Kuinkahan pahalta ihmiset ovat ennen vanhaan haisseet? Esim. 1700- ja 1800-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla oli aina täitä ja satiaisia lapsillekin, samoissa vällyissä pakkasilla nukuttiin lumppukasassa. Hampaattomia ja haisevia ja silti lapsia syntyikoko ajan.

Lapsien syntyminen loppui television myötä. Ennen kelpasi kaikki naiset kun noita kauniita oli yksi sadasta eli yksi tai kaksi joka kylällä. Sitten tuli TV ja netti ja pelkästään ne kauneimmat haalittu sinne ja vain heitä miehet katselevat ja normaalit jää yksin.

Ennen syötiin koivun mahlasta tehtyä nekkua karkkina. Siinähän on xylitolia. Sokeria ei juuri ollut hampaita pilaamassa.

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä hajua kukaan erottanut mitenkään.

Kun kaikki haisivat samalta.  Ja osa eläimistäkin asui sisätiloissa aikoinaan.

Kummasti vaan pysyivät hengissä, vaikka suihkussa eivät käynetkään kaksi kertaa päivässä.

Ja niihin aikoihin oli tapana kylpeä isossa vannassa tai saavissa tai sellaisessa siirrettävässä ammeen tapaisessa.

.....Lived to the ripe old age of died in childbirth.

Ei ne ihan hirveän kaun hengissä pysyneet kyllä. :P

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän ruumiillista työtä tekevät pesulla kävivät aina työpäivän jälkeen, jos oli joki tai järvi lähellä. Ei ne sen puolesta sen enempää millekään haisseet. Saattoipa olla, että monet haisivat vähemmän, kun eivät tunkeneet teollista paskaa kurkusta alas, joka sitten hiessä haisee ja juopottelukin oli vähäisempää (ennen kieltolakia).

Kyllä esimerkiksi 1800-luvulla viinapannu löytyi lähes joka talosta. Ja viinaa sai keittaa tietyn määrän kotitarpeisiin. Usein nämä viinapannut olivat naisten jäämistöissä, mitä perunkirjoista olen huomannut, mutta veikkaampa että talon isäntäkin sitä saattoi sillointällöin käytellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai se hiki haisi jo 50-luvulla bussissa ja junissa.

Varmasti. Moni teki raskasta työtä, jossa hikosi joka päivä. Silti peseytyi vain kerran viikossa.

Pienessä pesuvadissa kastettiin liina ja sillä pestiin kainalot ja niska ennen nukkumaanmenoa.

Kaunis kohtaus tästä on  Todistaja-elokuvassa, joka kertoo vanhanaikaisesti elävistä amis-yhteisön jäsenistä.

Jep. Kelly McGillis ja Harrison Ford. Kaunis kohtaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset ovat kyllä uineet järvissä ja lammissa aina kun ovat voineet. Metsätöiden päätteeksikin on saatettu pulahtaa lampeen uimaan.

Pohjanmaalla niitä vaan on aika harvassa. Nykypäivänäkin siellä uidaan heikommin kuin muualla suomessa.

No jaa, tällä paikkakunnalla on 6 järveä ja muutama lampi ja joki. Joessakin voi pestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1700- luvulla tietääkseni peseytymistä pidettiin epäterveellisenä ja epäsuotavana. Sen hajun voi kuvitella jos ajattelee että hikoiltiin töissä, hampaat olivat likaiset ja mahdollisesti karieksen syömät, hussissa käynnin jälkeen ei paljon pyyhitty... en kyllä usko että se ketään häiritsi, kun kaikki haisivat yhtä kauhealle niin se oli normaalia.

Pyyhkimiseen käytettiin puutikkua.

Ei paljon varsinkaan karvainen ahteri sillä puhdistunut.

Hyi helvetti.

Tikkuakin on voitu käyttää, mutta yleisempi oli sammal.

Sammal on ollut epäkäytännöllistä säilytellä.

Kuivuttuaan murenee.

Pienemmissä tölleissä varsinkaan syrjäseuduilla ei ollut varsinaista huusia edes, vaan käytiin tunkion reunalla pyllistelemässä.

Kalle Päätalo kuvaa tuotannossaan osuvasti tätäkin elämän aluetta.

20- luvulla syntynyt tätini muisteli, ettei hänen lapsuudessaan syrjäisissä mökeissä mitään käymälöitä ollut.

Muistanpa minäkin lapsuudestani(1980-luku)yhden pienen mökin, jossa asui 3 vanhusta. Nurkan takana kävivät tarpeillaan, ei heillä huusia ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli muodikas seuraleikki koettaa nostaa tyttöjen hameenhelmaa laskiämpärissä kastetulla luudalla. Ja Mielitietylle annettiin kainalossa pidetty omena. Siitäpä voi päätellä. Lisäksi useimmilla hampaat putosivat suusta jo nuorena.

Hampaat saattoivat olla paremmassa kunnossa kuin nykyään, kun sokeri oli luksustuote, jota sai vain harvoin esim. jouluna ja suurissa juhlissa, kuten häissä. Sokeri on hammasmädän aiheuttaja nro 1.

Sokerin aiheuttama hammasmätä on elintasosairaus.

Mummini, joka täyttää 93 vuotta, sai rippilahjaksi tekohampaat. Perheessä oli 1 hammasharja, joka kuului vanhimmalle sisarukselle. Toinen sisaruksista pesi suolalla hampaat koko nuoruuden ja hänellä oli omat hampaat 93 vuotiaaksi asti, kuolemaansa asti.

Vierailija kirjoitti:

Vanha pohjoissuomalainen nainen kertoi mulle kun olin lapsi, että ennen vanhaan naisilla ei ollut alushousuja paksun hameen alla ja pissalla käytiin nurkassa olkien päälle nostamalla helmaa. Miehet sylki tuvassa olevaan sylkykuppiin ja sitä oli kuulemma inhottava tyhjentää. Hän oli elänyt tätä aikaa.

Eikä ollut kuukautissuojia vaan sai valua vapaasti kinttuja pitkin.

Tuhannen pillunpäreet laitettiin pimpin alle kun istuttiin saunassa ja kun mentiin riulle kakit pyyhittiin perseensudilla, joka oli sellainen ohuista varsista tehty suti, jolla sitten sudittiin vuorotellen pyllyä

Naurattaa nää kuvitelmat, että oltaisiin joka päivä peseydytty. Ei peseydytty edes kesällä, vaikka järvi olisi ollut vieressä. Kerran viikossa käytiin saunassa. Uimista ei harrastettu ja lapset yritettiin pelotella pois veden ääreltä hukkumasta.

Kuukauden selviää hyvin, ei se haju siitään lisäänny.

Aloitin kansakoulun vuonna 1962 ja sieltä jostain yhteiskuntaopista muistan vieläkin:

"Suomalaiset ovat siistiä kansaa. Saunassa käydään säännöllisesti joka viikko"!

Hmmmm...

Silloin on kaikki kirjaimellisesti haissut perseeltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä hajua kukaan erottanut mitenkään.

Kun kaikki haisivat samalta.  Ja osa eläimistäkin asui sisätiloissa aikoinaan.

Kummasti vaan pysyivät hengissä, vaikka suihkussa eivät käynetkään kaksi kertaa päivässä.

Ja niihin aikoihin oli tapana kylpeä isossa vannassa tai saavissa tai sellaisessa siirrettävässä ammeen tapaisessa.

Ei ne kovin hyvin pysyneet hengissä. 40% kuoli ennen kuin ehtivät aikuisiksi asti ja ihmisen elinikä oli n. 35 vuotta.

Tuo 35 vuoden keski-ikä on myytti, ja perustuu siihen ettei sen vanhempia juuri tilastoida. Eli jos jostai löytyy vaikka 70 vuotiaan hampaat, niin niiden iäksi on määritettu 35+, siksi keski-iäksi on muodostunut noin alhainen luku. Kyllä ennenkin on vanhemmaksi eletty.

Kyllähän noita 90-vuotiaita oli jo antiikin aikana, mutta hyvin suuri osa ei elänyt vanhaksi ja se tässä varmaan oli se pointti. Miten olisikaan voinut elää kovin vanhaksi, kun lääketieteen keinot oli esim. suonen iskentä. Se eli vanhaksi, jolla oli tuuria. Nykyään tavallisiin juttuihin varsin helposti kuoli. Tavalliseen flunssaan, pieneen haavaan, puhumattakaan synnyttämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän ruumiillista työtä tekevät pesulla kävivät aina työpäivän jälkeen, jos oli joki tai järvi lähellä. Ei ne sen puolesta sen enempää millekään haisseet. Saattoipa olla, että monet haisivat vähemmän, kun eivät tunkeneet teollista paskaa kurkusta alas, joka sitten hiessä haisee ja juopottelukin oli vähäisempää (ennen kieltolakia).

Kyllä esimerkiksi 1800-luvulla viinapannu löytyi lähes joka talosta. Ja viinaa sai keittaa tietyn määrän kotitarpeisiin. Usein nämä viinapannut olivat naisten jäämistöissä, mitä perunkirjoista olen huomannut, mutta veikkaampa että talon isäntäkin sitä saattoi sillointällöin käytellä.

Ei viinapannun omistaminen tarkoita, että joka viikonloppu on juotu. Vanhaan aikaan enemmän juhlaan ja nykyään enemmän arkeen ja juhlaan. Alueellisia vaihteluita on mahdollisesti ollut ja onhan "juopposukuja" ollut aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset ovat kyllä uineet järvissä ja lammissa aina kun ovat voineet. Metsätöiden päätteeksikin on saatettu pulahtaa lampeen uimaan.

Pohjanmaalla niitä vaan on aika harvassa. Nykypäivänäkin siellä uidaan heikommin kuin muualla suomessa.

No jaa, tällä paikkakunnalla on 6 järveä ja muutama lampi ja joki. Joessakin voi pestä.

No se on se paikkakunta. Ei tarvitse kuin katsoa karttaa.

Liinavaatteet tuoksuivat hyviltä, kun lakanoiden välissä säilytettiin kuivattuja yrttejä ötököitä karkottamassa.

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1700- luvulla tietääkseni peseytymistä pidettiin epäterveellisenä ja epäsuotavana. Sen hajun voi kuvitella jos ajattelee että hikoiltiin töissä, hampaat olivat likaiset ja mahdollisesti karieksen syömät, hussissa käynnin jälkeen ei paljon pyyhitty... en kyllä usko että se ketään häiritsi, kun kaikki haisivat yhtä kauhealle niin se oli normaalia.

Pyyhkimiseen käytettiin puutikkua.

Ei paljon varsinkaan karvainen ahteri sillä puhdistunut.

Hyi helvetti.

Tikkuakin on voitu käyttää, mutta yleisempi oli sammal.

Sammal on ollut epäkäytännöllistä säilytellä.

Kuivuttuaan murenee.

Pienemmissä tölleissä varsinkaan syrjäseuduilla ei ollut varsinaista huusia edes, vaan käytiin tunkion reunalla pyllistelemässä.

Kalle Päätalo kuvaa tuotannossaan osuvasti tätäkin elämän aluetta.

20- luvulla syntynyt tätini muisteli, ettei hänen lapsuudessaan syrjäisissä mökeissä mitään käymälöitä ollut.

Muistanpa minäkin lapsuudestani(1980-luku)yhden pienen mökin, jossa asui 3 vanhusta. Nurkan takana kävivät tarpeillaan, ei heillä huusia ollut.

Sekoitat sammalen jäkälään. Ja sammalta on entisaikoina ennen tehometsätaloutta ollut metsissä ihan eri tavalla. Ei tarvitse kuin mennä itärajan yli karjalaan toteamaan asia.

Nykyihminen pesee ihonsa pilalle. Googlatkaa 1800- luku miehet tai naiset, katsokaa valokuvia. Oli muuten komeita miehiä ja kauniita naisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän ruumiillista työtä tekevät pesulla kävivät aina työpäivän jälkeen, jos oli joki tai järvi lähellä. Ei ne sen puolesta sen enempää millekään haisseet. Saattoipa olla, että monet haisivat vähemmän, kun eivät tunkeneet teollista paskaa kurkusta alas, joka sitten hiessä haisee ja juopottelukin oli vähäisempää (ennen kieltolakia).

Kyllä esimerkiksi 1800-luvulla viinapannu löytyi lähes joka talosta. Ja viinaa sai keittaa tietyn määrän kotitarpeisiin. Usein nämä viinapannut olivat naisten jäämistöissä, mitä perunkirjoista olen huomannut, mutta veikkaampa että talon isäntäkin sitä saattoi sillointällöin käytellä.

Ei viinapannun omistaminen tarkoita, että joka viikonloppu on juotu. Vanhaan aikaan enemmän juhlaan ja nykyään enemmän arkeen ja juhlaan. Alueellisia vaihteluita on mahdollisesti ollut ja onhan "juopposukuja" ollut aina.

Ei se myöskään tarkoita etteikö olisi juotu. Viina on ollut ihan tavallinen taloustuote ennen desinfiointiaineita.