Aina kun olen suhteessa nostanut kissan pöydälle, siitä on seurannut ero

Vaikka miehelle olis vuosia viikottain sanonut jostain epäkohdasta, se kissan nosto pöydälle tulee aina puskista.

Vanha viidakon totuus

Miehet valehtelee aina alussa, että aikaa löytyy. Todellisuudessa niin ei käy.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se vaan kylmä tosiasia on, että sinussa on jokin piirre, johon lupaava alku tyssää, etkä ole pidemmän päälle enää tarpeeksi kiinnostava. Siksi kumppani pakenee ehkä tietoisesti, ehkä alitajuisesti muihin hommiin. Ihminen varmasti priorisoi ajankäytön niin, että se mikä on tärkeää ja tuottaa jollain tasolla mielihyvää, sille kyllä haluaa antaa aikaa.

Olen samoilla linjoilla. Ehkä mies yrittää alitajuisesti rentoutua, jos naisen käytös, tai läheisyys stressaa liikaa. Olen myös kohdannut suhteissa ihmisiä, joille läheisyyys ja halaaminen eivät ole tärkeitä ollenkaan. Se mitä olen lukenut ja oppinut, niin lapselle nämä opetetaan vauvasta alkaen ja tämä tulee vaikuttamaan siihen millaisia heistä tulee.

Mies pakenee työhön. Otappa siihen toinen sälli vierelle niin alkaa miestä kiinnostaa.

Älä ota toista, mutta rekisteröidy deitti-sovellukseen (Badoo, Tinder, tms) ja kerro miehelle kuinka sieltä on löytynyt monta ehdokasta, joilla on sinulle aikaa

Yhdessäkin suhteessa luulin, että meillä oli yhteinen kiinnostuksen kohde. Joko mies feikkasi kiinnostuksen alkuhuumassa tai kiinnostus asiaan hiipui ja alkoi muut itsekseen tehtävät asiat kiinnostaa enemmän. Seksikin supistui pitkästä kaavasta hyvin pikaiseen. Niin, on kai väärin edes kuvitella, että suhde pysyy sellaisena kuin se alussa on. Mutta kun se on sitä, mitä suhteelta toivon.

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Älä ota supersosiaalista ja menevää menestyjämiestä, vaikka sellaisen kanssa kuuluisaa kemiaa koetkin (kuten kaikki muutkin naiset, mutta ei mennä siihen nyt). Ota sellainen, joka luonnostaan tykkää olla hissukseen kotosalla.

Ota mielummin puistokemisti, jos haluat sitä kemiaa todella.

Olen kyllä kateellinen niille, jotka kertovat että oma mies on paras ystävä.

Kyse on paljon yhteisestä ajasta. Miten paljon itse haluat sitä ja miten paljon kumppani haluaa sitä? Oletteko samaa mieltä tästä asiasta?

Aika on ainoa asia, joka ei faktisesti vähene tai lisäänny. Sitä on aina se sama 24 tuntia vuorokaudessa. Mutta ajankäyttöä voi järjestää niin, että eri asioille löytyy yhteistä aikaa.

Tuttavani, jolla oli sama ongelma, ratkaisi asian niin, että alkoi itsekin harrastaa samaa kuin kumppaninsa. Nyt he tekevät yhdessä asioita eli rassaavat vanhoja autoja ja ajelevat niillä hatut päässä ja sifonkihuivit kaulassa. Tätä on rakkaus.

Ne on niitä järkimiehiä joille nainen vain tarpeentyydytystä varten. Sisällä päässä ei mitään empatiaa tai tunnetta. Luonnevikaisia tunnevammaisia. Näitä Suomessa joka 10.

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä kateellinen niille, jotka kertovat että oma mies on paras ystävä.

Itse myös hain viimeisessä suhteessa elämänkumppania (parisuhde & paras ystävä), mutta sain vain lapsille äidin. Paljon on yritetty ja silti Kaikkea ei vain saa

Vierailija kirjoitti:

Kyse on paljon yhteisestä ajasta. Miten paljon itse haluat sitä ja miten paljon kumppani haluaa sitä? Oletteko samaa mieltä tästä asiasta?

Aika on ainoa asia, joka ei faktisesti vähene tai lisäänny. Sitä on aina se sama 24 tuntia vuorokaudessa. Mutta ajankäyttöä voi järjestää niin, että eri asioille löytyy yhteistä aikaa.

Tuttavani, jolla oli sama ongelma, ratkaisi asian niin, että alkoi itsekin harrastaa samaa kuin kumppaninsa. Nyt he tekevät yhdessä asioita eli rassaavat vanhoja autoja ja ajelevat niillä hatut päässä ja sifonkihuivit kaulassa. Tätä on rakkaus.

Entä jos miehellä on jo joku 'autonrassausporukka', änkeä sinne nyt sifonkihuiveinesi..

Riiputko sinä itse liikaa toisessa? Onko sulla omaa elämää? Omia kavereita?

Puolison ei ole tarkoitus olla elämän ainoa ihmissuhde.

ihan selvästi sun exät oli narsisteja vaan.

Vierailija kirjoitti:

Ne on niitä järkimiehiä joille nainen vain tarpeentyydytystä varten. Sisällä päässä ei mitään empatiaa tai tunnetta. Luonnevikaisia tunnevammaisia. Näitä Suomessa joka 10.

Aika kova väite. On paljon naisia joille mies on poikakaveri, terapeutti, kodin orja ja aina syyllinen kaikkeen

Vierailija kirjoitti:

Kyse on paljon yhteisestä ajasta. Miten paljon itse haluat sitä ja miten paljon kumppani haluaa sitä? Oletteko samaa mieltä tästä asiasta?

Aika on ainoa asia, joka ei faktisesti vähene tai lisäänny. Sitä on aina se sama 24 tuntia vuorokaudessa. Mutta ajankäyttöä voi järjestää niin, että eri asioille löytyy yhteistä aikaa.

Tuttavani, jolla oli sama ongelma, ratkaisi asian niin, että alkoi itsekin harrastaa samaa kuin kumppaninsa. Nyt he tekevät yhdessä asioita eli rassaavat vanhoja autoja ja ajelevat niillä hatut päässä ja sifonkihuivit kaulassa. Tätä on rakkaus.

Toisen työpaikalle on vähän hankala tuppautua mukaan.

Miehelle riittää että kulissit ovat kunnossa. Oletus on että kun nainen on saatu, turhaan enää vaivautua häntä miellyttämään. Jps epäkohdista yrittää puhua, mies yrittää kaikin tavoin lakaista ongelmat maton alle. Koska sisimmässään hän tietää, että on ongelmia on, mutta manipuloimalla toista, hän toivoo saavansa huomion pois itsestään.

Koska naisia on deittimarkkinoilla miehiä vähemmän, naisella on varaa valita. 

Naiset, älkää menkö miehen asettamaan tunnekoukkuun!

Vierailija kirjoitti:

Yhdessäkin suhteessa luulin, että meillä oli yhteinen kiinnostuksen kohde. Joko mies feikkasi kiinnostuksen alkuhuumassa tai kiinnostus asiaan hiipui ja alkoi muut itsekseen tehtävät asiat kiinnostaa enemmän. Seksikin supistui pitkästä kaavasta hyvin pikaiseen. Niin, on kai väärin edes kuvitella, että suhde pysyy sellaisena kuin se alussa on. Mutta kun se on sitä, mitä suhteelta toivon.

Ap.

Et saa koskaan suhdetta, joka pysyy täysin muuttumattomana. Varsinkaan sellaisena kuin alussa.

Se on sula mahdottomuus.

Elämäntilanteet muuttuu ja ihmiset muuttuu. Sinä itsekin muutut.

Älä vaadi mahdottomia.

Me tehdään viikottain retkiä yhdessä ja meillä on yhteisiä harrastuksia. Mutta kerroin jo alussa, että etsin ensisijaisesti kaveria/kivaa ihmistä seuraksi taidenäyttelyihin, konsertteihin retkille ja vaelluksille. Tutustumaan maailmaan. Tiputin kelkasta kaikki deitit, jotka vaikutti siltä, ettei niillä oikeasti ole ideoita tai etteivät innostu mun ideoista mitä vois tehdä. Seksi tuli kuvioihin vasta kun huomattiin, että oli kivaa tehdä yhdessä tuota kaikkea. Miehen mielestä olen edelleen maailman kivoin ihminen ja mieheni mun mielestä. 20 vuotta seikkailtu yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessäkin suhteessa luulin, että meillä oli yhteinen kiinnostuksen kohde. Joko mies feikkasi kiinnostuksen alkuhuumassa tai kiinnostus asiaan hiipui ja alkoi muut itsekseen tehtävät asiat kiinnostaa enemmän. Seksikin supistui pitkästä kaavasta hyvin pikaiseen. Niin, on kai väärin edes kuvitella, että suhde pysyy sellaisena kuin se alussa on. Mutta kun se on sitä, mitä suhteelta toivon.

Ap.

Se on aika työlästä, se alkuhuuman säilyttäminen. Olemme ihmisinä aika tylsiä ja laiskoja kuitenkin, vauhtiveikotkin on aika ennakoitavia. Miksi haluat seurustella pidempään kuin sen puoli vuotta? Lopeta suhteet heti kun arki tulee ja vaihda uuteen huumaan. Jossain vaiheessa ehkä kyllästyt näihin uusien suhteiden rakentamiseen, niissähän on aika sama kaava.

Veikkaan, ettet ole tavannut sitä kenen kanssa haluat rypistyä.