Lue keskustelun säännöt.
Hyväosaisuus kasautuu pariutumisenkin kautta
29.04.2021 |
Tästä on ollut monta juttua nyt viime aikoina lehdessä. Olemme palaamassa sääty-yhteiskuntaan ja omien havaintojeni mukaan näin on ollut jo kauan. Korkeakoulutetut, hyvätuloiset ja varakkaat pariutuvat keskenään ja heidän lapsensa samoin.
Samanlainen kehitys koskee älykkyysosamäärää (länsimaissa ÄO on laskussa) eli koska pariutuminen tapahtuu suurin piirtein samanlaisen älyllisen tason sisällä, hyväosaisten lasten ÄO nousee ja huono-osaisten laskee pitkällä tähtäimellä.
Älykkyysosamäärähän liittyy korkeampiin tuloihin ja koulutukseen eli ylemmissä tulo- ja koulutusluokassa ÄO on keskimäärin korkeampi. (Kyse on siis korkeammasta koulutusasteesta ja tuloluokasta yhdessä, mistä muodostuu linkki ylempään keskiluokkaan ja yläluokkaan (=korkeat tulot eivät nosta yhteiskuntaluokkaa).
Kapitalismi mahdollistaa tämäntyyppisen evoluution entistä tehokkaammin, koska pariutumismarkkinat ovat globaalit. Ne ovat sitä sekä keskimääräisissä tuloluokissa että alimmissa, ja tämä on historian valossa harvinaista (yläluokkahan on aina pariutunut globaaleilla parisuhdemarkkinoilla).
Kommentit (266)
Lika barn leka bäst, niin se vaan menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on muutama linkki asiaan liittyen. Ap
Häpeällistä että Helsingin Sanomat ovat hairahtuneet julkaisemaan moista roskaa joka on sokeallekkin selvää persupopulismia, muunneltuatotuutta ja valehtelevaa pseudotiedettä. Suomessa yhteiskuntaluokat ja säädyt lakkautettiin lailla 1917 ja sen jälkeen niitä ei ollut olemassa vaan kaikki suomalaiset ovat tasa-arvoisia ja kaikilla on elämässään samat mahdollisuudet.
Heh. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
'En tavatessamme tiennyt enkä vieläkään tiedä puolisoni tuloja enkä omaisuutta tai velkoja.'
Mielestäni tämä on jossakin määrin vaarallinen lähtökohta suhteelle, sen verran luottamusta on oltava että nuo asiat on puolin ja toisin tiedossa, oli tulo- ja varallisuuseroja tai ei.
Mielenkiintoinen käyttö sanalle "luottamus".
Jos syö säännöllisesti paremmissa ravintoloissa, ei osta vaatteitaan halpaketjuista ja valitsee lomamatkalla mielummin 4 tähden hotellin kuin hostellin, niin kumppanin pitää voida luottaa siihen, että tulot riittävät tuollaiseen elintasoon ilman että erillistä selvitystä pitää antaa. Tuo on mitä "luottamus" minulle tässä asiassa merkitsee.
Tarkemmin asiaa voidaan tutkia sitten kun harkitaan yhteistä asuntoa, avioliittoa tai lapsia.
Aika moni rahoittaa pinnallista elämää kulutusluotoilla. Tuo on juuri se asia, mihin pitäisi puuttua suhteen alussa tai jopa ennen sitä. Halutaan antaa kuva, että ollaan varoissaan ja sitten pikavipeillä ostetaan laukkuja, merkkivaatetta ja matkoja...
Luottamus tosiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ottaa huomioon sellainenkin asia, että ihmiset pariutuvat tavallisimmin sellaisten ihmisten kanssa, joita he kohtaavat. Nuorena saattaa kohdata tulevan puolisonsa ihan vaan opiskelupaikalla, opiskelijabileissä jne. Tai kaveriporukan kautta. Tai jos tavataankin baarissa, niin on erilaisia baareja. Kaupungin suosituimmassa yökerhossa käynee erilaista porukkaa kuin lähiökuppilassa. Mun mielestä tässä ei ole mitään ihmeellistä. Jo omassa nuoruudessani 1970-luvulla aika harva lukiolainen seurusteli ammattikoulun valinneen kanssa ja kun meillä oli jotain kaveriporukan kotibileitä, niin käytännössä kaikki porukasta oli lukiossa. Sama opiskeluaikana. Myös työelämässä tutustuu työkavereihinsa ja joskus parisuhde saattaa löytyä työpaikalta. Eli kun liikutaan piireissä, joissa on suunnilleen saman koulutustason omaavia, on aika loogista, että pariudutaankin saman koulutustason omaavien kanssa.
Kyllä, mutta kaikki vaikuttaa samaan suuntaan eli ystäväpiiri muodostuu luultavasti samoin kuin pariutuminenkin, suurin piirtein samalla älyllisellä tasolla olevien kesken (sitä ei ole tutkittu). Näin ollen ympäristön rooli ei ole syy vaan seuraus. Ap
Kyllä mä näkisin ympäristön roolin aika merkittävänä. Kun aikoinaan lähdettiin keskikoulusta jatko-opintoihin, kaveriporukat muuttuivat. Ammattikoulun valinneet saivat uusia kavereita ja ystäviä sieltä, lukioon menneet taas uusia kavereita ja ystäviä lukiosta. Muistaakseni kukaan lukioaikaisista kavereistani ei mennyt lukion jälkeen ammatitkouluun vaan kaikki jatkoivat yliopistoihin ja korkeakouluihin. Ei näissä järjestetty mitään yhteisiä juhlia ammattikoulussa opiskelevien kanssa. Työpaikoilla on tekemisissä kollegojensa kanssa eikä toimistosiivoojan kanssa vaihdeta kuin muutama sana, jos sitäkään. Eli ei tutustuta edes eri koulutustason omaaviin.
Tietysti parinvalinnassa - jos siis on tarkoitus perustaa perhettä jne eikä vain tapailla hetken aikaa huvin vuoksi - yhteinen arvomaailma on erittäin tärkeä. Samoin toiveet, suunnitelmat ja tavoitteet. Jos toisen asenne on, ettei lapset tarvitse kuin ruokaa, vaatteet ja katon päälle ja toinen taas haluaa, että lapsella on hyviä harrastuksia, erilaisia mahdollisuuksia opiskella jne, voi olla hyvin vaikeaa tehdä molempia tyydyttävä kompromissi. Asuinpaikka, asumismuoto...kaikki isommat tulevaisuutta koskevat päätökset pitäisi olla yksimielisiä eikä niin, että toinen saa oman tahtonsa läpi ja toinen kirskuttaa hampaitaan.
Nykyään tavataan nettitreffeille ja toki siellä voi valkata omaa koulutustasoaan vastaavaksi kriteerit.
Tämä on hyvä suuntaus. Eugeniikkaa, mutta ilman pakotusta.
Vielä kun saataisiin köyhille idiooteille ajettua lisääntymiskielto niin tulevaisuus näyttäisi yhä paremmalta.
Mutta pariutumista on tapahtunut aina järjestelyjen ulkopuolella.