Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tieteeseen ei voi "uskoa". Mikä typerä ilmaus "En usko tieteeseen" !
21.04.2021 |
Tieteeseen ei voi "uskoa". Tiede on metodi tiedonhankintaan. Metodia noudattaen vanha tieto voidaan korvata uudella ja paremmalla, jos näin pystytään todistamaan. Tiede ja tieteen metodit ovat kaikkien ulottuvissa.
Uskonto on joukko oppeja, joita ei korvata uudella ja paremmalla vaan hakataan päätä samojen kanssa seinään niin pitkään että se menee tohjoksi. Siksi sitä kutsutaan uskonnoksi. Pitää vaan uskoa.vUskonnon opit eivät ole avoimia ja kaikkien uudistettavissa niin että koko yhteisö nytkähtää heti eteenpäin, dynaamisesti ja liittää uuden tiedon kaikkeen vanhaan.
Älkää vertailko omenoita ja appelsiineja.
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Kun tieteestä tulee itseisarvo eli ajatellaan, että kaikki tiede ja tieto on hyvää ja tietämisen arvoista, silloin siitä tulee jossain määrin uskontoa vastaava ajatussuuntaus. Eli jos tieteen nimissä hyväksytään eettisesti arveluttavia asioita tai annetaan tieteen johdattaa ihmiskuntaa, niin kyllä silloin sokeasti annamme itsemme jonkin "korkeamman käsiin".
Onko mitään sellaista tieto, jota tiede ei olisi pyrkinyt selvittämään? Onko kaikki edistys tieteen nimissä hyväksi? Tiedettä ja sen menetelmiä pitää voida kritisoida. Tästähän käydään dabattia jatkuvasti, että onko esimerkiksi sotateollisuudelle tehty tekoäly oikein. HS:ssa oli tänään, että apinan alkioon oli yhdistetty ihmisen soluja tavoitteena elinteollisuuden käynnistäminen.
Tiede ei ole irrallinen ihmisen uskosta oikeaan ja väärään. Tiede, tieteen kehitys ja sen suuntaaminen jonnekin ovat aina arvoihin perustuvia ja jopa ideologisia valintoja. Mitä haluamme selittää, mitä haluamme tutkia? Tieteen nimissä on tehty paljon pahaa. Toisaalta uskomme tieteen kykyyn ratkaista ihmiskunnan ongelmat, että ehkä siitä on tullut meille jopa uskonto.
Omituista demonisointia. Ei taida maailmassa olla yhtäkään asiaa, jolla ei joku pystyisi tehdä pahaa. Ei se silti tarkoita, että kaikkea pitäisi varmuuden vuoksi kritisoida ja halveksia.
Tieteen menetelmät ja käyttötarkoitukset eivät mielestäni myöskään liity uskottavuuteen. Se tekoäly voi silti olla ihan oikeaa ja toimivaa, vaikka sitä käytetäänkin sotateollisuudessa kyseenalaisiin tarkoituksiin.
En kyllä tiedä, mistä ihmeestä tupsahti väite, että kaikenlainen tiede ja sen menetelmät olisivat aina eettisesti oikeaa. Kai nyt tyhmempikin ymmärtää, mikä ongelma esimerkiksi eläinkokeilla on, vaikka niistä ihan käyttökelpoisia tuloksia saataisiinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en usko tieteeseen, en usko sen metodiin, joten missä ongelma?
Miksi et usko havaintoihin ja datan käsittelyyn ja laskentaan? Epäiletkö, että 1000 ei ehkä olekaan suurempi kuin 100.
Tuohan on ihan määrittelykysymys. Jos määritellään joku lukujärjestelmä jossa 100 on suurempi kuin 1000 niin sitten sekin pätee. t. eri
Niin ja tässä tulee vastaan kysymys, miksi yhtäkkiä määrittelisimme noin, jos on kyse jostain arkipäivän kysymyksestä, jossa olemme määritelleet asian jo tietyllä tavalla. Mitä lisäarvoa tuollainen pohdiskelu tuo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en usko tieteeseen, en usko sen metodiin, joten missä ongelma?
Miksi et usko havaintoihin ja datan käsittelyyn ja laskentaan? Epäiletkö, että 1000 ei ehkä olekaan suurempi kuin 100.
Tuohan on ihan määrittelykysymys. Jos määritellään joku lukujärjestelmä jossa 100 on suurempi kuin 1000 niin sitten sekin pätee. t. eri
Tämä on just tätä uskovaisten tulkintaa, että käännetään vaikka maapallo ympäri jotta pyhä kirja kertoo totuuden. Ette tajua, että uskonto manipuloi ihmistä.
Miksi uskovaiset pitää tiedettä pelottavana? Pelkäävätkö he, että tiede paljasta uskonnot turhanpäiväisiksi saduiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en usko tieteeseen, en usko sen metodiin, joten missä ongelma?
Miksi et usko havaintoihin ja datan käsittelyyn ja laskentaan? Epäiletkö, että 1000 ei ehkä olekaan suurempi kuin 100.
Tuohan on ihan määrittelykysymys. Jos määritellään joku lukujärjestelmä jossa 100 on suurempi kuin 1000 niin sitten sekin pätee. t. eri
Tämä on just tätä uskovaisten tulkintaa, että käännetään vaikka maapallo ympäri jotta pyhä kirja kertoo totuuden. Ette tajua, että uskonto manipuloi ihmistä.
Ihmiset manipuloi ihmisä. T. Fundamentalisti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tieteestä tulee itseisarvo eli ajatellaan, että kaikki tiede ja tieto on hyvää ja tietämisen arvoista, silloin siitä tulee jossain määrin uskontoa vastaava ajatussuuntaus. Eli jos tieteen nimissä hyväksytään eettisesti arveluttavia asioita tai annetaan tieteen johdattaa ihmiskuntaa, niin kyllä silloin sokeasti annamme itsemme jonkin "korkeamman käsiin".
Onko mitään sellaista tieto, jota tiede ei olisi pyrkinyt selvittämään? Onko kaikki edistys tieteen nimissä hyväksi? Tiedettä ja sen menetelmiä pitää voida kritisoida. Tästähän käydään dabattia jatkuvasti, että onko esimerkiksi sotateollisuudelle tehty tekoäly oikein. HS:ssa oli tänään, että apinan alkioon oli yhdistetty ihmisen soluja tavoitteena elinteollisuuden käynnistäminen.
Tiede ei ole irrallinen ihmisen uskosta oikeaan ja väärään. Tiede, tieteen kehitys ja sen suuntaaminen jonnekin ovat aina arvoihin perustuvia ja jopa ideologisia valintoja. Mitä haluamme selittää, mitä haluamme tutkia? Tieteen nimissä on tehty paljon pahaa. Toisaalta uskomme tieteen kykyyn ratkaista ihmiskunnan ongelmat, että ehkä siitä on tullut meille jopa uskonto.
Tässä taas sotketaan käsitteitä. Ei tiede voi ohjata maailmaa, sillä viime kädessä arvot, moraali jne. eivät ole tieteellisiä faktoja ja tuskin kukaan näin väittää (toki tuskin on väitettä, mitä joku ei olisi esittänyt).
Näin ollen sotateollisuuden kehittäminen ei ole tiede- vaan arvokysymys. Tieteen eettisyyttä on toki syytä pohtia. Kannattaako tuottaa tietoa, joka on haitallista? Voidaanko tieteen nimissä ottaa riskejä (tästähän puhtaan esim. kokeellisessa taudinaiheuttajien manipulaatiossa).
Mutta on eri asia olla uskomatta tieteelliseen metodiin kuin huomioida, että tiedettä tulee tarkastella eettisin normein. Mutta lopulta, ei tiede ihmisiä johda, mutta se voi antaa työkaluja johtamiseen.
Tarkoitatko että tiede ratkaisee itse aiheuttamiaan ongelmia?
Eihän tuossa niin sanottu. Tiede ratkaisee tieteen väärinkäyttäjien aiheuttamia ongelmia. Puukko itsessään ei ole epäeettinen tai epäuskottava tai moraaliton väärintekijä. Se, jonka käteen puukko annetaan, voi ihan itse päättää, mihin sitä puukkoa käyttää. Sitä voi käyttää toisen ihmisen haavoittamiseen tai leivän leikkaamiseen. Se on täsmälleen sama neutraali esine riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen sitä käytetään. Käyttäjä ratkaisee, onko hänen tekonsa ja käyttötarkoituksensa eettinen vai epäeettinen.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tieteestä tulee itseisarvo eli ajatellaan, että kaikki tiede ja tieto on hyvää ja tietämisen arvoista, silloin siitä tulee jossain määrin uskontoa vastaava ajatussuuntaus. Eli jos tieteen nimissä hyväksytään eettisesti arveluttavia asioita tai annetaan tieteen johdattaa ihmiskuntaa, niin kyllä silloin sokeasti annamme itsemme jonkin "korkeamman käsiin".
Onko mitään sellaista tieto, jota tiede ei olisi pyrkinyt selvittämään? Onko kaikki edistys tieteen nimissä hyväksi? Tiedettä ja sen menetelmiä pitää voida kritisoida. Tästähän käydään dabattia jatkuvasti, että onko esimerkiksi sotateollisuudelle tehty tekoäly oikein. HS:ssa oli tänään, että apinan alkioon oli yhdistetty ihmisen soluja tavoitteena elinteollisuuden käynnistäminen.
Tiede ei ole irrallinen ihmisen uskosta oikeaan ja väärään. Tiede, tieteen kehitys ja sen suuntaaminen jonnekin ovat aina arvoihin perustuvia ja jopa ideologisia valintoja. Mitä haluamme selittää, mitä haluamme tutkia? Tieteen nimissä on tehty paljon pahaa. Toisaalta uskomme tieteen kykyyn ratkaista ihmiskunnan ongelmat, että ehkä siitä on tullut meille jopa uskonto.
Tässä taas sotketaan käsitteitä. Ei tiede voi ohjata maailmaa, sillä viime kädessä arvot, moraali jne. eivät ole tieteellisiä faktoja ja tuskin kukaan näin väittää (toki tuskin on väitettä, mitä joku ei olisi esittänyt).
Näin ollen sotateollisuuden kehittäminen ei ole tiede- vaan arvokysymys. Tieteen eettisyyttä on toki syytä pohtia. Kannattaako tuottaa tietoa, joka on haitallista? Voidaanko tieteen nimissä ottaa riskejä (tästähän puhtaan esim. kokeellisessa taudinaiheuttajien manipulaatiossa).
Mutta on eri asia olla uskomatta tieteelliseen metodiin kuin huomioida, että tiedettä tulee tarkastella eettisin normein. Mutta lopulta, ei tiede ihmisiä johda, mutta se voi antaa työkaluja johtamiseen.
Tarkoitatko että tiede ratkaisee itse aiheuttamiaan ongelmia?
Eihän tuossa niin sanottu. Tiede ratkaisee tieteen väärinkäyttäjien aiheuttamia ongelmia. Puukko itsessään ei ole epäeettinen tai epäuskottava tai moraaliton väärintekijä. Se, jonka käteen puukko annetaan, voi ihan itse päättää, mihin sitä puukkoa käyttää. Sitä voi käyttää toisen ihmisen haavoittamiseen tai leivän leikkaamiseen. Se on täsmälleen sama neutraali esine riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen sitä käytetään. Käyttäjä ratkaisee, onko hänen tekonsa ja käyttötarkoituksensa eettinen vai epäeettinen.
eri
Tieteen tekeminen eettisesti ja moraalisesti on siis täysin mahdotonta tiettyyn pisteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tieteestä tulee itseisarvo eli ajatellaan, että kaikki tiede ja tieto on hyvää ja tietämisen arvoista, silloin siitä tulee jossain määrin uskontoa vastaava ajatussuuntaus. Eli jos tieteen nimissä hyväksytään eettisesti arveluttavia asioita tai annetaan tieteen johdattaa ihmiskuntaa, niin kyllä silloin sokeasti annamme itsemme jonkin "korkeamman käsiin".
Onko mitään sellaista tieto, jota tiede ei olisi pyrkinyt selvittämään? Onko kaikki edistys tieteen nimissä hyväksi? Tiedettä ja sen menetelmiä pitää voida kritisoida. Tästähän käydään dabattia jatkuvasti, että onko esimerkiksi sotateollisuudelle tehty tekoäly oikein. HS:ssa oli tänään, että apinan alkioon oli yhdistetty ihmisen soluja tavoitteena elinteollisuuden käynnistäminen.
Tiede ei ole irrallinen ihmisen uskosta oikeaan ja väärään. Tiede, tieteen kehitys ja sen suuntaaminen jonnekin ovat aina arvoihin perustuvia ja jopa ideologisia valintoja. Mitä haluamme selittää, mitä haluamme tutkia? Tieteen nimissä on tehty paljon pahaa. Toisaalta uskomme tieteen kykyyn ratkaista ihmiskunnan ongelmat, että ehkä siitä on tullut meille jopa uskonto.
Omituista demonisointia. Ei taida maailmassa olla yhtäkään asiaa, jolla ei joku pystyisi tehdä pahaa. Ei se silti tarkoita, että kaikkea pitäisi varmuuden vuoksi kritisoida ja halveksia.
Tieteen menetelmät ja käyttötarkoitukset eivät mielestäni myöskään liity uskottavuuteen. Se tekoäly voi silti olla ihan oikeaa ja toimivaa, vaikka sitä käytetäänkin sotateollisuudessa kyseenalaisiin tarkoituksiin.
En kyllä tiedä, mistä ihmeestä tupsahti väite, että kaikenlainen tiede ja sen menetelmät olisivat aina eettisesti oikeaa. Kai nyt tyhmempikin ymmärtää, mikä ongelma esimerkiksi eläinkokeilla on, vaikka niistä ihan käyttökelpoisia tuloksia saataisiinkin.
Voin kertoa: tiedeuskovainen on juuri sellainen, joka ei ymmärrä, että tieteeseen liittyy mainittavia ongelmia. Tiede on aina oikeassa, that's it!
Vierailija kirjoitti:
Miksi uskovaiset pitää tiedettä pelottavana? Pelkäävätkö he, että tiede paljasta uskonnot turhanpäiväisiksi saduiksi?
Äläs yleistä.
t. uskis joka ei pelkää tiedettä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en usko tieteeseen, en usko sen metodiin, joten missä ongelma?
Miksi et usko havaintoihin ja datan käsittelyyn ja laskentaan? Epäiletkö, että 1000 ei ehkä olekaan suurempi kuin 100.
Tuohan on ihan määrittelykysymys. Jos määritellään joku lukujärjestelmä jossa 100 on suurempi kuin 1000 niin sitten sekin pätee. t. eri
Tämä on just tätä uskovaisten tulkintaa, että käännetään vaikka maapallo ympäri jotta pyhä kirja kertoo totuuden. Ette tajua, että uskonto manipuloi ihmistä.
Mistä päättelit, että tuo oli uskovainen?
Usein omat ennakkokäsitykset ja -luulot on esteenä hyville asioille, niin nytkin. Tuomitsit tietämättä faktoja, vieläpä kaikki uskovaiset, ja vain oman ahdasmielisyytesi vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Tieteeseen ei voi uskoa, mutta "tieteeseen" voi. Tällöin "tiede" sattuu olemaan kaikesta samaa mieltä kuin itse ja sellaiset tieteenalat, joista ei itse tykkää ovat "ideologiaa eivät tiedettä".
Juuri näin, tämä tuntuu olevan tietyn ihmisryhmän kanta. Ja itsensä mieltävät itsenäisiksi ajattelijoiksi. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiede on yhtä lailla uskon asia, kuin uskontokin. Ja tiede nimenomaan on juuri sellaista, mihin ei pidä uskoa.
Tiede ei edes itse usko itseensä! Epäilee itseään koko ajan, etsii keinoja todistaakseen olleensa väärässä.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että tieteessä olisi jotain väärää. Päin vastoin, on hyvä, että osaa epäillä olevansa väärässä. Vain siten on mahdollista päästä lähemmäs totuutta.
Mutta "en usko tieteeseen" on mielestäni tieteen perimmäinen tarkoitus. Mikään ei ole varmaa, paitsi epävarmuus, ja oikeaa vastausta saa etsiä senkin jälkeen, kun luulee löytäneensä sen. Sitähän tiede on. Todistetaan jotakin, ja senkin jälkeen ollaan valmiita myöntämään, että oltiin väärässä, jos joku todistaa toisenlaisen kantansa oikeaksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä, on hölmöä sanoa ettei usko tieteeseen. Moni varmaan tarkoittaa näin sanoessaan, ettei usko skientismiin tai fysikalismiin. Fysikalismi tarkoittaa siis sitä, että kaikki on palautettavissa materiaan, eikä mitään materian ulkopuolista henkeä ole olemassa. Eli esim. ihmisen tietoisuus on täysin palautettavissa aivoihin. Fysikalismiin uskovat uskovat esimerkiksi, että ihmisellä ei ole vapaata tahtoa, vaan kaikki aivoissa tapahtuva on pelkkää kemiaa. Tai että ihmismieli ei ole luonteeltaan intentionaalinen, sillä materia ei voi viitata itsensä ulkopuolelle. Vieressään olevasta puusta puhuva ihminen ei siis puhu oikeasti tuosta katselemastaan puusta, vaan eräänlaisesta tietorakenteesta, jonka on muodostanut aistiensa avulla, ikään kuin tietokone. Nämä ovat toistaiseksi vielä pelkkiä uskon asioita, joita ei ole tieteellisesti todistettu (ainakaan aukottomasti). Skientisti saattaa pitää noita tieteellisinä totuuksina näkemättä oman uskonsa osuutta.
Itse ainakin oletan, että "en usko tieteeseen" tarkoittaa yleensä sitä, että maailmankuva ei ole täysin fysikalistinen. Toki muotoilu noin on hyvin kömpelö.
Ei siinä mitään kömpelöä ollut, tiivistit asian hienosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tieteestä tulee itseisarvo eli ajatellaan, että kaikki tiede ja tieto on hyvää ja tietämisen arvoista, silloin siitä tulee jossain määrin uskontoa vastaava ajatussuuntaus. Eli jos tieteen nimissä hyväksytään eettisesti arveluttavia asioita tai annetaan tieteen johdattaa ihmiskuntaa, niin kyllä silloin sokeasti annamme itsemme jonkin "korkeamman käsiin".
Onko mitään sellaista tieto, jota tiede ei olisi pyrkinyt selvittämään? Onko kaikki edistys tieteen nimissä hyväksi? Tiedettä ja sen menetelmiä pitää voida kritisoida. Tästähän käydään dabattia jatkuvasti, että onko esimerkiksi sotateollisuudelle tehty tekoäly oikein. HS:ssa oli tänään, että apinan alkioon oli yhdistetty ihmisen soluja tavoitteena elinteollisuuden käynnistäminen.
Tiede ei ole irrallinen ihmisen uskosta oikeaan ja väärään. Tiede, tieteen kehitys ja sen suuntaaminen jonnekin ovat aina arvoihin perustuvia ja jopa ideologisia valintoja. Mitä haluamme selittää, mitä haluamme tutkia? Tieteen nimissä on tehty paljon pahaa. Toisaalta uskomme tieteen kykyyn ratkaista ihmiskunnan ongelmat, että ehkä siitä on tullut meille jopa uskonto.
Historiasta tuttu asia, kirkko = tieto ja totuus ja sen epäilijät ovat kerettiläisiä, jotka pitää tuomita (Galileo).
Uskonnon nimissä on tehty todella paljon pahaa. Uskonto on antanut vaihtoehdon; usko tai kuole ja siltikään kaikki eivät valinneet uskoa. Tiede on avannut tietä pois uskonnosta, mutta tiedekin antaa kaksi vaihtoehtoa; usko tai ole hyljeksitty denialisti. Tässä asiassa konsensustiede ei eroa millään tavalla uskonnosta. Mutta sen on pakko tehdä näin, koska sillä ei ole esittää todisteita, kuten ei ollut uskonnoillakaan. Nytkin on pakko uskoa, vaikka skeptisesti ajateltuna todistamatonta asiaa ei ole. Tieteen politisoituminen on johtanut tähän tilanteeseen, missä konsensus on totuus ja tiede on muuttunut kirkoksi, mikä yksin tietää totuuden.
Denialistia ei hyljeksitä, kunhan esittää tieteellisiä argumentteja... (here we go again...)
Ymmärrän, että tuollainen laumakonsensuksen vaara on olemassa, mutta siten nyt vain tiedeyhteisö toimii. Avoimella tutkimustulosten osoittamisella ja siitä seuraavalla keskustelulla.
Todistettuihin teorioihin ja luonnon lakeihin ei tarvitse erikseen uskoa, ne on jo osoitettu. Hypoteesien ja todistamattomien teorioiden kanssa on vähän eri asia
Kyllä. Mutta jos olettamasta on rakennettu kymmenen hypoteesia, jotka kaikki on kumottu, mistä muusta siinä on kyse, kuin laumakonsensuksesta?
Jos tiedeyhteisön toimiminen on sitä, että tutkimustulosten olemattomuus on luonut vain olettaman, minkä perusteena on vain sana josta ei keskustella, koska asiasta on konsensus, mikä johtopäätös on silloin ainoa looginen, tieteellisesti ajattelevalle ihmiselle?
Jos todisteita ei ole, miksi todisteita vaativa ihminen leimataan denialistiksi? Jos asiasta on vain tiedeyhteisön perusteeton mielipide, onko tiedeyhteisö ostettu julistamaan sanaa. Ja kun on vain sana, mihin pitää uskoa, minä näen sen uskonjulistuksena ja sellaisena se on uskonto, mikä perustuu pseudotieteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinpä. En tunne ketään joka vaikkapa sanoo että "ei usko evoluutioteoriaan" ja osaisi kertoa mitkä asiat vaikka geologiassa, fysiikassa ja paleoekologiassa on linjassa evoluutioteorian kanssa. Kun ei edes tiedä mistä puhuu on helppo olla tyhmä. Ihan kuin arkijärjellä voisi havainnoida asioita, jos näin olisi niin edelleen luultaisiin että aurinko kiertää maata.
Yksi nimi, Matti Leisola, Teknillisen korkeakoulun bioprosessitekniikan emeritusprofessori.
Hän voi selittää sinulle nämä, jos vain uskallat kuunnella :)
Moni uskoo evoluutioteoriaan ymmärtämättä, että se on keskeneräistä teoriaa, oikeastaan sisältää monta erilaista, kiistanalaista teoriaa, joista vain on valittu suosituin. Mutta ihminen jonka ajattelu ei ole kehittynyt kovin korkealle ajattelee, että "Näin minulle koulussa kerrottiin, näin se siis on". Me joilla on tutkimustaustaa korkeakoulussa ymmärrämme kysyä: "Onko se todellakin näin? Paljon ei vielä tiedetä, on vain monia hypoteeseja joihin ollaan osin saatu toistaiseksi tarpeeksi hyväksyttäviä selityksiä. Mutta asia/tutkimus on vielä täysin kesken, emmekä tiedä vielä tarpeeksi."
Tunnen hänen työnsä oikein hyvin. Yksi asia minkä voit ottaa huomioksi, on, että hänen evoluutioteoriaa kritisoivat ajatukset on julkaistu toimitettuna kirjana - ei tieteellisinä julkaisuina, vaikka hänellä on kaikki kyvyt tieteelliseen julkaisuun. Hänen kirjojaan ei ole kukaan validoinut, minäkin voisin milloin tahansa toimittaa kirjan, jossa todistan my little ponyjen olemassaolosta.
Valitettavasti myös hänen kirjoihin tutustuneena olen saanut todeta, että hän sekoittaa asioita joko vahingossa tai tarkoituksella, mm. geenitasolla, ja silloin ei tosiaan ole mitään asiaa sinne tieteen puolelle ajatuksiensa kanssa.
Ap, biogeneetikko myös
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinpä. En tunne ketään joka vaikkapa sanoo että "ei usko evoluutioteoriaan" ja osaisi kertoa mitkä asiat vaikka geologiassa, fysiikassa ja paleoekologiassa on linjassa evoluutioteorian kanssa. Kun ei edes tiedä mistä puhuu on helppo olla tyhmä. Ihan kuin arkijärjellä voisi havainnoida asioita, jos näin olisi niin edelleen luultaisiin että aurinko kiertää maata.
Yksi nimi, Matti Leisola, Teknillisen korkeakoulun bioprosessitekniikan emeritusprofessori.
Hän voi selittää sinulle nämä, jos vain uskallat kuunnella :)
Moni uskoo evoluutioteoriaan ymmärtämättä, että se on keskeneräistä teoriaa, oikeastaan sisältää monta erilaista, kiistanalaista teoriaa, joista vain on valittu suosituin. Mutta ihminen jonka ajattelu ei ole kehittynyt kovin korkealle ajattelee, että "Näin minulle koulussa kerrottiin, näin se siis on". Me joilla on tutkimustaustaa korkeakoulussa ymmärrämme kysyä: "Onko se todellakin näin? Paljon ei vielä tiedetä, on vain monia hypoteeseja joihin ollaan osin saatu toistaiseksi tarpeeksi hyväksyttäviä selityksiä. Mutta asia/tutkimus on vielä täysin kesken, emmekä tiedä vielä tarpeeksi."
Tunnen hänen työnsä oikein hyvin. Yksi asia minkä voit ottaa huomioksi, on, että hänen evoluutioteoriaa kritisoivat ajatukset on julkaistu toimitettuna kirjana - ei tieteellisinä julkaisuina, vaikka hänellä on kaikki kyvyt tieteelliseen julkaisuun. Hänen kirjojaan ei ole kukaan validoinut, minäkin voisin milloin tahansa toimittaa kirjan, jossa todistan my little ponyjen olemassaolosta.
Valitettavasti myös hänen kirjoihin tutustuneena olen saanut todeta, että hän sekoittaa asioita joko vahingossa tai tarkoituksella, mm. geenitasolla, ja silloin ei tosiaan ole mitään asiaa sinne tieteen puolelle ajatuksiensa kanssa.
Ap, biogeneetikko myös
mm. "Evoluutio - kriittinen analyysi" kirjassa sanotaan asioita tähän tyyliin: "Apinoiden geenin promoottori ei toimi kuten evoluutioteoreetikot väittävät auttaessaan laktoosigeenin ilmentymistä"
Tämäntyyppisissä lauseissa on usein monta asiaa vikana kirjassa: kukaan ei ole väittänyt kyseistä väitettä ja teoria on sotkettu jonkun bakteerin promoottoriin jota ei ole koskaan esitelty apinoiden geenien yhteydessä.
Silloin luodaan itse valheellinen väite ja hyökätään sitä vastaan. Biologiaa, genetiikkaa ja evoluutiota ymmärtämättämät lukevat toki hienoja sanoja peräkkäin, ja luulevat että niissä on jotain mikä on evoluutioteorian vastaista ja suuri huijaus. Kun ainut, joita on huijattu, ovat he itse eivätkä he edes suostu uskomaan sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tieteestä tulee itseisarvo eli ajatellaan, että kaikki tiede ja tieto on hyvää ja tietämisen arvoista, silloin siitä tulee jossain määrin uskontoa vastaava ajatussuuntaus. Eli jos tieteen nimissä hyväksytään eettisesti arveluttavia asioita tai annetaan tieteen johdattaa ihmiskuntaa, niin kyllä silloin sokeasti annamme itsemme jonkin "korkeamman käsiin".
Onko mitään sellaista tieto, jota tiede ei olisi pyrkinyt selvittämään? Onko kaikki edistys tieteen nimissä hyväksi? Tiedettä ja sen menetelmiä pitää voida kritisoida. Tästähän käydään dabattia jatkuvasti, että onko esimerkiksi sotateollisuudelle tehty tekoäly oikein. HS:ssa oli tänään, että apinan alkioon oli yhdistetty ihmisen soluja tavoitteena elinteollisuuden käynnistäminen.
Tiede ei ole irrallinen ihmisen uskosta oikeaan ja väärään. Tiede, tieteen kehitys ja sen suuntaaminen jonnekin ovat aina arvoihin perustuvia ja jopa ideologisia valintoja. Mitä haluamme selittää, mitä haluamme tutkia? Tieteen nimissä on tehty paljon pahaa. Toisaalta uskomme tieteen kykyyn ratkaista ihmiskunnan ongelmat, että ehkä siitä on tullut meille jopa uskonto.
Historiasta tuttu asia, kirkko = tieto ja totuus ja sen epäilijät ovat kerettiläisiä, jotka pitää tuomita (Galileo).
Uskonnon nimissä on tehty todella paljon pahaa. Uskonto on antanut vaihtoehdon; usko tai kuole ja siltikään kaikki eivät valinneet uskoa. Tiede on avannut tietä pois uskonnosta, mutta tiedekin antaa kaksi vaihtoehtoa; usko tai ole hyljeksitty denialisti. Tässä asiassa konsensustiede ei eroa millään tavalla uskonnosta. Mutta sen on pakko tehdä näin, koska sillä ei ole esittää todisteita, kuten ei ollut uskonnoillakaan. Nytkin on pakko uskoa, vaikka skeptisesti ajateltuna todistamatonta asiaa ei ole. Tieteen politisoituminen on johtanut tähän tilanteeseen, missä konsensus on totuus ja tiede on muuttunut kirkoksi, mikä yksin tietää totuuden.
Denialistia ei hyljeksitä, kunhan esittää tieteellisiä argumentteja... (here we go again...)
Ymmärrän, että tuollainen laumakonsensuksen vaara on olemassa, mutta siten nyt vain tiedeyhteisö toimii. Avoimella tutkimustulosten osoittamisella ja siitä seuraavalla keskustelulla.
Todistettuihin teorioihin ja luonnon lakeihin ei tarvitse erikseen uskoa, ne on jo osoitettu. Hypoteesien ja todistamattomien teorioiden kanssa on vähän eri asia
Vastasin jo, mutta vielä tuohon tieteellisiin argumenttiasioihin pitää ottaa kantaa (here we go again...).
Jos esittää tieteellisiä argumentteja, niihin ei kukaan kommentoi millään tavalla, koska syvälle istutettu usko on oikeaa tiedettä voimakkaampi. Oikeaan tieteeseen perustuvia argumentteja on vaikka kuinka paljon, esim. pseudotieteen rakentamat kymmenen hypoteesia on oikea tiede kumonnut, mutta se kiinnosta ketään. Oikean tieteen laki on kumonnut pseudotieteen konjektuurin, mutta se ei kiinnosta ketään. Maailman kuuluisin tiedemies Albert Einstein on viime vuosisadan alussa tutkimuksellaan "Zur Quantentheorie der Strahlung" jo etukäteen kumonnut pseudotieteen väitteet, mutta se ei kiinnosta ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tavalliselle tallaajalle kuitenkin on uskon asia siinä mielessä, ettei lähes kenelläkään ole resursseja tosi asiassa ymmärtää itselleen vieraan tieteenalan viimeisintä tutkimusta. Uskon asioiksi siis menee.
Toki fiksu ihminen vertailee tieteen popularisointien tietoja ja muodostaa näin oman valistuneen mielipiteensä asiadta kuin asiasta tavallaan tieteeseen perustuen.
Mulla ei ole resursseja ymmärtää siltojen tai korkeiden talojen rakentamista. Siinä ne silti on eikä erityisemmin romahtele tai kaadu.
Homman nimi on se että koululaitos antaa eväät ymmärtää miten tiede metodina toimii. Silloin ei tarvitse ymmärtää itse vaan luottaa niihin jotka on asian ammattilaisia. Samalla tavalla kun luotamme sillanrakentajiin.
Eri asia on sitten että siitä tieteestä ei ole aina konsensusta,yksimielisyyttä.
Tiede ei ole enemmistön mielipide, konsensus. Konsensus on poliittinen termi ja se tarkoittaa sovittua, yhteistä mielipidettä. Jos tiedettä "ajetaan" konsensus-termillä ihmisten tietoisuuteen, siitä tiedetään, että silloin kyse on pseudotieteestä (usein poliittisesti sovitusta tieteestä). Tällaisen "tieteen" ominaisuutena on sana, mihin pitää uskoa, koska siitä on konsensus.
Tällaisesta, meitä kaikkia koskevasta konsensustieteestä, esimerkkinä on ilmasto"tiede". Siitä ei ole olemassa mitään muuta, kuin konsensus, yhteinen poliittinen mielipide, mitä empiirinen tiede (mittaukset ja havainnot) ei ole todistanut. Tämä ei sinänsä ole mikään ihme, koska polittinen organisaatio YK on sen julistanut ja kaikki jäsenmaat ovat sen hyväksyneet (konsensus).
YKn IPCC on sanonut näin:
”…meidän pitäisi tunnistaa, että me olemme tekemisissä kytketyn, epälineaarisen ja kaoottisen systeemin kanssa. Ja siksi pitkäaikaiset ennustukset tulevaisuuden ilmaston tilasta eivät ole mahdollisia.” (IPCC AR4 WG1)
Tämä tieto löytyy IPCCn teknisestä raportista, mutta ei politikoille suunnatusta raportista, mikä on pohja koko maailman muuttamiselle. Jos jostakin asiasta on olemassa vain sana, mihin pitää uskoa, kyseessä on uskonto.
Et ymmärrä mitä on tiede, etkä myöskään mitä on konsensus.
Vierailija kirjoitti:
Tiede on yhtä lailla uskon asia, kuin uskontokin. Ja tiede nimenomaan on juuri sellaista, mihin ei pidä uskoa.
Tiede ei edes itse usko itseensä! Epäilee itseään koko ajan, etsii keinoja todistaakseen olleensa väärässä.Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että tieteessä olisi jotain väärää. Päin vastoin, on hyvä, että osaa epäillä olevansa väärässä. Vain siten on mahdollista päästä lähemmäs totuutta.
Mutta "en usko tieteeseen" on mielestäni tieteen perimmäinen tarkoitus. Mikään ei ole varmaa, paitsi epävarmuus, ja oikeaa vastausta saa etsiä senkin jälkeen, kun luulee löytäneensä sen. Sitähän tiede on. Todistetaan jotakin, ja senkin jälkeen ollaan valmiita myöntämään, että oltiin väärässä, jos joku todistaa toisenlaisen kantansa oikeaksi.
Tiede ei ole uskon asia. Se on tiedon hankinnan menetelmä, jonka avulla tietty hypoteesi eli oletus pyritään todistamaan oikeaksi tai vääräksi todistusaineiston avulla. Usko, taas on asia jossa todistusaineistosta ei välitetä pätkääkään.
Alue: Aihe vapaa
Tavallaan joo, sillä arvaaminen on yksi tutkimuksen menetelmä. Arvataan jokin asian menevän niin ja sitten tutkitaan meneekö se niin. Ei tieteen tutkijatkaan hatusta repäise ratkaisuja asioille.