Nettitreffit/mies haluaa nähdä ennenaikaisesti, sekä tungettelevat kysymykset?
Kysymys miehille (saa naisetkin kommentoida):
Olen eronnut 40+ nainen, kaupungista, mutta en pääkaupunkiseudulta enkä ole mikään tohtorisnainen, eli nyt ei ole se ongelma kysymyksessä ettei löytyisi korkeakoulutettua stadilaishemmoa :)
Etsin tavallista ikäistäni kaupunkilaismiestä. Saa olla putkimies, lääkäri, automyyjä, mitä vain. Kunhan on pinkka kasassa kaikin puolin!
Olen nyt 2 eri treffipalstalla ja useaan kertaan on tullut tämä ongelma: Minulle vastaa mies joka miltei heti ehdottaa näkemistä, ja vieläpä omassa kodissaan. Heti menee maku, mutta yritän jatkaa ja ehdottaa että jos ensin vähän kyseltäisiin toisistamme ennenkuin edes kannattaa sopia kahvila/lenkkitreffit. Menee molempien aika hukkaan jos jo muutaman tutustumislauseen jälkeen tulee jommalle kummalle olo että ei sittenkään. Miehet ovat kovin huonoja kertomaan itsestään mitään, jankkaavat sitä vain että koska nähdään? Tilanteessa jossa olen jopa kuvattomalla profiililla! Tulee oletus että miehelle kelpaa mikä vain kun heti ollaan jopa kotiin kutsumassa naista josta ei tiedä mitään!
Toinen kysymys. Minulle vastaa usein ns. maaseudun miehet, ja ystävällisesti tiedustelen hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan. Mikäli on aikomuksena pysyä siellä maaseudulla, homma tyssää heti, turha jatkaa tai nähdä (ajanhukkaa molemmille) mä en muuta maaseudulle vaan pysyn täällä kaupungissa. Okei, omakotitaloon voisin muuttaa kunhan se on kaupungissa, mutta nämä miehet tuntuvat olevan niin maapaikkaansa ilmeisesti (ymmärrettävästi) kiintyneitä, ovatko ehkä jotain isän perintötaloja pikkukunnan laitaseuduilta? Todella usein mies katoaa tämän kysymyksen jälkeen täysin, tai jos ei katoa, niin jättää kokonaan vastaamatta tähän hyvin oleelliseen kysymykseeni. Jankkaa vain että koska nähdään? No siinä tilanteessa minä sitten vihellän pelin poikki.
Kolmas kysymys: tajuatteko että ihmeellisillä seksistisillä vihjailuillanne karkoitatte kaikki fiksut naiset heti? Kaikki vihjeet saunakutsuista, selänpesuista, tms. tuiki tuntemattomalta ihmiseltä ovat hyvin riskikysymyksiä. Noita voi heitellä sitten kun tunnetaan mutta täysin tuntemattomalle naiselle kutsu selänpesijäksi - muuten profiili on ollut ehkä hyvinkin asiallinen, hyvine kuvineen tms - mitä tää tarkoittaa?
Miehet, selventäkääs minulle hiukan mielenliikkeitänne? :)
Odotan että korona loppuu, ei taida löytyä miestä minulle netistä. Yksillä treffeillä kävin mutta mies oli ihan kuin jostain sketsisarjasta, vaikka profiili antoi olettaa aivan muuta.
Ja älkää ottako niitä vessaselfieitä profiiliinne.
Kommentit (149)
Minun viimeisin seuralainen kertoi tinderissä olevansa hauska, sporttinen ja itsestään muutoinkin huoltapitävä.
Lähdin aika nopeasti häntä moikkaamaan, kun oli oman kylän poikii ja vaikutti oikein kivalta.
Vastassa olikin sitten duudsonit t-paitaan ja kulahtaneisiin gollareihin pukeutunut Ismo Laitela vitsejä murjova adonis...
Juu ei nähty enää ja otti kyllä päähän että itse näin vaivaa ulkonäköni eteen ennen treffejä.
Enää en lähde pikaisesti treffeille.
Ite en jaksa mitään viestisäätöö, sitä kautta saa usein virheellisen kuvan toisesta. Testattu. Mahdollisimman pian tapaaminen julkisella paikalla, sitä kautta on paras tutustua aidosti.
Vierailija kirjoitti:
Se on kuules aloittaja-lyyli semmonen homma, että minä ensin töräytän haaroväliin ja sen jälkeen mietin, että kannattaako hommaa jatkaa. Autokin ensin koeajetaan ja vasta sitten tehdään paperitöitä, jos tehdään.
Aloittajalyyli täällä :)
Kyllähän sä siitä autostakin setvit ensin merkin, mallin, remontti/huoltotilanteet, kilsat, hinnan sun muut ennenkuin menet koeajamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole mies enkä ole koskaan nettideittaillut, mutta jos tekisin niin, haluaisin itsekin nähdä mahdollisimman pian livenä. Kenenkään kotiin en kylläkään menisi ensitreffeillä.
En vain jaksa uskoa että pitkä viestienvaihto hyödyttäisi kumpaakaan. Livenä tietää muutamassa minuutissa onko toinen potentiaalinen kumppani vai ei, viestitellessä molemmat luottavat enimmäkseen omiin mielikuviinsa.
Juuri näin. Olen 40+ nainen pääkaupunkiseudulta, ja minua ei kiinnosta kirjoitella kenenkään kanssa. Ja virtuaalisesti voi tulla ihan erilainen käsitys ja hirveä pettymys kun näkee livenä. Mieluummin tapaan vaikka puolen tunnin kävelyllä/kahvilla jossa jo näkee kannattaako kirjoitella yhtään mitään. Kenenkään kotiin en tietenkään mene heti.
Ehkä ero sitten on siinä etten kehittele mitään ylimääräisiä mielikuvia ihmisistä joita en tunne.
Ja arvostan aikaani. En näe syytä mennä paikan päälle ottamaan selvää niistä asioista jotka saa viesteilläkin selville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole mies enkä ole koskaan nettideittaillut, mutta jos tekisin niin, haluaisin itsekin nähdä mahdollisimman pian livenä. Kenenkään kotiin en kylläkään menisi ensitreffeillä.
En vain jaksa uskoa että pitkä viestienvaihto hyödyttäisi kumpaakaan. Livenä tietää muutamassa minuutissa onko toinen potentiaalinen kumppani vai ei, viestitellessä molemmat luottavat enimmäkseen omiin mielikuviinsa.
Tapaaminen ei vie muutamaa minuuttia. Matka jo paikalle kestää enemmän. Sen sijaan muutamilla veisteillä saa selville jos toinen ei lainkaan sovi itselle. Säästää kaikkien aikaa jutella ensin.
Viime kesänä viestittelin deittisovelluksessa erään miehen kanssa KUUKAUDEN ennen kuin pääsimme tapaamaan. Meillä ei tullut mahdollisuuksia tapaamiseen aikaisemmin, kun molemmilla oli kesällä erilaisia suunnitelmia ja ne ajoittuivat aina niin, että kumpikin oli mahdollisimman kaukana toisesta.
Noh, kuukauden aikana viestittely oli mielenkiintoista, lennokasta ja jutut kävivät yksiin. Viestit olivat molemmilla pitkiä ja ajatuksella kirjoitettuja. Pientä vihjailua ilmassa siitä, kuinka hyvin sovimme toisillemme. Mies oli kuvien perusteella just sopiva (ihan tavallisen näköinen keski-ikäinen, mutta omaan makuuni tosi söpö). Ehkä vähän ehdin jo ihastua tämän kuukauden aikana, vaikka emme koskaan jutelleet puhelimessa, vaan vain kirjoituksien perusteella mielikuva miehestä muodostui.
Vihdoin tapasimme ja treffit kestivät noin neljä tuntia. Heti kun näin miehen ensi kertaa, huomasin ettei ulkonäkö vastannut kuvia kovin hyvin. Mies oli livenä huomattavasti laihempi, jopa liian laiha makuuni. Vaatetus oli resuista, eli ei ollut yhtään panostanut. Toki treffimme oli paikassa, että ei tarvinnutkaan olla ykkösiä päällä, mutta edes modernimmat ja siistimmät olisivat olleet edukseen. Juttu luisti kyllä, mutta ei ollutkaan yhtä mielenkiintoista ja lennokasta kuin viesteissä. Huomasin heti etten ollut miehen mieleen, vaikka hän yritti sitä peitellä. Kohtelias ja huomaavainen oli kyllä, siitä pisteet.
Erosimme ja päätös jatkosta jäi roikkumaan, vaikka suoraan sitä kysyinkin. Miehen mielestä kannatti nukkua yön yli ja ollaan yhteydessä seuraavana päivänä. Seuraava päivä tuli, eikä miehestä mitään kuulunut, vaikka huomasin hänen läsnäolon sovelluksessa (yleensä sain viestejä jo aamusta asti). Vihdoin illalla rohkenin kysäistä, että milläs mielellä. Mies vastasi, että tämä kysymykseni viesti epävarmuudesta ja laski pisteet alle 50/100, vaikka edellispäivänä pisteet olivat olleet 70/100... hohhoijaa näitä miehiä. Se oli tarinan loppu miehen puolelta, vaikka kuulemma treffit olivat onnistuneet ja minä olen ihana nainen. Eipä siinä, ei mieskään ollut täysin tyyppiäni, mutta olisin voinut tavata vielä ja katsoa muuttuuko mikään mihinkään suuntaan.
Ymmärrän monia siinä, että ei haeta kirjekaveria, en minäkään enää tätä halua. Se että ei halua kirjoitella kauaa, ei tarkoita sitä, että pitäisi pääsätä sänkyyn nopeasti tai muuta vastaavaa, vaan nopeammalla tapaamisella saa paremman kuvan toisesta, eikä muodostu mielikuva pelkkien tekstien kautta. Siinä säästyy sydän ja mieli, kun pääsee nopeasti toteamaan, onko tyyppi yhtä hyvä livenä kuin netissä.
Tätä olen yrittänyt sanoa. Omasta mielestäni tuntuisi kummalliselta käydä ensin pitkään viestitellen läpi asuinpaikat ja toiveet, lapset ja lapsitoiveet, harrastukset, poliittiset arvot ja muut ja sitten tapaamisella huomata heti että ei natsaa. Itse tekisin niin päin että tapaaminen heti ja jos se tuntuu kivalta, aletaan tutustua enemmän.
Mitä tarkoittaa, että tapaaminen "heti"? Harva siltä istumalta voi koska vaan lähteä treffeille, joten jos joka tapauksessa tapaaminen olisi esim. muutaman päivän päästä, niin eikö samalla odotuksen vaivalla voi muutamia viestejä vaihtaa? En minäkään viikkokausia kirjoittelisi, mutta kyllä minusta on ihan ok vaihtaa hiukan ajatuksia ja kuulostella, vaikuttaako edes viesteillä siltä, että voisi synkata - ja jos, niin sitten tapaaminen mahdollisimman pian. Se "mahdollisimman pian" tosin tarkoittaa sitä, että on huomioitava ihmisten työajat, mahdolliset harrastukset ja muut jo sovitut asiat, eli tapaaminen ei välttämättä järjesty seuraavaksi päiväksi. Mutta heti kun mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
En ole mies enkä ole koskaan nettideittaillut, mutta jos tekisin niin, haluaisin itsekin nähdä mahdollisimman pian livenä. Kenenkään kotiin en kylläkään menisi ensitreffeillä.
En vain jaksa uskoa että pitkä viestienvaihto hyödyttäisi kumpaakaan. Livenä tietää muutamassa minuutissa onko toinen potentiaalinen kumppani vai ei, viestitellessä molemmat luottavat enimmäkseen omiin mielikuviinsa.
Viestitellessä voi vähän kuulostella, vaikuttaako toinen täyspäiseltä, vai saattaako ongelmana olla joko mielenterveysongelmaa tai tyhmyyttä. No, tietenkään kaikki ei tule ilmi, mutta joskus viestittelytyyli tai asiat, joista kirjoittaa, voi paljastaa jonkinlaisia ongelmatapauksia. Tällaiset on parempi karsia jo ennen kuin menee edes tapaamaan.
Mie kuulun niihin tyyppeihin, jotka haluavat tavata netin kautta bongatun miehen mahdollisimman pian ilman pitkiä viestittelyjä, koska sitten jos viestittelee pitkään, alkaa omassa päässään muodostaa mielikuvaa miehestä ja useimmitenhan ne mielikuvat eivät pidä paikkaansa. Sitten joutuu vaan pettymään. Eikä se haittaa vaikka kävisikin treffeillä turhaan.
MIuta vaan ihmetyttää se ap:n tekstissä, että miksi maaseudulla asuva mies ei hänelle kelpaa ? Tai toki jos on suunnitelmissa, että haluaa joskus muuttaa avoliittoon, niin silloin ei kannata tutustua mieheen joka asuu maaseudulla jos itse ehdottomasti in kaupunkilainen. Mutta Ei kai nelikymppinen nainen enää haikaile yhteenmuuttoa...
Kristiina xx kirjoitti:
Mie kuulun niihin tyyppeihin, jotka haluavat tavata netin kautta bongatun miehen mahdollisimman pian ilman pitkiä viestittelyjä, koska sitten jos viestittelee pitkään, alkaa omassa päässään muodostaa mielikuvaa miehestä ja useimmitenhan ne mielikuvat eivät pidä paikkaansa. Sitten joutuu vaan pettymään. Eikä se haittaa vaikka kävisikin treffeillä turhaan.
MIuta vaan ihmetyttää se ap:n tekstissä, että miksi maaseudulla asuva mies ei hänelle kelpaa ? Tai toki jos on suunnitelmissa, että haluaa joskus muuttaa avoliittoon, niin silloin ei kannata tutustua mieheen joka asuu maaseudulla jos itse ehdottomasti in kaupunkilainen. Mutta Ei kai nelikymppinen nainen enää haikaile yhteenmuuttoa...
Jos ei halua kaukosuhdetta. Ei se välttämättä sitä tarkoita, että haluaa ehdottomasti muuttaa yhteen, mutta toisaalta jos kummallakaan osapuolella ei ole lapsia, niin mitä pahaa yhteenmuutossa on? Itse olen juuri sellainen 40+ nainen, joka EI halua muuttaa yhteen, mutta ymmärrän kyllä hyvin, miksi monet haluavat.
ap. linjoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä koulutetuilla helsinkiläisnaisilla on näitä samoja ongelmia, kai miehet on vaan keskimäärin aika pönttöjä, ainakin ne pariutumattomat. Ei vastaa sun kysymykseen mutta tsemppiä!
Voin kyllä uskoa! Koska itse en todellakaan ole mikään akateemikko, ihan tavallisissa töissä, toki "koulutettu" sikäli että nuorena tuli opiskeltua ammatti. Mutta en ole mikään akateemisesti koulutettu.
Huhhuh, on tässä sarkaa meillä naisilla. Jos jo keskisuuren kaupungin hoitajilla tms on näin vaikeaa, miten vaikeata se voi olla näillä "tohtorisnaisilla" siellä stadissa...
Nuorilla on kaiketi helpompaa, vai onko?
Huvittaa, koska olen 26 ja tämä kuulostaa erittäin tutulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole mies enkä ole koskaan nettideittaillut, mutta jos tekisin niin, haluaisin itsekin nähdä mahdollisimman pian livenä. Kenenkään kotiin en kylläkään menisi ensitreffeillä.
En vain jaksa uskoa että pitkä viestienvaihto hyödyttäisi kumpaakaan. Livenä tietää muutamassa minuutissa onko toinen potentiaalinen kumppani vai ei, viestitellessä molemmat luottavat enimmäkseen omiin mielikuviinsa.
Tapaaminen ei vie muutamaa minuuttia. Matka jo paikalle kestää enemmän. Sen sijaan muutamilla veisteillä saa selville jos toinen ei lainkaan sovi itselle. Säästää kaikkien aikaa jutella ensin.
Se varmasti on yksi syy sille, miksi miehet kutsuvat kotiinsa. Helpompaa heille. Ei tarvitse mihinkään lähteä.
Vierailija kirjoitti:
En etsi kirjekaveria.
M43
En etsi pelkkää seksiseuraa.
N 40
Vierailija kirjoitti:
ap. linjoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole mies, mutta kaikki nämä kuvailemasi haluavat seksiä, ei mitään muuta. Toiveenne eivät kohtaa. Ehkä et osaa lukea miesten profiileja, ehkä omasi viestii jostain muusta kuin mitä haluat. Joka tapauksessa liikkeellä on paljon miehiä, jotka ensisijaisesti haluavat seksiä.
Olen yrittänyt tehdä profiilistani todella asiallisen, koska tiedän että näitä seksin perässäolevia sekä ukkomiehiä linjoilla on paljon. En ole mitään viittauksia laittanut ulkonäöstäni, tosiaan ei ole edes sitä kuvaa. Olen siis ihan ihmisen näköinen mutten todellakaan sitä tuo esiin. Olen laittanut että etsin elämäni miestä, en päiväkahviseuraa -tekstin suoraan esittelytekstiini. En tiedä miten voisin tuota vielä tarkentaa, kun suoraan asia lukee heti kolmannella rivillä...
Newsflash: Ei miehet jaksa lukea esittelytekstejä, vaan laittavat ihan saman copypaste-liirumlaaruminsa jokaiselle naisprofiilille, johon netissä törmää tietäen, että aina joku epätoivoinen kala syöttiin tarttuu.
Newsflash: Kuten naisetkin, niin miehetkään eivät ole yhtenäinen joukkio, joka ajattelee ja toimii yhdellä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
En etsi kirjekaveria.
M43
Varmaan kirjakaveruuden ja yhden illan juttujen lisäksi on muitakin vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En etsi kirjekaveria.
M43
Varmaan kirjakaveruuden ja yhden illan juttujen lisäksi on muitakin vaihtoehtoja.
*kirjekaveruuden
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole mies enkä ole koskaan nettideittaillut, mutta jos tekisin niin, haluaisin itsekin nähdä mahdollisimman pian livenä. Kenenkään kotiin en kylläkään menisi ensitreffeillä.
En vain jaksa uskoa että pitkä viestienvaihto hyödyttäisi kumpaakaan. Livenä tietää muutamassa minuutissa onko toinen potentiaalinen kumppani vai ei, viestitellessä molemmat luottavat enimmäkseen omiin mielikuviinsa.
No, mulla paras suhde on syntynyt kuukausien viestittelyllä ja puheluilla ennen tapaamista. Sitten kun tapasi, se ei ollut mikään arviontitapaaminen vaan jatkumo. Emme kyllä löytäneet toisiamme mistään seuranhakujutusta vaan ihastuimme muuten.
Ainoa suhde joka minulla on alkanut netin avulla alkoi reilun kahden viikon viesteillä.
Tapaamaan en mennyt tuntematonta vaan ihmisen jonka huumorintajun ja muut tärkeät asiat jo tiesin. Ekat treffit eivät olleet mikään ankea työhaastattelu vaan kumpikin pääsi antamaan sitä omaa persoonaansa .
Reilun viiden vuoden sinkkuilun aikaan mahtunut kaikenlaista. Nopeimmat treffit taisi tapahtua alle tunti matchistä ja pisimmillään viestittelimme 6-7 viikkoa, emmekä lopulta ikinä tavanneet. Aika harhaanjohtavaa olisi niputtaa kaikki tapahtuneet yhden tyylin alle.
Vierailija kirjoitti:
En ole mies enkä ole koskaan nettideittaillut, mutta jos tekisin niin, haluaisin itsekin nähdä mahdollisimman pian livenä. Kenenkään kotiin en kylläkään menisi ensitreffeillä.
En vain jaksa uskoa että pitkä viestienvaihto hyödyttäisi kumpaakaan. Livenä tietää muutamassa minuutissa onko toinen potentiaalinen kumppani vai ei, viestitellessä molemmat luottavat enimmäkseen omiin mielikuviinsa.
Tottakai on järkevää nähdä pian, mutta millainen ihminen pyytää kotiinsa, vaikka ei ole nähnyt edes kuvaa?
En enää ikinä toivo nettideiteille joutuvani ja vaikka ero tulisi, niin tuskin enää netin kautta etsisin, mutta JOS niin kuitenkin kävisi, niin minusta olisi luontevaa vaihdella ensin muutama viesti ja kuva ja sen jälkeen ottaa videotapaaminen. Sitten jos siitä jäisi positiivinen fiilis niin voisi lähteä vaikka kävelylle tapaamaan livenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole mies enkä ole koskaan nettideittaillut, mutta jos tekisin niin, haluaisin itsekin nähdä mahdollisimman pian livenä. Kenenkään kotiin en kylläkään menisi ensitreffeillä.
En vain jaksa uskoa että pitkä viestienvaihto hyödyttäisi kumpaakaan. Livenä tietää muutamassa minuutissa onko toinen potentiaalinen kumppani vai ei, viestitellessä molemmat luottavat enimmäkseen omiin mielikuviinsa.
Tapaaminen ei vie muutamaa minuuttia. Matka jo paikalle kestää enemmän. Sen sijaan muutamilla veisteillä saa selville jos toinen ei lainkaan sovi itselle. Säästää kaikkien aikaa jutella ensin.
No sekin on totta. Itse kuitenkin käyttäisin aikani mieluummin tapaamiseen kuin viestittelyyn, sillä koen saavani tuhatkertaisen määrän informaatiota tunnin tapaamisella kuin päivien viestittelyllä.
Viesteissähän kaikki kertovat itsestään vain ne hyvät asiat. Kirjoittaminen on niin erilainen tapa viestiä kuin livekeskustelu. Ilmeet, eleet ja äänenpainot jäävät ensimmäisestä pois, ja kirjoittaessa vastauksia ehtii miettiä pitkään. Niistä ei saa aitoa kuvaa ihmisestä vaikka molemmat rehellisyyteen pyrkisivätkin.
Miksi vaihtoehtoina on tapaaminen tai päivien viestittely? Muutaman viestin vaihtaa samana päivänä, kun on tullut kontakti. Kirjoitat ne samassa ajassa kuin tähän keskusteluun kirjoittamasi kommentit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap. linjoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole mies, mutta kaikki nämä kuvailemasi haluavat seksiä, ei mitään muuta. Toiveenne eivät kohtaa. Ehkä et osaa lukea miesten profiileja, ehkä omasi viestii jostain muusta kuin mitä haluat. Joka tapauksessa liikkeellä on paljon miehiä, jotka ensisijaisesti haluavat seksiä.
Olen yrittänyt tehdä profiilistani todella asiallisen, koska tiedän että näitä seksin perässäolevia sekä ukkomiehiä linjoilla on paljon. En ole mitään viittauksia laittanut ulkonäöstäni, tosiaan ei ole edes sitä kuvaa. Olen siis ihan ihmisen näköinen mutten todellakaan sitä tuo esiin. Olen laittanut että etsin elämäni miestä, en päiväkahviseuraa -tekstin suoraan esittelytekstiini. En tiedä miten voisin tuota vielä tarkentaa, kun suoraan asia lukee heti kolmannella rivillä...
Newsflash: Ei miehet jaksa lukea esittelytekstejä, vaan laittavat ihan saman copypaste-liirumlaaruminsa jokaiselle naisprofiilille, johon netissä törmää tietäen, että aina joku epätoivoinen kala syöttiin tarttuu.
Newsflash: Kuten naisetkin, niin miehetkään eivät ole yhtenäinen joukkio, joka ajattelee ja toimii yhdellä tavalla.
Palikkamiestä alkoi harmittamaan, kun copypasteeraus paljastettiin.
Puolensa kummassakn vaihtoehdossa. Ajallisesti viestittelyyn menee enemmän aikaa, mutta se jakaantuu useammalle päivälle. Vaikka viestiessä synkkaisi miten hyvin, niin tavatessa voi odottaa treffien päättymistä, kun toinen ei vastaakaan mielikuvia,