Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinkahan pahalta ihmiset ovat ennen vanhaan haisseet? Esim. 1700- ja 1800-luvulla?
Haisuli
23.04.2021 |
Ja miten ihmiset ovat sen sietäneet? Luulisi hajujen olleen niin voimakkaita, ettei niihin niin vain totu?
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
1700- luvulla tietääkseni peseytymistä pidettiin epäterveellisenä ja epäsuotavana. Sen hajun voi kuvitella jos ajattelee että hikoiltiin töissä, hampaat olivat likaiset ja mahdollisesti karieksen syömät, hussissa käynnin jälkeen ei paljon pyyhitty... en kyllä usko että se ketään häiritsi, kun kaikki haisivat yhtä kauhealle niin se oli normaalia.
Miksi 1700 luvulla oltiin euroopassa näin pihalla? Kyllä muualla päin maailmaa ihmiset peseytyivät kun haistoivat itsestään paskan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nää kuvitelmat, että oltaisiin joka päivä peseydytty. Ei peseydytty edes kesällä, vaikka järvi olisi ollut vieressä. Kerran viikossa käytiin saunassa. Uimista ei harrastettu ja lapset yritettiin pelotella pois veden ääreltä hukkumasta.
Jännä kun nuo 1800-luvun taidemaalarit ovat kuvanneet ihmisiä uimassa.
Esim. ruotsalainen Anders Zorn
"Anders Zorn bathing" -sanoilla löytyy maalauksia.
Yksi meikäläisten kuuluisimmista maalauksista esittää sitä kun Väinämöinen ahdistelee järvessä peseytyvää Ainoa.
Tirsk! Lukisit edes Kalevalan! Aino-neito hukuttautuu itse eikä peseydy.
Gallen-Kallelan maalauksessa kalaksi kuoltuaan muuttunut Aino ottaa vielä kerran ihmishahmon ja katoaa veteen paetessaan Väinämöisen edessä. Peseytymisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Mutta siinä on kuvattu uivia neitoja vedessä. Jos sellaista ei ikinä tapahtunut, ei taiteilija olisi osannut kuvata sellaista.
Ne neidot ovat jotain aallottaria tms.
Eikös Kantelettaressa mainita meren kylpijät?
Väli-Amerikassa intiaanit peseytyivät joka päivä, mikä kummastutti eurooppalaisia öytöretkeilijöitä.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nää kuvitelmat, että oltaisiin joka päivä peseydytty. Ei peseydytty edes kesällä, vaikka järvi olisi ollut vieressä. Kerran viikossa käytiin saunassa. Uimista ei harrastettu ja lapset yritettiin pelotella pois veden ääreltä hukkumasta.
Jännä kun nuo 1800-luvun taidemaalarit ovat kuvanneet ihmisiä uimassa.
Esim. ruotsalainen Anders Zorn
"Anders Zorn bathing" -sanoilla löytyy maalauksia.
Yksi meikäläisten kuuluisimmista maalauksista esittää sitä kun Väinämöinen ahdistelee järvessä peseytyvää Ainoa.
Tirsk! Lukisit edes Kalevalan! Aino-neito hukuttautuu itse eikä peseydy.
Gallen-Kallelan maalauksessa kalaksi kuoltuaan muuttunut Aino ottaa vielä kerran ihmishahmon ja katoaa veteen paetessaan Väinämöisen edessä. Peseytymisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Mutta siinä on kuvattu uivia neitoja vedessä. Jos sellaista ei ikinä tapahtunut, ei taiteilija olisi osannut kuvata sellaista.
Ne neidot ovat jotain aallottaria tms.
Aallottaria tai Wellamon tyttäriä ei ole oikeasti olemassa. Voidakseen kuvata sellaisia, taidemaalarin on täytynyt joskus nähtä tai käyttää malleina vedessä pulikoivia naisia. Jokin "esikuva" tuolle teoksen visiolle on täytynyt olla. Gallen-Kallelan luetaan realistien joukkoon. Hänen alkutuotantonsa ihmisvartaloiden kuvaus on realistista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1700- luvulla tietääkseni peseytymistä pidettiin epäterveellisenä ja epäsuotavana. Sen hajun voi kuvitella jos ajattelee että hikoiltiin töissä, hampaat olivat likaiset ja mahdollisesti karieksen syömät, hussissa käynnin jälkeen ei paljon pyyhitty... en kyllä usko että se ketään häiritsi, kun kaikki haisivat yhtä kauhealle niin se oli normaalia.
Pyyhkimiseen käytettiin puutikkua.
Ei paljon varsinkaan karvainen ahteri sillä puhdistunut.
Hyi helvetti.
Tikkuakin on voitu käyttää, mutta yleisempi oli sammal.
Sammal on ollut epäkäytännöllistä säilytellä.
Kuivuttuaan murenee.Pienemmissä tölleissä varsinkaan syrjäseuduilla ei ollut varsinaista huusia edes, vaan käytiin tunkion reunalla pyllistelemässä.
Kalle Päätalo kuvaa tuotannossaan osuvasti tätäkin elämän aluetta.
20- luvulla syntynyt tätini muisteli, ettei hänen lapsuudessaan syrjäisissä mökeissä mitään käymälöitä ollut.
Muistanpa minäkin lapsuudestani(1980-luku)yhden pienen mökin, jossa asui 3 vanhusta. Nurkan takana kävivät tarpeillaan, ei heillä huusia ollut.
Sekoitat sammalen jäkälään. Ja sammalta on entisaikoina ennen tehometsätaloutta ollut metsissä ihan eri tavalla. Ei tarvitse kuin mennä itärajan yli karjalaan toteamaan asia.
En tiennytkään, että pitää mennä rajan taakse nähdäkseen sammalta metsässä. Tänä talvenako ne ovat kadonneet Suomesta, kun syksyllä vielä oli runsain mitoin?
Et selvästikään tiedä mistä on kyse kun puhutaan talousmetsän ja luonnonmetsän eroista.
Sammalen peittämiä ovat Suomessa niin talous- kuin luonnonmetsät.
Ainskin täällä Pohjois-Pohjanmaalla.
En toki sammalta ja jäkälää sotke, kuten epäilit.
Minä luulen, että sinä sotket sammalen ja naavan.
Naava on harvinaistunut kyllä.
Isoisä kertoi, että aikoinaan yli 100 v sitten maaseudulla heinänteko ja elonkorjuun aikaan sauna lämpeni joka ilta. Naiset kantoivat pyykki- ja pesuvedet lähteistä. Oli puhdasta, raikasta ja kylmää vettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haisus kasvaa eikä tuu näläkä.
- viisaus 1800-luvulta (isomummon sanonta. kuulemma)
Soon taloon kunnia, notta väki haisoo!
Yksi brittinainen eli kokeilun vuoksi jonkin aikaa 1500-luvun tyyliin, johon siis ei kuulunut kylpeminen kuin tosi harvoin, mutta iho harjattiin karkealla liinalla joka päivä (koska kuolleen ihosolukon uskottiin olevan terveydelle haitallista) ja vedellä pestiin m.m. kainalot, kasvot ja taipeet. Kuulemma yllättävän vähän haisi miltään tuolla systeemillä, aluksi luultavasti tosin enemmän jos kroppa on tottunut nykypäivän antiperspirantteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nää kuvitelmat, että oltaisiin joka päivä peseydytty. Ei peseydytty edes kesällä, vaikka järvi olisi ollut vieressä. Kerran viikossa käytiin saunassa. Uimista ei harrastettu ja lapset yritettiin pelotella pois veden ääreltä hukkumasta.
Jännä kun nuo 1800-luvun taidemaalarit ovat kuvanneet ihmisiä uimassa.
Esim. ruotsalainen Anders Zorn
"Anders Zorn bathing" -sanoilla löytyy maalauksia.
Yksi meikäläisten kuuluisimmista maalauksista esittää sitä kun Väinämöinen ahdistelee järvessä peseytyvää Ainoa.
Tirsk! Lukisit edes Kalevalan! Aino-neito hukuttautuu itse eikä peseydy.
Gallen-Kallelan maalauksessa kalaksi kuoltuaan muuttunut Aino ottaa vielä kerran ihmishahmon ja katoaa veteen paetessaan Väinämöisen edessä. Peseytymisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Mutta siinä on kuvattu uivia neitoja vedessä. Jos sellaista ei ikinä tapahtunut, ei taiteilija olisi osannut kuvata sellaista.
Ne neidot ovat jotain aallottaria tms.
Aallottaria tai Wellamon tyttäriä ei ole oikeasti olemassa. Voidakseen kuvata sellaisia, taidemaalarin on täytynyt joskus nähtä tai käyttää malleina vedessä pulikoivia naisia. Jokin "esikuva" tuolle teoksen visiolle on täytynyt olla. Gallen-Kallelan luetaan realistien joukkoon. Hänen alkutuotantonsa ihmisvartaloiden kuvaus on realistista.
Aino-triptyykin mallit on tiedossa. Naispuolinen malli joutui jopa väijymään pusikossa Ainoa vaanivana Väinämöisenäkin esiintyen.
Varmaan se rusinareiänhaistelijamies haluaisi aikamatkustaa tuohon aikaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1700- luvulla tietääkseni peseytymistä pidettiin epäterveellisenä ja epäsuotavana. Sen hajun voi kuvitella jos ajattelee että hikoiltiin töissä, hampaat olivat likaiset ja mahdollisesti karieksen syömät, hussissa käynnin jälkeen ei paljon pyyhitty... en kyllä usko että se ketään häiritsi, kun kaikki haisivat yhtä kauhealle niin se oli normaalia.
Miksi 1700 luvulla oltiin euroopassa näin pihalla? Kyllä muualla päin maailmaa ihmiset peseytyivät kun haistoivat itsestään paskan.
Kyllä Euroopassakin on kylvetty. Siitä on kuvauksia taiteessa pitkin vuosisatoja
Esim.
Wolfgang Heimbach: People Bathing, 1640
Jacques-Louis David: Marat’n kuolema, 1793.
Kotimaastakin löytyy
Berndt Lindholm: Rantamaisema, kylpeviä lapsia, 1872
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kuukautisten haju?
En ole ikinä havainnut itsessäni tai muissa naisissa mitään kuukautisten hajua.Aidosti hämmästynyt, että heti ensimmäisellä sivulla on mietitty, miten pahalle kuukautiset on silloin haisseet?
Itselle kun ei tulisi tuollainen edes mieleen, koska en ole tiennyt niiden haisevan erityisesti millekään (ainakaan haaroväliä kauemmas, ja kukaan tuskin toisten haaroja haistelee?).
Kylläpä haisevat ja olen haistanut työkaverin menkat, jos käyttää pelkkiä siteitä ja on runsas vuoto. Tietysti hajua ei tule, jos peseytyy joka siteen vaihdon yhteydessä, tai käyttää vaikka kosteuspyyhkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi brittinainen eli kokeilun vuoksi jonkin aikaa 1500-luvun tyyliin, johon siis ei kuulunut kylpeminen kuin tosi harvoin, mutta iho harjattiin karkealla liinalla joka päivä (koska kuolleen ihosolukon uskottiin olevan terveydelle haitallista) ja vedellä pestiin m.m. kainalot, kasvot ja taipeet. Kuulemma yllättävän vähän haisi miltään tuolla systeemillä, aluksi luultavasti tosin enemmän jos kroppa on tottunut nykypäivän antiperspirantteihin.
Niin ja piti lisäämäni, että ainakin Iso-Britanniassa - missä pellavaa oli paljon käytössä - parempi väki vaihtoi ihoa vasten olevat pellavavaatteet joka päivä, joskus useamman kerran päivässä. Pellavahan on hyvin imukykyistä, joten hiki ei tarttunut niin paljon arvokkaisiin silkkeihin ja sametteihin.
Alemmatkin yhteiskuntaluokat vaihtoivat pellavavaatekertoja niin usein kuin pystyivät, riippuen siitä paljonko heillä oli varaa ostaa vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Isoisä kertoi, että aikoinaan yli 100 v sitten maaseudulla heinänteko ja elonkorjuun aikaan sauna lämpeni joka ilta. Naiset kantoivat pyykki- ja pesuvedet lähteistä. Oli puhdasta, raikasta ja kylmää vettä.
Riippui resursseista.
Jos kailki olivat päivän pellolla ja illalla vielä lypsyt, ei siinä paljon jaksanu saunoja lämmitellä.
Elonkorjuu ja varsinkin puinti oli hikistä ja pölyistä, viljan pöly on erityisen viheliäistä iholla.
Silloin varmasti pyrittiin parhaan mukaan päivän päätteeksi peseytymään.
En muista esim. että meillä olisi heinäntekoaikaan saunaa joka päivä lämmitetty. Toki muisti voi pettää, olinhan 10v, kun saatiin moderni talo suihkuineen, sitä ennen olimme pelkän saunan ja karjakeittiön muuripadan varassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1700- luvulla tietääkseni peseytymistä pidettiin epäterveellisenä ja epäsuotavana. Sen hajun voi kuvitella jos ajattelee että hikoiltiin töissä, hampaat olivat likaiset ja mahdollisesti karieksen syömät, hussissa käynnin jälkeen ei paljon pyyhitty... en kyllä usko että se ketään häiritsi, kun kaikki haisivat yhtä kauhealle niin se oli normaalia.
Miksi 1700 luvulla oltiin euroopassa näin pihalla? Kyllä muualla päin maailmaa ihmiset peseytyivät kun haistoivat itsestään paskan.
Euroopassa uskottiin vedessä kylpemisen olevan terveydelle vaarallista. Muistaakseni uskomus meni jotenkin niin, että kylpiessä ihmisen ihohuokoset avautuvat ja taudit pääsevät sisälle (bakteereista tuolloin ei kuitenkaan ymmärretty vielä mitään). Tämä uskomus tuli yleiseksi vasta uudella ajalla, joten itse asiassa keskiajan ihmiset olivat keskimäärin puhtaampia kuin ihmiset 1400-1800 luvulla.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1700- luvulla tietääkseni peseytymistä pidettiin epäterveellisenä ja epäsuotavana. Sen hajun voi kuvitella jos ajattelee että hikoiltiin töissä, hampaat olivat likaiset ja mahdollisesti karieksen syömät, hussissa käynnin jälkeen ei paljon pyyhitty... en kyllä usko että se ketään häiritsi, kun kaikki haisivat yhtä kauhealle niin se oli normaalia.
Pyyhkimiseen käytettiin puutikkua.
Ei paljon varsinkaan karvainen ahteri sillä puhdistunut.
Hyi helvetti.
Tikkuakin on voitu käyttää, mutta yleisempi oli sammal.
Sammal on ollut epäkäytännöllistä säilytellä.
Kuivuttuaan murenee.Pienemmissä tölleissä varsinkaan syrjäseuduilla ei ollut varsinaista huusia edes, vaan käytiin tunkion reunalla pyllistelemässä.
Kalle Päätalo kuvaa tuotannossaan osuvasti tätäkin elämän aluetta.
20- luvulla syntynyt tätini muisteli, ettei hänen lapsuudessaan syrjäisissä mökeissä mitään käymälöitä ollut.
Muistanpa minäkin lapsuudestani(1980-luku)yhden pienen mökin, jossa asui 3 vanhusta. Nurkan takana kävivät tarpeillaan, ei heillä huusia ollut.
Sekoitat sammalen jäkälään. Ja sammalta on entisaikoina ennen tehometsätaloutta ollut metsissä ihan eri tavalla. Ei tarvitse kuin mennä itärajan yli karjalaan toteamaan asia.
En tiennytkään, että pitää mennä rajan taakse nähdäkseen sammalta metsässä. Tänä talvenako ne ovat kadonneet Suomesta, kun syksyllä vielä oli runsain mitoin?
Et selvästikään tiedä mistä on kyse kun puhutaan talousmetsän ja luonnonmetsän eroista.
Sammalen peittämiä ovat Suomessa niin talous- kuin luonnonmetsät.
Ainskin täällä Pohjois-Pohjanmaalla.En toki sammalta ja jäkälää sotke, kuten epäilit.
Minä luulen, että sinä sotket sammalen ja naavan.
Naava on harvinaistunut kyllä.
Kunttakerros yleensäkin on suomalaisissa talousmetsissä paljon ohuempi kuin rajan takaisissa vanhoissa metsissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1700- luvulla tietääkseni peseytymistä pidettiin epäterveellisenä ja epäsuotavana. Sen hajun voi kuvitella jos ajattelee että hikoiltiin töissä, hampaat olivat likaiset ja mahdollisesti karieksen syömät, hussissa käynnin jälkeen ei paljon pyyhitty... en kyllä usko että se ketään häiritsi, kun kaikki haisivat yhtä kauhealle niin se oli normaalia.
Miksi 1700 luvulla oltiin euroopassa näin pihalla? Kyllä muualla päin maailmaa ihmiset peseytyivät kun haistoivat itsestään paskan.
Kylpylät lopetettiin, koska niihin pesiytyi kaikenlaisia sivubisneksen tekijöitä kuten seksin myyjiä.
Alettiin uskoa antiikin opin mukaan, että vesi menee ihon läpi ja sekoittaa kehon perusnesteet.
(Klassisen ajan Kreikka oli yhtä lailla sotkujen pesä. )
Tavallinen kansa toki ui ja kastui sateessa. Porvarit pesivät joka päivä kehon näkyvät osat.
Tosin 1600-luvulla Suomessa pestiin lapsia niin paljon, että ulkomaalaiset ihmettelivät.
Seuraavalla vuosisadalla kiitettiin, miten täkäläiset talonpojat ovat hyvin siistejä pelkästään Ruotsalaisiin verrattuna. Pellollekin mentiin puhtaat, kauniit vaatteet päällä (tapa jatkui niin kauan kuin viljaa korjattiin käsin, 1930-luvulle asti, sadonkorjuun alku oli juhla).
Kesällä sauna saatettiin lämmittää monta kertaa viikossa, etenkin heinäaikaan, varmasti myös lihasten rentoutumisen vuoksi.
Tässäpä faktaa. Peseytyminen oli epämuodikasta 1500-luvulta alkaen seuraavat 300 vuotta. https://historianet.fi/yhteiskunta/arkielama/eurooppalaiset-elivat-lias…
Alue: Aihe vapaa
Tokihan oli kulttuurieroja.
Etelästä levisivät uudet tavat.
Olen kuullut jonkun 1800- luvulla kirjoitetun "uimamiehen laulun", joku pastori yritti saada nuoria innostumaan urheilusta.
Pohjoisen saarnamiehet olisivat moista pitäneet synnillisenä lihallisuutena vielä 1930- luvulla ja myöhemminkin.