkimustuloksen esillepano, provosoi heti esille omia alemmuudentuntoja suhteessa älykkyyteen niin kuin jo aiemmin kirjoitin. Suurin osa on keskivertoja älyltään eikä heidän pitäisi tuntea alemmuutta tässä asiassa. Se on joka tavalla turhaa ja ilmenee oman älykkyyden korostamisena, jolloin vaikutelma on vähän hassu. Vähän vappuhattua löysemmälle, tuo oli vain yksi kiinnostava tutkimustulos. Toistaiseksi eletään vielä hyvinvointivaltiossa maailman onnellisimmassa maassa.

Muistelisin, että on tutkittu, että mitä isompi tulotaso ihmisellä on, niin sitä vähemmän hänellä on myötätuntoa muita kohtaan eli siinä mielessä köyhät ovat hyväntahtoisempia. Se käy järkeen tietenkin, kun jos ei ole rahallista valtaa, niin yhteistyökyky on paras selviytymisen mahdollisuus. Mutta jos ihminen muuttuu sitä epäempaattisemmaksi, mitä enemmän hänellä on rahaa, ja empaattisemmaksi köyhtyessään niin eihän se kerro muuta kuin että ihmiset ovat kaikki samanlaisia.

Muistatko miten tuota oli tutkittu? Muistan saman tutkimustuloksen kyllä ja tunnistan kyllä oman hyvätuloisen itsekeskeisyyteni. Ehkä se on naamioitu rationaalisuuteen, sillä näen huono-osaisuuden aika monimutkaisena asiana mitä on niin hankala muuttaa, että jätän se muiden huoleksi. Lahjoitan hyväntekeväisyyteen joka kuukausi, ihmisille, jotka toivottavasti osaavat parantaa muiden elämää. Se vaatii korkeaa ammattitaitoa. Ja uskon että Suomessakin työskentelee kovia ammattilaisia tällä saralla. Siksi maksan veroja periaatteessa mielelläni. Ap

Esim. Paul Piff 2012

Titled “Higher Social Class Predicts Increased Unethical Behavior,” it showed through quizzes, online games, questionnaires, in-lab manipulations, and field studies that living high on the socioeconomic ladder can, colloquially speaking, dehumanize people.

Kiitos. Jäin miettimään adjektiivien ongelmallisuutta tutkimuksen tuloksista uutisoitaessa, adjektiiveillehan annetaan erilaisia merkityssisältöjä, kun taas tutkimuksen kielen tulisi olla eksaktia. Mustatussa sanassa on erittäin voimakas painotus. 

Huomautit edeltävässä viestissä, että tutkimustulos osoittaa, että ihmiset ovat samanlaisia (=hyväntahtoisuus on tilannesidonnaista) eikä välttämättä niin, että hyvätuloiset olisivat epähumaaneja. Se vaikuttaa pätevältä johtopäätökseltä sen perusteella mitä tiedämme ääriolosuhteista kuten keskitysleireiltä. Siellä tulee esille yhteistyö omien etujen parantamiseksi. Toisaalta tulee esille myös häikäilemätöntä oman edun tavoittelua. Resurssien määrä vaikuttaa siihenkin, minkä verran yhteistyötä tehdään ja kenen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.

Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.

Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap

Jossain maassa oli kokeilu, että köyhälle vai oliko se kodittomalle annettiin tietty summa rahaa kerralla avuksi. Muistaakseni se oli jotain 1000-5000 välillä euroissa, ehkä. Yllättävän moni oli saanut elämänsä huomattavasti parempaan kuntoon tuon rahan avulla. Veikkaan, että tuo "starttiraha" auttoi niin paljon sen takia, että se oli sellainen once in a lifetime -tilaisuus, joka antoi myös mahdollisuuden näyttää pystyvänsä johonkin. Eli jos töitä ei saa ja rahaa tulee joka kuukausi vain sen verran, että oikein mitään ei saa säästöön ilman, että elämänlaatu kärsisi ja 3000 euron säästäminen kestäisi vaikka 5 vuoden ajan, niin silloin se raha ei mene hyödylliseen kohteeseen vaan valuu jonnekin, hetkelliseen mielihyvään. Jos saa kerralla sen verran paljon, että pystyy tekemään muutoksia elämän saamiseen paremmaksi, niin silloin se monesti tehdään. Joskus, ja ehkä useammin kuin rikkaat haluaisi myöntää, siis _on_ kyse rahasta, ei näköalattomuudesta, ei elämänhallinnan puuttumisesta.

Tuossa jo joku huomauttikin, että meillähän on jo sosiaaliturvajärjestelmä, mistä rahaa saa, ja huomattavasti enemmän kuin mainitsemasi summat. Meillä on myös ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin eletään pysyvästi sosiaaliturvan varassa, mikä ennestään heikentää kykyä ja halua ansaita oma elatuksensa tekemällä työtä. Se vaikuttaa myös itsekunnioitukseen. 

Kehitysmaissa rahaa ei saa ilmaiseksi, vaan hyväntekeväisyyttä saaneen on joka tapauksessa tehtävä töitä. Silloin he ehkä osaavat käyttää saamansa summan järkevämmin toisin kuin perustoimeentulonsa sossusta saava syrjäytynyt henkilö. Raha tulee ja köyhyys jatkuu, koska köyhyyden syyt ovat monimutkaisia, elämänhallintaan ja sairauksiin liittyviä. 

Köyhyyden ratkaiseminen kertakorvauksella eurolla kelpaisi varmasti mille tahansa hallitukselle Suomessa. Kauhistuttaa, jos sellainen tapahtuisi, mutta perustulo (jota vihreät ovat naiivisti erehtyneet kannattamaan) on yksi versio samasta. Perustulosta tulee hyvin pieni kaikkien kompromissien jälkeen ja se alentaa sosiaaliturvan menoja poistamalla byrokratiaa. Toivottavasti se johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen, mutta minun veikkaukseni mukaan seurauksena on syvempää köyhyyttä kuin tällä hetkellä. Erityisesti lapsille.

Hassua, että näin patamustana porvarina pitää alkaa puolustaa köyhiä vasemman laidan ajattelijoilta. Ap

Ongelma on tietenkin, että alemmalle älykkyysosamäärälle sopivat työt katoavat. Työpaikat, joissa 80-100 äo riittää ovat lähteneet ja lähtevät ensimmäisenä. Siis työt kuten tehdastyöntekijä, siivooja ja kaupan myyjä ovat jo nyt hyvin automatisoituja, joten ne ovat vähentyneet. Seuraavana ovat menneet ja menossa helpohkot toimistotyöt ja esimerkiksi kuljettajan hommat.

Silloin 80-luvulla kun töihin "vaan mentiin", niin se paikka johon lampsittiin kysymään oli usein nimenomaan tehdas, kivijalkakauppa tai vaikka pankki. Työttömyys ja loisiminen oli aika harvinaista silloin kun kaikille oli joku realistinen mahdollisuus. Keppiä antamalla ei päästä minnekään, kun ei ole mitään mihin mennä.

Ja nyt on jo menty siihen, että hanttihommiin kuten marjanpoimintaan palkataan ulkom. työvoimaa hämärillä ehdoilla ja laittomalla palkalla.

Jo poliisin ja ja opettajan työt vaativat mielellään ainakin 105-110 äo:n.

Kehityskulku on pelottavaa kaikin puolin. Perustulo näyttää monien mielestä ainoalta jonkinlaiselta ratkaisulta lähitulevaisuudessa, mutta ei se varmasti köyhyyttä poista.

En muuten ikipäivänä käyttäisi kenestäkään sanaa loinen tai puhuisi työttömyydestä ja syrjäytymisestä loisimisena.

Olen koko ajan puhunut siitä, että syrjäytymisen takana on monia tekijöitä, etenkin sairauksia, jotka saattavat olla diagnosoimatta. Päihteilläkin usein lääkitään masennusta, sitten ovat vielä erilaiset nepsy-ongelmat, ja monisukupolvisen köyhyyden taustalta löytyy usein vyyhti monenlaisia elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä.

Työttömäksi voi puolestaan jäädä rakenteellisista syistä, ja ikävä kyllä esimerkiksi ay-liike on luonut yhteiskunnan ja talouden asioista tietämättömille harhaanjohtavia ja agitoituja mielipiteitä, jotka ovat syrjäyttäneet nämä ihmiset ajoissa tapahtuneelta uudelleenorientoitumiselta ja houkuttaneet heidät turhiin lakkoiluihin ja nostattaneet katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan. Ei ihme, että ay-liikkeeseen ei enää haluta kuulua eikä siihen luoteta (ei todella ole aihetta!). Uhon nostattaminen rakennemuutoksen edessä on täysin vastuutonta ja haitaksi ihmisille, joiden etuja pitäisi ajaa. Ap

Aika ristiriitainen se asenteesi köyhiä kohtaan on kyllä vaikuttanut ollut koko keskustelun halki. En lähde poimimaan mitään todisteita tästä mutta se se vaikutelma on ollut. Järjellä ymmärrät, mitä osattomuus on mutta välillä purskahtelee aggressioita ja asenteellisuutta köyhempiä ja vähemmän älykkäitä kohtaan.

Minua ärsyttää se että köyhät pyritään näkemään hyväntahtoisina olentoina, joiden ongelmana on lähinnä rahan ja myötätunnon puute. Minusta se on alentavaa ja asenteellista heitä kohtaan. Ihminen tulotasosta ja koulutuksesta riippumatta on monimutkainen olento, jonka elämää ei noin vain muuteta. Jokainen voi miettiä omalta kohdaltaan miten helppoa itsensä muuttaminen olisi. 

Älykkyysosamäärästä keskustelu, vaikka se olisi vain tutkimustuloksen esillepano, provosoi heti esille omia alemmuudentuntoja suhteessa älykkyyteen niin kuin jo aiemmin kirjoitin. Suurin osa on keskivertoja älyltään eikä heidän pitäisi tuntea alemmuutta tässä asiassa. Se on joka tavalla turhaa ja ilmenee oman älykkyyden korostamisena, jolloin vaikutelma on vähän hassu. Vähän vappuhattua löysemmälle, tuo oli vain yksi kiinnostava tutkimustulos. Toistaiseksi eletään vielä hyvinvointivaltiossa maailman onnellisimmassa maassa.

Muistelisin, että on tutkittu, että mitä isompi tulotaso ihmisellä on, niin sitä vähemmän hänellä on myötätuntoa muita kohtaan eli siinä mielessä köyhät ovat hyväntahtoisempia. Se käy järkeen tietenkin, kun jos ei ole rahallista valtaa, niin yhteistyökyky on paras selviytymisen mahdollisuus. Mutta jos ihminen muuttuu sitä epäempaattisemmaksi, mitä enemmän hänellä on rahaa, ja empaattisemmaksi köyhtyessään niin eihän se kerro muuta kuin että ihmiset ovat kaikki samanlaisia.

Muistatko miten tuota oli tutkittu? Muistan saman tutkimustuloksen kyllä ja tunnistan kyllä oman hyvätuloisen itsekeskeisyyteni. Ehkä se on naamioitu rationaalisuuteen, sillä näen huono-osaisuuden aika monimutkaisena asiana mitä on niin hankala muuttaa, että jätän se muiden huoleksi. Lahjoitan hyväntekeväisyyteen joka kuukausi, ihmisille, jotka toivottavasti osaavat parantaa muiden elämää. Se vaatii korkeaa ammattitaitoa. Ja uskon että Suomessakin työskentelee kovia ammattilaisia tällä saralla. Siksi maksan veroja periaatteessa mielelläni. Ap

Esim. Paul Piff 2012

Titled “Higher Social Class Predicts Increased Unethical Behavior,” it showed through quizzes, online games, questionnaires, in-lab manipulations, and field studies that living high on the socioeconomic ladder can, colloquially speaking, dehumanize people.

Kiitos. Jäin miettimään adjektiivien ongelmallisuutta tutkimuksen tuloksista uutisoitaessa, adjektiiveillehan annetaan erilaisia merkityssisältöjä, kun taas tutkimuksen kielen tulisi olla eksaktia. Mustatussa sanassa on erittäin voimakas painotus. 

Huomautit edeltävässä viestissä, että tutkimustulos osoittaa, että ihmiset ovat samanlaisia (=hyväntahtoisuus on tilannesidonnaista) eikä välttämättä niin, että hyvätuloiset olisivat epähumaaneja. Se vaikuttaa pätevältä johtopäätökseltä sen perusteella mitä tiedämme ääriolosuhteista kuten keskitysleireiltä. Siellä tulee esille yhteistyö omien etujen parantamiseksi. Toisaalta tulee esille myös häikäilemätöntä oman edun tavoittelua. Resurssien määrä vaikuttaa siihenkin, minkä verran yhteistyötä tehdään ja kenen kanssa. 

Unohtui Ap lopusta.

Vierailija kirjoitti:

Luokkayhteiskunta on täällä taas. 

Kenen etu on jos kaduilla tapetaan joku 5 euron takia. 

Köyhyys ei jalosta se tekee ihmisestä myös pedon kuten ahne rikas joka muuttuu myös pedoksi kun mikään ei riitä ja elämä on vain ahnehtimista hautaan saakka, sairasta touhua nykymeno. 

Niin. Minä en myöskään usko siihen, että köyhyys jalostaisi, koska resurssien vähäisyys vaikuttaa toisiin aggressiivisuutta lisäten. Etukäteen ei voi myöskään tietää kuka on pahan päivän ystävä ja kuka vain hyvän, tulee yllätyksiä, kunnes oppii tarkkailemaan merkkejä. Ap

Jaaha. Minä ja mieheni olemme molemmat köyhiä humanisteja. Tällä hetkellä vielä työttömiä humanisteja. Meitä yhdistää lähinnä yhteiset mielenkiinnon kohteet. En halua miestä jonka kanssa en voi jutella mistään. Tsemppaamme toisiamme. Elämme niukasti, mutta muuten ok, omassa kuplassamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.

Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.

Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap

Jossain maassa oli kokeilu, että köyhälle vai oliko se kodittomalle annettiin tietty summa rahaa kerralla avuksi. Muistaakseni se oli jotain 1000-5000 välillä euroissa, ehkä. Yllättävän moni oli saanut elämänsä huomattavasti parempaan kuntoon tuon rahan avulla. Veikkaan, että tuo "starttiraha" auttoi niin paljon sen takia, että se oli sellainen once in a lifetime -tilaisuus, joka antoi myös mahdollisuuden näyttää pystyvänsä johonkin. Eli jos töitä ei saa ja rahaa tulee joka kuukausi vain sen verran, että oikein mitään ei saa säästöön ilman, että elämänlaatu kärsisi ja 3000 euron säästäminen kestäisi vaikka 5 vuoden ajan, niin silloin se raha ei mene hyödylliseen kohteeseen vaan valuu jonnekin, hetkelliseen mielihyvään. Jos saa kerralla sen verran paljon, että pystyy tekemään muutoksia elämän saamiseen paremmaksi, niin silloin se monesti tehdään. Joskus, ja ehkä useammin kuin rikkaat haluaisi myöntää, siis _on_ kyse rahasta, ei näköalattomuudesta, ei elämänhallinnan puuttumisesta.

Tuossa jo joku huomauttikin, että meillähän on jo sosiaaliturvajärjestelmä, mistä rahaa saa, ja huomattavasti enemmän kuin mainitsemasi summat. Meillä on myös ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin eletään pysyvästi sosiaaliturvan varassa, mikä ennestään heikentää kykyä ja halua ansaita oma elatuksensa tekemällä työtä. Se vaikuttaa myös itsekunnioitukseen. 

Kehitysmaissa rahaa ei saa ilmaiseksi, vaan hyväntekeväisyyttä saaneen on joka tapauksessa tehtävä töitä. Silloin he ehkä osaavat käyttää saamansa summan järkevämmin toisin kuin perustoimeentulonsa sossusta saava syrjäytynyt henkilö. Raha tulee ja köyhyys jatkuu, koska köyhyyden syyt ovat monimutkaisia, elämänhallintaan ja sairauksiin liittyviä. 

Köyhyyden ratkaiseminen kertakorvauksella eurolla kelpaisi varmasti mille tahansa hallitukselle Suomessa. Kauhistuttaa, jos sellainen tapahtuisi, mutta perustulo (jota vihreät ovat naiivisti erehtyneet kannattamaan) on yksi versio samasta. Perustulosta tulee hyvin pieni kaikkien kompromissien jälkeen ja se alentaa sosiaaliturvan menoja poistamalla byrokratiaa. Toivottavasti se johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen, mutta minun veikkaukseni mukaan seurauksena on syvempää köyhyyttä kuin tällä hetkellä. Erityisesti lapsille.

Hassua, että näin patamustana porvarina pitää alkaa puolustaa köyhiä vasemman laidan ajattelijoilta. Ap

Ongelma on tietenkin, että alemmalle älykkyysosamäärälle sopivat työt katoavat. Työpaikat, joissa 80-100 äo riittää ovat lähteneet ja lähtevät ensimmäisenä. Siis työt kuten tehdastyöntekijä, siivooja ja kaupan myyjä ovat jo nyt hyvin automatisoituja, joten ne ovat vähentyneet. Seuraavana ovat menneet ja menossa helpohkot toimistotyöt ja esimerkiksi kuljettajan hommat.

Silloin 80-luvulla kun töihin "vaan mentiin", niin se paikka johon lampsittiin kysymään oli usein nimenomaan tehdas, kivijalkakauppa tai vaikka pankki. Työttömyys ja loisiminen oli aika harvinaista silloin kun kaikille oli joku realistinen mahdollisuus. Keppiä antamalla ei päästä minnekään, kun ei ole mitään mihin mennä.

Ja nyt on jo menty siihen, että hanttihommiin kuten marjanpoimintaan palkataan ulkom. työvoimaa hämärillä ehdoilla ja laittomalla palkalla.

Jo poliisin ja ja opettajan työt vaativat mielellään ainakin 105-110 äo:n.

Kehityskulku on pelottavaa kaikin puolin. Perustulo näyttää monien mielestä ainoalta jonkinlaiselta ratkaisulta lähitulevaisuudessa, mutta ei se varmasti köyhyyttä poista.

En muuten ikipäivänä käyttäisi kenestäkään sanaa loinen tai puhuisi työttömyydestä ja syrjäytymisestä loisimisena.

Olen koko ajan puhunut siitä, että syrjäytymisen takana on monia tekijöitä, etenkin sairauksia, jotka saattavat olla diagnosoimatta. Päihteilläkin usein lääkitään masennusta, sitten ovat vielä erilaiset nepsy-ongelmat, ja monisukupolvisen köyhyyden taustalta löytyy usein vyyhti monenlaisia elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä.

Työttömäksi voi puolestaan jäädä rakenteellisista syistä, ja ikävä kyllä esimerkiksi ay-liike on luonut yhteiskunnan ja talouden asioista tietämättömille harhaanjohtavia ja agitoituja mielipiteitä, jotka ovat syrjäyttäneet nämä ihmiset ajoissa tapahtuneelta uudelleenorientoitumiselta ja houkuttaneet heidät turhiin lakkoiluihin ja nostattaneet katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan. Ei ihme, että ay-liikkeeseen ei enää haluta kuulua eikä siihen luoteta (ei todella ole aihetta!). Uhon nostattaminen rakennemuutoksen edessä on täysin vastuutonta ja haitaksi ihmisille, joiden etuja pitäisi ajaa. Ap

Aika ristiriitainen se asenteesi köyhiä kohtaan on kyllä vaikuttanut ollut koko keskustelun halki. En lähde poimimaan mitään todisteita tästä mutta se se vaikutelma on ollut. Järjellä ymmärrät, mitä osattomuus on mutta välillä purskahtelee aggressioita ja asenteellisuutta köyhempiä ja vähemmän älykkäitä kohtaan.

Minua ärsyttää se että köyhät pyritään näkemään hyväntahtoisina olentoina, joiden ongelmana on lähinnä rahan ja myötätunnon puute. Minusta se on alentavaa ja asenteellista heitä kohtaan. Ihminen tulotasosta ja koulutuksesta riippumatta on monimutkainen olento, jonka elämää ei noin vain muuteta. Jokainen voi miettiä omalta kohdaltaan miten helppoa itsensä muuttaminen olisi. 

Älykkyysosamäärästä keskustelu, vaikka se olisi vain tutkimustuloksen esillepano, provosoi heti esille omia alemmuudentuntoja suhteessa älykkyyteen niin kuin jo aiemmin kirjoitin. Suurin osa on keskivertoja älyltään eikä heidän pitäisi tuntea alemmuutta tässä asiassa. Se on joka tavalla turhaa ja ilmenee oman älykkyyden korostamisena, jolloin vaikutelma on vähän hassu. Vähän vappuhattua löysemmälle, tuo oli vain yksi kiinnostava tutkimustulos. Toistaiseksi eletään vielä hyvinvointivaltiossa maailman onnellisimmassa maassa.

Muistelisin, että on tutkittu, että mitä isompi tulotaso ihmisellä on, niin sitä vähemmän hänellä on myötätuntoa muita kohtaan eli siinä mielessä köyhät ovat hyväntahtoisempia. Se käy järkeen tietenkin, kun jos ei ole rahallista valtaa, niin yhteistyökyky on paras selviytymisen mahdollisuus. Mutta jos ihminen muuttuu sitä epäempaattisemmaksi, mitä enemmän hänellä on rahaa, ja empaattisemmaksi köyhtyessään niin eihän se kerro muuta kuin että ihmiset ovat kaikki samanlaisia.

Miksi sitten köyhät ovat yliedustettuina väkivaltarikoksissa? Sehän on epäempaattisuuden äärimuoto.

ohis

Ei ihmiset halua pariutua itseään alempitasoisen kanssa. Aika basic juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.

Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.

Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap

Jossain maassa oli kokeilu, että köyhälle vai oliko se kodittomalle annettiin tietty summa rahaa kerralla avuksi. Muistaakseni se oli jotain 1000-5000 välillä euroissa, ehkä. Yllättävän moni oli saanut elämänsä huomattavasti parempaan kuntoon tuon rahan avulla. Veikkaan, että tuo "starttiraha" auttoi niin paljon sen takia, että se oli sellainen once in a lifetime -tilaisuus, joka antoi myös mahdollisuuden näyttää pystyvänsä johonkin. Eli jos töitä ei saa ja rahaa tulee joka kuukausi vain sen verran, että oikein mitään ei saa säästöön ilman, että elämänlaatu kärsisi ja 3000 euron säästäminen kestäisi vaikka 5 vuoden ajan, niin silloin se raha ei mene hyödylliseen kohteeseen vaan valuu jonnekin, hetkelliseen mielihyvään. Jos saa kerralla sen verran paljon, että pystyy tekemään muutoksia elämän saamiseen paremmaksi, niin silloin se monesti tehdään. Joskus, ja ehkä useammin kuin rikkaat haluaisi myöntää, siis _on_ kyse rahasta, ei näköalattomuudesta, ei elämänhallinnan puuttumisesta.

Tuossa jo joku huomauttikin, että meillähän on jo sosiaaliturvajärjestelmä, mistä rahaa saa, ja huomattavasti enemmän kuin mainitsemasi summat. Meillä on myös ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin eletään pysyvästi sosiaaliturvan varassa, mikä ennestään heikentää kykyä ja halua ansaita oma elatuksensa tekemällä työtä. Se vaikuttaa myös itsekunnioitukseen. 

Kehitysmaissa rahaa ei saa ilmaiseksi, vaan hyväntekeväisyyttä saaneen on joka tapauksessa tehtävä töitä. Silloin he ehkä osaavat käyttää saamansa summan järkevämmin toisin kuin perustoimeentulonsa sossusta saava syrjäytynyt henkilö. Raha tulee ja köyhyys jatkuu, koska köyhyyden syyt ovat monimutkaisia, elämänhallintaan ja sairauksiin liittyviä. 

Köyhyyden ratkaiseminen kertakorvauksella eurolla kelpaisi varmasti mille tahansa hallitukselle Suomessa. Kauhistuttaa, jos sellainen tapahtuisi, mutta perustulo (jota vihreät ovat naiivisti erehtyneet kannattamaan) on yksi versio samasta. Perustulosta tulee hyvin pieni kaikkien kompromissien jälkeen ja se alentaa sosiaaliturvan menoja poistamalla byrokratiaa. Toivottavasti se johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen, mutta minun veikkaukseni mukaan seurauksena on syvempää köyhyyttä kuin tällä hetkellä. Erityisesti lapsille.

Hassua, että näin patamustana porvarina pitää alkaa puolustaa köyhiä vasemman laidan ajattelijoilta. Ap

Ongelma on tietenkin, että alemmalle älykkyysosamäärälle sopivat työt katoavat. Työpaikat, joissa 80-100 äo riittää ovat lähteneet ja lähtevät ensimmäisenä. Siis työt kuten tehdastyöntekijä, siivooja ja kaupan myyjä ovat jo nyt hyvin automatisoituja, joten ne ovat vähentyneet. Seuraavana ovat menneet ja menossa helpohkot toimistotyöt ja esimerkiksi kuljettajan hommat.

Silloin 80-luvulla kun töihin "vaan mentiin", niin se paikka johon lampsittiin kysymään oli usein nimenomaan tehdas, kivijalkakauppa tai vaikka pankki. Työttömyys ja loisiminen oli aika harvinaista silloin kun kaikille oli joku realistinen mahdollisuus. Keppiä antamalla ei päästä minnekään, kun ei ole mitään mihin mennä.

Ja nyt on jo menty siihen, että hanttihommiin kuten marjanpoimintaan palkataan ulkom. työvoimaa hämärillä ehdoilla ja laittomalla palkalla.

Jo poliisin ja ja opettajan työt vaativat mielellään ainakin 105-110 äo:n.

Kehityskulku on pelottavaa kaikin puolin. Perustulo näyttää monien mielestä ainoalta jonkinlaiselta ratkaisulta lähitulevaisuudessa, mutta ei se varmasti köyhyyttä poista.

En muuten ikipäivänä käyttäisi kenestäkään sanaa loinen tai puhuisi työttömyydestä ja syrjäytymisestä loisimisena.

Olen koko ajan puhunut siitä, että syrjäytymisen takana on monia tekijöitä, etenkin sairauksia, jotka saattavat olla diagnosoimatta. Päihteilläkin usein lääkitään masennusta, sitten ovat vielä erilaiset nepsy-ongelmat, ja monisukupolvisen köyhyyden taustalta löytyy usein vyyhti monenlaisia elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä.

Työttömäksi voi puolestaan jäädä rakenteellisista syistä, ja ikävä kyllä esimerkiksi ay-liike on luonut yhteiskunnan ja talouden asioista tietämättömille harhaanjohtavia ja agitoituja mielipiteitä, jotka ovat syrjäyttäneet nämä ihmiset ajoissa tapahtuneelta uudelleenorientoitumiselta ja houkuttaneet heidät turhiin lakkoiluihin ja nostattaneet katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan. Ei ihme, että ay-liikkeeseen ei enää haluta kuulua eikä siihen luoteta (ei todella ole aihetta!). Uhon nostattaminen rakennemuutoksen edessä on täysin vastuutonta ja haitaksi ihmisille, joiden etuja pitäisi ajaa. Ap

Aika ristiriitainen se asenteesi köyhiä kohtaan on kyllä vaikuttanut ollut koko keskustelun halki. En lähde poimimaan mitään todisteita tästä mutta se se vaikutelma on ollut. Järjellä ymmärrät, mitä osattomuus on mutta välillä purskahtelee aggressioita ja asenteellisuutta köyhempiä ja vähemmän älykkäitä kohtaan.

Minua ärsyttää se että köyhät pyritään näkemään hyväntahtoisina olentoina, joiden ongelmana on lähinnä rahan ja myötätunnon puute. Minusta se on alentavaa ja asenteellista heitä kohtaan. Ihminen tulotasosta ja koulutuksesta riippumatta on monimutkainen olento, jonka elämää ei noin vain muuteta. Jokainen voi miettiä omalta kohdaltaan miten helppoa itsensä muuttaminen olisi. 

Älykkyysosamäärästä keskustelu, vaikka se olisi vain tutkimustuloksen esillepano, provosoi heti esille omia alemmuudentuntoja suhteessa älykkyyteen niin kuin jo aiemmin kirjoitin. Suurin osa on keskivertoja älyltään eikä heidän pitäisi tuntea alemmuutta tässä asiassa. Se on joka tavalla turhaa ja ilmenee oman älykkyyden korostamisena, jolloin vaikutelma on vähän hassu. Vähän vappuhattua löysemmälle, tuo oli vain yksi kiinnostava tutkimustulos. Toistaiseksi eletään vielä hyvinvointivaltiossa maailman onnellisimmassa maassa.

Muistelisin, että on tutkittu, että mitä isompi tulotaso ihmisellä on, niin sitä vähemmän hänellä on myötätuntoa muita kohtaan eli siinä mielessä köyhät ovat hyväntahtoisempia. Se käy järkeen tietenkin, kun jos ei ole rahallista valtaa, niin yhteistyökyky on paras selviytymisen mahdollisuus. Mutta jos ihminen muuttuu sitä epäempaattisemmaksi, mitä enemmän hänellä on rahaa, ja empaattisemmaksi köyhtyessään niin eihän se kerro muuta kuin että ihmiset ovat kaikki samanlaisia.

Oliko suomalainen tutkimus? Olen kuulunut vuosia erilaisiin FB:n avustusryhmiin ja niissä ainakin apua tarvitsevat ovat välillä erittäin ilkeitä toisille apua tarvitseville. Ja kateellisia. Eivät vaikuta olevan kateellisia niille, joilla on kaikkea, vaan niille, jotka saavat lahjoituksena jotain. Aidosti empaattinen ihminen iloitsee siitä, että joku heikossa asemassa oleva saa jotain, vaikka ei itse saisikaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.

Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.

Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap

Jossain maassa oli kokeilu, että köyhälle vai oliko se kodittomalle annettiin tietty summa rahaa kerralla avuksi. Muistaakseni se oli jotain 1000-5000 välillä euroissa, ehkä. Yllättävän moni oli saanut elämänsä huomattavasti parempaan kuntoon tuon rahan avulla. Veikkaan, että tuo "starttiraha" auttoi niin paljon sen takia, että se oli sellainen once in a lifetime -tilaisuus, joka antoi myös mahdollisuuden näyttää pystyvänsä johonkin. Eli jos töitä ei saa ja rahaa tulee joka kuukausi vain sen verran, että oikein mitään ei saa säästöön ilman, että elämänlaatu kärsisi ja 3000 euron säästäminen kestäisi vaikka 5 vuoden ajan, niin silloin se raha ei mene hyödylliseen kohteeseen vaan valuu jonnekin, hetkelliseen mielihyvään. Jos saa kerralla sen verran paljon, että pystyy tekemään muutoksia elämän saamiseen paremmaksi, niin silloin se monesti tehdään. Joskus, ja ehkä useammin kuin rikkaat haluaisi myöntää, siis _on_ kyse rahasta, ei näköalattomuudesta, ei elämänhallinnan puuttumisesta.

Tuossa jo joku huomauttikin, että meillähän on jo sosiaaliturvajärjestelmä, mistä rahaa saa, ja huomattavasti enemmän kuin mainitsemasi summat. Meillä on myös ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin eletään pysyvästi sosiaaliturvan varassa, mikä ennestään heikentää kykyä ja halua ansaita oma elatuksensa tekemällä työtä. Se vaikuttaa myös itsekunnioitukseen. 

Kehitysmaissa rahaa ei saa ilmaiseksi, vaan hyväntekeväisyyttä saaneen on joka tapauksessa tehtävä töitä. Silloin he ehkä osaavat käyttää saamansa summan järkevämmin toisin kuin perustoimeentulonsa sossusta saava syrjäytynyt henkilö. Raha tulee ja köyhyys jatkuu, koska köyhyyden syyt ovat monimutkaisia, elämänhallintaan ja sairauksiin liittyviä. 

Köyhyyden ratkaiseminen kertakorvauksella eurolla kelpaisi varmasti mille tahansa hallitukselle Suomessa. Kauhistuttaa, jos sellainen tapahtuisi, mutta perustulo (jota vihreät ovat naiivisti erehtyneet kannattamaan) on yksi versio samasta. Perustulosta tulee hyvin pieni kaikkien kompromissien jälkeen ja se alentaa sosiaaliturvan menoja poistamalla byrokratiaa. Toivottavasti se johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen, mutta minun veikkaukseni mukaan seurauksena on syvempää köyhyyttä kuin tällä hetkellä. Erityisesti lapsille.

Hassua, että näin patamustana porvarina pitää alkaa puolustaa köyhiä vasemman laidan ajattelijoilta. Ap

Ongelma on tietenkin, että alemmalle älykkyysosamäärälle sopivat työt katoavat. Työpaikat, joissa 80-100 äo riittää ovat lähteneet ja lähtevät ensimmäisenä. Siis työt kuten tehdastyöntekijä, siivooja ja kaupan myyjä ovat jo nyt hyvin automatisoituja, joten ne ovat vähentyneet. Seuraavana ovat menneet ja menossa helpohkot toimistotyöt ja esimerkiksi kuljettajan hommat.

Silloin 80-luvulla kun töihin "vaan mentiin", niin se paikka johon lampsittiin kysymään oli usein nimenomaan tehdas, kivijalkakauppa tai vaikka pankki. Työttömyys ja loisiminen oli aika harvinaista silloin kun kaikille oli joku realistinen mahdollisuus. Keppiä antamalla ei päästä minnekään, kun ei ole mitään mihin mennä.

Ja nyt on jo menty siihen, että hanttihommiin kuten marjanpoimintaan palkataan ulkom. työvoimaa hämärillä ehdoilla ja laittomalla palkalla.

Jo poliisin ja ja opettajan työt vaativat mielellään ainakin 105-110 äo:n.

Kehityskulku on pelottavaa kaikin puolin. Perustulo näyttää monien mielestä ainoalta jonkinlaiselta ratkaisulta lähitulevaisuudessa, mutta ei se varmasti köyhyyttä poista.

En muuten ikipäivänä käyttäisi kenestäkään sanaa loinen tai puhuisi työttömyydestä ja syrjäytymisestä loisimisena.

Olen koko ajan puhunut siitä, että syrjäytymisen takana on monia tekijöitä, etenkin sairauksia, jotka saattavat olla diagnosoimatta. Päihteilläkin usein lääkitään masennusta, sitten ovat vielä erilaiset nepsy-ongelmat, ja monisukupolvisen köyhyyden taustalta löytyy usein vyyhti monenlaisia elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä.

Työttömäksi voi puolestaan jäädä rakenteellisista syistä, ja ikävä kyllä esimerkiksi ay-liike on luonut yhteiskunnan ja talouden asioista tietämättömille harhaanjohtavia ja agitoituja mielipiteitä, jotka ovat syrjäyttäneet nämä ihmiset ajoissa tapahtuneelta uudelleenorientoitumiselta ja houkuttaneet heidät turhiin lakkoiluihin ja nostattaneet katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan. Ei ihme, että ay-liikkeeseen ei enää haluta kuulua eikä siihen luoteta (ei todella ole aihetta!). Uhon nostattaminen rakennemuutoksen edessä on täysin vastuutonta ja haitaksi ihmisille, joiden etuja pitäisi ajaa. Ap

Aika ristiriitainen se asenteesi köyhiä kohtaan on kyllä vaikuttanut ollut koko keskustelun halki. En lähde poimimaan mitään todisteita tästä mutta se se vaikutelma on ollut. Järjellä ymmärrät, mitä osattomuus on mutta välillä purskahtelee aggressioita ja asenteellisuutta köyhempiä ja vähemmän älykkäitä kohtaan.

Minua ärsyttää se että köyhät pyritään näkemään hyväntahtoisina olentoina, joiden ongelmana on lähinnä rahan ja myötätunnon puute. Minusta se on alentavaa ja asenteellista heitä kohtaan. Ihminen tulotasosta ja koulutuksesta riippumatta on monimutkainen olento, jonka elämää ei noin vain muuteta. Jokainen voi miettiä omalta kohdaltaan miten helppoa itsensä muuttaminen olisi. 

Älykkyysosamäärästä keskustelu, vaikka se olisi vain tutkimustuloksen esillepano, provosoi heti esille omia alemmuudentuntoja suhteessa älykkyyteen niin kuin jo aiemmin kirjoitin. Suurin osa on keskivertoja älyltään eikä heidän pitäisi tuntea alemmuutta tässä asiassa. Se on joka tavalla turhaa ja ilmenee oman älykkyyden korostamisena, jolloin vaikutelma on vähän hassu. Vähän vappuhattua löysemmälle, tuo oli vain yksi kiinnostava tutkimustulos. Toistaiseksi eletään vielä hyvinvointivaltiossa maailman onnellisimmassa maassa.

Muistelisin, että on tutkittu, että mitä isompi tulotaso ihmisellä on, niin sitä vähemmän hänellä on myötätuntoa muita kohtaan eli siinä mielessä köyhät ovat hyväntahtoisempia. Se käy järkeen tietenkin, kun jos ei ole rahallista valtaa, niin yhteistyökyky on paras selviytymisen mahdollisuus. Mutta jos ihminen muuttuu sitä epäempaattisemmaksi, mitä enemmän hänellä on rahaa, ja empaattisemmaksi köyhtyessään niin eihän se kerro muuta kuin että ihmiset ovat kaikki samanlaisia.

Miksi sitten köyhät ovat yliedustettuina väkivaltarikoksissa? Sehän on epäempaattisuuden äärimuoto.

ohis

Kun tutkitaan tämäntyyppisiä asioita kyselytutkimuksin, saadaan esille ihmisten käsityksiä siitä mikä on oikein ja hyväksyttävää, mutta ei sitä, mitä tosiasiassa tapahtuu. Siis vähän samaan tapaan kuin silloin, jos kysytään kuka on omasta mielestään hyvä autoilija tai keskimääräistä älykkäämpi. Sitä sanotaan vahvistusvinoumaksi. En kuitenkaan sano, että tuo tutkimustulos kertoisi siitä, koska en tunne tutkimusta tarkemmin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kaisa suomenkansalaine kirjoitti:

Ennen ihmiset pariutui rakkaudesta.Nyt rahasta?!minusta tuo politiikka sanelee kaiken!? Niin väärin! Mitä ihmeen elämää tää on ,kontrolloitua.Tyhmää.Vielä pahenee,niin nähtävissä.

]

Milloin ennen?  Silloinko kun koko suku oli vielä sopimassa naimakaupoista maineen ja mammonan toivossa? Vai silloin kun nainen tarvitsi vielä isänsä luvan mennäkseen ylipäätään naimisiin?

Kyllä kuule koko maailman sivu on naimisiin menty useammin taloudellisista syistä tai sukujen valta-asemaa kasvataakseen kuin rakkaudesta. 

Höpö höpö.

Tosin mitä vanhemmaksi tulee, sitä monimutkaisemmiksi näyttää kriteerit muodostuvan. Itse ihan rakastuin 20 v. tulevaan puolisooni.

Olenko ainoa joka aidosti ja rehellisesti ryhtyy parisuhteeseen tunteet edellä? En pystyisi ihastumaan ”väkisin” vaikka toinen täyttäisi mitkä kriteerit tahansa ”paperilla”. Silloin kun kemiat kohtaa kunnolla, ei kiinnosta pätkääkään toisen koulutustausta tai taloudellinen status. Ehkä tämä juuri on pitkän liittoni salaisuus. Olen ollut yli 20v saman miehen kanssa, ja varmaan olen loppuelämäni. Mies on ihan perus ”duunari”, minä korkeakoulutettu. Tulotaso suunnilleen sama. Ei huikean hyvä, mutta oikein kivasti tullaan kyllä toimeen.

Vierailija kirjoitti:

Luokkayhteiskunta on täällä taas. 

Kenen etu on jos kaduilla tapetaan joku 5 euron takia. 

Köyhyys ei jalosta se tekee ihmisestä myös pedon kuten ahne rikas joka muuttuu myös pedoksi kun mikään ei riitä ja elämä on vain ahnehtimista hautaan saakka, sairasta touhua nykymeno. 

En nyt ihan näinkään ajattelisi, mutta jossain määrin iso osa ihmisistä on nykyään hyvin tunneköyhiä. Rahaa ja materiaa haalitaan, ja ajatellaan että se tuo mukanaan onnellisuutta. Ikävä kyllä näin ei yleensä ole. Rahalla voi ostaa hienot kulissit, mutta mitä niillä lopultakaan tekee. Ihmisten pahoinvointi johtuu pitkälti luonnottomista ja täysin vääristyneistä arvoista. Vain pieni osa saa nykyään kokea syvän rakkauden onnen, tavoitellessaan tiedostamattaan jotain ihan muuta. Ihmiset luulevat etsivänsä rakkautta, mutta todellisuudessa tyytyvät kumppaniin jota eivät edes vilkaisisi ilman tämän mukanaan tuomaa statusta. Sitten tulee helposti eroja, tai voidaan suhteessa huonosti kun se oikea suuri rakkaus puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkayhteiskunta on täällä taas. 

Kenen etu on jos kaduilla tapetaan joku 5 euron takia. 

Köyhyys ei jalosta se tekee ihmisestä myös pedon kuten ahne rikas joka muuttuu myös pedoksi kun mikään ei riitä ja elämä on vain ahnehtimista hautaan saakka, sairasta touhua nykymeno. 

En nyt ihan näinkään ajattelisi, mutta jossain määrin iso osa ihmisistä on nykyään hyvin tunneköyhiä. Rahaa ja materiaa haalitaan, ja ajatellaan että se tuo mukanaan onnellisuutta. Ikävä kyllä näin ei yleensä ole. Rahalla voi ostaa hienot kulissit, mutta mitä niillä lopultakaan tekee. Ihmisten pahoinvointi johtuu pitkälti luonnottomista ja täysin vääristyneistä arvoista. Vain pieni osa saa nykyään kokea syvän rakkauden onnen, tavoitellessaan tiedostamattaan jotain ihan muuta. Ihmiset luulevat etsivänsä rakkautta, mutta todellisuudessa tyytyvät kumppaniin jota eivät edes vilkaisisi ilman tämän mukanaan tuomaa statusta. Sitten tulee helposti eroja, tai voidaan suhteessa huonosti kun se oikea suuri rakkaus puuttuu.

Rumalle ei kelpaa toinen ruma. Ottavat kauniin joka vie kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Oliko tämä jollekin yllätys? Kuka haluaisi pariutua itseään reippaasti tyhmemmän, heikkolahjaisen ja elämänhallintaongelmaisen kanssa jos on kaikki mahdollisuudet löytää rinnalle sivistynyt, älykäs ja itsensä elättävä ja itseään kehittävä puoliso? Tottakai jokainen haluaa parhaat mahdolliset lähtökohdat lapsilleen ja parisuhteelle. Hyväntekeväisyys tulee jo verojen muodossa, halusi tai ei. Pariutumisen tämä sakki saa hoitaa ihan keskenään.

Tottakai koulutettu valitsee itselleen saman tasoisen puolison. Poikkeuksiakin toki on, mutta silloin muut avut nostaa osakkeita.

Amen. Lika barn lekar bäst.

En tajua, miksi tästä pitäisi tehdä jokin ongelma? Ihmiset ovat syntymästään lähtien eriarvoisia, ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan. Pelkät synnynnäiset temperamenttierot kun eriarvoistavat meitä: toisilla on luonnostaan erinomainen kyky lykättyyn tarpeidentyydytykseen ja impulssikontrolliin, jotka molemmat korreloivat elämässä pärjäämisen kanssa erittäin voimakkaasti. Toisella taas ei luonnostaan ole kumpaakaan yhtään. Sitten kun otetaan mukaan synnynnäiset älykkyyserot ja kotiolot, kuilu sen kun kasvaa.

Pitäisi luopua tästä tasapäistämisideologiasta, hyväksyä se, että kaikilla on ehkä sama ihmisarvo, mutta muuten emme ole tasa-arvoisia, ja pyrkiä vain siihen että niillä "vähäosaisemmillakin" olisi asiat riittävän hyvin: perustarpeet tyydytettyinä ja mielekästä ajankulua. Oikein muuta ei voi vaatia, kun automaatio vie niin suuren osan työpaikoista.

Hyvin kirjoitettu. Lisäisin vielä tuohon työn tekemisen. Rakastaa ja tehdä työtä ovat mielenterveyden perusprinsiipit kuten jo Freud tiesi. Ajatus työn tekemisestä on jo melko rapautunut Suomessa. Kaikki työ on arvokasta, kaikista ei voi tulla pelinkehittäjiä, vaan tarvitsemme osaavia ammattilaisia myös vähemmän trendikkäille aloille. Mistä työn tekemisen arvostusta? Pitääkö rahahanat kääntää kiinni lähes kokonaan, kun yhteys työnteon ja elannon ansaitsemiseen alkaa kokonaan kadota?

Ja tasa-arvohan ei tarkoita sitä, että kaikille saman verran. Se on kommunismin ja kateuden värittämää, että kaikkien tulee saada sama. Kaikkien ei pidä saada samaa, vaan kykyjensä mukaan sopivaa. Jotkut esimerkiksi tarvitsevat tukitoimia valtavan paljon, mutta toiset vain hyvän sparraajan. Ei ole tasa-arvoista, että resurssit tasataan, jolloin ensin mainittu ei saa juuri mitään (paitsi huonommuuden kokemuksen, jälleen) ja toinen taas saa turhaan liikaa. Tätä ei sosiaaliturvajärjestelmä ja työllisyyden tukitoimet tunnista. Ap

Eli ap on sitä mieltä että perinnöt pois? Nehän tätä yhteiskuntaa eniten eriarvoistavat eikä ole kenenkään "kykyjen mukaan ansaittu"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Oliko tämä jollekin yllätys? Kuka haluaisi pariutua itseään reippaasti tyhmemmän, heikkolahjaisen ja elämänhallintaongelmaisen kanssa jos on kaikki mahdollisuudet löytää rinnalle sivistynyt, älykäs ja itsensä elättävä ja itseään kehittävä puoliso? Tottakai jokainen haluaa parhaat mahdolliset lähtökohdat lapsilleen ja parisuhteelle. Hyväntekeväisyys tulee jo verojen muodossa, halusi tai ei. Pariutumisen tämä sakki saa hoitaa ihan keskenään.

Tottakai koulutettu valitsee itselleen saman tasoisen puolison. Poikkeuksiakin toki on, mutta silloin muut avut nostaa osakkeita.

Amen. Lika barn lekar bäst.

En tajua, miksi tästä pitäisi tehdä jokin ongelma? Ihmiset ovat syntymästään lähtien eriarvoisia, ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan. Pelkät synnynnäiset temperamenttierot kun eriarvoistavat meitä: toisilla on luonnostaan erinomainen kyky lykättyyn tarpeidentyydytykseen ja impulssikontrolliin, jotka molemmat korreloivat elämässä pärjäämisen kanssa erittäin voimakkaasti. Toisella taas ei luonnostaan ole kumpaakaan yhtään. Sitten kun otetaan mukaan synnynnäiset älykkyyserot ja kotiolot, kuilu sen kun kasvaa.

Pitäisi luopua tästä tasapäistämisideologiasta, hyväksyä se, että kaikilla on ehkä sama ihmisarvo, mutta muuten emme ole tasa-arvoisia, ja pyrkiä vain siihen että niillä "vähäosaisemmillakin" olisi asiat riittävän hyvin: perustarpeet tyydytettyinä ja mielekästä ajankulua. Oikein muuta ei voi vaatia, kun automaatio vie niin suuren osan työpaikoista.

Hyvin kirjoitettu. Lisäisin vielä tuohon työn tekemisen. Rakastaa ja tehdä työtä ovat mielenterveyden perusprinsiipit kuten jo Freud tiesi. Ajatus työn tekemisestä on jo melko rapautunut Suomessa. Kaikki työ on arvokasta, kaikista ei voi tulla pelinkehittäjiä, vaan tarvitsemme osaavia ammattilaisia myös vähemmän trendikkäille aloille. Mistä työn tekemisen arvostusta? Pitääkö rahahanat kääntää kiinni lähes kokonaan, kun yhteys työnteon ja elannon ansaitsemiseen alkaa kokonaan kadota?

Ja tasa-arvohan ei tarkoita sitä, että kaikille saman verran. Se on kommunismin ja kateuden värittämää, että kaikkien tulee saada sama. Kaikkien ei pidä saada samaa, vaan kykyjensä mukaan sopivaa. Jotkut esimerkiksi tarvitsevat tukitoimia valtavan paljon, mutta toiset vain hyvän sparraajan. Ei ole tasa-arvoista, että resurssit tasataan, jolloin ensin mainittu ei saa juuri mitään (paitsi huonommuuden kokemuksen, jälleen) ja toinen taas saa turhaan liikaa. Tätä ei sosiaaliturvajärjestelmä ja työllisyyden tukitoimet tunnista. Ap

Eli ap on sitä mieltä että perinnöt pois? Nehän tätä yhteiskuntaa eniten eriarvoistavat eikä ole kenenkään "kykyjen mukaan ansaittu"?

Ei vaan perintöveron voisi lakkauttaa kokonaan niin kuin Ruotsissa. Näin suomalaiset pääsisivät vaurastumaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on muutama linkki asiaan liittyen. Ap

https://www.hs.fi/talous/art-2000007935163.html

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html

Häpeällistä että Helsingin Sanomat ovat hairahtuneet julkaisemaan moista roskaa joka on sokeallekkin selvää persupopulismia, muunneltuatotuutta ja valehtelevaa pseudotiedettä. Suomessa yhteiskuntaluokat ja säädyt lakkautettiin lailla 1917 ja sen jälkeen niitä ei ollut olemassa vaan kaikki suomalaiset ovat tasa-arvoisia ja kaikilla on elämässään samat mahdollisuudet.