Lue keskustelun säännöt.
Oliko siitä jotain haittaa, että suomalainen puhuu lapselleen englantia?
19.04.2021 |
Jostain olin lukevinani näin.
Eräs tuttuni on netissä nyt moneen kertaan hehkuttanut sitä, että hänen 5v tyttö puhuu englantia, uskon että on oppinut sen videoista. Nyt nämä vanhemmat tukevat tytön kielikylpyä puhumalla lapselle myös kotona englantia, vaikka ovat ihan supisuomalaisia ja asuvat Suomessa. Äiti myös myönsi, että ei ole kovin hyvä Englannissa.
Melkeen menin pätemään, mutta en ollut varma mistä kuulin väitteen, että siitä olisi enemmän haittaa kun hyötyä. Varmaan joku vauva.fi keskustelu Kimi Räikkösen ja Mintun lapsesta :D onko siis väitteellä perää?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on tyhmiä, jolleivät tajua, että lapselle jokainen vanhempi puhuu omalla äidinkielellään. Lapsi voi hyvin käyttää kahta kieltä, mutta niiden tulee olla vanhempien äidinkieli.
On aika yleistä että perheen yhteinen kieli on joku muu kuin ympäristön ja koulun/ päiväkodin/ kaveripiirin kieli. Tällöin lapsi oppii kahta kieltä, joista toinen ei ole kummankaan vanhemman äidinkieli.
Yleensä silloin ympäristön kieli tulee vahvemmaksi kuin kotikieli, koska kotikielellä on lähes mahdotonta pysyä esim. Sanavaraston suhteen koulun ja lasten ystäväpiirin perässä.
Mieheni on tällainen esimerkki. Kotona puhuttiin yhtä kieltä, joka oli eri, kuin ympäristön kieli. Olen kysynyt häneltä, miten kielten oppiminen meni häneltä ja hän muistelee puhuneensa alkuvuosina lähinnä perheen kanssa käytettyä kieltä, ja vähän myöhemmin pikkulapsivaiheen jälkeen alkoi ympäristön kieli ottaa vallan hänen saadessaan kavereita ja aloittaessaan koulun. Häntä voisi kuvata täysin kaksikieliseksi, mutta kotona puhuttua kieltä käyttää tosiaan vain kotona. Hänen kohdallaan kaksikielisyydellä on ollut yhtäläisyyksiä niihin tutkimuksiin, joiden perusteella lapsen monikielisyys tukee myöhempää kielten oppimista - hän oppii uskomattoman helposti uusia kieliä. Kaksikielisyyden lisäksi puhuu kolmea muuta kieltä niin, että käyttää niitä päivittäin työelämässä. Puhuu siis viittä kieltä joko äidinkielen tasoisesti tai erittäin sujuvasti.
Mutta tosiaan, ehdottomasti vanhemman pitäisi puhua lapselle äidinkieltään. Aloituksen esimerkki taas ei kuulostanut lapsen kielen kehitystä tukevalta, vaan pikemminkin sitä haittaavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hipsuttelu on "Petting" Englanniksi.
Ihmisen paras herkkyysaika oppia kieliä on alle kuusi. Siksi kaikki kielikylpypäiväkodit on hyvä juttu.
Kaksi- tai monikielisyys on kanssa hyvä juttu. Yleisin tilanne on, että vanhemmilla on eri äidinkielet ja/tai asuinmaan kieli on eri kuin vanhempien äidinkieli. Lapset kyllä aina oppivat asuinmaan kielen, eli ei huolta vaikka vanhemmat puhuvat heille omiaan. Vaikka vanhempi sitten valitsisi puhua itselleen vierasta asuinmaan kieltä, niin siellä asuminen ja ympäristö korjaa mahdolliset puutteet lapsen kielitaidossa jos tämä on se ainut kieli jonka kautta lapsi elää. Mutta vanhemman äidinkieli jää oppimatta.
Jos vanhempi valitsee puhua omaa kieltään toisessa kieliympäristössä, niin lapsi voi saada auttavat, passiiviset tai hyvät taidot siinä kielessä. Riippuu tilanteesta.
Mutta jos vanhempi puhuu lapselle sekaisin omaa ja jotakin toista kieltä, niin lapsen on vaikea erotella näitä ja molemmat kielet voivat jäädä vajaaksi. Se vaikuttaa ajattelun kehittymiseen.
Englannin ehtii oppia koulussa ja englannin oppiminen on muutenkin helppoa kun sille altistuu joka puolella. Mutta jos lapsi on kiinnostunut niin jatkaisin mielummin sillä linjalla että lapsi kuuntelee ohjelmia joissa kuulee natiivien käyttämää kieltä tai menee johonkin kielikylpyyn, jota vetää pedagogit. Kotona rallienglannin puhuminen ei edistä lapsen kielitaitoa.
Jos lapsi kysyy, mikä on leijona englanniksi niin totta kai voi vastata tai vaikka yhdessä käydä läpi kaikki eläimet ja harjoitella lausumista. Tässähän vanhempi ja lapsi kuitenkin kommunikoi keskenään suomeksi ja puhuvat vieraasta kielestä, eivät vieraalla kielellä. Mutta rallienglanniksi kommunikointi ei ole edistävää. Näin voi vanhingossa opettaa ties mitä huonoa kieltä. Vaikka niin yksinkertaisia asioita kuin että englanniksi on luontevaa sanoa have breakfast siinä missä suomeksi aamupalaa yleensä syödään.
Kielessä on paljon vivahteita ja jo aivan yksikielisissä perheissä jotka asuvat omalla kielialueella olisi hyvä lukea lapsille ja paljon. Tämä kasvattaa sanavarastoa ja ilmaisukykyä ja sitä kautta sitten ajattelua.
Kaksikielisyys voi olla myös eri asia kuin natiivitason kielitaito. Minä olen kielitieteen termillä kaksikielinen, ja sillä toisella kielellä minulla on vahvempi ammattisanasto ja hoidan sillä työasiat ja arjen, kaikki hammaslääkäristä harrastuksiin. Suomi on kuitenkin äidinkieleni, jossa minulla on eniten nyansseja ja laajin sanavasto kun mietitään kaikkia aihepiirejä. Haluan myös puhua suomea lapsille, että hekin pääsevät kiinni siitä kuka minä olen suomeksi. Pystyn kyllä ilmaisemaan toisella kielellä myös tunteita mutta minusta se jää sanoilla selittämiseksi eikä tunteiden ilmaisuksi.