Hyväosaisuus kasautuu pariutumisenkin kautta

Vierailija kirjoitti:

Miehethän ne vasta gold diggereitä on, kokemusta on. Ai niin, tätähän ei saa sanoa koska miesten mielestä vain naiset harrastaa sitä ja on niin mahtavaa haukkua naisia.

Jep. Eivät koskaan tarjoa mitään luonaan, mutta menevät mielellään porsastelemaan naisen jääkaapin tyhjäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat aina olleet tarkkoja siitä etteivät koskaan pariudu alaspäin, mutta pariutuvat kyllä reippaasti ylöspäin jos mahdollisuus on. Naiset myös uskovat yhteiskuntaluokkiin miehiä vahvemmin ja miettivät jatkuvasti ovatko he nyt nousseet korkeampaan luokkaan.

Tuo korostuu nyt kun keskiluokka on selkeämmin jakautunut kahtia ylempään ja alempaan.

Toisaalta miehetkin ovat tarkempia gold diggereiden kanssa kuin ennen koska tietoisuus naisten todellisesta luonteesta on lisääntynyt.

Yhteiskuntaluokka ei ole mikään uskon asia tai siis aloituksessa en tarkoittanut kenenkään henkilökohtaisia käsityksiä omasta tai muiden yhteiskuntaluokasta, vaan tarkoitin tieteellistä käsitettä 'yhteiskuntaluokka'.

Miehet ovat aina välillä pariutuneet ylöspäin siitä asti, kun feodalismi päättyi, mutta naisten yhteiskunnallisen aseman parantuminen (koskee vain länsimaita) on tehnyt pariutumisen ylöspäin myös miehille helpommaksi. Tällaista on tapahtunut eniten porvarien luokassa eli rikastunut mies on voinut valita puolison ylemmästä säädystä. Tällöin naisen yhteiskuntaluokka putoaa. Ap

Olet ihan täysin pihalla.

Ei se mene niin että jos juna liikkuu niin sinä pysyt paikallasi.

Mitä on tapahtunut, on että "säädyt" tai "yhteiskuntaluokat" määräytyvät erilaisilla periaatteilla kuin ennen. Nyt ykkösperiaatteina ovat raha ja menestys, ei syntyperä. Koulutuksella on yhä merkitystä, mutta sen merkitys laskee ja nopeasti, kun yhä useampi vaurastuu yrittämällä ja koulutuskirjo monipuolistuu. Syy miksi vanhalla rahasuvulla on korkea yhteiskuntaluokka, on varallisuus. Jos joku suvun tuhlaajapoika hassaisi kaikki rahat, suku tippuisi köyhälistöön ja alempaan yhteiskuntaluokkaan.

Yhteiskuntaluokka ei ole pitkään aikaan perustunut syntyperään, vaan älykkyysosamäärään. Suku ei putoa köyhälistöön, vaikka yksi sen jäsen putoaisi eikä itse asiassa pudonnut ennenkään, vaikka koko suku putoaisi köyhyyteen. Oma sukuni on siitä esimerkki eli Venäjän vallankumouksen jälkeen omaisuus rakennettiin uudelleen. Luultavasti ÄO on aina määrittänyt pariutumista niin kuin nytkin, vaikka sitä ei pysty tutkimaan. Ap

Toisaalta korkeakaan älykkyysosamäärä ei auta nousussa, jos ei ole vanhaa rahaa.

Olen itse testatusti korkeasti älykäs, korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen. Mutta vakituinen työ ja hyvät tulot eivät mahdollista edes asunnon ostoa pks:lta, koska ei ole vanhaa rahaa. Hyvätuloinen jää myös ilman tulonsiirtoja ja maksaa kaikista palveluista itse (päivähoito, lasten kulut, vuokra, jne). Yhden vanhemman taloudessa ei ole oikein muuta oikotietä kuin muuttaa pois pks:lta, jonka taas lasten toinen vanhempi estää.

Kyllähän sinun tulisi saada pankista lainaa, jos olet hyvätuloinen. Eivät ne vanhan rahan lapsetkaan ole asuntojaan isiltä ja äidiltä saaneet, koska vanhemmat ovat vielä elossa. Me esimerkiksi olemme talomme ostaneet ja maksaneet täysin omilla tienesteillämme, vaikka vanhaa rahaakin on suvussa. Yleensä ensin ostetaan pienempi asunto syrjemmältä, mistä vaihdetaan sitten parempaan. Ei kukaan osta ok-taloa Kuusisaaresta ensiasunnokseen. Ap

Nythän lapset voi asua vanhemman omistamassa sijoitusasunnossa opiskelemassa vuokralla, kun siihenkin saa nykyään asumistukea. Kyllä rikkaallekin tuet kelpaa silloin kun itse niistä pääsee hyötymään, vaikkei varsinaisesti olisi tarvinnutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.

Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.

Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap

Jossain maassa oli kokeilu, että köyhälle vai oliko se kodittomalle annettiin tietty summa rahaa kerralla avuksi. Muistaakseni se oli jotain 1000-5000 välillä euroissa, ehkä. Yllättävän moni oli saanut elämänsä huomattavasti parempaan kuntoon tuon rahan avulla. Veikkaan, että tuo "starttiraha" auttoi niin paljon sen takia, että se oli sellainen once in a lifetime -tilaisuus, joka antoi myös mahdollisuuden näyttää pystyvänsä johonkin. Eli jos töitä ei saa ja rahaa tulee joka kuukausi vain sen verran, että oikein mitään ei saa säästöön ilman, että elämänlaatu kärsisi ja 3000 euron säästäminen kestäisi vaikka 5 vuoden ajan, niin silloin se raha ei mene hyödylliseen kohteeseen vaan valuu jonnekin, hetkelliseen mielihyvään. Jos saa kerralla sen verran paljon, että pystyy tekemään muutoksia elämän saamiseen paremmaksi, niin silloin se monesti tehdään. Joskus, ja ehkä useammin kuin rikkaat haluaisi myöntää, siis _on_ kyse rahasta, ei näköalattomuudesta, ei elämänhallinnan puuttumisesta.

Tuossa jo joku huomauttikin, että meillähän on jo sosiaaliturvajärjestelmä, mistä rahaa saa, ja huomattavasti enemmän kuin mainitsemasi summat. Meillä on myös ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin eletään pysyvästi sosiaaliturvan varassa, mikä ennestään heikentää kykyä ja halua ansaita oma elatuksensa tekemällä työtä. Se vaikuttaa myös itsekunnioitukseen. 

Kehitysmaissa rahaa ei saa ilmaiseksi, vaan hyväntekeväisyyttä saaneen on joka tapauksessa tehtävä töitä. Silloin he ehkä osaavat käyttää saamansa summan järkevämmin toisin kuin perustoimeentulonsa sossusta saava syrjäytynyt henkilö. Raha tulee ja köyhyys jatkuu, koska köyhyyden syyt ovat monimutkaisia, elämänhallintaan ja sairauksiin liittyviä. 

Köyhyyden ratkaiseminen kertakorvauksella eurolla kelpaisi varmasti mille tahansa hallitukselle Suomessa. Kauhistuttaa, jos sellainen tapahtuisi, mutta perustulo (jota vihreät ovat naiivisti erehtyneet kannattamaan) on yksi versio samasta. Perustulosta tulee hyvin pieni kaikkien kompromissien jälkeen ja se alentaa sosiaaliturvan menoja poistamalla byrokratiaa. Toivottavasti se johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen, mutta minun veikkaukseni mukaan seurauksena on syvempää köyhyyttä kuin tällä hetkellä. Erityisesti lapsille.

Hassua, että näin patamustana porvarina pitää alkaa puolustaa köyhiä vasemman laidan ajattelijoilta. Ap

Ongelma on tietenkin, että alemmalle älykkyysosamäärälle sopivat työt katoavat. Työpaikat, joissa 80-100 äo riittää ovat lähteneet ja lähtevät ensimmäisenä. Siis työt kuten tehdastyöntekijä, siivooja ja kaupan myyjä ovat jo nyt hyvin automatisoituja, joten ne ovat vähentyneet. Seuraavana ovat menneet ja menossa helpohkot toimistotyöt ja esimerkiksi kuljettajan hommat.

Silloin 80-luvulla kun töihin "vaan mentiin", niin se paikka johon lampsittiin kysymään oli usein nimenomaan tehdas, kivijalkakauppa tai vaikka pankki. Työttömyys ja loisiminen oli aika harvinaista silloin kun kaikille oli joku realistinen mahdollisuus. Keppiä antamalla ei päästä minnekään, kun ei ole mitään mihin mennä.

Ja nyt on jo menty siihen, että hanttihommiin kuten marjanpoimintaan palkataan ulkom. työvoimaa hämärillä ehdoilla ja laittomalla palkalla.

Jo poliisin ja ja opettajan työt vaativat mielellään ainakin 105-110 äo:n.

Kehityskulku on pelottavaa kaikin puolin. Perustulo näyttää monien mielestä ainoalta jonkinlaiselta ratkaisulta lähitulevaisuudessa, mutta ei se varmasti köyhyyttä poista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat aina olleet tarkkoja siitä etteivät koskaan pariudu alaspäin, mutta pariutuvat kyllä reippaasti ylöspäin jos mahdollisuus on. Naiset myös uskovat yhteiskuntaluokkiin miehiä vahvemmin ja miettivät jatkuvasti ovatko he nyt nousseet korkeampaan luokkaan.

Tuo korostuu nyt kun keskiluokka on selkeämmin jakautunut kahtia ylempään ja alempaan.

Toisaalta miehetkin ovat tarkempia gold diggereiden kanssa kuin ennen koska tietoisuus naisten todellisesta luonteesta on lisääntynyt.

Yhteiskuntaluokka ei ole mikään uskon asia tai siis aloituksessa en tarkoittanut kenenkään henkilökohtaisia käsityksiä omasta tai muiden yhteiskuntaluokasta, vaan tarkoitin tieteellistä käsitettä 'yhteiskuntaluokka'.

Miehet ovat aina välillä pariutuneet ylöspäin siitä asti, kun feodalismi päättyi, mutta naisten yhteiskunnallisen aseman parantuminen (koskee vain länsimaita) on tehnyt pariutumisen ylöspäin myös miehille helpommaksi. Tällaista on tapahtunut eniten porvarien luokassa eli rikastunut mies on voinut valita puolison ylemmästä säädystä. Tällöin naisen yhteiskuntaluokka putoaa. Ap

Olet ihan täysin pihalla.

Ei se mene niin että jos juna liikkuu niin sinä pysyt paikallasi.

Mitä on tapahtunut, on että "säädyt" tai "yhteiskuntaluokat" määräytyvät erilaisilla periaatteilla kuin ennen. Nyt ykkösperiaatteina ovat raha ja menestys, ei syntyperä. Koulutuksella on yhä merkitystä, mutta sen merkitys laskee ja nopeasti, kun yhä useampi vaurastuu yrittämällä ja koulutuskirjo monipuolistuu. Syy miksi vanhalla rahasuvulla on korkea yhteiskuntaluokka, on varallisuus. Jos joku suvun tuhlaajapoika hassaisi kaikki rahat, suku tippuisi köyhälistöön ja alempaan yhteiskuntaluokkaan.

Yhteiskuntaluokka ei ole pitkään aikaan perustunut syntyperään, vaan älykkyysosamäärään. Suku ei putoa köyhälistöön, vaikka yksi sen jäsen putoaisi eikä itse asiassa pudonnut ennenkään, vaikka koko suku putoaisi köyhyyteen. Oma sukuni on siitä esimerkki eli Venäjän vallankumouksen jälkeen omaisuus rakennettiin uudelleen. Luultavasti ÄO on aina määrittänyt pariutumista niin kuin nytkin, vaikka sitä ei pysty tutkimaan. Ap

Toisaalta korkeakaan älykkyysosamäärä ei auta nousussa, jos ei ole vanhaa rahaa.

Olen itse testatusti korkeasti älykäs, korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen. Mutta vakituinen työ ja hyvät tulot eivät mahdollista edes asunnon ostoa pks:lta, koska ei ole vanhaa rahaa. Hyvätuloinen jää myös ilman tulonsiirtoja ja maksaa kaikista palveluista itse (päivähoito, lasten kulut, vuokra, jne). Yhden vanhemman taloudessa ei ole oikein muuta oikotietä kuin muuttaa pois pks:lta, jonka taas lasten toinen vanhempi estää.

Kyllähän sinun tulisi saada pankista lainaa, jos olet hyvätuloinen. Eivät ne vanhan rahan lapsetkaan ole asuntojaan isiltä ja äidiltä saaneet, koska vanhemmat ovat vielä elossa. Me esimerkiksi olemme talomme ostaneet ja maksaneet täysin omilla tienesteillämme, vaikka vanhaa rahaakin on suvussa. Yleensä ensin ostetaan pienempi asunto syrjemmältä, mistä vaihdetaan sitten parempaan. Ei kukaan osta ok-taloa Kuusisaaresta ensiasunnokseen. Ap

Nythän lapset voi asua vanhemman omistamassa sijoitusasunnossa opiskelemassa vuokralla, kun siihenkin saa nykyään asumistukea. Kyllä rikkaallekin tuet kelpaa silloin kun itse niistä pääsee hyötymään, vaikkei varsinaisesti olisi tarvinnutkaan.

Kadehdit siis ihmisiä, joiden asioista et mitään tiedä. Itse asiassa monien varakkaiden perheiden lapset joutuvat asumaan vuokralla, eivätkä he saa penniäkään vanhemmiltaan, vaikka omasta mielestäni tuossa ei mitään järkeä olekaan, jos sijoitusasuntoja on. Lapsille kuuluvat ihan samat tuet kuin muillekin, jos he kerran vuokralla asuvat. Ap  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.

Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.

Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap

Jossain maassa oli kokeilu, että köyhälle vai oliko se kodittomalle annettiin tietty summa rahaa kerralla avuksi. Muistaakseni se oli jotain 1000-5000 välillä euroissa, ehkä. Yllättävän moni oli saanut elämänsä huomattavasti parempaan kuntoon tuon rahan avulla. Veikkaan, että tuo "starttiraha" auttoi niin paljon sen takia, että se oli sellainen once in a lifetime -tilaisuus, joka antoi myös mahdollisuuden näyttää pystyvänsä johonkin. Eli jos töitä ei saa ja rahaa tulee joka kuukausi vain sen verran, että oikein mitään ei saa säästöön ilman, että elämänlaatu kärsisi ja 3000 euron säästäminen kestäisi vaikka 5 vuoden ajan, niin silloin se raha ei mene hyödylliseen kohteeseen vaan valuu jonnekin, hetkelliseen mielihyvään. Jos saa kerralla sen verran paljon, että pystyy tekemään muutoksia elämän saamiseen paremmaksi, niin silloin se monesti tehdään. Joskus, ja ehkä useammin kuin rikkaat haluaisi myöntää, siis _on_ kyse rahasta, ei näköalattomuudesta, ei elämänhallinnan puuttumisesta.

Tuossa jo joku huomauttikin, että meillähän on jo sosiaaliturvajärjestelmä, mistä rahaa saa, ja huomattavasti enemmän kuin mainitsemasi summat. Meillä on myös ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin eletään pysyvästi sosiaaliturvan varassa, mikä ennestään heikentää kykyä ja halua ansaita oma elatuksensa tekemällä työtä. Se vaikuttaa myös itsekunnioitukseen. 

Kehitysmaissa rahaa ei saa ilmaiseksi, vaan hyväntekeväisyyttä saaneen on joka tapauksessa tehtävä töitä. Silloin he ehkä osaavat käyttää saamansa summan järkevämmin toisin kuin perustoimeentulonsa sossusta saava syrjäytynyt henkilö. Raha tulee ja köyhyys jatkuu, koska köyhyyden syyt ovat monimutkaisia, elämänhallintaan ja sairauksiin liittyviä. 

Köyhyyden ratkaiseminen kertakorvauksella eurolla kelpaisi varmasti mille tahansa hallitukselle Suomessa. Kauhistuttaa, jos sellainen tapahtuisi, mutta perustulo (jota vihreät ovat naiivisti erehtyneet kannattamaan) on yksi versio samasta. Perustulosta tulee hyvin pieni kaikkien kompromissien jälkeen ja se alentaa sosiaaliturvan menoja poistamalla byrokratiaa. Toivottavasti se johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen, mutta minun veikkaukseni mukaan seurauksena on syvempää köyhyyttä kuin tällä hetkellä. Erityisesti lapsille.

Hassua, että näin patamustana porvarina pitää alkaa puolustaa köyhiä vasemman laidan ajattelijoilta. Ap

Ongelma on tietenkin, että alemmalle älykkyysosamäärälle sopivat työt katoavat. Työpaikat, joissa 80-100 äo riittää ovat lähteneet ja lähtevät ensimmäisenä. Siis työt kuten tehdastyöntekijä, siivooja ja kaupan myyjä ovat jo nyt hyvin automatisoituja, joten ne ovat vähentyneet. Seuraavana ovat menneet ja menossa helpohkot toimistotyöt ja esimerkiksi kuljettajan hommat.

Silloin 80-luvulla kun töihin "vaan mentiin", niin se paikka johon lampsittiin kysymään oli usein nimenomaan tehdas, kivijalkakauppa tai vaikka pankki. Työttömyys ja loisiminen oli aika harvinaista silloin kun kaikille oli joku realistinen mahdollisuus. Keppiä antamalla ei päästä minnekään, kun ei ole mitään mihin mennä.

Ja nyt on jo menty siihen, että hanttihommiin kuten marjanpoimintaan palkataan ulkom. työvoimaa hämärillä ehdoilla ja laittomalla palkalla.

Jo poliisin ja ja opettajan työt vaativat mielellään ainakin 105-110 äo:n.

Kehityskulku on pelottavaa kaikin puolin. Perustulo näyttää monien mielestä ainoalta jonkinlaiselta ratkaisulta lähitulevaisuudessa, mutta ei se varmasti köyhyyttä poista.

Tuossa olet oikeassa. Esimerkiksi varastotyöntekijät on pitkälti jo korvattu suurissa varastoissa. Tiloissa ei tarvita edes valoja, kun robotit hoitavat homman. Perustulo varmasti tulee jossain vaiheessa, jolloin se on pieni ja lisäksi ihmiset tekevät jäljellä olevia hanttihommia palkalla, joka ei elätä. Millaisiksi nuo hanttihommat muodostuvat, sitä on vaikea sanoa, mutta erilaisia avustavia töitä joka tapauksessa. 

Älykkyysosamäärää en tähän yhdistä lainkaan. Poliisin työ on esimerkiksi todella vaativaa opettajasta puhumattakaan, joten en oikein ymmärrä mihin tuolla äo:n mainitsemisella tähtäät.

Olisi hyvä, että nuorena saisi tehdä suorittavia töitä, kesätötä ym.,vaikka myöhemmin saisi ammattikoulutuksen, jotta tuntuma siihen, miten pienituloisena eletään säilyisi. Tämä olisi yksi eriarvoisuuskehitystä ja kateutta vähentävä tekijä yhteiskunnassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.

Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.

Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap

Jossain maassa oli kokeilu, että köyhälle vai oliko se kodittomalle annettiin tietty summa rahaa kerralla avuksi. Muistaakseni se oli jotain 1000-5000 välillä euroissa, ehkä. Yllättävän moni oli saanut elämänsä huomattavasti parempaan kuntoon tuon rahan avulla. Veikkaan, että tuo "starttiraha" auttoi niin paljon sen takia, että se oli sellainen once in a lifetime -tilaisuus, joka antoi myös mahdollisuuden näyttää pystyvänsä johonkin. Eli jos töitä ei saa ja rahaa tulee joka kuukausi vain sen verran, että oikein mitään ei saa säästöön ilman, että elämänlaatu kärsisi ja 3000 euron säästäminen kestäisi vaikka 5 vuoden ajan, niin silloin se raha ei mene hyödylliseen kohteeseen vaan valuu jonnekin, hetkelliseen mielihyvään. Jos saa kerralla sen verran paljon, että pystyy tekemään muutoksia elämän saamiseen paremmaksi, niin silloin se monesti tehdään. Joskus, ja ehkä useammin kuin rikkaat haluaisi myöntää, siis _on_ kyse rahasta, ei näköalattomuudesta, ei elämänhallinnan puuttumisesta.

Tuossa jo joku huomauttikin, että meillähän on jo sosiaaliturvajärjestelmä, mistä rahaa saa, ja huomattavasti enemmän kuin mainitsemasi summat. Meillä on myös ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin eletään pysyvästi sosiaaliturvan varassa, mikä ennestään heikentää kykyä ja halua ansaita oma elatuksensa tekemällä työtä. Se vaikuttaa myös itsekunnioitukseen. 

Kehitysmaissa rahaa ei saa ilmaiseksi, vaan hyväntekeväisyyttä saaneen on joka tapauksessa tehtävä töitä. Silloin he ehkä osaavat käyttää saamansa summan järkevämmin toisin kuin perustoimeentulonsa sossusta saava syrjäytynyt henkilö. Raha tulee ja köyhyys jatkuu, koska köyhyyden syyt ovat monimutkaisia, elämänhallintaan ja sairauksiin liittyviä. 

Köyhyyden ratkaiseminen kertakorvauksella eurolla kelpaisi varmasti mille tahansa hallitukselle Suomessa. Kauhistuttaa, jos sellainen tapahtuisi, mutta perustulo (jota vihreät ovat naiivisti erehtyneet kannattamaan) on yksi versio samasta. Perustulosta tulee hyvin pieni kaikkien kompromissien jälkeen ja se alentaa sosiaaliturvan menoja poistamalla byrokratiaa. Toivottavasti se johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen, mutta minun veikkaukseni mukaan seurauksena on syvempää köyhyyttä kuin tällä hetkellä. Erityisesti lapsille.

Hassua, että näin patamustana porvarina pitää alkaa puolustaa köyhiä vasemman laidan ajattelijoilta. Ap

Ongelma on tietenkin, että alemmalle älykkyysosamäärälle sopivat työt katoavat. Työpaikat, joissa 80-100 äo riittää ovat lähteneet ja lähtevät ensimmäisenä. Siis työt kuten tehdastyöntekijä, siivooja ja kaupan myyjä ovat jo nyt hyvin automatisoituja, joten ne ovat vähentyneet. Seuraavana ovat menneet ja menossa helpohkot toimistotyöt ja esimerkiksi kuljettajan hommat.

Silloin 80-luvulla kun töihin "vaan mentiin", niin se paikka johon lampsittiin kysymään oli usein nimenomaan tehdas, kivijalkakauppa tai vaikka pankki. Työttömyys ja loisiminen oli aika harvinaista silloin kun kaikille oli joku realistinen mahdollisuus. Keppiä antamalla ei päästä minnekään, kun ei ole mitään mihin mennä.

Ja nyt on jo menty siihen, että hanttihommiin kuten marjanpoimintaan palkataan ulkom. työvoimaa hämärillä ehdoilla ja laittomalla palkalla.

Jo poliisin ja ja opettajan työt vaativat mielellään ainakin 105-110 äo:n.

Kehityskulku on pelottavaa kaikin puolin. Perustulo näyttää monien mielestä ainoalta jonkinlaiselta ratkaisulta lähitulevaisuudessa, mutta ei se varmasti köyhyyttä poista.

Tuossa olet oikeassa. Esimerkiksi varastotyöntekijät on pitkälti jo korvattu suurissa varastoissa. Tiloissa ei tarvita edes valoja, kun robotit hoitavat homman. Perustulo varmasti tulee jossain vaiheessa, jolloin se on pieni ja lisäksi ihmiset tekevät jäljellä olevia hanttihommia palkalla, joka ei elätä. Millaisiksi nuo hanttihommat muodostuvat, sitä on vaikea sanoa, mutta erilaisia avustavia töitä joka tapauksessa. 

Älykkyysosamäärää en tähän yhdistä lainkaan. Poliisin työ on esimerkiksi todella vaativaa opettajasta puhumattakaan, joten en oikein ymmärrä mihin tuolla äo:n mainitsemisella tähtäät.

Olisi hyvä, että nuorena saisi tehdä suorittavia töitä, kesätötä ym.,vaikka myöhemmin saisi ammattikoulutuksen, jotta tuntuma siihen, miten pienituloisena eletään säilyisi. Tämä olisi yksi eriarvoisuuskehitystä ja kateutta vähentävä tekijä yhteiskunnassa. 

Tuon kirjoitti Ap. Ja hauskaa vappua! Menen tekemään banaanilettuja ja kuohuvat kylmään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat aina olleet tarkkoja siitä etteivät koskaan pariudu alaspäin, mutta pariutuvat kyllä reippaasti ylöspäin jos mahdollisuus on. Naiset myös uskovat yhteiskuntaluokkiin miehiä vahvemmin ja miettivät jatkuvasti ovatko he nyt nousseet korkeampaan luokkaan.

Tuo korostuu nyt kun keskiluokka on selkeämmin jakautunut kahtia ylempään ja alempaan.

Toisaalta miehetkin ovat tarkempia gold diggereiden kanssa kuin ennen koska tietoisuus naisten todellisesta luonteesta on lisääntynyt.

Yhteiskuntaluokka ei ole mikään uskon asia tai siis aloituksessa en tarkoittanut kenenkään henkilökohtaisia käsityksiä omasta tai muiden yhteiskuntaluokasta, vaan tarkoitin tieteellistä käsitettä 'yhteiskuntaluokka'.

Miehet ovat aina välillä pariutuneet ylöspäin siitä asti, kun feodalismi päättyi, mutta naisten yhteiskunnallisen aseman parantuminen (koskee vain länsimaita) on tehnyt pariutumisen ylöspäin myös miehille helpommaksi. Tällaista on tapahtunut eniten porvarien luokassa eli rikastunut mies on voinut valita puolison ylemmästä säädystä. Tällöin naisen yhteiskuntaluokka putoaa. Ap

Olet ihan täysin pihalla.

Ei se mene niin että jos juna liikkuu niin sinä pysyt paikallasi.

Mitä on tapahtunut, on että "säädyt" tai "yhteiskuntaluokat" määräytyvät erilaisilla periaatteilla kuin ennen. Nyt ykkösperiaatteina ovat raha ja menestys, ei syntyperä. Koulutuksella on yhä merkitystä, mutta sen merkitys laskee ja nopeasti, kun yhä useampi vaurastuu yrittämällä ja koulutuskirjo monipuolistuu. Syy miksi vanhalla rahasuvulla on korkea yhteiskuntaluokka, on varallisuus. Jos joku suvun tuhlaajapoika hassaisi kaikki rahat, suku tippuisi köyhälistöön ja alempaan yhteiskuntaluokkaan.

Yhteiskuntaluokka ei ole pitkään aikaan perustunut syntyperään, vaan älykkyysosamäärään. Suku ei putoa köyhälistöön, vaikka yksi sen jäsen putoaisi eikä itse asiassa pudonnut ennenkään, vaikka koko suku putoaisi köyhyyteen. Oma sukuni on siitä esimerkki eli Venäjän vallankumouksen jälkeen omaisuus rakennettiin uudelleen. Luultavasti ÄO on aina määrittänyt pariutumista niin kuin nytkin, vaikka sitä ei pysty tutkimaan. Ap

Toisaalta korkeakaan älykkyysosamäärä ei auta nousussa, jos ei ole vanhaa rahaa.

Olen itse testatusti korkeasti älykäs, korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen. Mutta vakituinen työ ja hyvät tulot eivät mahdollista edes asunnon ostoa pks:lta, koska ei ole vanhaa rahaa. Hyvätuloinen jää myös ilman tulonsiirtoja ja maksaa kaikista palveluista itse (päivähoito, lasten kulut, vuokra, jne). Yhden vanhemman taloudessa ei ole oikein muuta oikotietä kuin muuttaa pois pks:lta, jonka taas lasten toinen vanhempi estää.

Kyllähän sinun tulisi saada pankista lainaa, jos olet hyvätuloinen. Eivät ne vanhan rahan lapsetkaan ole asuntojaan isiltä ja äidiltä saaneet, koska vanhemmat ovat vielä elossa. Me esimerkiksi olemme talomme ostaneet ja maksaneet täysin omilla tienesteillämme, vaikka vanhaa rahaakin on suvussa. Yleensä ensin ostetaan pienempi asunto syrjemmältä, mistä vaihdetaan sitten parempaan. Ei kukaan osta ok-taloa Kuusisaaresta ensiasunnokseen. Ap

Nythän lapset voi asua vanhemman omistamassa sijoitusasunnossa opiskelemassa vuokralla, kun siihenkin saa nykyään asumistukea. Kyllä rikkaallekin tuet kelpaa silloin kun itse niistä pääsee hyötymään, vaikkei varsinaisesti olisi tarvinnutkaan.

Kadehdit siis ihmisiä, joiden asioista et mitään tiedä. Itse asiassa monien varakkaiden perheiden lapset joutuvat asumaan vuokralla, eivätkä he saa penniäkään vanhemmiltaan, vaikka omasta mielestäni tuossa ei mitään järkeä olekaan, jos sijoitusasuntoja on. Lapsille kuuluvat ihan samat tuet kuin muillekin, jos he kerran vuokralla asuvat. Ap  

Kyllä tunnen useita nuoria aikuisia, joille vanhemmat ovat vuokranneet asuntoa tai tarjoutuneet ostamaan oman ensiasunnon.

Ennen vanhemman omistamaan asuntoon ei saanut asumistukea tai se oli reilusti alennettu sen perusteella, että asunto on lähisukulaisen omistama. Laki on joitain vuosia sitten muuttunut. Tämä mahdollistaa sen, että vanhempi saa kerätä vuokratulot, jotka yhteiskunta on kustantanut omalle lapselle.

Ei muutenkaan ole niin, että lapsille kuuluu samat tuet kuin muillekin, jos vuokralla asuvat. Vanhempien tulot vaikuttavat tukiin 20 ikävuoteen asti riippumatta siitä, miten nuori asuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.

Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.

Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap

Jossain maassa oli kokeilu, että köyhälle vai oliko se kodittomalle annettiin tietty summa rahaa kerralla avuksi. Muistaakseni se oli jotain 1000-5000 välillä euroissa, ehkä. Yllättävän moni oli saanut elämänsä huomattavasti parempaan kuntoon tuon rahan avulla. Veikkaan, että tuo "starttiraha" auttoi niin paljon sen takia, että se oli sellainen once in a lifetime -tilaisuus, joka antoi myös mahdollisuuden näyttää pystyvänsä johonkin. Eli jos töitä ei saa ja rahaa tulee joka kuukausi vain sen verran, että oikein mitään ei saa säästöön ilman, että elämänlaatu kärsisi ja 3000 euron säästäminen kestäisi vaikka 5 vuoden ajan, niin silloin se raha ei mene hyödylliseen kohteeseen vaan valuu jonnekin, hetkelliseen mielihyvään. Jos saa kerralla sen verran paljon, että pystyy tekemään muutoksia elämän saamiseen paremmaksi, niin silloin se monesti tehdään. Joskus, ja ehkä useammin kuin rikkaat haluaisi myöntää, siis _on_ kyse rahasta, ei näköalattomuudesta, ei elämänhallinnan puuttumisesta.

Tuossa jo joku huomauttikin, että meillähän on jo sosiaaliturvajärjestelmä, mistä rahaa saa, ja huomattavasti enemmän kuin mainitsemasi summat. Meillä on myös ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin eletään pysyvästi sosiaaliturvan varassa, mikä ennestään heikentää kykyä ja halua ansaita oma elatuksensa tekemällä työtä. Se vaikuttaa myös itsekunnioitukseen. 

Kehitysmaissa rahaa ei saa ilmaiseksi, vaan hyväntekeväisyyttä saaneen on joka tapauksessa tehtävä töitä. Silloin he ehkä osaavat käyttää saamansa summan järkevämmin toisin kuin perustoimeentulonsa sossusta saava syrjäytynyt henkilö. Raha tulee ja köyhyys jatkuu, koska köyhyyden syyt ovat monimutkaisia, elämänhallintaan ja sairauksiin liittyviä. 

Köyhyyden ratkaiseminen kertakorvauksella eurolla kelpaisi varmasti mille tahansa hallitukselle Suomessa. Kauhistuttaa, jos sellainen tapahtuisi, mutta perustulo (jota vihreät ovat naiivisti erehtyneet kannattamaan) on yksi versio samasta. Perustulosta tulee hyvin pieni kaikkien kompromissien jälkeen ja se alentaa sosiaaliturvan menoja poistamalla byrokratiaa. Toivottavasti se johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen, mutta minun veikkaukseni mukaan seurauksena on syvempää köyhyyttä kuin tällä hetkellä. Erityisesti lapsille.

Hassua, että näin patamustana porvarina pitää alkaa puolustaa köyhiä vasemman laidan ajattelijoilta. Ap

Ongelma on tietenkin, että alemmalle älykkyysosamäärälle sopivat työt katoavat. Työpaikat, joissa 80-100 äo riittää ovat lähteneet ja lähtevät ensimmäisenä. Siis työt kuten tehdastyöntekijä, siivooja ja kaupan myyjä ovat jo nyt hyvin automatisoituja, joten ne ovat vähentyneet. Seuraavana ovat menneet ja menossa helpohkot toimistotyöt ja esimerkiksi kuljettajan hommat.

Silloin 80-luvulla kun töihin "vaan mentiin", niin se paikka johon lampsittiin kysymään oli usein nimenomaan tehdas, kivijalkakauppa tai vaikka pankki. Työttömyys ja loisiminen oli aika harvinaista silloin kun kaikille oli joku realistinen mahdollisuus. Keppiä antamalla ei päästä minnekään, kun ei ole mitään mihin mennä.

Ja nyt on jo menty siihen, että hanttihommiin kuten marjanpoimintaan palkataan ulkom. työvoimaa hämärillä ehdoilla ja laittomalla palkalla.

Jo poliisin ja ja opettajan työt vaativat mielellään ainakin 105-110 äo:n.

Kehityskulku on pelottavaa kaikin puolin. Perustulo näyttää monien mielestä ainoalta jonkinlaiselta ratkaisulta lähitulevaisuudessa, mutta ei se varmasti köyhyyttä poista.

En muuten ikipäivänä käyttäisi kenestäkään sanaa loinen tai puhuisi työttömyydestä ja syrjäytymisestä loisimisena.

Olen koko ajan puhunut siitä, että syrjäytymisen takana on monia tekijöitä, etenkin sairauksia, jotka saattavat olla diagnosoimatta. Päihteilläkin usein lääkitään masennusta, sitten ovat vielä erilaiset nepsy-ongelmat, ja monisukupolvisen köyhyyden taustalta löytyy usein vyyhti monenlaisia elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä.

Työttömäksi voi puolestaan jäädä rakenteellisista syistä, ja ikävä kyllä esimerkiksi ay-liike on luonut yhteiskunnan ja talouden asioista tietämättömille harhaanjohtavia ja agitoituja mielipiteitä, jotka ovat syrjäyttäneet nämä ihmiset ajoissa tapahtuneelta uudelleenorientoitumiselta ja houkuttaneet heidät turhiin lakkoiluihin ja nostattaneet katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan. Ei ihme, että ay-liikkeeseen ei enää haluta kuulua eikä siihen luoteta (ei todella ole aihetta!). Uhon nostattaminen rakennemuutoksen edessä on täysin vastuutonta ja haitaksi ihmisille, joiden etuja pitäisi ajaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat aina olleet tarkkoja siitä etteivät koskaan pariudu alaspäin, mutta pariutuvat kyllä reippaasti ylöspäin jos mahdollisuus on. Naiset myös uskovat yhteiskuntaluokkiin miehiä vahvemmin ja miettivät jatkuvasti ovatko he nyt nousseet korkeampaan luokkaan.

Tuo korostuu nyt kun keskiluokka on selkeämmin jakautunut kahtia ylempään ja alempaan.

Toisaalta miehetkin ovat tarkempia gold diggereiden kanssa kuin ennen koska tietoisuus naisten todellisesta luonteesta on lisääntynyt.

Yhteiskuntaluokka ei ole mikään uskon asia tai siis aloituksessa en tarkoittanut kenenkään henkilökohtaisia käsityksiä omasta tai muiden yhteiskuntaluokasta, vaan tarkoitin tieteellistä käsitettä 'yhteiskuntaluokka'.

Miehet ovat aina välillä pariutuneet ylöspäin siitä asti, kun feodalismi päättyi, mutta naisten yhteiskunnallisen aseman parantuminen (koskee vain länsimaita) on tehnyt pariutumisen ylöspäin myös miehille helpommaksi. Tällaista on tapahtunut eniten porvarien luokassa eli rikastunut mies on voinut valita puolison ylemmästä säädystä. Tällöin naisen yhteiskuntaluokka putoaa. Ap

Olet ihan täysin pihalla.

Ei se mene niin että jos juna liikkuu niin sinä pysyt paikallasi.

Mitä on tapahtunut, on että "säädyt" tai "yhteiskuntaluokat" määräytyvät erilaisilla periaatteilla kuin ennen. Nyt ykkösperiaatteina ovat raha ja menestys, ei syntyperä. Koulutuksella on yhä merkitystä, mutta sen merkitys laskee ja nopeasti, kun yhä useampi vaurastuu yrittämällä ja koulutuskirjo monipuolistuu. Syy miksi vanhalla rahasuvulla on korkea yhteiskuntaluokka, on varallisuus. Jos joku suvun tuhlaajapoika hassaisi kaikki rahat, suku tippuisi köyhälistöön ja alempaan yhteiskuntaluokkaan.

Yhteiskuntaluokka ei ole pitkään aikaan perustunut syntyperään, vaan älykkyysosamäärään. Suku ei putoa köyhälistöön, vaikka yksi sen jäsen putoaisi eikä itse asiassa pudonnut ennenkään, vaikka koko suku putoaisi köyhyyteen. Oma sukuni on siitä esimerkki eli Venäjän vallankumouksen jälkeen omaisuus rakennettiin uudelleen. Luultavasti ÄO on aina määrittänyt pariutumista niin kuin nytkin, vaikka sitä ei pysty tutkimaan. Ap

Toisaalta korkeakaan älykkyysosamäärä ei auta nousussa, jos ei ole vanhaa rahaa.

Olen itse testatusti korkeasti älykäs, korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen. Mutta vakituinen työ ja hyvät tulot eivät mahdollista edes asunnon ostoa pks:lta, koska ei ole vanhaa rahaa. Hyvätuloinen jää myös ilman tulonsiirtoja ja maksaa kaikista palveluista itse (päivähoito, lasten kulut, vuokra, jne). Yhden vanhemman taloudessa ei ole oikein muuta oikotietä kuin muuttaa pois pks:lta, jonka taas lasten toinen vanhempi estää.

Kyllähän sinun tulisi saada pankista lainaa, jos olet hyvätuloinen. Eivät ne vanhan rahan lapsetkaan ole asuntojaan isiltä ja äidiltä saaneet, koska vanhemmat ovat vielä elossa. Me esimerkiksi olemme talomme ostaneet ja maksaneet täysin omilla tienesteillämme, vaikka vanhaa rahaakin on suvussa. Yleensä ensin ostetaan pienempi asunto syrjemmältä, mistä vaihdetaan sitten parempaan. Ei kukaan osta ok-taloa Kuusisaaresta ensiasunnokseen. Ap

Nythän lapset voi asua vanhemman omistamassa sijoitusasunnossa opiskelemassa vuokralla, kun siihenkin saa nykyään asumistukea. Kyllä rikkaallekin tuet kelpaa silloin kun itse niistä pääsee hyötymään, vaikkei varsinaisesti olisi tarvinnutkaan.

Kadehdit siis ihmisiä, joiden asioista et mitään tiedä. Itse asiassa monien varakkaiden perheiden lapset joutuvat asumaan vuokralla, eivätkä he saa penniäkään vanhemmiltaan, vaikka omasta mielestäni tuossa ei mitään järkeä olekaan, jos sijoitusasuntoja on. Lapsille kuuluvat ihan samat tuet kuin muillekin, jos he kerran vuokralla asuvat. Ap  

Kyllä tunnen useita nuoria aikuisia, joille vanhemmat ovat vuokranneet asuntoa tai tarjoutuneet ostamaan oman ensiasunnon.

Ennen vanhemman omistamaan asuntoon ei saanut asumistukea tai se oli reilusti alennettu sen perusteella, että asunto on lähisukulaisen omistama. Laki on joitain vuosia sitten muuttunut. Tämä mahdollistaa sen, että vanhempi saa kerätä vuokratulot, jotka yhteiskunta on kustantanut omalle lapselle.

Ei muutenkaan ole niin, että lapsille kuuluu samat tuet kuin muillekin, jos vuokralla asuvat. Vanhempien tulot vaikuttavat tukiin 20 ikävuoteen asti riippumatta siitä, miten nuori asuu.

Et tiedä muiden ihmisten raha-asioista, joten olisi parempi olla puhumatta niistä, ihan itsesi takia. Ap

Onneksi evoluutio ei ole yhtä yksioikoinen ja tylsä kuin te. Se saattaa tehdä omia pikkujekkujaan.

Kaksi kaunista ihmistä saa ruman lapsen.

Tyhmä saakin sattumalta älyttömän hyvän opettajan.

Rikkaiden lapsille myydään huumeita, koska rahaa. Ranta-ahot ja Harkimon sukulainen.

Ym ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.

Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.

Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap

Jossain maassa oli kokeilu, että köyhälle vai oliko se kodittomalle annettiin tietty summa rahaa kerralla avuksi. Muistaakseni se oli jotain 1000-5000 välillä euroissa, ehkä. Yllättävän moni oli saanut elämänsä huomattavasti parempaan kuntoon tuon rahan avulla. Veikkaan, että tuo "starttiraha" auttoi niin paljon sen takia, että se oli sellainen once in a lifetime -tilaisuus, joka antoi myös mahdollisuuden näyttää pystyvänsä johonkin. Eli jos töitä ei saa ja rahaa tulee joka kuukausi vain sen verran, että oikein mitään ei saa säästöön ilman, että elämänlaatu kärsisi ja 3000 euron säästäminen kestäisi vaikka 5 vuoden ajan, niin silloin se raha ei mene hyödylliseen kohteeseen vaan valuu jonnekin, hetkelliseen mielihyvään. Jos saa kerralla sen verran paljon, että pystyy tekemään muutoksia elämän saamiseen paremmaksi, niin silloin se monesti tehdään. Joskus, ja ehkä useammin kuin rikkaat haluaisi myöntää, siis _on_ kyse rahasta, ei näköalattomuudesta, ei elämänhallinnan puuttumisesta.

Tuossa jo joku huomauttikin, että meillähän on jo sosiaaliturvajärjestelmä, mistä rahaa saa, ja huomattavasti enemmän kuin mainitsemasi summat. Meillä on myös ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin eletään pysyvästi sosiaaliturvan varassa, mikä ennestään heikentää kykyä ja halua ansaita oma elatuksensa tekemällä työtä. Se vaikuttaa myös itsekunnioitukseen. 

Kehitysmaissa rahaa ei saa ilmaiseksi, vaan hyväntekeväisyyttä saaneen on joka tapauksessa tehtävä töitä. Silloin he ehkä osaavat käyttää saamansa summan järkevämmin toisin kuin perustoimeentulonsa sossusta saava syrjäytynyt henkilö. Raha tulee ja köyhyys jatkuu, koska köyhyyden syyt ovat monimutkaisia, elämänhallintaan ja sairauksiin liittyviä. 

Köyhyyden ratkaiseminen kertakorvauksella eurolla kelpaisi varmasti mille tahansa hallitukselle Suomessa. Kauhistuttaa, jos sellainen tapahtuisi, mutta perustulo (jota vihreät ovat naiivisti erehtyneet kannattamaan) on yksi versio samasta. Perustulosta tulee hyvin pieni kaikkien kompromissien jälkeen ja se alentaa sosiaaliturvan menoja poistamalla byrokratiaa. Toivottavasti se johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen, mutta minun veikkaukseni mukaan seurauksena on syvempää köyhyyttä kuin tällä hetkellä. Erityisesti lapsille.

Hassua, että näin patamustana porvarina pitää alkaa puolustaa köyhiä vasemman laidan ajattelijoilta. Ap

Ongelma on tietenkin, että alemmalle älykkyysosamäärälle sopivat työt katoavat. Työpaikat, joissa 80-100 äo riittää ovat lähteneet ja lähtevät ensimmäisenä. Siis työt kuten tehdastyöntekijä, siivooja ja kaupan myyjä ovat jo nyt hyvin automatisoituja, joten ne ovat vähentyneet. Seuraavana ovat menneet ja menossa helpohkot toimistotyöt ja esimerkiksi kuljettajan hommat.

Silloin 80-luvulla kun töihin "vaan mentiin", niin se paikka johon lampsittiin kysymään oli usein nimenomaan tehdas, kivijalkakauppa tai vaikka pankki. Työttömyys ja loisiminen oli aika harvinaista silloin kun kaikille oli joku realistinen mahdollisuus. Keppiä antamalla ei päästä minnekään, kun ei ole mitään mihin mennä.

Ja nyt on jo menty siihen, että hanttihommiin kuten marjanpoimintaan palkataan ulkom. työvoimaa hämärillä ehdoilla ja laittomalla palkalla.

Jo poliisin ja ja opettajan työt vaativat mielellään ainakin 105-110 äo:n.

Kehityskulku on pelottavaa kaikin puolin. Perustulo näyttää monien mielestä ainoalta jonkinlaiselta ratkaisulta lähitulevaisuudessa, mutta ei se varmasti köyhyyttä poista.

Tuossa olet oikeassa. Esimerkiksi varastotyöntekijät on pitkälti jo korvattu suurissa varastoissa. Tiloissa ei tarvita edes valoja, kun robotit hoitavat homman. Perustulo varmasti tulee jossain vaiheessa, jolloin se on pieni ja lisäksi ihmiset tekevät jäljellä olevia hanttihommia palkalla, joka ei elätä. Millaisiksi nuo hanttihommat muodostuvat, sitä on vaikea sanoa, mutta erilaisia avustavia töitä joka tapauksessa. 

Älykkyysosamäärää en tähän yhdistä lainkaan. Poliisin työ on esimerkiksi todella vaativaa opettajasta puhumattakaan, joten en oikein ymmärrä mihin tuolla äo:n mainitsemisella tähtäät.

Olisi hyvä, että nuorena saisi tehdä suorittavia töitä, kesätötä ym.,vaikka myöhemmin saisi ammattikoulutuksen, jotta tuntuma siihen, miten pienituloisena eletään säilyisi. Tämä olisi yksi eriarvoisuuskehitystä ja kateutta vähentävä tekijä yhteiskunnassa. 

Siis automatisointi vie alhaisimman äo:n ihmisten työt, sehän liittyy asiaan hyvin läheisesti. Kellään ei ole mihin kannustaa ja suunnata yhteiskunnan alempaa luokkaa sen vuoksi on päätelty, että se perustulo on välttämätön ratkaisu. Poliisin työ on Suomessa on tosiaan aika vaativaa, nojasin muistin varassa enkunkieliseen listaan, jossa se oli luokiteltu 105-110 äo:n ammatiksi. opettajuuden vaikeus riippuu siitä mikä opettaja on, en jaksanut sitä erikseen selostaa kun ajattelin että se on itsestäänselvää.

Olisi kyllä mukavaa ja hyväksi, että nuorille riittäisi kesätöitä. Vaikka ei siitä suurituloisiksi siirrytä, jos saa ammattikoulutuksen, että tuo perustelu on vähän päätön. Se että olisi työkokemusta, onnistumisen kokemuksia ja itsenäistymistä kodin ulkopuolella olisi ehdottoman hyvä asia kaikille perhetaustasta ja palkan pienuudesta riippumatta. Olen ymmärtänyt että tämä kesätöiden vähyyskin on ollut ongelma viime vuosikymmenenä enkä tiedä, kuinka sitä on aiottu lähteä ratkomaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat aina olleet tarkkoja siitä etteivät koskaan pariudu alaspäin, mutta pariutuvat kyllä reippaasti ylöspäin jos mahdollisuus on. Naiset myös uskovat yhteiskuntaluokkiin miehiä vahvemmin ja miettivät jatkuvasti ovatko he nyt nousseet korkeampaan luokkaan.

Tuo korostuu nyt kun keskiluokka on selkeämmin jakautunut kahtia ylempään ja alempaan.

Toisaalta miehetkin ovat tarkempia gold diggereiden kanssa kuin ennen koska tietoisuus naisten todellisesta luonteesta on lisääntynyt.

Yhteiskuntaluokka ei ole mikään uskon asia tai siis aloituksessa en tarkoittanut kenenkään henkilökohtaisia käsityksiä omasta tai muiden yhteiskuntaluokasta, vaan tarkoitin tieteellistä käsitettä 'yhteiskuntaluokka'.

Miehet ovat aina välillä pariutuneet ylöspäin siitä asti, kun feodalismi päättyi, mutta naisten yhteiskunnallisen aseman parantuminen (koskee vain länsimaita) on tehnyt pariutumisen ylöspäin myös miehille helpommaksi. Tällaista on tapahtunut eniten porvarien luokassa eli rikastunut mies on voinut valita puolison ylemmästä säädystä. Tällöin naisen yhteiskuntaluokka putoaa. Ap

Olet ihan täysin pihalla.

Ei se mene niin että jos juna liikkuu niin sinä pysyt paikallasi.

Mitä on tapahtunut, on että "säädyt" tai "yhteiskuntaluokat" määräytyvät erilaisilla periaatteilla kuin ennen. Nyt ykkösperiaatteina ovat raha ja menestys, ei syntyperä. Koulutuksella on yhä merkitystä, mutta sen merkitys laskee ja nopeasti, kun yhä useampi vaurastuu yrittämällä ja koulutuskirjo monipuolistuu. Syy miksi vanhalla rahasuvulla on korkea yhteiskuntaluokka, on varallisuus. Jos joku suvun tuhlaajapoika hassaisi kaikki rahat, suku tippuisi köyhälistöön ja alempaan yhteiskuntaluokkaan.

Yhteiskuntaluokka ei ole pitkään aikaan perustunut syntyperään, vaan älykkyysosamäärään. Suku ei putoa köyhälistöön, vaikka yksi sen jäsen putoaisi eikä itse asiassa pudonnut ennenkään, vaikka koko suku putoaisi köyhyyteen. Oma sukuni on siitä esimerkki eli Venäjän vallankumouksen jälkeen omaisuus rakennettiin uudelleen. Luultavasti ÄO on aina määrittänyt pariutumista niin kuin nytkin, vaikka sitä ei pysty tutkimaan. Ap

Toisaalta korkeakaan älykkyysosamäärä ei auta nousussa, jos ei ole vanhaa rahaa.

Olen itse testatusti korkeasti älykäs, korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen. Mutta vakituinen työ ja hyvät tulot eivät mahdollista edes asunnon ostoa pks:lta, koska ei ole vanhaa rahaa. Hyvätuloinen jää myös ilman tulonsiirtoja ja maksaa kaikista palveluista itse (päivähoito, lasten kulut, vuokra, jne). Yhden vanhemman taloudessa ei ole oikein muuta oikotietä kuin muuttaa pois pks:lta, jonka taas lasten toinen vanhempi estää.

Kyllähän sinun tulisi saada pankista lainaa, jos olet hyvätuloinen. Eivät ne vanhan rahan lapsetkaan ole asuntojaan isiltä ja äidiltä saaneet, koska vanhemmat ovat vielä elossa. Me esimerkiksi olemme talomme ostaneet ja maksaneet täysin omilla tienesteillämme, vaikka vanhaa rahaakin on suvussa. Yleensä ensin ostetaan pienempi asunto syrjemmältä, mistä vaihdetaan sitten parempaan. Ei kukaan osta ok-taloa Kuusisaaresta ensiasunnokseen. Ap

Nythän lapset voi asua vanhemman omistamassa sijoitusasunnossa opiskelemassa vuokralla, kun siihenkin saa nykyään asumistukea. Kyllä rikkaallekin tuet kelpaa silloin kun itse niistä pääsee hyötymään, vaikkei varsinaisesti olisi tarvinnutkaan.

Kadehdit siis ihmisiä, joiden asioista et mitään tiedä. Itse asiassa monien varakkaiden perheiden lapset joutuvat asumaan vuokralla, eivätkä he saa penniäkään vanhemmiltaan, vaikka omasta mielestäni tuossa ei mitään järkeä olekaan, jos sijoitusasuntoja on. Lapsille kuuluvat ihan samat tuet kuin muillekin, jos he kerran vuokralla asuvat. Ap  

Kyllä tunnen useita nuoria aikuisia, joille vanhemmat ovat vuokranneet asuntoa tai tarjoutuneet ostamaan oman ensiasunnon.

Ennen vanhemman omistamaan asuntoon ei saanut asumistukea tai se oli reilusti alennettu sen perusteella, että asunto on lähisukulaisen omistama. Laki on joitain vuosia sitten muuttunut. Tämä mahdollistaa sen, että vanhempi saa kerätä vuokratulot, jotka yhteiskunta on kustantanut omalle lapselle.

Ei muutenkaan ole niin, että lapsille kuuluu samat tuet kuin muillekin, jos vuokralla asuvat. Vanhempien tulot vaikuttavat tukiin 20 ikävuoteen asti riippumatta siitä, miten nuori asuu.

Et tiedä muiden ihmisten raha-asioista, joten olisi parempi olla puhumatta niistä, ihan itsesi takia. Ap

Oletko se psykoosiin sairastunut, joka oli mielestään ihan kunnossa lääkityksen jättämisestä huolimatta ja pystyy mielestään ihan hyvin olemaan hyväpalkkaisessa työssään, ja porukatkin tähän kannustaa?

Älykkyysosamäärä mahdollistaa ainoastaan näkemään maailman sellaisena kuin se on. Ei liity mitenkään vaurauteen. Vauraus liittyy enemmän arvomaailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.

Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.

Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap

Jossain maassa oli kokeilu, että köyhälle vai oliko se kodittomalle annettiin tietty summa rahaa kerralla avuksi. Muistaakseni se oli jotain 1000-5000 välillä euroissa, ehkä. Yllättävän moni oli saanut elämänsä huomattavasti parempaan kuntoon tuon rahan avulla. Veikkaan, että tuo "starttiraha" auttoi niin paljon sen takia, että se oli sellainen once in a lifetime -tilaisuus, joka antoi myös mahdollisuuden näyttää pystyvänsä johonkin. Eli jos töitä ei saa ja rahaa tulee joka kuukausi vain sen verran, että oikein mitään ei saa säästöön ilman, että elämänlaatu kärsisi ja 3000 euron säästäminen kestäisi vaikka 5 vuoden ajan, niin silloin se raha ei mene hyödylliseen kohteeseen vaan valuu jonnekin, hetkelliseen mielihyvään. Jos saa kerralla sen verran paljon, että pystyy tekemään muutoksia elämän saamiseen paremmaksi, niin silloin se monesti tehdään. Joskus, ja ehkä useammin kuin rikkaat haluaisi myöntää, siis _on_ kyse rahasta, ei näköalattomuudesta, ei elämänhallinnan puuttumisesta.

Tuossa jo joku huomauttikin, että meillähän on jo sosiaaliturvajärjestelmä, mistä rahaa saa, ja huomattavasti enemmän kuin mainitsemasi summat. Meillä on myös ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin eletään pysyvästi sosiaaliturvan varassa, mikä ennestään heikentää kykyä ja halua ansaita oma elatuksensa tekemällä työtä. Se vaikuttaa myös itsekunnioitukseen. 

Kehitysmaissa rahaa ei saa ilmaiseksi, vaan hyväntekeväisyyttä saaneen on joka tapauksessa tehtävä töitä. Silloin he ehkä osaavat käyttää saamansa summan järkevämmin toisin kuin perustoimeentulonsa sossusta saava syrjäytynyt henkilö. Raha tulee ja köyhyys jatkuu, koska köyhyyden syyt ovat monimutkaisia, elämänhallintaan ja sairauksiin liittyviä. 

Köyhyyden ratkaiseminen kertakorvauksella eurolla kelpaisi varmasti mille tahansa hallitukselle Suomessa. Kauhistuttaa, jos sellainen tapahtuisi, mutta perustulo (jota vihreät ovat naiivisti erehtyneet kannattamaan) on yksi versio samasta. Perustulosta tulee hyvin pieni kaikkien kompromissien jälkeen ja se alentaa sosiaaliturvan menoja poistamalla byrokratiaa. Toivottavasti se johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen, mutta minun veikkaukseni mukaan seurauksena on syvempää köyhyyttä kuin tällä hetkellä. Erityisesti lapsille.

Hassua, että näin patamustana porvarina pitää alkaa puolustaa köyhiä vasemman laidan ajattelijoilta. Ap

Ongelma on tietenkin, että alemmalle älykkyysosamäärälle sopivat työt katoavat. Työpaikat, joissa 80-100 äo riittää ovat lähteneet ja lähtevät ensimmäisenä. Siis työt kuten tehdastyöntekijä, siivooja ja kaupan myyjä ovat jo nyt hyvin automatisoituja, joten ne ovat vähentyneet. Seuraavana ovat menneet ja menossa helpohkot toimistotyöt ja esimerkiksi kuljettajan hommat.

Silloin 80-luvulla kun töihin "vaan mentiin", niin se paikka johon lampsittiin kysymään oli usein nimenomaan tehdas, kivijalkakauppa tai vaikka pankki. Työttömyys ja loisiminen oli aika harvinaista silloin kun kaikille oli joku realistinen mahdollisuus. Keppiä antamalla ei päästä minnekään, kun ei ole mitään mihin mennä.

Ja nyt on jo menty siihen, että hanttihommiin kuten marjanpoimintaan palkataan ulkom. työvoimaa hämärillä ehdoilla ja laittomalla palkalla.

Jo poliisin ja ja opettajan työt vaativat mielellään ainakin 105-110 äo:n.

Kehityskulku on pelottavaa kaikin puolin. Perustulo näyttää monien mielestä ainoalta jonkinlaiselta ratkaisulta lähitulevaisuudessa, mutta ei se varmasti köyhyyttä poista.

En muuten ikipäivänä käyttäisi kenestäkään sanaa loinen tai puhuisi työttömyydestä ja syrjäytymisestä loisimisena.

Olen koko ajan puhunut siitä, että syrjäytymisen takana on monia tekijöitä, etenkin sairauksia, jotka saattavat olla diagnosoimatta. Päihteilläkin usein lääkitään masennusta, sitten ovat vielä erilaiset nepsy-ongelmat, ja monisukupolvisen köyhyyden taustalta löytyy usein vyyhti monenlaisia elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä.

Työttömäksi voi puolestaan jäädä rakenteellisista syistä, ja ikävä kyllä esimerkiksi ay-liike on luonut yhteiskunnan ja talouden asioista tietämättömille harhaanjohtavia ja agitoituja mielipiteitä, jotka ovat syrjäyttäneet nämä ihmiset ajoissa tapahtuneelta uudelleenorientoitumiselta ja houkuttaneet heidät turhiin lakkoiluihin ja nostattaneet katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan. Ei ihme, että ay-liikkeeseen ei enää haluta kuulua eikä siihen luoteta (ei todella ole aihetta!). Uhon nostattaminen rakennemuutoksen edessä on täysin vastuutonta ja haitaksi ihmisille, joiden etuja pitäisi ajaa. Ap

Aika ristiriitainen se asenteesi köyhiä kohtaan on kyllä vaikuttanut ollut koko keskustelun halki. En lähde poimimaan mitään todisteita tästä mutta se se vaikutelma on ollut. Järjellä ymmärrät, mitä osattomuus on mutta välillä purskahtelee aggressioita ja asenteellisuutta köyhempiä ja vähemmän älykkäitä kohtaan.

Tuosta hesarin jutun "hyväosaisuuspiirakasta" olisi saanut helposti kyselyn AV:n väelle. Ulkokehältä 1, keski kehältä 3 ja sisäkehältä 5 pistettä. Oliko siinä about 12 vai 16 eria asiaa. Ynnäys ja a vot tulos kyselyksi 12/16- 12/16x5 pistettä.Piirakka on maksumuurin takana. 

Vierailija kirjoitti:

Tuosta hesarin jutun "hyväosaisuuspiirakasta" olisi saanut helposti kyselyn AV:n väelle. Ulkokehältä 1, keski kehältä 3 ja sisäkehältä 5 pistettä. Oliko siinä about 12 vai 16 eria asiaa. Ynnäys ja a vot tulos kyselyksi 12/16- 12/16x5 pistettä.Piirakka on maksumuurin takana. 

Jaksatko yhtään tarkempaan selittää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat aina olleet tarkkoja siitä etteivät koskaan pariudu alaspäin, mutta pariutuvat kyllä reippaasti ylöspäin jos mahdollisuus on. Naiset myös uskovat yhteiskuntaluokkiin miehiä vahvemmin ja miettivät jatkuvasti ovatko he nyt nousseet korkeampaan luokkaan.

Tuo korostuu nyt kun keskiluokka on selkeämmin jakautunut kahtia ylempään ja alempaan.

Toisaalta miehetkin ovat tarkempia gold diggereiden kanssa kuin ennen koska tietoisuus naisten todellisesta luonteesta on lisääntynyt.

Yhteiskuntaluokka ei ole mikään uskon asia tai siis aloituksessa en tarkoittanut kenenkään henkilökohtaisia käsityksiä omasta tai muiden yhteiskuntaluokasta, vaan tarkoitin tieteellistä käsitettä 'yhteiskuntaluokka'.

Miehet ovat aina välillä pariutuneet ylöspäin siitä asti, kun feodalismi päättyi, mutta naisten yhteiskunnallisen aseman parantuminen (koskee vain länsimaita) on tehnyt pariutumisen ylöspäin myös miehille helpommaksi. Tällaista on tapahtunut eniten porvarien luokassa eli rikastunut mies on voinut valita puolison ylemmästä säädystä. Tällöin naisen yhteiskuntaluokka putoaa. Ap

Olet ihan täysin pihalla.

Ei se mene niin että jos juna liikkuu niin sinä pysyt paikallasi.

Mitä on tapahtunut, on että "säädyt" tai "yhteiskuntaluokat" määräytyvät erilaisilla periaatteilla kuin ennen. Nyt ykkösperiaatteina ovat raha ja menestys, ei syntyperä. Koulutuksella on yhä merkitystä, mutta sen merkitys laskee ja nopeasti, kun yhä useampi vaurastuu yrittämällä ja koulutuskirjo monipuolistuu. Syy miksi vanhalla rahasuvulla on korkea yhteiskuntaluokka, on varallisuus. Jos joku suvun tuhlaajapoika hassaisi kaikki rahat, suku tippuisi köyhälistöön ja alempaan yhteiskuntaluokkaan.

Yhteiskuntaluokka ei ole pitkään aikaan perustunut syntyperään, vaan älykkyysosamäärään. Suku ei putoa köyhälistöön, vaikka yksi sen jäsen putoaisi eikä itse asiassa pudonnut ennenkään, vaikka koko suku putoaisi köyhyyteen. Oma sukuni on siitä esimerkki eli Venäjän vallankumouksen jälkeen omaisuus rakennettiin uudelleen. Luultavasti ÄO on aina määrittänyt pariutumista niin kuin nytkin, vaikka sitä ei pysty tutkimaan. Ap

Toisaalta korkeakaan älykkyysosamäärä ei auta nousussa, jos ei ole vanhaa rahaa.

Olen itse testatusti korkeasti älykäs, korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen. Mutta vakituinen työ ja hyvät tulot eivät mahdollista edes asunnon ostoa pks:lta, koska ei ole vanhaa rahaa. Hyvätuloinen jää myös ilman tulonsiirtoja ja maksaa kaikista palveluista itse (päivähoito, lasten kulut, vuokra, jne). Yhden vanhemman taloudessa ei ole oikein muuta oikotietä kuin muuttaa pois pks:lta, jonka taas lasten toinen vanhempi estää.

Kyllähän sinun tulisi saada pankista lainaa, jos olet hyvätuloinen. Eivät ne vanhan rahan lapsetkaan ole asuntojaan isiltä ja äidiltä saaneet, koska vanhemmat ovat vielä elossa. Me esimerkiksi olemme talomme ostaneet ja maksaneet täysin omilla tienesteillämme, vaikka vanhaa rahaakin on suvussa. Yleensä ensin ostetaan pienempi asunto syrjemmältä, mistä vaihdetaan sitten parempaan. Ei kukaan osta ok-taloa Kuusisaaresta ensiasunnokseen. Ap

Nythän lapset voi asua vanhemman omistamassa sijoitusasunnossa opiskelemassa vuokralla, kun siihenkin saa nykyään asumistukea. Kyllä rikkaallekin tuet kelpaa silloin kun itse niistä pääsee hyötymään, vaikkei varsinaisesti olisi tarvinnutkaan.

Kadehdit siis ihmisiä, joiden asioista et mitään tiedä. Itse asiassa monien varakkaiden perheiden lapset joutuvat asumaan vuokralla, eivätkä he saa penniäkään vanhemmiltaan, vaikka omasta mielestäni tuossa ei mitään järkeä olekaan, jos sijoitusasuntoja on. Lapsille kuuluvat ihan samat tuet kuin muillekin, jos he kerran vuokralla asuvat. Ap  

Kyllä tunnen useita nuoria aikuisia, joille vanhemmat ovat vuokranneet asuntoa tai tarjoutuneet ostamaan oman ensiasunnon.

Ennen vanhemman omistamaan asuntoon ei saanut asumistukea tai se oli reilusti alennettu sen perusteella, että asunto on lähisukulaisen omistama. Laki on joitain vuosia sitten muuttunut. Tämä mahdollistaa sen, että vanhempi saa kerätä vuokratulot, jotka yhteiskunta on kustantanut omalle lapselle.

Ei muutenkaan ole niin, että lapsille kuuluu samat tuet kuin muillekin, jos vuokralla asuvat. Vanhempien tulot vaikuttavat tukiin 20 ikävuoteen asti riippumatta siitä, miten nuori asuu.

Et tiedä muiden ihmisten raha-asioista, joten olisi parempi olla puhumatta niistä, ihan itsesi takia. Ap

Oletko se psykoosiin sairastunut, joka oli mielestään ihan kunnossa lääkityksen jättämisestä huolimatta ja pystyy mielestään ihan hyvin olemaan hyväpalkkaisessa työssään, ja porukatkin tähän kannustaa?

No en ole. Olipa erikoinen kysymys, mutta tämä on jo toinen kerta, kun minua luullaan täällä omaksi sukulaiseksi/kaveriksi tms. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.

Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.

Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap

Jossain maassa oli kokeilu, että köyhälle vai oliko se kodittomalle annettiin tietty summa rahaa kerralla avuksi. Muistaakseni se oli jotain 1000-5000 välillä euroissa, ehkä. Yllättävän moni oli saanut elämänsä huomattavasti parempaan kuntoon tuon rahan avulla. Veikkaan, että tuo "starttiraha" auttoi niin paljon sen takia, että se oli sellainen once in a lifetime -tilaisuus, joka antoi myös mahdollisuuden näyttää pystyvänsä johonkin. Eli jos töitä ei saa ja rahaa tulee joka kuukausi vain sen verran, että oikein mitään ei saa säästöön ilman, että elämänlaatu kärsisi ja 3000 euron säästäminen kestäisi vaikka 5 vuoden ajan, niin silloin se raha ei mene hyödylliseen kohteeseen vaan valuu jonnekin, hetkelliseen mielihyvään. Jos saa kerralla sen verran paljon, että pystyy tekemään muutoksia elämän saamiseen paremmaksi, niin silloin se monesti tehdään. Joskus, ja ehkä useammin kuin rikkaat haluaisi myöntää, siis _on_ kyse rahasta, ei näköalattomuudesta, ei elämänhallinnan puuttumisesta.

Tuossa jo joku huomauttikin, että meillähän on jo sosiaaliturvajärjestelmä, mistä rahaa saa, ja huomattavasti enemmän kuin mainitsemasi summat. Meillä on myös ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin eletään pysyvästi sosiaaliturvan varassa, mikä ennestään heikentää kykyä ja halua ansaita oma elatuksensa tekemällä työtä. Se vaikuttaa myös itsekunnioitukseen. 

Kehitysmaissa rahaa ei saa ilmaiseksi, vaan hyväntekeväisyyttä saaneen on joka tapauksessa tehtävä töitä. Silloin he ehkä osaavat käyttää saamansa summan järkevämmin toisin kuin perustoimeentulonsa sossusta saava syrjäytynyt henkilö. Raha tulee ja köyhyys jatkuu, koska köyhyyden syyt ovat monimutkaisia, elämänhallintaan ja sairauksiin liittyviä. 

Köyhyyden ratkaiseminen kertakorvauksella eurolla kelpaisi varmasti mille tahansa hallitukselle Suomessa. Kauhistuttaa, jos sellainen tapahtuisi, mutta perustulo (jota vihreät ovat naiivisti erehtyneet kannattamaan) on yksi versio samasta. Perustulosta tulee hyvin pieni kaikkien kompromissien jälkeen ja se alentaa sosiaaliturvan menoja poistamalla byrokratiaa. Toivottavasti se johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen, mutta minun veikkaukseni mukaan seurauksena on syvempää köyhyyttä kuin tällä hetkellä. Erityisesti lapsille.

Hassua, että näin patamustana porvarina pitää alkaa puolustaa köyhiä vasemman laidan ajattelijoilta. Ap

Ongelma on tietenkin, että alemmalle älykkyysosamäärälle sopivat työt katoavat. Työpaikat, joissa 80-100 äo riittää ovat lähteneet ja lähtevät ensimmäisenä. Siis työt kuten tehdastyöntekijä, siivooja ja kaupan myyjä ovat jo nyt hyvin automatisoituja, joten ne ovat vähentyneet. Seuraavana ovat menneet ja menossa helpohkot toimistotyöt ja esimerkiksi kuljettajan hommat.

Silloin 80-luvulla kun töihin "vaan mentiin", niin se paikka johon lampsittiin kysymään oli usein nimenomaan tehdas, kivijalkakauppa tai vaikka pankki. Työttömyys ja loisiminen oli aika harvinaista silloin kun kaikille oli joku realistinen mahdollisuus. Keppiä antamalla ei päästä minnekään, kun ei ole mitään mihin mennä.

Ja nyt on jo menty siihen, että hanttihommiin kuten marjanpoimintaan palkataan ulkom. työvoimaa hämärillä ehdoilla ja laittomalla palkalla.

Jo poliisin ja ja opettajan työt vaativat mielellään ainakin 105-110 äo:n.

Kehityskulku on pelottavaa kaikin puolin. Perustulo näyttää monien mielestä ainoalta jonkinlaiselta ratkaisulta lähitulevaisuudessa, mutta ei se varmasti köyhyyttä poista.

En muuten ikipäivänä käyttäisi kenestäkään sanaa loinen tai puhuisi työttömyydestä ja syrjäytymisestä loisimisena.

Olen koko ajan puhunut siitä, että syrjäytymisen takana on monia tekijöitä, etenkin sairauksia, jotka saattavat olla diagnosoimatta. Päihteilläkin usein lääkitään masennusta, sitten ovat vielä erilaiset nepsy-ongelmat, ja monisukupolvisen köyhyyden taustalta löytyy usein vyyhti monenlaisia elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä.

Työttömäksi voi puolestaan jäädä rakenteellisista syistä, ja ikävä kyllä esimerkiksi ay-liike on luonut yhteiskunnan ja talouden asioista tietämättömille harhaanjohtavia ja agitoituja mielipiteitä, jotka ovat syrjäyttäneet nämä ihmiset ajoissa tapahtuneelta uudelleenorientoitumiselta ja houkuttaneet heidät turhiin lakkoiluihin ja nostattaneet katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan. Ei ihme, että ay-liikkeeseen ei enää haluta kuulua eikä siihen luoteta (ei todella ole aihetta!). Uhon nostattaminen rakennemuutoksen edessä on täysin vastuutonta ja haitaksi ihmisille, joiden etuja pitäisi ajaa. Ap

Aika ristiriitainen se asenteesi köyhiä kohtaan on kyllä vaikuttanut ollut koko keskustelun halki. En lähde poimimaan mitään todisteita tästä mutta se se vaikutelma on ollut. Järjellä ymmärrät, mitä osattomuus on mutta välillä purskahtelee aggressioita ja asenteellisuutta köyhempiä ja vähemmän älykkäitä kohtaan.

Minua ärsyttää se että köyhät pyritään näkemään hyväntahtoisina olentoina, joiden ongelmana on lähinnä rahan ja myötätunnon puute. Minusta se on alentavaa ja asenteellista heitä kohtaan. Ihminen tulotasosta ja koulutuksesta riippumatta on monimutkainen olento, jonka elämää ei noin vain muuteta. Jokainen voi miettiä omalta kohdaltaan miten helppoa itsensä muuttaminen olisi. 

Älykkyysosamäärästä keskustelu, vaikka se olisi vain tutkimustuloksen esillepano, provosoi heti esille omia alemmuudentuntoja suhteessa älykkyyteen niin kuin jo aiemmin kirjoitin. Suurin osa on keskivertoja älyltään eikä heidän pitäisi tuntea alemmuutta tässä asiassa. Se on joka tavalla turhaa ja ilmenee oman älykkyyden korostamisena, jolloin vaikutelma on vähän hassu. Vähän vappuhattua löysemmälle, tuo oli vain yksi kiinnostava tutkimustulos. Toistaiseksi eletään vielä hyvinvointivaltiossa maailman onnellisimmassa maassa.

238 ja 239 siis Ap:n viestejä.