Lue keskustelun säännöt.
Moni naiseton mies haluaisi saada parisuhteen, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että lähtisivät sieltä pikkupitäjästä kaupunkiin.
17.04.2021 |
Tässä yksi syy, etten enää deittaile maalaisten kanssa.
Kommentit (337)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä voisin ihan hyvin muuttaa pikkupitäjään, harmi vain, että siellä olevat vapaat miehet tuppaavat käyttävän liikaa alkoholia/tupakoivat/omaavat sovinistisia ajatuksia. Olen itse kotoisin maalta ja omistan isovanhempieni tilan, joka on nyt minulla kesäkäytössä. Ongelma on siinä, että noin puolet pitäjän väestä ovat sukulaisiani jote ei kiinnosta siinä mielessä ja se toinen puoli, joka voisi kiinnostaa, niin ei vain arvomaailmaa kohtaa noissa päihde ja tasavertaisuusasioissa, en jaksa enää kuulla sovinistisia vitsejäkään tyyliin laita nainen asialle ja tee itse perässä jne... Siksi yleensä mukaani tulee aina joku kaupunkikolli. Lapsena siellä oli jo paljon naisettomia miehiä ja silloinkin mietin, että miten he voisivat löytää naisen kun lähtevät joka perjantai-ilta kavereiden kanssa kavereiden mökille ryyppäämään, viettämään laatuaikaa äijien kanssa. Sitten viikolla puhutaan äijäseurassa siitä ettei naisia löydy....
Niin samaa mieltä. Miehet täällä on ihan ala-arvoisia. Paluumuutin tänne kotiseudulleni opiskelujen ja yhteensä kymmenen kaupunkivuoden jälkeen. Täällä ihan oikeasti on niitä vitsien äijiä, jotka ei osaa edes kaurapuuroa keittää ja päästelevät ääneen aivopieruja siitä, miten keittiötyöt on naisten hommia. Joskus harmittelin kaupunkilaismiesten kädettömyyttä tietyissä hommissa, mutta mieluummin niin kuin täkäläisen juntin kanssa, joka fiksaa autot, mutta muusta ei sitten osaa puhuakaan.
Ottaen huomioon, että aina parhaat kokit ovat miehiä, niin en naisena kyllä viitsisi ulista. Eihän nykyajan naiset osaa oikein mitään enää. Tai no juuri ja juuri osaavat somettaa koko työpäivän.
Parhaat kokit ehkä, mutta arkiruuan laitto ei moneltakaan näistä suju. Ihan nähty homma. Se ei paljon jossain perähikiällä auta, jos Helsingin parhaat kokit on miehiä. Maalaismiesten yksi vastenmielinen ominaisuus on muuten juuri tuo, että naisen mitta on tuo päivänsä kotitaloustöihin ja karjanhoitoon käyttänyt vanhan ajan emäntä, joka teki läskisoosit ja paistoi kalakukot. Kun nykynaiset eivät sitä tee palkjatyönsä ohessa, on mitätön. Mies itse hoitaa edelleen vain samat työt kuin ennenkin. Juuri tässä maalaismiehet on jämähtäneet menneeseen. Kiitos kun annoit esimerkin!
Sinähän voit aivan hyvin ihan vaan kokeeksi viettää vaikka yhden vuoden maalla. Vaihdat sitten kokonaan maalaisisännän kanssa tehtävät päikseen. Tule sitten vuoden kokemuksen jälkeen kertomaan, halusitko tasa-arvon vuoksi tehdä myös ns. sisähommia.
Itse asun kaupungissa ja vaimoni ei ole typerä kalkkuna, joka vaatisi vielä minua raskaan työpäiväni jälkeen tekemään ruokaa ja siivoamaan. Viikonloppuisin autan kyseisissä hommissa, jos ehdin.
Eli sinun työsi raskauden vuoksi naisesi pitää tehdä enemmän? Kyllä hän minun mittapuilla i on typeryä kalkkuna tai ainakin vähään tyytyvä.
Miten niin enemmän? Vaimo on kotirouva. Ilman minun työtä se ei välttämättä olisi mahdollista, vaikka vaimoni ei mikään persaukinen ole.
Ookoo. No sit se on hänen työtä. Minä en ikinä haluaisi olla kotirouva, ei olisi mulle mahdollisuus vaan kauhukuva.
Puuttuuko sinulta kyky toimia itsenäisesti? Etkö siis osaa tehdä mitään ilman muiden ohjausta? Vaimoni on toimelias ja fiksu. Hän sanoi ettei voisi kuvitellakaan menevänsä joka päivä tekemään samaa työtä, kun kotona saa tehdä mitä milloinkin huvittaa ja käydä ulkona shoppailemassa silloin kun huvittaa.
Huutonaurua!
Vaimosi saa valita, pistääkö hän pyykkikoneen päälle aamu- vai iltapäivällä ja tekeekö ruuaksi tortilloja vai karjalanpaistia kunhan ruoka on valmiina, kun sinä tulet töistä. No onpa vaihtelua.
eri
Poltit käämisi, ennen kuin luit loppuun. Kuten jo kerroin, vaimoni on fiksu ja toimelias. Sinä siis nähtävästi joudut siksi käymään töissä, koska et keksi kotona muuta tekemistä, kuin pyykäämistä ja tortillojen tai karjalanpaistin tekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika vaikea on muuttaa Helsinkiin ja laskea samalla omaa elintasoaan.
Vierailija kirjoitti:
Kasvoin kaupungissa tai lähiössä, ja kouluttauduin eläintenhoitoalalle. Maallahan ne työpaikat oli, ja kyllä siellä ihan asiallisia miehiä oli - ne jotka oli pariutuneet. Sinkut oli sitten hoitamattomia; puuttui hampaita, hygienia hakusessa ja fyysinen kunto rapistunut. Kalja maistui. Yhdet veljekset kierrätti samaa (hieman yksinkertaista) naista, jolla oli lapsia molemmille. Kyllä se mentaliteetti oli niin toisenlaista, ahdistavaa ja rajoittavaa.
Tilanne tuntuu hämäävästi naisten kohdalla paremmalta, mutta vain siksi, että oleilevat todella paljon kotosalla ja kaupungeissa pari vastaavaa siskosta hukkuu helposti massaan. Jonkinlaiseen todellisuuspohjaiseen käsitykseen naisten tasosta pääsee ihan sillä, että lueskelee tätä foorumia aina välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin miehen perässä maalle. Ennen työmatkaan meni aamuin illoin 45 min, nyt enää 30 min, etätyöaikana ei sitäkään. Työpaikka tosin vaihtui, mutta Helsingin ulkopuolella on yhtä helppo löytää asiantuntijatason töitä kuin pääkaupungissa. Talo on iso, omalle työhuoneelle on hyvin tilaa. On piha ja erikseen puutarha. On laatua elämään. Piti vain uskaltaa.
Ai niin, lasten koululle on matkaa 7 km, taksi hakee pihasta.
Tekeekö miehesi sisätöitä? Omistatko puolet talosta? Onko miehellä tasa-arvoinen suhtautuminen naiseen kumppanina?
Jos vastasit kyllä, hienoa. Keskiverto maslaismiehen kanssa nuo eivät toteudu.
Mies ei tee sisätöitä, pääosin on töissä ulkona tai tavallaanhan sitä on traktorissa sisällä, jos niin haluaa ajatella. Kirjanpidon tms. tekee sisätöinä.
En omista puolta talosta, mutta eipä mieskään omista puolta sijoitusasunnoistani tai kesämökistä, autonikin on omani.
Miehellä ei ole tasa-arvoista suhtautumista kumppaniin, minut on nostettu jalustalle eli ylistämällä alistettu, jos niin haluaa ajatella. Mies haluaa auttaa, hän arvostaa ja kunnioittaa. Pappi sanoi aikoinaan, että kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa ja sitä tässä on toteutettu.
Eli mies tekee oman tilansa töitä ulkona ja sä piian työt sisällä. Nice.
Kotityöt ovat myös tärkeitä. Tuolla naisella kuuluu olevan myös omat raha-asiansa kunnossa.
Paljonko itse vaadit palkkaa kotitöistä?
Odotan, että mies tekee osuutensa. Omissa töissä käyminen ei ole sitä, käyn minäkin palkkatöissä. Nyt mies saa käyttää aikansa oman tilan hoitoon.
Outoa, jos tuntisit olevasi toisen töissä. Kuitenkin on kyseessä parisuhde ja kenties perhe, joka kartuttaa omaisuutta myös lapsille. Tuolla asenteella et tule onnistumaan. Tietenkin voit ilmoittaa kumppanille heti aluksi nuo edellytykset, jotka mielestäsi kuuluu normaaliin avioelämään.
Voitte toki myös laskea tunteja, jotka kuluvat työntekoon. Tällöin liikenevä aika käytetään siivoamiseen, jota sinkkukin joutuu tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
9
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä voisin ihan hyvin muuttaa pikkupitäjään, harmi vain, että siellä olevat vapaat miehet tuppaavat käyttävän liikaa alkoholia/tupakoivat/omaavat sovinistisia ajatuksia. Olen itse kotoisin maalta ja omistan isovanhempieni tilan, joka on nyt minulla kesäkäytössä. Ongelma on siinä, että noin puolet pitäjän väestä ovat sukulaisiani jote ei kiinnosta siinä mielessä ja se toinen puoli, joka voisi kiinnostaa, niin ei vain arvomaailmaa kohtaa noissa päihde ja tasavertaisuusasioissa, en jaksa enää kuulla sovinistisia vitsejäkään tyyliin laita nainen asialle ja tee itse perässä jne... Siksi yleensä mukaani tulee aina joku kaupunkikolli. Lapsena siellä oli jo paljon naisettomia miehiä ja silloinkin mietin, että miten he voisivat löytää naisen kun lähtevät joka perjantai-ilta kavereiden kanssa kavereiden mökille ryyppäämään, viettämään laatuaikaa äijien kanssa. Sitten viikolla puhutaan äijäseurassa siitä ettei naisia löydy....
Niin samaa mieltä. Miehet täällä on ihan ala-arvoisia. Paluumuutin tänne kotiseudulleni opiskelujen ja yhteensä kymmenen kaupunkivuoden jälkeen. Täällä ihan oikeasti on niitä vitsien äijiä, jotka ei osaa edes kaurapuuroa keittää ja päästelevät ääneen aivopieruja siitä, miten keittiötyöt on naisten hommia. Joskus harmittelin kaupunkilaismiesten kädettömyyttä tietyissä hommissa, mutta mieluummin niin kuin täkäläisen juntin kanssa, joka fiksaa autot, mutta muusta ei sitten osaa puhuakaan.
Ottaen huomioon, että aina parhaat kokit ovat miehiä, niin en naisena kyllä viitsisi ulista. Eihän nykyajan naiset osaa oikein mitään enää. Tai no juuri ja juuri osaavat somettaa koko työpäivän.
Parhaat kokit ehkä, mutta arkiruuan laitto ei moneltakaan näistä suju. Ihan nähty homma. Se ei paljon jossain perähikiällä auta, jos Helsingin parhaat kokit on miehiä. Maalaismiesten yksi vastenmielinen ominaisuus on muuten juuri tuo, että naisen mitta on tuo päivänsä kotitaloustöihin ja karjanhoitoon käyttänyt vanhan ajan emäntä, joka teki läskisoosit ja paistoi kalakukot. Kun nykynaiset eivät sitä tee palkjatyönsä ohessa, on mitätön. Mies itse hoitaa edelleen vain samat työt kuin ennenkin. Juuri tässä maalaismiehet on jämähtäneet menneeseen. Kiitos kun annoit esimerkin!
Sinähän voit aivan hyvin ihan vaan kokeeksi viettää vaikka yhden vuoden maalla. Vaihdat sitten kokonaan maalaisisännän kanssa tehtävät päikseen. Tule sitten vuoden kokemuksen jälkeen kertomaan, halusitko tasa-arvon vuoksi tehdä myös ns. sisähommia.
Itse asun kaupungissa ja vaimoni ei ole typerä kalkkuna, joka vaatisi vielä minua raskaan työpäiväni jälkeen tekemään ruokaa ja siivoamaan. Viikonloppuisin autan kyseisissä hommissa, jos ehdin.
Eli sinun työsi raskauden vuoksi naisesi pitää tehdä enemmän? Kyllä hän minun mittapuilla i on typeryä kalkkuna tai ainakin vähään tyytyvä.
Miten niin enemmän? Vaimo on kotirouva. Ilman minun työtä se ei välttämättä olisi mahdollista, vaikka vaimoni ei mikään persaukinen ole.
Ookoo. No sit se on hänen työtä. Minä en ikinä haluaisi olla kotirouva, ei olisi mulle mahdollisuus vaan kauhukuva.
Puuttuuko sinulta kyky toimia itsenäisesti? Etkö siis osaa tehdä mitään ilman muiden ohjausta? Vaimoni on toimelias ja fiksu. Hän sanoi ettei voisi kuvitellakaan menevänsä joka päivä tekemään samaa työtä, kun kotona saa tehdä mitä milloinkin huvittaa ja käydä ulkona shoppailemassa silloin kun huvittaa.
Huutonaurua!
Vaimosi saa valita, pistääkö hän pyykkikoneen päälle aamu- vai iltapäivällä ja tekeekö ruuaksi tortilloja vai karjalanpaistia kunhan ruoka on valmiina, kun sinä tulet töistä. No onpa vaihtelua.
eri
Poltit käämisi, ennen kuin luit loppuun. Kuten jo kerroin, vaimoni on fiksu ja toimelias. Sinä siis nähtävästi joudut siksi käymään töissä, koska et keksi kotona muuta tekemistä, kuin pyykäämistä ja tortillojen tai karjalanpaistin tekoa.
Hienoa: arvostat vaimoasi. Se on tärkeintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä voisin ihan hyvin muuttaa pikkupitäjään, harmi vain, että siellä olevat vapaat miehet tuppaavat käyttävän liikaa alkoholia/tupakoivat/omaavat sovinistisia ajatuksia. Olen itse kotoisin maalta ja omistan isovanhempieni tilan, joka on nyt minulla kesäkäytössä. Ongelma on siinä, että noin puolet pitäjän väestä ovat sukulaisiani jote ei kiinnosta siinä mielessä ja se toinen puoli, joka voisi kiinnostaa, niin ei vain arvomaailmaa kohtaa noissa päihde ja tasavertaisuusasioissa, en jaksa enää kuulla sovinistisia vitsejäkään tyyliin laita nainen asialle ja tee itse perässä jne... Siksi yleensä mukaani tulee aina joku kaupunkikolli. Lapsena siellä oli jo paljon naisettomia miehiä ja silloinkin mietin, että miten he voisivat löytää naisen kun lähtevät joka perjantai-ilta kavereiden kanssa kavereiden mökille ryyppäämään, viettämään laatuaikaa äijien kanssa. Sitten viikolla puhutaan äijäseurassa siitä ettei naisia löydy....
Niin samaa mieltä. Miehet täällä on ihan ala-arvoisia. Paluumuutin tänne kotiseudulleni opiskelujen ja yhteensä kymmenen kaupunkivuoden jälkeen. Täällä ihan oikeasti on niitä vitsien äijiä, jotka ei osaa edes kaurapuuroa keittää ja päästelevät ääneen aivopieruja siitä, miten keittiötyöt on naisten hommia. Joskus harmittelin kaupunkilaismiesten kädettömyyttä tietyissä hommissa, mutta mieluummin niin kuin täkäläisen juntin kanssa, joka fiksaa autot, mutta muusta ei sitten osaa puhuakaan.
Ottaen huomioon, että aina parhaat kokit ovat miehiä, niin en naisena kyllä viitsisi ulista. Eihän nykyajan naiset osaa oikein mitään enää. Tai no juuri ja juuri osaavat somettaa koko työpäivän.
Parhaat kokit ehkä, mutta arkiruuan laitto ei moneltakaan näistä suju. Ihan nähty homma. Se ei paljon jossain perähikiällä auta, jos Helsingin parhaat kokit on miehiä. Maalaismiesten yksi vastenmielinen ominaisuus on muuten juuri tuo, että naisen mitta on tuo päivänsä kotitaloustöihin ja karjanhoitoon käyttänyt vanhan ajan emäntä, joka teki läskisoosit ja paistoi kalakukot. Kun nykynaiset eivät sitä tee palkjatyönsä ohessa, on mitätön. Mies itse hoitaa edelleen vain samat työt kuin ennenkin. Juuri tässä maalaismiehet on jämähtäneet menneeseen. Kiitos kun annoit esimerkin!
Sinähän voit aivan hyvin ihan vaan kokeeksi viettää vaikka yhden vuoden maalla. Vaihdat sitten kokonaan maalaisisännän kanssa tehtävät päikseen. Tule sitten vuoden kokemuksen jälkeen kertomaan, halusitko tasa-arvon vuoksi tehdä myös ns. sisähommia.
Itse asun kaupungissa ja vaimoni ei ole typerä kalkkuna, joka vaatisi vielä minua raskaan työpäiväni jälkeen tekemään ruokaa ja siivoamaan. Viikonloppuisin autan kyseisissä hommissa, jos ehdin.
Samalla maalaismies siis hoitaisi mun asiantuntijatyöt ja kotityöt?
Kyse ei muuten ole siitä etteikö maalaismies osaa hoitaa tilaansa ja ole monitaitoinen. Kyse on siitä, mitä tuo monitaitoisuus parisuhteelle antaa. Mitä iloa minulle on siitä, että joku hoitaa omat asiansa hyvin?
Kerrotko hieman tarkemmin mitä asiantuntijatyösi käytännössä on?
Ahaa. Haluatko päästä mitätöimään ja kertomaan, ettei työlläni ole arvoa? Viestintäalalla olen.
Mistä moinen mielikuva syntyi? Kysyin siksi, että halusin saada käsityksen miten raskasta asiantuntijatyö on verrattuna vaikka maalla asuvan maanviljelijän työhön verrattuna. Ja tuo taas sai alkunsa siitä, kun pohdin, että kummalla mahdollisesti olisi enemmän energiaa työpäivän jälkeen alkaa tekemään ns. kotitöitä.
Tämän palstan hengestä. Ei ole fyysisesti kuormittavaa, mutta deadlinet on joskus tiukat ja päivät venyvät.
Teetkö oikeasti koko työpäivän ajan vain pelkkää työtäsi ja ahkerasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin miehen perässä maalle. Ennen työmatkaan meni aamuin illoin 45 min, nyt enää 30 min, etätyöaikana ei sitäkään. Työpaikka tosin vaihtui, mutta Helsingin ulkopuolella on yhtä helppo löytää asiantuntijatason töitä kuin pääkaupungissa. Talo on iso, omalle työhuoneelle on hyvin tilaa. On piha ja erikseen puutarha. On laatua elämään. Piti vain uskaltaa.
Ai niin, lasten koululle on matkaa 7 km, taksi hakee pihasta.
Tekeekö miehesi sisätöitä? Omistatko puolet talosta? Onko miehellä tasa-arvoinen suhtautuminen naiseen kumppanina?
Jos vastasit kyllä, hienoa. Keskiverto maslaismiehen kanssa nuo eivät toteudu.
Mies ei tee sisätöitä, pääosin on töissä ulkona tai tavallaanhan sitä on traktorissa sisällä, jos niin haluaa ajatella. Kirjanpidon tms. tekee sisätöinä.
En omista puolta talosta, mutta eipä mieskään omista puolta sijoitusasunnoistani tai kesämökistä, autonikin on omani.
Miehellä ei ole tasa-arvoista suhtautumista kumppaniin, minut on nostettu jalustalle eli ylistämällä alistettu, jos niin haluaa ajatella. Mies haluaa auttaa, hän arvostaa ja kunnioittaa. Pappi sanoi aikoinaan, että kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa ja sitä tässä on toteutettu.
Eli mies tekee oman tilansa töitä ulkona ja sä piian työt sisällä. Nice.
Kotityöt ovat myös tärkeitä. Tuolla naisella kuuluu olevan myös omat raha-asiansa kunnossa.
Paljonko itse vaadit palkkaa kotitöistä?
Odotan, että mies tekee osuutensa. Omissa töissä käyminen ei ole sitä, käyn minäkin palkkatöissä. Nyt mies saa käyttää aikansa oman tilan hoitoon.
Outoa, jos tuntisit olevasi toisen töissä. Kuitenkin on kyseessä parisuhde ja kenties perhe, joka kartuttaa omaisuutta myös lapsille. Tuolla asenteella et tule onnistumaan. Tietenkin voit ilmoittaa kumppanille heti aluksi nuo edellytykset, jotka mielestäsi kuuluu normaaliin avioelämään.
Voitte toki myös laskea tunteja, jotka kuluvat työntekoon. Tällöin liikenevä aika käytetään siivoamiseen, jota sinkkukin joutuu tekemään.
Minulla tosiaa työpäivät venyivät toisinaan pitkiksi samoin kuin miehellä, joten siinä tilanteessa tuntui kohtuuttomalta, että mies nalkutti tekemättömistä kotitöistä ikäänkuin ne olisivat kuuluneet minulle vain sukupuoleni vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin miehen perässä maalle. Ennen työmatkaan meni aamuin illoin 45 min, nyt enää 30 min, etätyöaikana ei sitäkään. Työpaikka tosin vaihtui, mutta Helsingin ulkopuolella on yhtä helppo löytää asiantuntijatason töitä kuin pääkaupungissa. Talo on iso, omalle työhuoneelle on hyvin tilaa. On piha ja erikseen puutarha. On laatua elämään. Piti vain uskaltaa.
Ai niin, lasten koululle on matkaa 7 km, taksi hakee pihasta.
Tekeekö miehesi sisätöitä? Omistatko puolet talosta? Onko miehellä tasa-arvoinen suhtautuminen naiseen kumppanina?
Jos vastasit kyllä, hienoa. Keskiverto maslaismiehen kanssa nuo eivät toteudu.
Mies ei tee sisätöitä, pääosin on töissä ulkona tai tavallaanhan sitä on traktorissa sisällä, jos niin haluaa ajatella. Kirjanpidon tms. tekee sisätöinä.
En omista puolta talosta, mutta eipä mieskään omista puolta sijoitusasunnoistani tai kesämökistä, autonikin on omani.
Miehellä ei ole tasa-arvoista suhtautumista kumppaniin, minut on nostettu jalustalle eli ylistämällä alistettu, jos niin haluaa ajatella. Mies haluaa auttaa, hän arvostaa ja kunnioittaa. Pappi sanoi aikoinaan, että kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa ja sitä tässä on toteutettu.
Eli mies tekee oman tilansa töitä ulkona ja sä piian työt sisällä. Nice.
Mitkä ihmeen piian työt? Tuossa kysyttiin, tekeekö mies sisätöitä ja maatalossa niitä on aika vähän, joten käytännössä ei tee. Minun työni taas on pääosin teamsissa nykyisin, joten teen sisätöitä.
Vai tarkoittiko kysyjä kotitöitä? Sisätyöt ja kotityöt ovat kaksi eri asiaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä voisin ihan hyvin muuttaa pikkupitäjään, harmi vain, että siellä olevat vapaat miehet tuppaavat käyttävän liikaa alkoholia/tupakoivat/omaavat sovinistisia ajatuksia. Olen itse kotoisin maalta ja omistan isovanhempieni tilan, joka on nyt minulla kesäkäytössä. Ongelma on siinä, että noin puolet pitäjän väestä ovat sukulaisiani jote ei kiinnosta siinä mielessä ja se toinen puoli, joka voisi kiinnostaa, niin ei vain arvomaailmaa kohtaa noissa päihde ja tasavertaisuusasioissa, en jaksa enää kuulla sovinistisia vitsejäkään tyyliin laita nainen asialle ja tee itse perässä jne... Siksi yleensä mukaani tulee aina joku kaupunkikolli. Lapsena siellä oli jo paljon naisettomia miehiä ja silloinkin mietin, että miten he voisivat löytää naisen kun lähtevät joka perjantai-ilta kavereiden kanssa kavereiden mökille ryyppäämään, viettämään laatuaikaa äijien kanssa. Sitten viikolla puhutaan äijäseurassa siitä ettei naisia löydy....
Niin samaa mieltä. Miehet täällä on ihan ala-arvoisia. Paluumuutin tänne kotiseudulleni opiskelujen ja yhteensä kymmenen kaupunkivuoden jälkeen. Täällä ihan oikeasti on niitä vitsien äijiä, jotka ei osaa edes kaurapuuroa keittää ja päästelevät ääneen aivopieruja siitä, miten keittiötyöt on naisten hommia. Joskus harmittelin kaupunkilaismiesten kädettömyyttä tietyissä hommissa, mutta mieluummin niin kuin täkäläisen juntin kanssa, joka fiksaa autot, mutta muusta ei sitten osaa puhuakaan.
Ottaen huomioon, että aina parhaat kokit ovat miehiä, niin en naisena kyllä viitsisi ulista. Eihän nykyajan naiset osaa oikein mitään enää. Tai no juuri ja juuri osaavat somettaa koko työpäivän.
Parhaat kokit ehkä, mutta arkiruuan laitto ei moneltakaan näistä suju. Ihan nähty homma. Se ei paljon jossain perähikiällä auta, jos Helsingin parhaat kokit on miehiä. Maalaismiesten yksi vastenmielinen ominaisuus on muuten juuri tuo, että naisen mitta on tuo päivänsä kotitaloustöihin ja karjanhoitoon käyttänyt vanhan ajan emäntä, joka teki läskisoosit ja paistoi kalakukot. Kun nykynaiset eivät sitä tee palkjatyönsä ohessa, on mitätön. Mies itse hoitaa edelleen vain samat työt kuin ennenkin. Juuri tässä maalaismiehet on jämähtäneet menneeseen. Kiitos kun annoit esimerkin!
Sinähän voit aivan hyvin ihan vaan kokeeksi viettää vaikka yhden vuoden maalla. Vaihdat sitten kokonaan maalaisisännän kanssa tehtävät päikseen. Tule sitten vuoden kokemuksen jälkeen kertomaan, halusitko tasa-arvon vuoksi tehdä myös ns. sisähommia.
Itse asun kaupungissa ja vaimoni ei ole typerä kalkkuna, joka vaatisi vielä minua raskaan työpäiväni jälkeen tekemään ruokaa ja siivoamaan. Viikonloppuisin autan kyseisissä hommissa, jos ehdin.
Samalla maalaismies siis hoitaisi mun asiantuntijatyöt ja kotityöt?
Kyse ei muuten ole siitä etteikö maalaismies osaa hoitaa tilaansa ja ole monitaitoinen. Kyse on siitä, mitä tuo monitaitoisuus parisuhteelle antaa. Mitä iloa minulle on siitä, että joku hoitaa omat asiansa hyvin?
Kerrotko hieman tarkemmin mitä asiantuntijatyösi käytännössä on?
Ahaa. Haluatko päästä mitätöimään ja kertomaan, ettei työlläni ole arvoa? Viestintäalalla olen.
Mistä moinen mielikuva syntyi? Kysyin siksi, että halusin saada käsityksen miten raskasta asiantuntijatyö on verrattuna vaikka maalla asuvan maanviljelijän työhön verrattuna. Ja tuo taas sai alkunsa siitä, kun pohdin, että kummalla mahdollisesti olisi enemmän energiaa työpäivän jälkeen alkaa tekemään ns. kotitöitä.
Kukas sen sinkun maanviljelijämiehen kotityöt tekee, kun hänellä ei riitä enää voimia tehdä niitä?
Kun pidät tavarat järjestyksessä, on puolet töistä jo tehty.
Koneet ja laitteet tuovat myös helpotusta.
Salaatin pyöräyttää kymmenessä minuutissa.
Kun on aina puhdasta. on aina puhdasta. Jää sitä luppoaikaakin muuhun.
T. Sinkkumies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lähtenyt, ongelma on vain se että ei nykyään tapaa naisia yhtään missään varsinkaan korona-aikaan joten ei se kaupungissa asuminen muuta tilannetta yksistään miksikään. Tinder on koluttu läpi, siellä ei tule yhtään matcheja ja muita tapaamiskanavia naisten deittailuun on hyvin vähän.
Kuinka pieneen kaupunkiin muutit?
No tässä Uudellamaalla kun ollaan, asuinkunnassani on n. 40 000 ja muutaman kymmenen kilometrin säteellä on 1,5 miljoonaa. Ei ole muuttanut tilannetta aiemmasta noin 30 000 asukkaan kotikaupungista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä voisin ihan hyvin muuttaa pikkupitäjään, harmi vain, että siellä olevat vapaat miehet tuppaavat käyttävän liikaa alkoholia/tupakoivat/omaavat sovinistisia ajatuksia. Olen itse kotoisin maalta ja omistan isovanhempieni tilan, joka on nyt minulla kesäkäytössä. Ongelma on siinä, että noin puolet pitäjän väestä ovat sukulaisiani jote ei kiinnosta siinä mielessä ja se toinen puoli, joka voisi kiinnostaa, niin ei vain arvomaailmaa kohtaa noissa päihde ja tasavertaisuusasioissa, en jaksa enää kuulla sovinistisia vitsejäkään tyyliin laita nainen asialle ja tee itse perässä jne... Siksi yleensä mukaani tulee aina joku kaupunkikolli. Lapsena siellä oli jo paljon naisettomia miehiä ja silloinkin mietin, että miten he voisivat löytää naisen kun lähtevät joka perjantai-ilta kavereiden kanssa kavereiden mökille ryyppäämään, viettämään laatuaikaa äijien kanssa. Sitten viikolla puhutaan äijäseurassa siitä ettei naisia löydy....
Niin samaa mieltä. Miehet täällä on ihan ala-arvoisia. Paluumuutin tänne kotiseudulleni opiskelujen ja yhteensä kymmenen kaupunkivuoden jälkeen. Täällä ihan oikeasti on niitä vitsien äijiä, jotka ei osaa edes kaurapuuroa keittää ja päästelevät ääneen aivopieruja siitä, miten keittiötyöt on naisten hommia. Joskus harmittelin kaupunkilaismiesten kädettömyyttä tietyissä hommissa, mutta mieluummin niin kuin täkäläisen juntin kanssa, joka fiksaa autot, mutta muusta ei sitten osaa puhuakaan.
Ottaen huomioon, että aina parhaat kokit ovat miehiä, niin en naisena kyllä viitsisi ulista. Eihän nykyajan naiset osaa oikein mitään enää. Tai no juuri ja juuri osaavat somettaa koko työpäivän.
Parhaat kokit ehkä, mutta arkiruuan laitto ei moneltakaan näistä suju. Ihan nähty homma. Se ei paljon jossain perähikiällä auta, jos Helsingin parhaat kokit on miehiä. Maalaismiesten yksi vastenmielinen ominaisuus on muuten juuri tuo, että naisen mitta on tuo päivänsä kotitaloustöihin ja karjanhoitoon käyttänyt vanhan ajan emäntä, joka teki läskisoosit ja paistoi kalakukot. Kun nykynaiset eivät sitä tee palkjatyönsä ohessa, on mitätön. Mies itse hoitaa edelleen vain samat työt kuin ennenkin. Juuri tässä maalaismiehet on jämähtäneet menneeseen. Kiitos kun annoit esimerkin!
Sinähän voit aivan hyvin ihan vaan kokeeksi viettää vaikka yhden vuoden maalla. Vaihdat sitten kokonaan maalaisisännän kanssa tehtävät päikseen. Tule sitten vuoden kokemuksen jälkeen kertomaan, halusitko tasa-arvon vuoksi tehdä myös ns. sisähommia.
Itse asun kaupungissa ja vaimoni ei ole typerä kalkkuna, joka vaatisi vielä minua raskaan työpäiväni jälkeen tekemään ruokaa ja siivoamaan. Viikonloppuisin autan kyseisissä hommissa, jos ehdin.
Samalla maalaismies siis hoitaisi mun asiantuntijatyöt ja kotityöt?
Kyse ei muuten ole siitä etteikö maalaismies osaa hoitaa tilaansa ja ole monitaitoinen. Kyse on siitä, mitä tuo monitaitoisuus parisuhteelle antaa. Mitä iloa minulle on siitä, että joku hoitaa omat asiansa hyvin?
Kerrotko hieman tarkemmin mitä asiantuntijatyösi käytännössä on?
Ahaa. Haluatko päästä mitätöimään ja kertomaan, ettei työlläni ole arvoa? Viestintäalalla olen.
Mistä moinen mielikuva syntyi? Kysyin siksi, että halusin saada käsityksen miten raskasta asiantuntijatyö on verrattuna vaikka maalla asuvan maanviljelijän työhön verrattuna. Ja tuo taas sai alkunsa siitä, kun pohdin, että kummalla mahdollisesti olisi enemmän energiaa työpäivän jälkeen alkaa tekemään ns. kotitöitä.
Tämän palstan hengestä. Ei ole fyysisesti kuormittavaa, mutta deadlinet on joskus tiukat ja päivät venyvät.
Teetkö oikeasti koko työpäivän ajan vain pelkkää työtäsi ja ahkerasti?
Eikö nyt töissä töitä tehdä? Älytön kysymys. Mulla on joustava työaika ja suunnittelen työajan käyttöni itse. Vastaan myös itse siitä, että ne hoituvat. Eli kyllä se työpäivän pituus määrittyy aina työmäärän mukaan ja se työmäärä vaihtelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin miehen perässä maalle. Ennen työmatkaan meni aamuin illoin 45 min, nyt enää 30 min, etätyöaikana ei sitäkään. Työpaikka tosin vaihtui, mutta Helsingin ulkopuolella on yhtä helppo löytää asiantuntijatason töitä kuin pääkaupungissa. Talo on iso, omalle työhuoneelle on hyvin tilaa. On piha ja erikseen puutarha. On laatua elämään. Piti vain uskaltaa.
Ai niin, lasten koululle on matkaa 7 km, taksi hakee pihasta.
Tekeekö miehesi sisätöitä? Omistatko puolet talosta? Onko miehellä tasa-arvoinen suhtautuminen naiseen kumppanina?
Jos vastasit kyllä, hienoa. Keskiverto maslaismiehen kanssa nuo eivät toteudu.
Mies ei tee sisätöitä, pääosin on töissä ulkona tai tavallaanhan sitä on traktorissa sisällä, jos niin haluaa ajatella. Kirjanpidon tms. tekee sisätöinä.
En omista puolta talosta, mutta eipä mieskään omista puolta sijoitusasunnoistani tai kesämökistä, autonikin on omani.
Miehellä ei ole tasa-arvoista suhtautumista kumppaniin, minut on nostettu jalustalle eli ylistämällä alistettu, jos niin haluaa ajatella. Mies haluaa auttaa, hän arvostaa ja kunnioittaa. Pappi sanoi aikoinaan, että kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa ja sitä tässä on toteutettu.
Eli mies tekee oman tilansa töitä ulkona ja sä piian työt sisällä. Nice.
Kotityöt ovat myös tärkeitä. Tuolla naisella kuuluu olevan myös omat raha-asiansa kunnossa.
Paljonko itse vaadit palkkaa kotitöistä?
Missä ihmeessä joku kaupunkilainen on keksinyt, että sisätyöt = kotityöt?
Jos joku sanoo olevansa siisteissä sisätöissä, niin hän on siis kotiapulainen, ei esimerkiksi kirjanpitäjä tai yritysneuvoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä voisin ihan hyvin muuttaa pikkupitäjään, harmi vain, että siellä olevat vapaat miehet tuppaavat käyttävän liikaa alkoholia/tupakoivat/omaavat sovinistisia ajatuksia. Olen itse kotoisin maalta ja omistan isovanhempieni tilan, joka on nyt minulla kesäkäytössä. Ongelma on siinä, että noin puolet pitäjän väestä ovat sukulaisiani jote ei kiinnosta siinä mielessä ja se toinen puoli, joka voisi kiinnostaa, niin ei vain arvomaailmaa kohtaa noissa päihde ja tasavertaisuusasioissa, en jaksa enää kuulla sovinistisia vitsejäkään tyyliin laita nainen asialle ja tee itse perässä jne... Siksi yleensä mukaani tulee aina joku kaupunkikolli. Lapsena siellä oli jo paljon naisettomia miehiä ja silloinkin mietin, että miten he voisivat löytää naisen kun lähtevät joka perjantai-ilta kavereiden kanssa kavereiden mökille ryyppäämään, viettämään laatuaikaa äijien kanssa. Sitten viikolla puhutaan äijäseurassa siitä ettei naisia löydy....
Niin samaa mieltä. Miehet täällä on ihan ala-arvoisia. Paluumuutin tänne kotiseudulleni opiskelujen ja yhteensä kymmenen kaupunkivuoden jälkeen. Täällä ihan oikeasti on niitä vitsien äijiä, jotka ei osaa edes kaurapuuroa keittää ja päästelevät ääneen aivopieruja siitä, miten keittiötyöt on naisten hommia. Joskus harmittelin kaupunkilaismiesten kädettömyyttä tietyissä hommissa, mutta mieluummin niin kuin täkäläisen juntin kanssa, joka fiksaa autot, mutta muusta ei sitten osaa puhuakaan.
Ottaen huomioon, että aina parhaat kokit ovat miehiä, niin en naisena kyllä viitsisi ulista. Eihän nykyajan naiset osaa oikein mitään enää. Tai no juuri ja juuri osaavat somettaa koko työpäivän.
Parhaat kokit ehkä, mutta arkiruuan laitto ei moneltakaan näistä suju. Ihan nähty homma. Se ei paljon jossain perähikiällä auta, jos Helsingin parhaat kokit on miehiä. Maalaismiesten yksi vastenmielinen ominaisuus on muuten juuri tuo, että naisen mitta on tuo päivänsä kotitaloustöihin ja karjanhoitoon käyttänyt vanhan ajan emäntä, joka teki läskisoosit ja paistoi kalakukot. Kun nykynaiset eivät sitä tee palkjatyönsä ohessa, on mitätön. Mies itse hoitaa edelleen vain samat työt kuin ennenkin. Juuri tässä maalaismiehet on jämähtäneet menneeseen. Kiitos kun annoit esimerkin!
Sinähän voit aivan hyvin ihan vaan kokeeksi viettää vaikka yhden vuoden maalla. Vaihdat sitten kokonaan maalaisisännän kanssa tehtävät päikseen. Tule sitten vuoden kokemuksen jälkeen kertomaan, halusitko tasa-arvon vuoksi tehdä myös ns. sisähommia.
Itse asun kaupungissa ja vaimoni ei ole typerä kalkkuna, joka vaatisi vielä minua raskaan työpäiväni jälkeen tekemään ruokaa ja siivoamaan. Viikonloppuisin autan kyseisissä hommissa, jos ehdin.
Samalla maalaismies siis hoitaisi mun asiantuntijatyöt ja kotityöt?
Kyse ei muuten ole siitä etteikö maalaismies osaa hoitaa tilaansa ja ole monitaitoinen. Kyse on siitä, mitä tuo monitaitoisuus parisuhteelle antaa. Mitä iloa minulle on siitä, että joku hoitaa omat asiansa hyvin?
Kerrotko hieman tarkemmin mitä asiantuntijatyösi käytännössä on?
Ahaa. Haluatko päästä mitätöimään ja kertomaan, ettei työlläni ole arvoa? Viestintäalalla olen.
Mistä moinen mielikuva syntyi? Kysyin siksi, että halusin saada käsityksen miten raskasta asiantuntijatyö on verrattuna vaikka maalla asuvan maanviljelijän työhön verrattuna. Ja tuo taas sai alkunsa siitä, kun pohdin, että kummalla mahdollisesti olisi enemmän energiaa työpäivän jälkeen alkaa tekemään ns. kotitöitä.
Tämän palstan hengestä. Ei ole fyysisesti kuormittavaa, mutta deadlinet on joskus tiukat ja päivät venyvät.
Teetkö oikeasti koko työpäivän ajan vain pelkkää työtäsi ja ahkerasti?
Eikö nyt töissä töitä tehdä? Älytön kysymys. Mulla on joustava työaika ja suunnittelen työajan käyttöni itse. Vastaan myös itse siitä, että ne hoituvat. Eli kyllä se työpäivän pituus määrittyy aina työmäärän mukaan ja se työmäärä vaihtelee.
Eli aivan hyvin voisit myös tehdä maalla asuessasi isomman työpanoksen kotitöiden suhteen. Tämä tieto riitti minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkilaistunut nainen, mitä oikeasti osaat tehdä, jos asut kerrostalossa? Eihän siellä tarvi tehdä mitään muuta kuin mitättömiä kotitaloustöitä, jotka hoituvat kaiken muun ohessa vasemmalla kädellä. Tuommoisessa ympäristössä oikea mies turhautuu toimettomuuteen.
Käyn töissä kodin ulkopuolella mikä vie kaikki mehut. Hoidan oman pienen huushollini juuri ja juuri. Olen mielelläni jouten vaikka loppuelämäni jos saan tarpeeksi rahaa ettei tarvitse käydä töissä, mutta en silti halua muuttaa kenenkään kanssa yhteen jos joutuisin keittiöpiiaksi eli tekemään vielä toisen työpäivän passaten toisiakin. En oikein tiedä mitä minun pitäisi osata täällä kaupungissa. Tottakai maalla on sitten muuta tehtävää lähinnä talon kunnossapidossa ja pihatöissä mutta niitä voi opetella. Ymmärrän sikäli pointtisi että eipä kerrostalossa ole käsistään kätevälle tekemistä eikä kalalle ja metsään pääse yhtä hyvin kuin maalla, jos se nyt on oikean miehen mitta - oikeita voi olla monenlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin miehen perässä maalle. Ennen työmatkaan meni aamuin illoin 45 min, nyt enää 30 min, etätyöaikana ei sitäkään. Työpaikka tosin vaihtui, mutta Helsingin ulkopuolella on yhtä helppo löytää asiantuntijatason töitä kuin pääkaupungissa. Talo on iso, omalle työhuoneelle on hyvin tilaa. On piha ja erikseen puutarha. On laatua elämään. Piti vain uskaltaa.
Ai niin, lasten koululle on matkaa 7 km, taksi hakee pihasta.
Tekeekö miehesi sisätöitä? Omistatko puolet talosta? Onko miehellä tasa-arvoinen suhtautuminen naiseen kumppanina?
Jos vastasit kyllä, hienoa. Keskiverto maslaismiehen kanssa nuo eivät toteudu.
Mies ei tee sisätöitä, pääosin on töissä ulkona tai tavallaanhan sitä on traktorissa sisällä, jos niin haluaa ajatella. Kirjanpidon tms. tekee sisätöinä.
En omista puolta talosta, mutta eipä mieskään omista puolta sijoitusasunnoistani tai kesämökistä, autonikin on omani.
Miehellä ei ole tasa-arvoista suhtautumista kumppaniin, minut on nostettu jalustalle eli ylistämällä alistettu, jos niin haluaa ajatella. Mies haluaa auttaa, hän arvostaa ja kunnioittaa. Pappi sanoi aikoinaan, että kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa ja sitä tässä on toteutettu.
Eli mies tekee oman tilansa töitä ulkona ja sä piian työt sisällä. Nice.
Mitkä ihmeen piian työt? Tuossa kysyttiin, tekeekö mies sisätöitä ja maatalossa niitä on aika vähän, joten käytännössä ei tee. Minun työni taas on pääosin teamsissa nykyisin, joten teen sisätöitä.
Vai tarkoittiko kysyjä kotitöitä? Sisätyöt ja kotityöt ovat kaksi eri asiaa!
Mä kyllä päivän teamsissa istumisen jälkeen mieluummin teen lumityöt, leikkaan nurmet tai kyykin puutarhassa. Kyllä miehen pitää minusta sen verran sisätöitä tehdä, että sillä aikaa siivoaa tai laittaa ruuan. Onnetonta siis on, jos miehellä ei ole mitään halua tehdä sisätöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä voisin ihan hyvin muuttaa pikkupitäjään, harmi vain, että siellä olevat vapaat miehet tuppaavat käyttävän liikaa alkoholia/tupakoivat/omaavat sovinistisia ajatuksia. Olen itse kotoisin maalta ja omistan isovanhempieni tilan, joka on nyt minulla kesäkäytössä. Ongelma on siinä, että noin puolet pitäjän väestä ovat sukulaisiani jote ei kiinnosta siinä mielessä ja se toinen puoli, joka voisi kiinnostaa, niin ei vain arvomaailmaa kohtaa noissa päihde ja tasavertaisuusasioissa, en jaksa enää kuulla sovinistisia vitsejäkään tyyliin laita nainen asialle ja tee itse perässä jne... Siksi yleensä mukaani tulee aina joku kaupunkikolli. Lapsena siellä oli jo paljon naisettomia miehiä ja silloinkin mietin, että miten he voisivat löytää naisen kun lähtevät joka perjantai-ilta kavereiden kanssa kavereiden mökille ryyppäämään, viettämään laatuaikaa äijien kanssa. Sitten viikolla puhutaan äijäseurassa siitä ettei naisia löydy....
Niin samaa mieltä. Miehet täällä on ihan ala-arvoisia. Paluumuutin tänne kotiseudulleni opiskelujen ja yhteensä kymmenen kaupunkivuoden jälkeen. Täällä ihan oikeasti on niitä vitsien äijiä, jotka ei osaa edes kaurapuuroa keittää ja päästelevät ääneen aivopieruja siitä, miten keittiötyöt on naisten hommia. Joskus harmittelin kaupunkilaismiesten kädettömyyttä tietyissä hommissa, mutta mieluummin niin kuin täkäläisen juntin kanssa, joka fiksaa autot, mutta muusta ei sitten osaa puhuakaan.
Ottaen huomioon, että aina parhaat kokit ovat miehiä, niin en naisena kyllä viitsisi ulista. Eihän nykyajan naiset osaa oikein mitään enää. Tai no juuri ja juuri osaavat somettaa koko työpäivän.
Parhaat kokit ehkä, mutta arkiruuan laitto ei moneltakaan näistä suju. Ihan nähty homma. Se ei paljon jossain perähikiällä auta, jos Helsingin parhaat kokit on miehiä. Maalaismiesten yksi vastenmielinen ominaisuus on muuten juuri tuo, että naisen mitta on tuo päivänsä kotitaloustöihin ja karjanhoitoon käyttänyt vanhan ajan emäntä, joka teki läskisoosit ja paistoi kalakukot. Kun nykynaiset eivät sitä tee palkjatyönsä ohessa, on mitätön. Mies itse hoitaa edelleen vain samat työt kuin ennenkin. Juuri tässä maalaismiehet on jämähtäneet menneeseen. Kiitos kun annoit esimerkin!
Sinähän voit aivan hyvin ihan vaan kokeeksi viettää vaikka yhden vuoden maalla. Vaihdat sitten kokonaan maalaisisännän kanssa tehtävät päikseen. Tule sitten vuoden kokemuksen jälkeen kertomaan, halusitko tasa-arvon vuoksi tehdä myös ns. sisähommia.
Itse asun kaupungissa ja vaimoni ei ole typerä kalkkuna, joka vaatisi vielä minua raskaan työpäiväni jälkeen tekemään ruokaa ja siivoamaan. Viikonloppuisin autan kyseisissä hommissa, jos ehdin.
Samalla maalaismies siis hoitaisi mun asiantuntijatyöt ja kotityöt?
Kyse ei muuten ole siitä etteikö maalaismies osaa hoitaa tilaansa ja ole monitaitoinen. Kyse on siitä, mitä tuo monitaitoisuus parisuhteelle antaa. Mitä iloa minulle on siitä, että joku hoitaa omat asiansa hyvin?
Kerrotko hieman tarkemmin mitä asiantuntijatyösi käytännössä on?
Ahaa. Haluatko päästä mitätöimään ja kertomaan, ettei työlläni ole arvoa? Viestintäalalla olen.
Mistä moinen mielikuva syntyi? Kysyin siksi, että halusin saada käsityksen miten raskasta asiantuntijatyö on verrattuna vaikka maalla asuvan maanviljelijän työhön verrattuna. Ja tuo taas sai alkunsa siitä, kun pohdin, että kummalla mahdollisesti olisi enemmän energiaa työpäivän jälkeen alkaa tekemään ns. kotitöitä.
Tämän palstan hengestä. Ei ole fyysisesti kuormittavaa, mutta deadlinet on joskus tiukat ja päivät venyvät.
Teetkö oikeasti koko työpäivän ajan vain pelkkää työtäsi ja ahkerasti?
Eikö nyt töissä töitä tehdä? Älytön kysymys. Mulla on joustava työaika ja suunnittelen työajan käyttöni itse. Vastaan myös itse siitä, että ne hoituvat. Eli kyllä se työpäivän pituus määrittyy aina työmäärän mukaan ja se työmäärä vaihtelee.
Eli aivan hyvin voisit myös tehdä maalla asuessasi isomman työpanoksen kotitöiden suhteen. Tämä tieto riitti minulle.
Voisin, mutta se on arvokysymys, etten tee, jos mies ei vastaavasti osaa tukea mua työssäni ja saa sitä ruokaa pöytään, jos tulen myöhään illalla töistä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä voisin ihan hyvin muuttaa pikkupitäjään, harmi vain, että siellä olevat vapaat miehet tuppaavat käyttävän liikaa alkoholia/tupakoivat/omaavat sovinistisia ajatuksia. Olen itse kotoisin maalta ja omistan isovanhempieni tilan, joka on nyt minulla kesäkäytössä. Ongelma on siinä, että noin puolet pitäjän väestä ovat sukulaisiani jote ei kiinnosta siinä mielessä ja se toinen puoli, joka voisi kiinnostaa, niin ei vain arvomaailmaa kohtaa noissa päihde ja tasavertaisuusasioissa, en jaksa enää kuulla sovinistisia vitsejäkään tyyliin laita nainen asialle ja tee itse perässä jne... Siksi yleensä mukaani tulee aina joku kaupunkikolli. Lapsena siellä oli jo paljon naisettomia miehiä ja silloinkin mietin, että miten he voisivat löytää naisen kun lähtevät joka perjantai-ilta kavereiden kanssa kavereiden mökille ryyppäämään, viettämään laatuaikaa äijien kanssa. Sitten viikolla puhutaan äijäseurassa siitä ettei naisia löydy....
Niin samaa mieltä. Miehet täällä on ihan ala-arvoisia. Paluumuutin tänne kotiseudulleni opiskelujen ja yhteensä kymmenen kaupunkivuoden jälkeen. Täällä ihan oikeasti on niitä vitsien äijiä, jotka ei osaa edes kaurapuuroa keittää ja päästelevät ääneen aivopieruja siitä, miten keittiötyöt on naisten hommia. Joskus harmittelin kaupunkilaismiesten kädettömyyttä tietyissä hommissa, mutta mieluummin niin kuin täkäläisen juntin kanssa, joka fiksaa autot, mutta muusta ei sitten osaa puhuakaan.
Ottaen huomioon, että aina parhaat kokit ovat miehiä, niin en naisena kyllä viitsisi ulista. Eihän nykyajan naiset osaa oikein mitään enää. Tai no juuri ja juuri osaavat somettaa koko työpäivän.
Parhaat kokit ehkä, mutta arkiruuan laitto ei moneltakaan näistä suju. Ihan nähty homma. Se ei paljon jossain perähikiällä auta, jos Helsingin parhaat kokit on miehiä. Maalaismiesten yksi vastenmielinen ominaisuus on muuten juuri tuo, että naisen mitta on tuo päivänsä kotitaloustöihin ja karjanhoitoon käyttänyt vanhan ajan emäntä, joka teki läskisoosit ja paistoi kalakukot. Kun nykynaiset eivät sitä tee palkjatyönsä ohessa, on mitätön. Mies itse hoitaa edelleen vain samat työt kuin ennenkin. Juuri tässä maalaismiehet on jämähtäneet menneeseen. Kiitos kun annoit esimerkin!
Sinähän voit aivan hyvin ihan vaan kokeeksi viettää vaikka yhden vuoden maalla. Vaihdat sitten kokonaan maalaisisännän kanssa tehtävät päikseen. Tule sitten vuoden kokemuksen jälkeen kertomaan, halusitko tasa-arvon vuoksi tehdä myös ns. sisähommia.
Itse asun kaupungissa ja vaimoni ei ole typerä kalkkuna, joka vaatisi vielä minua raskaan työpäiväni jälkeen tekemään ruokaa ja siivoamaan. Viikonloppuisin autan kyseisissä hommissa, jos ehdin.
Vaimosi on siis kotirouva, jonka kanssa on sovittu työnjaosta siten, että hän tekee kotityöt ja sinä vastikkeeksi sitoudut mm. maksamaan hänen eläkekassaansa rahaa ja elättämään hänet? Kotityöstä kun ei kerry työkokemusta tai eläketä. Jos taas vaimosi käy töissä ja tekee sen lisäksi kotityöt niin hän on todellakin kalkkuna. Omapa on toisaalta asiansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä voisin ihan hyvin muuttaa pikkupitäjään, harmi vain, että siellä olevat vapaat miehet tuppaavat käyttävän liikaa alkoholia/tupakoivat/omaavat sovinistisia ajatuksia. Olen itse kotoisin maalta ja omistan isovanhempieni tilan, joka on nyt minulla kesäkäytössä. Ongelma on siinä, että noin puolet pitäjän väestä ovat sukulaisiani jote ei kiinnosta siinä mielessä ja se toinen puoli, joka voisi kiinnostaa, niin ei vain arvomaailmaa kohtaa noissa päihde ja tasavertaisuusasioissa, en jaksa enää kuulla sovinistisia vitsejäkään tyyliin laita nainen asialle ja tee itse perässä jne... Siksi yleensä mukaani tulee aina joku kaupunkikolli. Lapsena siellä oli jo paljon naisettomia miehiä ja silloinkin mietin, että miten he voisivat löytää naisen kun lähtevät joka perjantai-ilta kavereiden kanssa kavereiden mökille ryyppäämään, viettämään laatuaikaa äijien kanssa. Sitten viikolla puhutaan äijäseurassa siitä ettei naisia löydy....
Niin samaa mieltä. Miehet täällä on ihan ala-arvoisia. Paluumuutin tänne kotiseudulleni opiskelujen ja yhteensä kymmenen kaupunkivuoden jälkeen. Täällä ihan oikeasti on niitä vitsien äijiä, jotka ei osaa edes kaurapuuroa keittää ja päästelevät ääneen aivopieruja siitä, miten keittiötyöt on naisten hommia. Joskus harmittelin kaupunkilaismiesten kädettömyyttä tietyissä hommissa, mutta mieluummin niin kuin täkäläisen juntin kanssa, joka fiksaa autot, mutta muusta ei sitten osaa puhuakaan.
Ottaen huomioon, että aina parhaat kokit ovat miehiä, niin en naisena kyllä viitsisi ulista. Eihän nykyajan naiset osaa oikein mitään enää. Tai no juuri ja juuri osaavat somettaa koko työpäivän.
Parhaat kokit ehkä, mutta arkiruuan laitto ei moneltakaan näistä suju. Ihan nähty homma. Se ei paljon jossain perähikiällä auta, jos Helsingin parhaat kokit on miehiä. Maalaismiesten yksi vastenmielinen ominaisuus on muuten juuri tuo, että naisen mitta on tuo päivänsä kotitaloustöihin ja karjanhoitoon käyttänyt vanhan ajan emäntä, joka teki läskisoosit ja paistoi kalakukot. Kun nykynaiset eivät sitä tee palkjatyönsä ohessa, on mitätön. Mies itse hoitaa edelleen vain samat työt kuin ennenkin. Juuri tässä maalaismiehet on jämähtäneet menneeseen. Kiitos kun annoit esimerkin!
Sinähän voit aivan hyvin ihan vaan kokeeksi viettää vaikka yhden vuoden maalla. Vaihdat sitten kokonaan maalaisisännän kanssa tehtävät päikseen. Tule sitten vuoden kokemuksen jälkeen kertomaan, halusitko tasa-arvon vuoksi tehdä myös ns. sisähommia.
Itse asun kaupungissa ja vaimoni ei ole typerä kalkkuna, joka vaatisi vielä minua raskaan työpäiväni jälkeen tekemään ruokaa ja siivoamaan. Viikonloppuisin autan kyseisissä hommissa, jos ehdin.
Samalla maalaismies siis hoitaisi mun asiantuntijatyöt ja kotityöt?
Kyse ei muuten ole siitä etteikö maalaismies osaa hoitaa tilaansa ja ole monitaitoinen. Kyse on siitä, mitä tuo monitaitoisuus parisuhteelle antaa. Mitä iloa minulle on siitä, että joku hoitaa omat asiansa hyvin?
Kerrotko hieman tarkemmin mitä asiantuntijatyösi käytännössä on?
Ahaa. Haluatko päästä mitätöimään ja kertomaan, ettei työlläni ole arvoa? Viestintäalalla olen.
Mistä moinen mielikuva syntyi? Kysyin siksi, että halusin saada käsityksen miten raskasta asiantuntijatyö on verrattuna vaikka maalla asuvan maanviljelijän työhön verrattuna. Ja tuo taas sai alkunsa siitä, kun pohdin, että kummalla mahdollisesti olisi enemmän energiaa työpäivän jälkeen alkaa tekemään ns. kotitöitä.
Olen aivan varma siitä että maatalousyrittäjällä ei tänä päivänä ole helppoa ja kaikki kunnia kotimaisen ruuan tuottajille ja pientilallisille. On kuitenkin valinta haluaako kumppanin joka tekee 12-tuntisia työpäiviä ja joka ei osallistu ollenkaan kotitöihin. Joku perus viikkosiivous onnistuu varmasti kevyemmän työn tekijältä ja vaikka pyykkihuolto mutta jossain se raja tietenkin tulee jos kotitöitä kovin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä voisin ihan hyvin muuttaa pikkupitäjään, harmi vain, että siellä olevat vapaat miehet tuppaavat käyttävän liikaa alkoholia/tupakoivat/omaavat sovinistisia ajatuksia. Olen itse kotoisin maalta ja omistan isovanhempieni tilan, joka on nyt minulla kesäkäytössä. Ongelma on siinä, että noin puolet pitäjän väestä ovat sukulaisiani jote ei kiinnosta siinä mielessä ja se toinen puoli, joka voisi kiinnostaa, niin ei vain arvomaailmaa kohtaa noissa päihde ja tasavertaisuusasioissa, en jaksa enää kuulla sovinistisia vitsejäkään tyyliin laita nainen asialle ja tee itse perässä jne... Siksi yleensä mukaani tulee aina joku kaupunkikolli. Lapsena siellä oli jo paljon naisettomia miehiä ja silloinkin mietin, että miten he voisivat löytää naisen kun lähtevät joka perjantai-ilta kavereiden kanssa kavereiden mökille ryyppäämään, viettämään laatuaikaa äijien kanssa. Sitten viikolla puhutaan äijäseurassa siitä ettei naisia löydy....
Niin samaa mieltä. Miehet täällä on ihan ala-arvoisia. Paluumuutin tänne kotiseudulleni opiskelujen ja yhteensä kymmenen kaupunkivuoden jälkeen. Täällä ihan oikeasti on niitä vitsien äijiä, jotka ei osaa edes kaurapuuroa keittää ja päästelevät ääneen aivopieruja siitä, miten keittiötyöt on naisten hommia. Joskus harmittelin kaupunkilaismiesten kädettömyyttä tietyissä hommissa, mutta mieluummin niin kuin täkäläisen juntin kanssa, joka fiksaa autot, mutta muusta ei sitten osaa puhuakaan.
Ottaen huomioon, että aina parhaat kokit ovat miehiä, niin en naisena kyllä viitsisi ulista. Eihän nykyajan naiset osaa oikein mitään enää. Tai no juuri ja juuri osaavat somettaa koko työpäivän.
Parhaat kokit ehkä, mutta arkiruuan laitto ei moneltakaan näistä suju. Ihan nähty homma. Se ei paljon jossain perähikiällä auta, jos Helsingin parhaat kokit on miehiä. Maalaismiesten yksi vastenmielinen ominaisuus on muuten juuri tuo, että naisen mitta on tuo päivänsä kotitaloustöihin ja karjanhoitoon käyttänyt vanhan ajan emäntä, joka teki läskisoosit ja paistoi kalakukot. Kun nykynaiset eivät sitä tee palkjatyönsä ohessa, on mitätön. Mies itse hoitaa edelleen vain samat työt kuin ennenkin. Juuri tässä maalaismiehet on jämähtäneet menneeseen. Kiitos kun annoit esimerkin!
Sinähän voit aivan hyvin ihan vaan kokeeksi viettää vaikka yhden vuoden maalla. Vaihdat sitten kokonaan maalaisisännän kanssa tehtävät päikseen. Tule sitten vuoden kokemuksen jälkeen kertomaan, halusitko tasa-arvon vuoksi tehdä myös ns. sisähommia.
Itse asun kaupungissa ja vaimoni ei ole typerä kalkkuna, joka vaatisi vielä minua raskaan työpäiväni jälkeen tekemään ruokaa ja siivoamaan. Viikonloppuisin autan kyseisissä hommissa, jos ehdin.
Samalla maalaismies siis hoitaisi mun asiantuntijatyöt ja kotityöt?
Kyse ei muuten ole siitä etteikö maalaismies osaa hoitaa tilaansa ja ole monitaitoinen. Kyse on siitä, mitä tuo monitaitoisuus parisuhteelle antaa. Mitä iloa minulle on siitä, että joku hoitaa omat asiansa hyvin?
Kerrotko hieman tarkemmin mitä asiantuntijatyösi käytännössä on?
Ahaa. Haluatko päästä mitätöimään ja kertomaan, ettei työlläni ole arvoa? Viestintäalalla olen.
Mistä moinen mielikuva syntyi? Kysyin siksi, että halusin saada käsityksen miten raskasta asiantuntijatyö on verrattuna vaikka maalla asuvan maanviljelijän työhön verrattuna. Ja tuo taas sai alkunsa siitä, kun pohdin, että kummalla mahdollisesti olisi enemmän energiaa työpäivän jälkeen alkaa tekemään ns. kotitöitä.
Tämän palstan hengestä. Ei ole fyysisesti kuormittavaa, mutta deadlinet on joskus tiukat ja päivät venyvät.
Teetkö oikeasti koko työpäivän ajan vain pelkkää työtäsi ja ahkerasti?
Eikö nyt töissä töitä tehdä? Älytön kysymys. Mulla on joustava työaika ja suunnittelen työajan käyttöni itse. Vastaan myös itse siitä, että ne hoituvat. Eli kyllä se työpäivän pituus määrittyy aina työmäärän mukaan ja se työmäärä vaihtelee.
Eli aivan hyvin voisit myös tehdä maalla asuessasi isomman työpanoksen kotitöiden suhteen. Tämä tieto riitti minulle.
Kuulostat ihan tyypiltä, joka uskottelee toisille tekevänsä raskaita "miesten töitä", vaikka todellisuudessa päiväsi menevät kannon nokassa istuessa.
Sitten jos tasa-arvo joskus oikeasti toteutuu, niin pääsemme tuosta todella vanhakantaisesta ajattelusta eroon, jossa miehen rahat ovat yhteisiä, mutta naisen tienaamat rahat vain naisen käytössä.