Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinkahan pahalta ihmiset ovat ennen vanhaan haisseet? Esim. 1700- ja 1800-luvulla?
Haisuli
23.04.2021 |
Ja miten ihmiset ovat sen sietäneet? Luulisi hajujen olleen niin voimakkaita, ettei niihin niin vain totu?
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nää kuvitelmat, että oltaisiin joka päivä peseydytty. Ei peseydytty edes kesällä, vaikka järvi olisi ollut vieressä. Kerran viikossa käytiin saunassa. Uimista ei harrastettu ja lapset yritettiin pelotella pois veden ääreltä hukkumasta.
Jännä kun nuo 1800-luvun taidemaalarit ovat kuvanneet ihmisiä uimassa.
Esim. ruotsalainen Anders Zorn
"Anders Zorn bathing" -sanoilla löytyy maalauksia.
Yksi meikäläisten kuuluisimmista maalauksista esittää sitä kun Väinämöinen ahdistelee järvessä peseytyvää Ainoa.
Tirsk! Lukisit edes Kalevalan! Aino-neito hukuttautuu itse eikä peseydy.
Gallen-Kallelan maalauksessa kalaksi kuoltuaan muuttunut Aino ottaa vielä kerran ihmishahmon ja katoaa veteen paetessaan Väinämöisen edessä. Peseytymisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt on menty toiseen ääripäähän. Jos ei tee hikirääkkitreeniä tai raskasta fyysistä työtä, useimmat eivät tarvitsisi päivittäistä suihkua. Pikkupesut riittävät. Hikoilun määrä ja haju tietysti vaihtelevat yksilöittäin. On hullua että ihoa kuivatetaan pitkillä suihkuilla ja sitten sitä pitää rasvata synteettisillä voiteilla. Epäystävällistä ympäristölle ja ihon hyvinvoinnille.
Myös vaatteita pestään liian usein. Monesti tuuletus riittää.
Hyi he lvetti kun ihmiset ei käy pesulla!
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ongelma on liika peseminen.
Ihon ensisijaisena tehtävänä on suojata kehoa ulkoa tulevilta uhkatekijöiltä, joita ovat mm. haitallinen säteily, mikrobit ja kemikaalit. Iho toimii myös vesieristeenä, joka estää liiallisen nesteenmenetyksen sekä veden osmoottisen imeytymisen kehoon, kun olemme veden kanssa kosketuksissa. Talirauhasten erittämä tali voitelee ihon notkeaksi ja vettä hylkiväksi.[1]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iho
Ihosta kun pestään jatkuvasti luonnollinen happokelmu pois niin siihen voi alkaa kaikki sairaudet iskeä. On siinäkin yksilöllisiä eroja että jollain kestää pestä enemmän ja jollain ei, ja ikä vaikuttaa kun ikääntyessä alkaa ihon luontainen talin eritys voi alkaa loppumaan lähestulkoon kokonaan.
Hydrolipidikalvo eli happokelmu Ihon pintaa suojaa vedestä, rasvahapoista sekä lipideistä koostuva hydrolipidikalvo, eli tuttavallisemmin happokelmu. Sen Ph-arvo on noin 5, eli lievästi hapan, mikä auttaa suojaamaan ihoa bakteerien hyökkäyksiltä sekä esimerkiksi saippuan emäksiseltä vaikutukselta. Ohentunut tai jopa rikkoutunut hydrolipidikalvo on kuiva, hilseilevä. Vesi ei sitoudu ihoon vaan haihtuu puutteellisen hydrolipidikalvon läpi.
http://kaurapuurokiharat.blogspot.com/p/blog-page_24.html
Mitä enemmän iho on kuivunut niin sitä enemmän bakteerit alkavat siellä jylläämään ja siitä tulee se paha haju.
"Kehon tuoksu ei ole peräisin pelkästään kainaloista: hajuja tuottavia rauhasia on eri puolilla kehoa. Hiki itsessään ei haise, vaan hajusta vastaavat iholla elelevät bakteerit."
Hyi hel vetti kun ihmiset ei käy pesulla!
Haisus kasvaa eikä tuu näläkä.
- viisaus 1800-luvulta (isomummon sanonta. kuulemma)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikää naisia kuukautisten aikaan. Huh.
Taisi kuukautiset olla melko harvoi, kun lapsia tuli 1 per vuosi!
Paitsi nuoret, lesket ja lapsettomat naiset. Ei kaikki olleet suurperheen äitejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exä haisi 2010-luvullakin kun oli silsaa makkaroiden välissä. Jätin sen emakon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nää kuvitelmat, että oltaisiin joka päivä peseydytty. Ei peseydytty edes kesällä, vaikka järvi olisi ollut vieressä. Kerran viikossa käytiin saunassa. Uimista ei harrastettu ja lapset yritettiin pelotella pois veden ääreltä hukkumasta.
Jännä kun nuo 1800-luvun taidemaalarit ovat kuvanneet ihmisiä uimassa.
Esim. ruotsalainen Anders Zorn
"Anders Zorn bathing" -sanoilla löytyy maalauksia.
Yksi meikäläisten kuuluisimmista maalauksista esittää sitä kun Väinämöinen ahdistelee järvessä peseytyvää Ainoa.
Miltäs vuodelta? Onko ihan Väinämöisen aikalaiskuvaus? Vai joltain sellaiselta kun suomettuminen ja kylpylät olivat muotia?
Jos tarkoitat Aino-triptyykkiä, niin se on vuodelta 1889.
Aino ei ole pesulla triptyykissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyihminen pesee ihonsa pilalle. Googlatkaa 1800- luku miehet tai naiset, katsokaa valokuvia. Oli muuten komeita miehiä ja kauniita naisia.
Mitähän kuvia olet katsonut? Miehet ja naiset oli kolmekymppinä jo kuivettuneita, hampaiden puuttuminen veti posket lommolle, kova työ ja heikko ravinto vanhensi. Iho ahavoitui ulkotöissä.
Tarkoittaa varmasti 1800-luvun portrettivalokuvia, joka pääasiallisesti kuvaavat varakasta väestöä. Heidän ei tarvinnut miettiä ruoan riittävyyttä eikä elämän kovuutta.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1700- luvulla tietääkseni peseytymistä pidettiin epäterveellisenä ja epäsuotavana. Sen hajun voi kuvitella jos ajattelee että hikoiltiin töissä, hampaat olivat likaiset ja mahdollisesti karieksen syömät, hussissa käynnin jälkeen ei paljon pyyhitty... en kyllä usko että se ketään häiritsi, kun kaikki haisivat yhtä kauhealle niin se oli normaalia.
Pyyhkimiseen käytettiin puutikkua.
Ei paljon varsinkaan karvainen ahteri sillä puhdistunut.
Hyi helvetti.
Tikkuakin on voitu käyttää, mutta yleisempi oli sammal.
Sammal on ollut epäkäytännöllistä säilytellä.
Kuivuttuaan murenee.Pienemmissä tölleissä varsinkaan syrjäseuduilla ei ollut varsinaista huusia edes, vaan käytiin tunkion reunalla pyllistelemässä.
Kalle Päätalo kuvaa tuotannossaan osuvasti tätäkin elämän aluetta.
20- luvulla syntynyt tätini muisteli, ettei hänen lapsuudessaan syrjäisissä mökeissä mitään käymälöitä ollut.
Muistanpa minäkin lapsuudestani(1980-luku)yhden pienen mökin, jossa asui 3 vanhusta. Nurkan takana kävivät tarpeillaan, ei heillä huusia ollut.
Sekoitat sammalen jäkälään. Ja sammalta on entisaikoina ennen tehometsätaloutta ollut metsissä ihan eri tavalla. Ei tarvitse kuin mennä itärajan yli karjalaan toteamaan asia.
En tiennytkään, että pitää mennä rajan taakse nähdäkseen sammalta metsässä. Tänä talvenako ne ovat kadonneet Suomesta, kun syksyllä vielä oli runsain mitoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kuukautisten haju?
En ole ikinä havainnut itsessäni tai muissa naisissa mitään kuukautisten hajua.Aidosti hämmästynyt, että heti ensimmäisellä sivulla on mietitty, miten pahalle kuukautiset on silloin haisseet?
Itselle kun ei tulisi tuollainen edes mieleen, koska en ole tiennyt niiden haisevan erityisesti millekään (ainakaan haaroväliä kauemmas, ja kukaan tuskin toisten haaroja haistelee?).
Kyllä ne haisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nää kuvitelmat, että oltaisiin joka päivä peseydytty. Ei peseydytty edes kesällä, vaikka järvi olisi ollut vieressä. Kerran viikossa käytiin saunassa. Uimista ei harrastettu ja lapset yritettiin pelotella pois veden ääreltä hukkumasta.
Jännä kun nuo 1800-luvun taidemaalarit ovat kuvanneet ihmisiä uimassa.
Esim. ruotsalainen Anders Zorn
"Anders Zorn bathing" -sanoilla löytyy maalauksia.
Yksi meikäläisten kuuluisimmista maalauksista esittää sitä kun Väinämöinen ahdistelee järvessä peseytyvää Ainoa.
Tirsk! Lukisit edes Kalevalan! Aino-neito hukuttautuu itse eikä peseydy.
Gallen-Kallelan maalauksessa kalaksi kuoltuaan muuttunut Aino ottaa vielä kerran ihmishahmon ja katoaa veteen paetessaan Väinämöisen edessä. Peseytymisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Mutta siinä on kuvattu uivia neitoja vedessä. Jos sellaista ei ikinä tapahtunut, ei taiteilija olisi osannut kuvata sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kuukautisten haju?
En ole ikinä havainnut itsessäni tai muissa naisissa mitään kuukautisten hajua.Aidosti hämmästynyt, että heti ensimmäisellä sivulla on mietitty, miten pahalle kuukautiset on silloin haisseet?
Itselle kun ei tulisi tuollainen edes mieleen, koska en ole tiennyt niiden haisevan erityisesti millekään (ainakaan haaroväliä kauemmas, ja kukaan tuskin toisten haaroja haistelee?).
Joskus miettinyt järkyttävien vuotopäivien aikana, että miten naiset muinoin selvisivät kuukautisistaan. Kutoivat jotain villarättiä ja sammalta täytteeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nää kuvitelmat, että oltaisiin joka päivä peseydytty. Ei peseydytty edes kesällä, vaikka järvi olisi ollut vieressä. Kerran viikossa käytiin saunassa. Uimista ei harrastettu ja lapset yritettiin pelotella pois veden ääreltä hukkumasta.
Kansikuva vuodelta 1886. Poikia uimassa Porvoossa.
https://www.visitporvoo.fi/library/files/571dd9e1ed6b9713e4000e1c/a_ede…
Albert Edelfelt: Porvoon joessa uivia poikia
Jos joku ei uskalla klikata linkkiä ja haluaa googlettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka olisi käynyt uimassa ns. pesulla niin samat vaatteet päälle laitettiin. Pyykki päivä oli harvoin ja vaatteita ei kovin montaa kertaa ollut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nää kuvitelmat, että oltaisiin joka päivä peseydytty. Ei peseydytty edes kesällä, vaikka järvi olisi ollut vieressä. Kerran viikossa käytiin saunassa. Uimista ei harrastettu ja lapset yritettiin pelotella pois veden ääreltä hukkumasta.
Jännä kun nuo 1800-luvun taidemaalarit ovat kuvanneet ihmisiä uimassa.
Esim. ruotsalainen Anders Zorn
"Anders Zorn bathing" -sanoilla löytyy maalauksia.
Yksi meikäläisten kuuluisimmista maalauksista esittää sitä kun Väinämöinen ahdistelee järvessä peseytyvää Ainoa.
Tirsk! Lukisit edes Kalevalan! Aino-neito hukuttautuu itse eikä peseydy.
Gallen-Kallelan maalauksessa kalaksi kuoltuaan muuttunut Aino ottaa vielä kerran ihmishahmon ja katoaa veteen paetessaan Väinämöisen edessä. Peseytymisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Saivartelua . Väinämöinen näki Ainon kun tämä oli järvessä pesulla. Kun Aino oli luvattu papparaiselle vaimoksi hän halusi hukuttautua, jostain syystä alasti. Mutta Aino kuitenkin peseytyi.
No kokeilkaa. Olkaa peseytymättä 6 päivään ja hierokaa sitten käsiänne alapäässä ja persvaossa. Sitten nuuhkikaa ja kiihottukaa.
Suosittelen kyllä vakavasti Päätalon Iijokisarjan muutamaa ensimmäistä kirjaa niille, joilla on kovin ruusuinen kuva entisajan maalaiselämästä.
Huonemiehen pojasta alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1700- luvulla tietääkseni peseytymistä pidettiin epäterveellisenä ja epäsuotavana. Sen hajun voi kuvitella jos ajattelee että hikoiltiin töissä, hampaat olivat likaiset ja mahdollisesti karieksen syömät, hussissa käynnin jälkeen ei paljon pyyhitty... en kyllä usko että se ketään häiritsi, kun kaikki haisivat yhtä kauhealle niin se oli normaalia.
Pyyhkimiseen käytettiin puutikkua.
Ei paljon varsinkaan karvainen ahteri sillä puhdistunut.
Hyi helvetti.
Tikkuakin on voitu käyttää, mutta yleisempi oli sammal.
Sammal on ollut epäkäytännöllistä säilytellä.
Kuivuttuaan murenee.Pienemmissä tölleissä varsinkaan syrjäseuduilla ei ollut varsinaista huusia edes, vaan käytiin tunkion reunalla pyllistelemässä.
Kalle Päätalo kuvaa tuotannossaan osuvasti tätäkin elämän aluetta.
20- luvulla syntynyt tätini muisteli, ettei hänen lapsuudessaan syrjäisissä mökeissä mitään käymälöitä ollut.
Muistanpa minäkin lapsuudestani(1980-luku)yhden pienen mökin, jossa asui 3 vanhusta. Nurkan takana kävivät tarpeillaan, ei heillä huusia ollut.
Sekoitat sammalen jäkälään. Ja sammalta on entisaikoina ennen tehometsätaloutta ollut metsissä ihan eri tavalla. Ei tarvitse kuin mennä itärajan yli karjalaan toteamaan asia.
En tiennytkään, että pitää mennä rajan taakse nähdäkseen sammalta metsässä. Tänä talvenako ne ovat kadonneet Suomesta, kun syksyllä vielä oli runsain mitoin?
Et selvästikään tiedä mistä on kyse kun puhutaan talousmetsän ja luonnonmetsän eroista.
Poijaat veteli kullejaan rantapuskissa kun eukot pesi vittujaan.
Alue: Aihe vapaa
Olivat ne silti geeneiltään parempia, elinolot vaan eivät sallineet elää kauemmin. Ihmissuku luontojaan menee sukupolvi toisensa perään huonogeenisemmäksi