Anoppi tyrkyttää meille kaikkia vanhoja astioita, mies ei uskalla kieltäytyä
Olisin halunnut uusia meidän vanhan astiaston kokonaan. Olin jo etsinyt netistä kivan setin ja tilaamassa kunnes mies meni kertomaan tästä äidilleen. Anoppi sanoi, että ottakaa noi jumalattoman vanhat astiastot meiltä, ne jotka ovat olleet komerossa kohta 15 vuotta ja joilta mies lapsena söi aamupuuronsa. Eilen mies sitten mitään sanomatta oli käynyt vanhemmillaan ja kantoi kotiin jostain 70-luvulta peräisin olevat lautaset ja haarukat + lusikat. Veitset olivat jo sen verran ruosteessa, että anoppi oli heittänyt ne pois. Nyt meillä on sitten "upeita" 70-luvulta tuttuja kukkalautasia kaapit täynnä. Kestävät kuulemma "ikuisuuden vielä" eli mitään omaa ei voi hetkeen ostaa, koska anoppi pahottaisi muuten mielensä.
Seuraavaksi voisimme kuulemma ottaa miehen isovanhempien vanhan kahvisetin, sekin kun vaan seisoo anopin nurkissa turhaa.
Kommentit (1054)
Miksi pitää ostaa aina uutta, eikö teitä huolestuta maapallon tila. Miten voitte ummistaa kaikelta silmänne?
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä mies on? Tykkääkö hän ”uusista” lautasista.
Nää on yhteispäätöksiä, parisuhteessa (pitäis) tämmöiset päättää yhdessä. Vie aikaa minuutin.
Kyllä pitää päättää yhdessä. Tosi usein pariskunnan asunnoissa ei näy jälkeäkään toisen mausta tai tavaroista. Toinen on päättänyt kaiken. Jotenkin liian yleistä jaa tästä puhutaankin liian vähän. Jokainen tietää tämän esimerkin, joten ei siitä sen enempää.
Eniten se loukkaisi, jos huomaisi rakkaittensa seläntakana naureskelevan höperölle anopille tai äidille.
Reilumpaa on sanoa suoraan, ettei oteta vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä mies on? Tykkääkö hän ”uusista” lautasista.
Nää on yhteispäätöksiä, parisuhteessa (pitäis) tämmöiset päättää yhdessä. Vie aikaa minuutin.
Kyllä pitää päättää yhdessä. Tosi usein pariskunnan asunnoissa ei näy jälkeäkään toisen mausta tai tavaroista. Toinen on päättänyt kaiken. Jotenkin liian yleistä jaa tästä puhutaankin liian vähän. Jokainen tietää tämän esimerkin, joten ei siitä sen enempää.
Jotenkin surullisia nämä pariskunnat. Jos rakastat toista, niin ainakin minä haluaisin sen toisen perssoonan näkyvän myös kodissamme, eikä niin että kotimme on valjastettu näyttämään vain minulta tai vielä pahempaa, statuksen alttarilta.
Osta kaikin mokomin Ikeaa ja pakkaa vähin äänin lahjat jemmaan. Hävitä jos ei tule kyselyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkakaapa vähitellen tajuta, et tasa-arvo tarkoittaa sitä, et se mies saa päättää ihan yhtä vahvasti mitä astioita kotona on. Vaikka ne olis rumat. Ja anopilta.
Nimenomaan näin! Ärsyttää, miksi akkojen pitäs päättää astiat ja muut.
Mieluiten niin, että pariskunta yhdessä valitsee. Jos toinen ei halua niitä, joita anoppi ehkä ystävällisesti tarjoaa, silloin niitä ei oteta, vaan otetaan sellaiset jotka miellyttää molempien silmää ja toiveita. Miksi anoppi saisi olla se toinen päättävä osapuoli, kun on kyse miniän kodista?
Kerropa ihan rehellisesti, mitä mies on päättänyt teidän sisustuksessanne?
Se "yhdessä valitseminen" on paskapuhetta. -eri
Jaa mies muka piittaa pätkääkään siitä millaiset astiat kotona on??? Salli mun nauraa. 99% miehistä ei ole tippaakaan kiinnostunut astioista, kunhan jotain on josta saa syödä ja juoda. Huonekaluista miehetkin jo kiinnostuu, ainakin sellaisista joilla on suora vaikutus miehen omaan mukavuuteen, esimerkiksi sohva tai laiskanlinna tai työpöytä ja tuoli. Ja kyllä ne osaa avata suunsa ja sanoa millainen olisi mieleinen.
Jos miestä uudet astiat kiinnostaa, on hän varmasti jo maininnut asiasta itsekin ja sitten voi suunnitella yhdessä mitä hommataan. Eihän apn mieskään ollut kiinnostunut, muuta kuin sanoi että joo, kiitos mutsi, roudaan nää vanhat ryönät meille kun siippa mainitsi että haluaa jotkut uudet astiat, mitä väliä millaset. Koska mulle ihan sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on anoppi kaiken takana. No joo, mut itse olen ratkaissut asian että vien ne hissukseen kierrätykseen. Vanhemman ikäpolven on vaikea luopua.
Moni on tässäkin ketjussa maininnut äitinsä.
Se on miehen anoppi.
Ei uskalla, utta haluaa kieltäytyä.
Minä äiti ja anoppi, en anna jälkikasvulleni mitään muuta kuin rahaa ja joskus käydään yhdessä syömässä ja minä maksan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkakaapa vähitellen tajuta, et tasa-arvo tarkoittaa sitä, et se mies saa päättää ihan yhtä vahvasti mitä astioita kotona on. Vaikka ne olis rumat. Ja anopilta.
Nimenomaan näin! Ärsyttää, miksi akkojen pitäs päättää astiat ja muut.
Mieluiten niin, että pariskunta yhdessä valitsee. Jos toinen ei halua niitä, joita anoppi ehkä ystävällisesti tarjoaa, silloin niitä ei oteta, vaan otetaan sellaiset jotka miellyttää molempien silmää ja toiveita. Miksi anoppi saisi olla se toinen päättävä osapuoli, kun on kyse miniän kodista?
Kerropa ihan rehellisesti, mitä mies on päättänyt teidän sisustuksessanne?
Se "yhdessä valitseminen" on paskapuhetta. -eri
Jaa mies muka piittaa pätkääkään siitä millaiset astiat kotona on??? Salli mun nauraa. 99% miehistä ei ole tippaakaan kiinnostunut astioista, kunhan jotain on josta saa syödä ja juoda. Huonekaluista miehetkin jo kiinnostuu, ainakin sellaisista joilla on suora vaikutus miehen omaan mukavuuteen, esimerkiksi sohva tai laiskanlinna tai työpöytä ja tuoli. Ja kyllä ne osaa avata suunsa ja sanoa millainen olisi mieleinen.
Jos miestä uudet astiat kiinnostaa, on hän varmasti jo maininnut asiasta itsekin ja sitten voi suunnitella yhdessä mitä hommataan. Eihän apn mieskään ollut kiinnostunut, muuta kuin sanoi että joo, kiitos mutsi, roudaan nää vanhat ryönät meille kun siippa mainitsi että haluaa jotkut uudet astiat, mitä väliä millaset. Koska mulle ihan sama.
Mun mies katsoo mua hyvin hämmentynyt katse silmissään, jos kysyn häneltä olisiko tämä verho/lakana/astiasto kiva meille. Ei häntä kiinnosta, kunhan en olkkariin jotain sateenkaarilippua ripustaa ikkunaan. Hän sitten hankkii esim sen turhan ison telkkarin. Tämä sopii meille.
Minä myös pääasiassa päätän mitä meillä syödään. Toiveita otetaan vastaan, mutta hyvin nihkeästi tulee toiveita. On ihan tyytyväinen nykyisiin eväisiin.
Ei tehdä asioista liian vaikeita. Meillä toimii asiat näin. Mies tekee sit omia juttujaan yhteisen kodin pyörittämisessä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ostaa aina uutta, eikö teitä huolestuta maapallon tila. Miten voitte ummistaa kaikelta silmänne?
Minä ainakin ostan uutta ihan hyvillä mielin silloin kun tarvitsen maapallon tilaa sen kummemmin miettimättä.
Eihän se anopikaan ole säästänyt, koska onilmeisesti ostanut jo aikaa sitten uuden serviisin ja säilönyt ne kukkalautaset komeron perälle. Nytkö sitten anoppisi ja myös miehesi edellyttävät,että teidän on alettava käyttää niitä "perintöposliineja"? Toivottavasti niissä on kultareunus,kapeakin. Voit sanoa, että niitä ei saa pestä tiskarissa. Tai vie kierrätykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ostaa aina uutta, eikö teitä huolestuta maapallon tila. Miten voitte ummistaa kaikelta silmänne?
Minä ainakin ostan uutta ihan hyvillä mielin silloin kun tarvitsen maapallon tilaa sen kummemmin miettimättä.
Eihän elämästä tulisi mitään, jos koko ajan pitäisi olla huolestunut kaikesta, jopa maapallon tilasta. Siinähän on jo tekemistä ja huolehtimista, kun omaa elämäänsä pyörittää parhaansa mukaan. Joutilailla on aikaa miettiä ja huolestua milloin mistäkin, ja asioista joihin ei edes itse voi vaikuttaa. Voihan sitä olla ihan tietoinen maailman tilasta, mutta ei sen kannata antaa ohjata omaa jokapäiväistä elämää, eikä tunte huono omaatuntoa jos haluaa jonkin uuden kipon tai kupin ostaa huonoksi menneen tilalle.
Aloitukseen. Anoppi loukkaantuu, jos hänen lautasiaan ei käytetä teillä. Mitä väliä? Tuohan on kiristystä, joka taas on henkistä väkivaltaa.
Miehelle voisi pistää mietintämyssyyn: jos on asia, joka suututtaa joko anopin tai vaimon, niin kumman suututtaminen on pienempi paha? Jos vastaus on äiti, niin sitten jatkopohdinta, että onko napanuora poikki. Vai onko äiti dominoiva persoona, jota mies on joutunut varomaan koko elämänsä.
Tämä on tälläinen eri sukupolvien välinen juttu.
Kun olin nuori, niin oma äiti ja mummi antoivat aina, kun kävin kylässä niin jotain kippoja ja kuppeja mukaan. Ihan kypsänä kantelin niitä sitten kotiin kaapin perälle. No, nyt on tullut sitten itselle ikää ja oma tytär saa nyt kannella kippoja kotiinsa.
Näin se vaan menee😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ostaa aina uutta, eikö teitä huolestuta maapallon tila. Miten voitte ummistaa kaikelta silmänne?
Minä ainakin ostan uutta ihan hyvillä mielin silloin kun tarvitsen maapallon tilaa sen kummemmin miettimättä.
Eihän elämästä tulisi mitään, jos koko ajan pitäisi olla huolestunut kaikesta, jopa maapallon tilasta. Siinähän on jo tekemistä ja huolehtimista, kun omaa elämäänsä pyörittää parhaansa mukaan. Joutilailla on aikaa miettiä ja huolestua milloin mistäkin, ja asioista joihin ei edes itse voi vaikuttaa. Voihan sitä olla ihan tietoinen maailman tilasta, mutta ei sen kannata antaa ohjata omaa jokapäiväistä elämää, eikä tunte huono omaatuntoa jos haluaa jonkin uuden kipon tai kupin ostaa huonoksi menneen tilalle.
Tässä joku aika sitten oli kovat laskelmat siitä, kuinka kahvinjämien kaato viemäriin on vuositasolla globaalisti valtaisa ongelma. Pahoittelen, olen kävelevä ekokatastrofi, mutta ei mulla ole aikaa potea huonoa omaatuntoa ihan joka asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ostaa aina uutta, eikö teitä huolestuta maapallon tila. Miten voitte ummistaa kaikelta silmänne?
Minä ainakin ostan uutta ihan hyvillä mielin silloin kun tarvitsen maapallon tilaa sen kummemmin miettimättä.
Eihän elämästä tulisi mitään, jos koko ajan pitäisi olla huolestunut kaikesta, jopa maapallon tilasta. Siinähän on jo tekemistä ja huolehtimista, kun omaa elämäänsä pyörittää parhaansa mukaan. Joutilailla on aikaa miettiä ja huolestua milloin mistäkin, ja asioista joihin ei edes itse voi vaikuttaa. Voihan sitä olla ihan tietoinen maailman tilasta, mutta ei sen kannata antaa ohjata omaa jokapäiväistä elämää, eikä tunte huono omaatuntoa jos haluaa jonkin uuden kipon tai kupin ostaa huonoksi menneen tilalle.
Voihan ne kädet noinkin pestä, ja sysätä vastuun muiden harteille, vetoamalla omista päätöksistä johtuvaan kiireeseen. Ei mitään uutta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tälläinen eri sukupolvien välinen juttu.
Kun olin nuori, niin oma äiti ja mummi antoivat aina, kun kävin kylässä niin jotain kippoja ja kuppeja mukaan. Ihan kypsänä kantelin niitä sitten kotiin kaapin perälle. No, nyt on tullut sitten itselle ikää ja oma tytär saa nyt kannella kippoja kotiinsa.
Näin se vaan menee😂😂
Miksi ei voi opetella pois hölmöistä käytösmalleista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ostaa aina uutta, eikö teitä huolestuta maapallon tila. Miten voitte ummistaa kaikelta silmänne?
Minä ainakin ostan uutta ihan hyvillä mielin silloin kun tarvitsen maapallon tilaa sen kummemmin miettimättä.
Eihän elämästä tulisi mitään, jos koko ajan pitäisi olla huolestunut kaikesta, jopa maapallon tilasta. Siinähän on jo tekemistä ja huolehtimista, kun omaa elämäänsä pyörittää parhaansa mukaan. Joutilailla on aikaa miettiä ja huolestua milloin mistäkin, ja asioista joihin ei edes itse voi vaikuttaa. Voihan sitä olla ihan tietoinen maailman tilasta, mutta ei sen kannata antaa ohjata omaa jokapäiväistä elämää, eikä tunte huono omaatuntoa jos haluaa jonkin uuden kipon tai kupin ostaa huonoksi menneen tilalle.
Voihan ne kädet noinkin pestä, ja sysätä vastuun muiden harteille, vetoamalla omista päätöksistä johtuvaan kiireeseen. Ei mitään uutta.
Ootko oikeasti niin täydellinen, että olet oikeutettu syyllistämään muita?
Mitä mieltä mies on? Tykkääkö hän ”uusista” lautasista.
Nää on yhteispäätöksiä, parisuhteessa (pitäis) tämmöiset päättää yhdessä. Vie aikaa minuutin.