Tieteeseen ei voi "uskoa". Mikä typerä ilmaus "En usko tieteeseen" !

Vierailija kirjoitti:

Tieteen ongelma on se, että se luottaa liikaa ihmiseen. Ihmisen äly ja aistit.

Se ei pääse niiden yli.

Totta!

Kyllä ehdottomasti siltojen lujuuslaskelmiin pitäisi käyttää fysiikan sijaan metafysiikkaa!

 Uskoakseni se menee, jotenkin tällä tavalla.

Tieteessä on niin paljon OLETTAMUKSIA, että joku saattaa niputtaa ilmiön uskonnoksi, johon kuuluu paljon tietoakin?

Tai toedettä pidetään liian KORRUPTOITUNEENA, eikä uskota sen hyödyllisyyden olevan ihmiskunnalle paras mahdollinen?

(En ole koskaan kuullut moista lausahdusta, tuskin se on yleinen.)

Karoteeni-uskonto.

D-vitamiini -uskonto.

Korona -uskonto.

Uskoakseni tiedettä on monenlaista.

E-pilleri -uskonto.

Tiede on sekin yhtä arvailua, joka vaihtaa aina totuuttaan jonkun vallitsevan teorian mukaan.

Jos en usko tieteeseen, en usko sen metodiin, joten missä ongelma?

Kyllä asioihin voi uskoa, kohde on viime kädessä luottamus. "Luotan tähän ilmiöön." Ilmaisutapa ehkä on laiska.

Olen samaa mieltä, on hölmöä sanoa ettei usko tieteeseen. Moni varmaan tarkoittaa näin sanoessaan, ettei usko skientismiin tai fysikalismiin. Fysikalismi tarkoittaa siis sitä, että kaikki on palautettavissa materiaan, eikä mitään materian ulkopuolista henkeä ole olemassa. Eli esim. ihmisen tietoisuus on täysin palautettavissa aivoihin. Fysikalismiin uskovat uskovat esimerkiksi, että ihmisellä ei ole vapaata tahtoa, vaan kaikki aivoissa tapahtuva on pelkkää kemiaa. Tai että ihmismieli ei ole luonteeltaan intentionaalinen, sillä materia ei voi viitata itsensä ulkopuolelle. Vieressään olevasta puusta puhuva ihminen ei siis puhu oikeasti tuosta katselemastaan puusta, vaan eräänlaisesta tietorakenteesta, jonka on muodostanut aistiensa avulla, ikään kuin tietokone. Nämä ovat toistaiseksi vielä pelkkiä uskon asioita, joita ei ole tieteellisesti todistettu (ainakaan aukottomasti). Skientisti saattaa pitää noita tieteellisinä totuuksina näkemättä oman uskonsa osuutta.

Itse ainakin oletan, että "en usko tieteeseen" tarkoittaa yleensä sitä, että maailmankuva ei ole täysin fysikalistinen. Toki muotoilu noin on hyvin kömpelö.

Vierailija kirjoitti:

Tiede on sekin yhtä arvailua, joka vaihtaa aina totuuttaan jonkun vallitsevan teorian mukaan.

Höh, mutta kun mä haluun...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se tavalliselle tallaajalle kuitenkin on uskon asia siinä mielessä, ettei lähes kenelläkään ole resursseja tosi asiassa ymmärtää itselleen vieraan tieteenalan viimeisintä tutkimusta. Uskon asioiksi siis menee.

Toki fiksu ihminen vertailee tieteen popularisointien tietoja ja muodostaa näin oman valistuneen mielipiteensä asiadta kuin asiasta tavallaan tieteeseen perustuen.

Mulla ei ole resursseja ymmärtää siltojen tai korkeiden talojen rakentamista. Siinä ne silti on eikä erityisemmin romahtele tai kaadu.

Homman nimi on se että koululaitos antaa eväät ymmärtää miten tiede metodina toimii. Silloin ei tarvitse ymmärtää itse vaan luottaa niihin jotka on asian ammattilaisia. Samalla tavalla kun luotamme sillanrakentajiin.

Eri asia on sitten että siitä tieteestä ei ole aina konsensusta,yksimielisyyttä.

Tiede ei ole enemmistön mielipide, konsensus. Konsensus on poliittinen termi ja se tarkoittaa sovittua, yhteistä mielipidettä. Jos tiedettä "ajetaan" konsensus-termillä ihmisten tietoisuuteen, siitä tiedetään, että silloin kyse on pseudotieteestä (usein poliittisesti sovitusta tieteestä). Tällaisen "tieteen" ominaisuutena on sana, mihin pitää uskoa, koska siitä on konsensus.

Tällaisesta, meitä kaikkia koskevasta konsensustieteestä, esimerkkinä on ilmasto"tiede". Siitä ei ole olemassa mitään muuta, kuin konsensus, yhteinen poliittinen mielipide, mitä empiirinen tiede (mittaukset ja havainnot) ei ole todistanut. Tämä ei sinänsä ole mikään ihme, koska polittinen organisaatio YK on sen julistanut ja kaikki jäsenmaat ovat sen hyväksyneet (konsensus).

YKn IPCC on sanonut näin:

”…meidän pitäisi tunnistaa, että me olemme tekemisissä kytketyn, epälineaarisen ja kaoottisen systeemin kanssa. Ja siksi pitkäaikaiset ennustukset tulevaisuuden ilmaston tilasta eivät ole mahdollisia.” (IPCC AR4 WG1)

Tämä tieto löytyy IPCCn teknisestä raportista, mutta ei politikoille suunnatusta raportista, mikä on pohja koko maailman muuttamiselle. Jos jostakin asiasta on olemassa vain sana, mihin pitää uskoa, kyseessä on uskonto.

Vierailija kirjoitti:

Luonnontieteisiin tuo pätee nätisti, ap.

Muttei ns. pehmeisiin tieteisiin, kuten eittämättä hyvin tiedätkin.

Eihän tuossakaan voida puhua tieteeseen uskomisesta. Silloin sanotaan, että ei usko tieteenalan x paradigmaan. 

Tieteisusko-käsite kuvaa maallikkoihmisten uskoa tieteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Jos en usko tieteeseen, en usko sen metodiin, joten missä ongelma?

Miksi et usko havaintoihin ja datan käsittelyyn ja laskentaan? Epäiletkö, että 1000 ei ehkä olekaan suurempi kuin 100. 

Vierailija kirjoitti:

Tiede on vain jotain jolla yritetään selittää Jumalan luomistyötä ja tiede on pääasiassa väärässä, luomistyötä ei ole ihmisen tarkoitus ymmärtää.

Mennyvittuun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä uskiksilla on tarve tuoda tiede esiin uskonnon kilpakumppanina. Lapsellista. 

Kts otsikkoa. Kukapa sen aloitti? Tuskin uskis.

Kohtalaisen moni keskiajan tiedemiehistä oli syvästi uskovaisia, kuten monet sen ajan merkkihenkilöistä muutenkin. Kirkon (ja paavin) suosio tarvittiin moneekin asiaan silloin joskus.

Sitten oli ne asiat joissa kirkko ei eri syistä hyväksynyt tieteen tiettyjä teorioita kuten aikaanaan galilein aurinkokeskeistä aurinkokuntaa. Tai vanhempi teoriahan se oli. Kirkko ei ole ainoa joka on historiassa yrittänyt kieltää tieteen tuloksia. Stalinilla esim. oli kuulemma omat päähänpinttymänsä joistain tieteenaloista ja se johti mm. siihen että neuvostoliitto oli aika pahasti jäljessä länsimaita kun tietokoneet kehittyivät ja pienenivät ja nopeutuivat. 

Vierailija kirjoitti:

Jos en usko tieteeseen, en usko sen metodiin, joten missä ongelma?

Korviesi välissä.