Kuinkahan pahalta ihmiset ovat ennen vanhaan haisseet? Esim. 1700- ja 1800-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen kuukautisten haju?

En ole ikinä havainnut itsessäni tai muissa naisissa mitään kuukautisten hajua.

Aidosti hämmästynyt, että heti ensimmäisellä sivulla on mietitty, miten pahalle kuukautiset on silloin haisseet?

Itselle kun ei tulisi tuollainen edes mieleen, koska en ole tiennyt niiden haisevan erityisesti millekään (ainakaan haaroväliä kauemmas, ja kukaan tuskin toisten haaroja haistelee?).

Joskus miettinyt järkyttävien vuotopäivien aikana, että miten naiset muinoin selvisivät kuukautisistaan. Kutoivat jotain villarättiä ja sammalta täytteeksi?

Voisiko olla että kun ravintoa oli niukemmassa eikä nykyajan herkkuja ym niin kuukautisetkin olivat niukempia, ei tullut runsasta vuotoa et sillä lailla helpompia? Ei tarvitse haukkua jos ajatukseni on ihan puuta heinää.

Jos oikein vähäistä ja köyhää ravinto oli, ei kuukautisia tullut ollenkaan. Näinhän käy myös anoreksian yhteydessä.

Ei kaikki haisseet. Haisemista ei pidetty pahana, mutta oikeasti on paljon käsitystä, että esimerkiksi 1600-luvun Ranskan hovissa kaikki haisi hirveälle ja vaatteet oli jäykkänä liasta. Oli ja ei. Haisemista ei pidetty syynä eristää ketään, mutta joukossa oli hyvin puhtaitakin ihmisiä. Itse Aurinkokuningas kävi joka päivä kylvyssä ja puki puhtaat alusvaatteet. Toisaalta yhtä hänen rakastajattaristaan pidettiin hyvin likaisena naisena. Hajusteilla sitten peitettiin kaikkea löyhkää. 

Rikkaammat ihmiset kai jo 1800-luvulla pääosin peseytyivät säännöllisesti ja hiuksiin käytettiin ruusuvettä jne. Esimerkiksi keisarinna Sissi, joka oli ylpeä pitkistä hiuksistaa pesi ne 2-3 päivän välein ja makasi tunteja lattialla, kun polviin asti ulottovia hiuksia kuivattiin ja kammattiin. Päivittäin kävi istumassa hajustetussa kylvyssä. Mutta tosiaan puhtaus ei ollut nykypäivän kaltainen normi ja valtaosa ihmisistä teki raskasta ja likaista työtä, eikä ollut kylpymahdollisuutta päivittäin, aikaa, tarvetta ja vaatteitakin oli vähän. Samoin laadukkaat prostituoidut olivat hyvin puhtaita jatkuvine kylpyineen ja puhtaine vaatteineen. Sitä pidettiin laadukkaan tytön merkkinä, että haisee hyvälle ja on puhdas. 

Eihän entisaikojen naisilla ollut jatkuvasti kuukautisia. Nehän oli raskaana tai imetti jatkuvasti. Jos nyt oli sen verran kiloja edes, että kuukautiset tuli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa nää kuvitelmat, että oltaisiin joka päivä peseydytty. Ei peseydytty edes kesällä, vaikka järvi olisi ollut vieressä. Kerran viikossa käytiin saunassa. Uimista ei harrastettu ja lapset yritettiin pelotella pois veden ääreltä hukkumasta.

 

Jännä kun nuo 1800-luvun taidemaalarit ovat kuvanneet ihmisiä uimassa.

Esim. ruotsalainen Anders Zorn

"Anders Zorn bathing" -sanoilla löytyy  maalauksia.

 

Yksi meikäläisten kuuluisimmista maalauksista esittää sitä kun Väinämöinen ahdistelee järvessä peseytyvää Ainoa.

lue kalevalasi uudestaan Aino PAKENI Väinämöistä järveen ja hukuttautui, ei ollut pesulla

Metoossa on haluttiin tämäkin vääntää oudoksi. Aino hukuttautui, koska ei halunnut vanhan Väinämöisen vaimoksi. Väinämöinen oli mahtimies, mutta liian vanha Ainon makuun. Veljensähän sen sille lupasi, kun Väinämöinen lauloi Joukahaisen suohon ja päästäkseen pois suonsilmästä lupasi siskonsa Ainon vaimoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Yllättävää, että vasta 70-luvulla tuli kertakäyttöiset siteet. Sitä ennen käytettiin vyötärölle sidottavia pestäviä suojia: https://www.knixteen.com/blogs/the-rag/the-history-of-periods

Tämä ei voi pitää paikkaansa. Kertakäyttösiteet tuli 1. maailmansodan jälkeen markkinoille eli 1918 vuoden jälkeen. Sota-aikana oli tehty kertakäyttösiteitä sotilaille haavoihin ja sodan päätyttyä keksittiin uusi käyttäjäryhmä tuolle tuotannolle. Varmaan noita pestäviä käytettiin paljon 70-luvulle saakka, mutta kyllä kertakäyttösiteet tuli jo yli 100 vuotta sitten markkinoille ja niitä käytettiin ainakin sellaisissa porukoissa, joilla oli varaa ostaa niitä. 

Vierailija kirjoitti:

Apinan perseeltä haisivat

Harva taitaa tietää miltä apinan takapuolet haisevat, sinä ilmeisesti olet sellaisia haistellut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen näitä viestejä joissa kauhistellaan nykyajan tapaa käydä usein suihkussa, käyttää dödöä yms. Monella on nopeasti rasvoittuva iho ja kyllä alan itse ainakin haista nopeasti ilman jokapäiväistä suihkua. Ja iho alkaa törkeästi kutiamaan jos en pese sitä joka päivä, päänahka varmaan pahimpana joka menee talista tukkoon.

Sitten on toki heitä joilla on taas kuiva iho, eivät käy treenaamassa tai tee fyysistä työtä ja eivät haise miltään parin päivän pesemättömyyden jälkeenkään niin tietenkään silloin ei kannata koko kehoa pestä vaan nivuset, kasvot ja kainalot päivittäin vedellä.

Kyllä otan ennemmin tämän nykyajan hygieenisyyden ja mukavat puhtaat vaatteet kuin menneen maailman täit, kirput, luteet, raskaan työn, hienhajun, epämukavat vaatteet ja vaikean elämän.

Sinä rasvoitut siksi, että käyt niin usein pesulla. Ihosi yrittää

Miksi on niin vaikea hyväksyä että me ihmiset olemme erilaisia? Jotkut voivat hyvinkin peseytyä kerran, kaksi viikossa ja ovat puhtaita, jonkun on pakko joka päivä eikä se johdu siitä että on totuttanut itsensä siihen. Jollain on luonnostaan kuiva päänahka ja voi hyvinkin pestä hiukset kerran viikossa, kahden tai kolmen viikon välein ja joku toinen saa tulehduksen päänahkaan jos ei pese joka päivä eikä sekään johdu pesemiseen totuttamisesta. Eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa nää kuvitelmat, että oltaisiin joka päivä peseydytty. Ei peseydytty edes kesällä, vaikka järvi olisi ollut vieressä. Kerran viikossa käytiin saunassa. Uimista ei harrastettu ja lapset yritettiin pelotella pois veden ääreltä hukkumasta.

 

Jännä kun nuo 1800-luvun taidemaalarit ovat kuvanneet ihmisiä uimassa.

Esim. ruotsalainen Anders Zorn

"Anders Zorn bathing" -sanoilla löytyy  maalauksia.

 

Yksi meikäläisten kuuluisimmista maalauksista esittää sitä kun Väinämöinen ahdistelee järvessä peseytyvää Ainoa.

lue kalevalasi uudestaan Aino PAKENI Väinämöistä järveen ja hukuttautui, ei ollut pesulla

Jospa Väinämöinen siinä yhdessä meikäläisten kuuluisimmassa maalauksessa yrittää pelastaa Ainon hukkumiselta ja toivoo että tämä tarttuisi ojennettuun käteensä. Aino valitsi toisin.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on luotu sopeutumaan eli tottumaan asioihin. Fakta.

Kaikkeen ei sopeudu. Vaikka kuinka yrittäisikin.