Lue keskustelun säännöt.
Moni naiseton mies haluaisi saada parisuhteen, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että lähtisivät sieltä pikkupitäjästä kaupunkiin.
17.04.2021 |
Tässä yksi syy, etten enää deittaile maalaisten kanssa.
Kommentit (337)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haikailla.
Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.
Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.
Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.TÄMÄ!
Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.
Mä taas en maalta kaupunkiin muuttaneena ymmärrä ollenkaan miten ne 150 m2 tuo käytännössä lisäarvoa elämään suhteessa vaikka 42m2 kaksioon. Vanhemmallani on yli 100m2 okt maalla (asuu yksin) ja kämpässä on monta huonetta aina minimilämmöillä, kun ei niitä käytä mihinkään ja sähkölasku on silti valtava (mitä sitten pienennetään puulämmityksellä -> vapaa-aikaan kuuluu jatkuva puusavotta). Itselläni taas on siihen verrattuna pieni, mutta varsin riittävän kokoinen asunto, jossa kulut ovat pienet ja siivoukseen ei kulu hirveästi aikaa. En tässä perheen kanssa asuisi, mutta en yksin asuvana ole koskaan kaivannut lisää tilaa.
Pystyt harrastamaan asunnossasi?
Voit ruveta vaikka maalaamaan taulua ilman että työtila vie tilaa muulta välttämättömältä tilalta?
Voit urheilla kotonasi? Vaikka hankkia kuntopyörän ja juoksumaton, ehkä painot ja tangon?
Voit hoitaa kaiken viihdykkeesi kotona(vaikka nyt Korona aikana tai vaikka kanateenissa)?
No en ole koskaan ajatellut harrastaa maalaamista. Jos alkaisin harrastamaan, menisin varmaan jonnekin taidekursille, missä olisi telineet, maalit ja kankaat valmiisti. En koe, että harrastamiseni kärsisi tilanpuutteesta. Urheilua en harrastaisi kotona sisällä muutenkaan. Miksi ihmeessä haluaisin hankkia jonkun juoksumaton (levytangosta puhumattakaan) nurkkaan? Juoksen ulkona ja käyn salilla ja uimassa. Sali, uimahalli ja lenkkipolut lähellä, ei tarvi pyyhkiä pölyjä kuntopyörästä tai juoksumatosta kun salilla on siihen henkilökuntaa. Salimaksun maksan helposti sähkölaskun säästöillä ja saan paljon paremmat laitteet käyttööni. Korona-ajan voin kyllä katsella youtubesta jumppavideoita ja raivata telkkarin eteen tilaa.
150 m2 okt:ssä harrastamiseni kärsisi kaikesta siitä lumenpukkaamisesta, puusavotasta, siivoamisesta ja nurmikonleikkuusta ja pikku remppahommista, jotka veisivät ison osan vapaa-ajastani ja energiastani. Jos olisin joskus vanhempieni kanssa vielä asuessani ehdottanut juoksumaton hankkimista, vanhempani olisivat räjähtäneet nauramaan ja käskeneet ulos pukkaamaan nurmikkoa. "Siinä on sinulle juoksemista tarpeeksi. Vai että juoksumatto, anna mun kaikki kestää. Onhan tuolla metsää niin pitkälle kun jaksaa juosta".
Sali ja uimahalli eivät ole mitään vaihtoehtoja. Siellä ei saa olla rauhassa ja varsinin uimahalliin ei edes pääse koska haluaan. Lisäksi sinne pitää aina erikseen lähteä. Johon menee turhaan aikaan.
Kaupungeissa ei ole paikkoja missä lenkkeillä rauhassa.
Mulla on 10min kävely uimahalliin. Se on auki aamukuudesta iltayhdeksään. En ole kokenut, että haluaisin öisin uida. Lenkkeilen mielelläni kaupungissa. Reittejä voi varioidan loputtomasti. Helsingissä voin lähteä vaikka Kaivariin meren rannalle tai keskuspuistoon metsään. Mukavaa lenkkialuetta on myös vaikkapa Puu-Käpylässä.
Miten menet sinne lenkille kaivariin tai keskuspuistoon? Autolla vai julkisilla?
Minusta lenkki on sitä että sinne mennään lenkkeilemään. En näe mitään järkeä siinä että joutuu autolla menemään lenkille!
Sivusta huutelen että eikös sitten maalla ja pikkukaupungeissa toisaalta joudu menemään autolla asioille, mm. isompiin kauppoihin kun julkinen liikenne on heikompaa?
Ei joudu.
Reilun kilometrin säteellä on:
- ostoskeskus (ei yhtä iso kuin pk-seudulla, mikä on hyvä asia)
- Biltema, Bauhaus ja muita vastaavia liikkeitä
- joitain erikoisliikkeitä, sisustusliike ym
- motelli
- kaksi hyvää isomman ketjun kuntosalia, urheilukenttä, palloiluhalli, luistelurata, lenkkirata/hiihtorata
- pari ravintolaa ja kahvilaa, ja baaria/yökerhoa toki
- leffateatteri
- venerantaLähimpään isompaan kaupunkiin on alle 50km. Bussipysäkille matkaa kotiovelta on 200 metriä. Matka-ajasta suurin osa menee kaupungin ruuhkissa, joita eivät vältä kaupunkilaisetkaan elleivät asu ihan keskustassa. Maantieosuus täältä kaupungin laidalle menee nopsaan.
Kun nyt äkkiseltään mietin asiaa niin en ihan heti usko että kaupungista löytyisi melkeinpä kotiovelta vastaavat mahdollisuudet harrastaa ulkoilua, liikuntaa ja veneilyä. Jos vielä haluaa päälle rauhallisen ympäristön, niin mistä sellainen paikka löytyisi? Ja mitä maksaa? Ja kestääkö matka keskustaan kuitenkin sen 30min ruuhkien läpi?
Jos kiinnostuksenkohteisiin kuuluu ensisijaisesti herkuttelu ravintoloissa, trendikahvilat ja yleinen kaupungin värikkäämpi ilmapiiri, niin sitten kaupungin keskusta lienee oikea paikka. Ihmeen moni kaupungissa asuvista tuttavapariskunnistani kuitenkin vastaa kysymykseen "käyttekö te useinkin..." linjalla "no eipä nykyisin tule kovin usein käytyä missään kuin niissä samoissa harrastuksissa".
Jos olisin pahasti loppuunpalanut voisin hetkellisesti muuttaakin maalle. Palaisin lopulta takaisin, ellen löytäisi sieltä töitä. Maalla menettelee kunhan pystyy työllistämään itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haikailla.
Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.
Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.
Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.Joo, seuraa elämisen tason alennus jos muuttaa kaupunkiin. Neukkukaksio ei välttämättä kiinnosta jos on tottunut väljempiin oloihin. Naistakin saa kun lähtee ulkomaille ja välittömän seksuaalisen tarpeen saa helposti hoidettua netin ihmeellisen maailman kautta. On ihan hyvä, että nykyään ei enää ole maaseudullakaan sellaisia odotuksia, että miesten pitäisi hankkia vaimo ja mennä naimisiin. Sinkkuna on hyvä elää maaseudullakin.
Me kaupunkilaisnaiset ei olla erityisen kiinnostuneita köyhistä miehistä. Jos miehen varallisuus on varallisuutta vain bönden kontekstissa, niin antaa olla.
Tulihan se sieltä lopulta. Pillua saa rahalla, onhan sille kansanomainen nimikin, mutta jääköön nyt sanomatta.
Täällä paukutellaan henkseleitä jonkun maalaiskylän okt:n takia, vaikka se okt maksaisi vähemmän kuin paikka autohallissa Helsingissä. Ja sitten joku vielä leijuu jollain rivarikaksiolla, vaikka niitä kaupungin "koirankoppeja" dissataan. Jos maalle muuttaisin, niin sitten saisi luvan olla okt isolla rantatontilla ja uusi vielä. Mikään vähempi ei kyllä saa mitään "wow" fiilistä aikaiseksi.
Onnittelut ketjun idioottimaisimmasta kirjoituksesta.
En todellakaan hankkinut rantatonttia tehdäkseni vaikutusta sinuun tai kehenkään muunkaan kaupunkilaiseen. Minua ei kiinnosta yhtään mitä betonikuutiossa liikenten melun keskellä asuva kaupunkilainen ajattelee kämpästäni, koska minulle kaupungissa asuminen ei tuota mitään lisäarvoa.
Pointtihan oli niin yksinkertainen kuin voi olla: samalla rahalla maalta saa enemmän.
Minulle vastaavan kaupunkiasunnon arvo olisi sama kuin tämänkin. Siksi en maksaisi siitä vähintäänkin viisinkertaista rahasummaa, vaikka minulla olisi sen verran rahaa.
Saa enemmän mitä? Mä en todennäköisesti olisi valmis laittamaan euroakaan minkäänlaiseen asumukseen siinä tuppukylässä, missä sinä majailet, joten mun silmissäni sulla ei ole mitään haluttavaa. Siksi sun pointtisi pätee vain sinulle, mutta ei minulle ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haikailla.
Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.
Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.
Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.Tämähän se.
Esimerkiksi minä olen alle keskituloinen. Koska en muuttanut kaupunkiin, sain asua mukavassa rivariyksiössä ja rahaa jä käsirahan säästämiseen. Harrastuksia oli enemmän täällä. Nyt minulla on rivarikaksio järven rannalla, siisti auto, tarpeelliset harrastusvälineet ja säästöjä pahan päivän varalla.
Kaupungissa asuneet ei-huipputuloiset naiset ovat persaukisia. Mitään ei ole säästössä. Moni olisi kuin olisikin valmis muuttamaan tänne pikkukaupunkiin nyt kun kaverit ovat perheellistyneet ja ne kahvilat on kahlattu läpi. Mutta jostain syystä se tietty elämänvaihe on vietettävä kaupungissa, koska muutkin.
Nyt en kuitenkaan ole itse valmis tuosta vain ottamaan tuhlaajatyttöä joka haluaa perheen asap ja kiinnostuu kun saa tietää että minulla on asiat ok.
Olisiko sille naiselle ollut töitä just teidän kunnassa? Kaikissa kunnissa ei ole samoja töitä mitä Helsingissä tai Jyväskylässä. Esimerkiksi mun vanhempien kunta tarjoaa tällä hetkellä määräaikaista opettajan virkaa, osa-aikaista siivoojan duunia ja näemmä yhtä sossun pestiä. Tiedän ton kunnan siivousalueista, joissa moni kokeneempikin on lopettanut, koska palkka tuntuu naurettavalta verrattuna vastuualueen kokoon/vaativuuteen.
Mistä ihmeestä on syntynyt käsitys, että työpaikan pitää olla omassa pitäjässä. Minä ainakin menen mielelläni naapurikuntaan töihin.
Minä taas en. En halua ajaa talvella monen kymmenen kilometrin työmatkaa huonosti hoidetuilla teillä ties millä lumipyryllä tai tappoliukkailla vaikka oma auto minulla onkin.
Meiltä on naapurikuntaan ja työpaikalleni 8 km, Helsingissä asuessa työmatkaa kaupungin sisällä oli yli 25 km.
Haluiaisin miehen mutten niin paljon, että ottaisin sellaisen jolla on jo mukulat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haikailla.
Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.
Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.
Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.Tämähän se.
Esimerkiksi minä olen alle keskituloinen. Koska en muuttanut kaupunkiin, sain asua mukavassa rivariyksiössä ja rahaa jä käsirahan säästämiseen. Harrastuksia oli enemmän täällä. Nyt minulla on rivarikaksio järven rannalla, siisti auto, tarpeelliset harrastusvälineet ja säästöjä pahan päivän varalla.
Kaupungissa asuneet ei-huipputuloiset naiset ovat persaukisia. Mitään ei ole säästössä. Moni olisi kuin olisikin valmis muuttamaan tänne pikkukaupunkiin nyt kun kaverit ovat perheellistyneet ja ne kahvilat on kahlattu läpi. Mutta jostain syystä se tietty elämänvaihe on vietettävä kaupungissa, koska muutkin.
Nyt en kuitenkaan ole itse valmis tuosta vain ottamaan tuhlaajatyttöä joka haluaa perheen asap ja kiinnostuu kun saa tietää että minulla on asiat ok.
Heh, se olet sinä taas.
Se nyt vaan on fakta, että opiskelupaikat ovat kaupungeissa. Sinun mielestäsi kaupunkiin muutetaan karusellin takia, mutta kyllä meistä useimmat ovat lähteneet opiskelupaikan perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika perverssiä, että aikuiset ihmiset jäävät pyörimään lapsuudenmaisemiin koko iäkseen. Eikö siivet todellakaan kanna kauemmaksi?
Kuka täällä sitten rouan tuottaisi, jos kaikki asuisivat kaupungissa? Ostettaisiinko kaikki ulkomailta isolla rahalla?
Aika monet maanviljelijät käy kaupungissa opiskelemassa itselleen tutkinnon. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa voi opiskella maataloustieteitä. Kyllä se 4-6v "maailmalla" tekisi teille jyväjemmareillekin hyvää, niin ei tarvitsisi suhtautua muihin niin epäluuloisesti ja vihamielisesti.
Tilastojen mukaan maanviljelijät ovat yksi korkeimmin koulutettuja ammattiryhmiä, jos jätetään tilastoista pois ne ammatit, joissa korkeakoulututkinto on edellytyksenä toiminnalle (lääkärit, juristit jne.). Eipä taida olla enää montakaan alle 40v ikäistä viljelijää, jolla ei olisi AMK-tutkintoa.
Ja peltojen tuottavuuden kehittäminen yhdistettynä hiilensidonnan tutkimuksen ja ympäristövaikutusten minimoimisteemojen keskellä on koko ajan kehittyvää tiedettä, joten luulen, että nuo "Kuka sitten ruoan tuottaa jos kaikki lähtee kaupunkiin?" -tyypit ei itse ole mitään maanviljelijöitä. Tai ainakaan kovin hyviä maanviljelijöitä.
Meinaatko, että vilja ja liha kasvatetaan tulevaisuudessa jossain kaupunkien sisällä?
Ei, mutta se tutkimus, jolla sitä toimintaa kehitetään tuottavammaksi tulee pitkälti yliopistoista ja muista valtion tutkimuslaitoksissa. Suomi on nääs aika hankala paikka kasvattaa ruokaa kun ollaan täällä pohjoisessa. Siksi jyväjemmarin kannattaa käydä lukemassa itsensä maataloustieteiden maisteriksi, sillä se antaa hyvät valmiudet ollaa menestynyt jyväjemmari myös 40 vuoden kuluttua. Oppii nääs ymmärtämään isoa kuvaa paremmin kun hallistee vaikka maaperätieteitä, kasvitiedettä sekä peltoympäristöjen patologiaa ja entomologiaa, sekä tietysti teknologiaa. Ja vaikka ympäristömuutosta, niin osaa ehkä hahmottaa niitä tulevaisuuden haasteita ruoantuotannossa. Itse en ole jyväjemmari, mutta huomaan silti kuinka valtavasti maatalous on minun elämäni aikana kehittynyt. Kyllä siinä koulutus auttaa.
Itse asiassa Suomi ei ole ruuantuotannon kannalta hankala paikka lainkaan, meillä vain pitää hyväksyä se, että sato ei ole yhtä suuri kuin eteläisessä Euroopassa tai edes Ruotsissa. Oikeat lajikkeet tuottavat kuitenkin varsin mukavasti ennen kaikkea laadukasta ruokaa, koska meillä ei ole samanlaista raskasmetallikuormitusta kuin on teollistuneemmissa osissa Eurooppaa.
Tärkeintä on tällä hetkellä olla lähtemättä mukaan siihen ajatukseen, että pärjäämme vallan hyvin ilman omaa ruuantuotantoa ja voimme ryhtyä EU:n ilmastotavoitteiden mukaiseksi valtiolliseksi hiilinieluksi, joka mahdollistaa muiden maiden teollisen ruuantuotannon myös suomalaisten tarpeisiin.
Yritätkö sä nyt vaittää, että tytkimuksella ei ole hirveästi sijaa maataloudessa vai? Kaikki oli hienosti jo 1700-luvulla, eikä tiede ole antanut mitään? Ilman tutkimusta nykyinen sato olisi Suomessa aika pientä. Ja tekniikat kehittyy koko ajan (koska niitä kehtietään koko ajan). Niitä uusia viljeltäviä kasveja ja lajikkeita löydetään ja kehitetään nimenomaan tutkimuksen avulla. Sadot kasvavat oikeanlaisella lannoituksella ja sato paranee oikeanlaisella maaperän hoidolla. Siihen liittyy todella paljon eri tekijöitä ja niitä opiskellaan koulussa, että maanviljelijät ymmärtävät sen kokonaisuuden mikä kasvuun ja tuottavuuteen vaikuttaa.
Yritän tällä vajavaisella maatalouden akateemisella koulutuksellani sanoa, että suomalaista tutkimusta ei voida sellaisenaan siirtää Keski-Eurooppaan tai päinvastoin. Lisäksi yritän sanoa, että tiede on aina maksettua tietoa ja niitä tuloksia saadaan, joista rahoittaja maksaa. Jos siis tutkitaan hiilinieluja, niin jätevesien fosforikuormitusta ei mitata.
Lisäksi en nyt ymmärrä tätä tutkimusinttämistäsi, koska en ole missään kohdassa kirjoittanut, että tutkimuksella ei ole sijaa maataloudessa. Yritän sanoa, että ehkä olisi aika tutkimuksen sijaan ottaa tulokset käyttöön. Toisaalta pelkkä koulussa opiskelu ei paljoa auta, jos ei osaa soveltaa oppimaansa omiin peltoihin ja siinä taas on kokemus valttia. Kirjoituspöytämaanviljelijä ei koskaan menesty yhtä hyvin kuin se, joka osaa tehdä tilalla töitäkin, erottaa saven hiesusta, tietää vesijättömaan käyttäytymisen keväällä ja pystyy arvioimaa oikean puintiajan. Siihen kun ei ole olemassa lohkokohtaista algoritmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä hulluja saa ehdotella. Mutta kaikkeen hullutuksiin ei kannata suostua.
Nainen joka odottaa miehen eläneen vain heidän ensikohtaamistaan odotellen, odottaa miehen muuttavan naisen luo, hylkäävän kaiken mitä taakse jää uhrauksena naisen kanssa yhteen pääsemiseksi.
Ja vastineeksi? Saa kuulla omaa riittämättömyyttään maalaisena. Saa kuulla miten hänen tulee tottua kaupungin kotkotuksiin ja kiireen hälinään. On astunut suuren askeleen elämässään komromissina, jottei naisen vain tarvitsisi muuttaa mitään omassa elämässään.
Tällainen sävyhän näistä ketjun kommenteista kajastaa läpi. Ja sitten luetaan ketjuja kun miehellä ei ole mitää omaa tekemistä vaan se on ns. perässävedettävä. No ei olekaan, koska ne kaikki piti jättää taakseen. Talo, autot, moottoripyörä, kaverit ja hyväpalkkainen vakinainen työ.
Kai nyt aikuinen mies osaa itse päättää mitä elämällään tekee. Jos haluaa pysyä siellä missä on, niin sitten pysyy. Sitä vaan en ymmärrä, että miksi miehen pitää jättää auto ja moottoripyörä pois muuttokuormasta?
Koska kaupungissa ei ole niihin varaa. Rahat menee asuntoon eikä niille ole tallia.
Ei tietenkään ole varaa jos on pieni palkka ja huono ammatti. Täällä onneksi uskaltaa maksaa vähän isompaakin lainaa jos sellaisen saa, sillä asunnon (ja etenkin auton tallipaikan) saa helposti myytyä voitolla myös muutaman vuosikymmenen päästä (toisin kuin Tohmajärvellä). Lapsetkin tykkäävät kun perintö ei ole mikään lahoava, arvoton tönö jota ei saa myytyä ja josta pitää kuitenkin maksaa perintövero.
Tämäkin ketju meni ihme riitelemiseksi ja vastakkainasetteluksi. Kumminkin puolin.
Palstalla on muutama vakkari, jotka eivät ymmärrä keskustelupalstan ja chatin eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miesihminenn kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma äiti oli vuosia kotiäitinä vain miehensä tulojen varassa ja siitä hän sai kuulla mieheltä niin paljon, että ei halunnut minulle samaa. Äiti suorastaan jankutti, että naisella pitää olla koulutus, ammatti ja omat rahat eikä ikinä saa joutua tilanteeseen, jossa omia tuloja ei ole. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun tilipäivänä näkee rahat omalla henkilökohtaisella tilillä. Sellaista miestä ei olekaan, että hänen vuokseen luopuisin työstäni ja muuttaisin työttömäksi miehen luo.
Sitten jos tasa-arvo joskus oikeasti toteutuu, niin pääsemme tuosta todella vanhakantaisesta ajattelusta eroon, jossa miehen rahat ovat yhteisiä, mutta naisen tienaamat rahat vain naisen käytössä.
Äläpä höpöliini lue omiasi. Tietenkin palkat tulevat kummankin omille tileille, josta kumpikin siirtää taloustilille sovitun summan. Meillä yhteiset kulut jaetaan eurolleen tasan, koska pidän niistä kirjaa. Minä teen päätökset, mitkä menot kuuluvat yhteisiin eli sinne ei laiteta saunalajoja tai vastaavia.
Jos taloustilanne on äärimmäisen tiukka, niin ymmärrän tarpeen pitää tarkkaan kirjaa menoista, mutta yleisesti pitäisin liian rasittavana laskea kaikkia eurolleen, tai että "minä teen päätökset" yhteisistä menoista, olipa se minä kumpi tahansa. Yhdessä ollaan, mutta hieman rennompi meininki raha-asioissa, vaikkei tuhlailleen eletäkään, eikä mitään saunakaljoja tms. osteta, kun emme juo alkoholia. Terveisin eräs aviomies
Teen budjetin ja pidän kirjaa menoista, koska se on mielenkiintoista. Älä tee noin yksinkertaisia päätelmiä.
Pahoittelen, jos käsitin väärin. Itse tein noin ensimmäisenä opiskeluvuonna, jolloin syitä olivat ehkä mielenkiinnon lisäksi ehdottomasti myös tarve pitää pientä budjettia ja säästää rahaa ulkomaan opintoja varten. Mutta entäs tuo "minä teen päätökset"? Kuulosti vähän siltä, että miehesi on ns. tossun alla, mutta ehkä sekään ei pidä paikkaansa? Terveisin aiempi kommentoija
Niin, minä päätän mitkä kulut kuuluvat yhteisiin menoihin ja mitkä henkilökohtaisiin. Mitä kummallista siinä on? Esimerkiksi omien autojen menot ovat henkilökohtaisia, mutta autolla tehdyt yhteiset reissut ovat yhteisiä menoja. Minun läppäri on henkilökohtainen meno vaikka mieskin sitä käyttää.
Onhan se nyt oudon tuntuista että sinä yksin sen päätät .
Eri
Minulla on pienemmät tulot, mutta menot maksetaan puoliksi. Tästähän on usein täälläkin kirjoitettu, että elintason määrää pienempituloinen, kun tuloissa on eroa.
Oletko tosissasi? Miksi puoliksi, vaikka miehellä on parempi rahatilanne? Mitä tapahtuu miehen ylimääräisille rahoille? En ymmärrä pariskuntia, joissa toinen voi olla köyhempi ja toinen rikkaampi. Ja sanon tämän itse paremmin tienaavana puoliskona. Avioliitto on mielestäni yhteinen elämänmittaiseksi tarkoitettu liitto, jossa ollaan yhtä rikkaita tai yhtä köyhiä.
Ero ei ole niin iso, että siitä kannattaa stressata. Ja kuten aiemmin kirjoitin, minulle se oma raha on se juttu. Mies voi huoletta rahoittaa kallista harrastustaan, se ei ole minulta pois. Miehellä ei myöskään ole mitään sanomista teenpä omilla rahoillani mitä tahansa. Elintasohan on minun mukaani mitoitettu.
Minusta teidän tapanne on ainoa oikea (pois lukien tilanteet, joissa toinen sovitusti jää kotiin lasten takia). Myös meillä jaetaan yhteiset kulut puoliksi. Toistemme tuloja emme edes tiedä. Tosin meillä ei lasketa eurolleen tasan (koskee lähinnä ruokakuluja).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haikailla.
Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.
Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.
Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.Joo, seuraa elämisen tason alennus jos muuttaa kaupunkiin. Neukkukaksio ei välttämättä kiinnosta jos on tottunut väljempiin oloihin. Naistakin saa kun lähtee ulkomaille ja välittömän seksuaalisen tarpeen saa helposti hoidettua netin ihmeellisen maailman kautta. On ihan hyvä, että nykyään ei enää ole maaseudullakaan sellaisia odotuksia, että miesten pitäisi hankkia vaimo ja mennä naimisiin. Sinkkuna on hyvä elää maaseudullakin.
Me kaupunkilaisnaiset ei olla erityisen kiinnostuneita köyhistä miehistä. Jos miehen varallisuus on varallisuutta vain bönden kontekstissa, niin antaa olla.
Tulihan se sieltä lopulta. Pillua saa rahalla, onhan sille kansanomainen nimikin, mutta jääköön nyt sanomatta.
Täällä paukutellaan henkseleitä jonkun maalaiskylän okt:n takia, vaikka se okt maksaisi vähemmän kuin paikka autohallissa Helsingissä. Ja sitten joku vielä leijuu jollain rivarikaksiolla, vaikka niitä kaupungin "koirankoppeja" dissataan. Jos maalle muuttaisin, niin sitten saisi luvan olla okt isolla rantatontilla ja uusi vielä. Mikään vähempi ei kyllä saa mitään "wow" fiilistä aikaiseksi.
Onnittelut ketjun idioottimaisimmasta kirjoituksesta.
En todellakaan hankkinut rantatonttia tehdäkseni vaikutusta sinuun tai kehenkään muunkaan kaupunkilaiseen. Minua ei kiinnosta yhtään mitä betonikuutiossa liikenten melun keskellä asuva kaupunkilainen ajattelee kämpästäni, koska minulle kaupungissa asuminen ei tuota mitään lisäarvoa.
Pointtihan oli niin yksinkertainen kuin voi olla: samalla rahalla maalta saa enemmän.
Minulle vastaavan kaupunkiasunnon arvo olisi sama kuin tämänkin. Siksi en maksaisi siitä vähintäänkin viisinkertaista rahasummaa, vaikka minulla olisi sen verran rahaa.
Saa enemmän mitä? Mä en todennäköisesti olisi valmis laittamaan euroakaan minkäänlaiseen asumukseen siinä tuppukylässä, missä sinä majailet, joten mun silmissäni sulla ei ole mitään haluttavaa. Siksi sun pointtisi pätee vain sinulle, mutta ei minulle ollenkaan.
Jaahas tässä taas näköradion käyttäjä..
,eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haikailla.
Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.
Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.
Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.TÄMÄ!
Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.
Mä taas en maalta kaupunkiin muuttaneena ymmärrä ollenkaan miten ne 150 m2 tuo käytännössä lisäarvoa elämään suhteessa vaikka 42m2 kaksioon. Vanhemmallani on yli 100m2 okt maalla (asuu yksin) ja kämpässä on monta huonetta aina minimilämmöillä, kun ei niitä käytä mihinkään ja sähkölasku on silti valtava (mitä sitten pienennetään puulämmityksellä -> vapaa-aikaan kuuluu jatkuva puusavotta). Itselläni taas on siihen verrattuna pieni, mutta varsin riittävän kokoinen asunto, jossa kulut ovat pienet ja siivoukseen ei kulu hirveästi aikaa. En tässä perheen kanssa asuisi, mutta en yksin asuvana ole koskaan kaivannut lisää tilaa.
Pystyt harrastamaan asunnossasi?
Voit ruveta vaikka maalaamaan taulua ilman että työtila vie tilaa muulta välttämättömältä tilalta?
Voit urheilla kotonasi? Vaikka hankkia kuntopyörän ja juoksumaton, ehkä painot ja tangon?
Voit hoitaa kaiken viihdykkeesi kotona(vaikka nyt Korona aikana tai vaikka kanateenissa)?
No en ole koskaan ajatellut harrastaa maalaamista. Jos alkaisin harrastamaan, menisin varmaan jonnekin taidekursille, missä olisi telineet, maalit ja kankaat valmiisti. En koe, että harrastamiseni kärsisi tilanpuutteesta. Urheilua en harrastaisi kotona sisällä muutenkaan. Miksi ihmeessä haluaisin hankkia jonkun juoksumaton (levytangosta puhumattakaan) nurkkaan? Juoksen ulkona ja käyn salilla ja uimassa. Sali, uimahalli ja lenkkipolut lähellä, ei tarvi pyyhkiä pölyjä kuntopyörästä tai juoksumatosta kun salilla on siihen henkilökuntaa. Salimaksun maksan helposti sähkölaskun säästöillä ja saan paljon paremmat laitteet käyttööni. Korona-ajan voin kyllä katsella youtubesta jumppavideoita ja raivata telkkarin eteen tilaa.
150 m2 okt:ssä harrastamiseni kärsisi kaikesta siitä lumenpukkaamisesta, puusavotasta, siivoamisesta ja nurmikonleikkuusta ja pikku remppahommista, jotka veisivät ison osan vapaa-ajastani ja energiastani. Jos olisin joskus vanhempieni kanssa vielä asuessani ehdottanut juoksumaton hankkimista, vanhempani olisivat räjähtäneet nauramaan ja käskeneet ulos pukkaamaan nurmikkoa. "Siinä on sinulle juoksemista tarpeeksi. Vai että juoksumatto, anna mun kaikki kestää. Onhan tuolla metsää niin pitkälle kun jaksaa juosta".
Sali ja uimahalli eivät ole mitään vaihtoehtoja. Siellä ei saa olla rauhassa ja varsinin uimahalliin ei edes pääse koska haluaan. Lisäksi sinne pitää aina erikseen lähteä. Johon menee turhaan aikaan.
Kaupungeissa ei ole paikkoja missä lenkkeillä rauhassa.
Mulla on 10min kävely uimahalliin. Se on auki aamukuudesta iltayhdeksään. En ole kokenut, että haluaisin öisin uida. Lenkkeilen mielelläni kaupungissa. Reittejä voi varioidan loputtomasti. Helsingissä voin lähteä vaikka Kaivariin meren rannalle tai keskuspuistoon metsään. Mukavaa lenkkialuetta on myös vaikkapa Puu-Käpylässä.
Miten menet sinne lenkille kaivariin tai keskuspuistoon? Autolla vai julkisilla?
Minusta lenkki on sitä että sinne mennään lenkkeilemään. En näe mitään järkeä siinä että joutuu autolla menemään lenkille!
Sivusta huutelen että eikös sitten maalla ja pikkukaupungeissa toisaalta joudu menemään autolla asioille, mm. isompiin kauppoihin kun julkinen liikenne on heikompaa?
Ei joudu.
Reilun kilometrin säteellä on:
- ostoskeskus (ei yhtä iso kuin pk-seudulla, mikä on hyvä asia)
- Biltema, Bauhaus ja muita vastaavia liikkeitä
- joitain erikoisliikkeitä, sisustusliike ym
- motelli
- kaksi hyvää isomman ketjun kuntosalia, urheilukenttä, palloiluhalli, luistelurata, lenkkirata/hiihtorata
- pari ravintolaa ja kahvilaa, ja baaria/yökerhoa toki
- leffateatteri
- venerantaLähimpään isompaan kaupunkiin on alle 50km. Bussipysäkille matkaa kotiovelta on 200 metriä. Matka-ajasta suurin osa menee kaupungin ruuhkissa, joita eivät vältä kaupunkilaisetkaan elleivät asu ihan keskustassa. Maantieosuus täältä kaupungin laidalle menee nopsaan.
Kun nyt äkkiseltään mietin asiaa niin en ihan heti usko että kaupungista löytyisi melkeinpä kotiovelta vastaavat mahdollisuudet harrastaa ulkoilua, liikuntaa ja veneilyä. Jos vielä haluaa päälle rauhallisen ympäristön, niin mistä sellainen paikka löytyisi? Ja mitä maksaa? Ja kestääkö matka keskustaan kuitenkin sen 30min ruuhkien läpi?
Jos kiinnostuksenkohteisiin kuuluu ensisijaisesti herkuttelu ravintoloissa, trendikahvilat ja yleinen kaupungin värikkäämpi ilmapiiri, niin sitten kaupungin keskusta lienee oikea paikka. Ihmeen moni kaupungissa asuvista tuttavapariskunnistani kuitenkin vastaa kysymykseen "käyttekö te useinkin..." linjalla "no eipä nykyisin tule kovin usein käytyä missään kuin niissä samoissa harrastuksissa".
Puotila Helsingissä. Jos joskus muutan takaisin Helsinkiin, niin en muuta aluetta edes mieti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haikailla.
Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.
Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.
Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.TÄMÄ!
Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.
Mä taas en maalta kaupunkiin muuttaneena ymmärrä ollenkaan miten ne 150 m2 tuo käytännössä lisäarvoa elämään suhteessa vaikka 42m2 kaksioon. Vanhemmallani on yli 100m2 okt maalla (asuu yksin) ja kämpässä on monta huonetta aina minimilämmöillä, kun ei niitä käytä mihinkään ja sähkölasku on silti valtava (mitä sitten pienennetään puulämmityksellä -> vapaa-aikaan kuuluu jatkuva puusavotta). Itselläni taas on siihen verrattuna pieni, mutta varsin riittävän kokoinen asunto, jossa kulut ovat pienet ja siivoukseen ei kulu hirveästi aikaa. En tässä perheen kanssa asuisi, mutta en yksin asuvana ole koskaan kaivannut lisää tilaa.
Pystyt harrastamaan asunnossasi?
Voit ruveta vaikka maalaamaan taulua ilman että työtila vie tilaa muulta välttämättömältä tilalta?
Voit urheilla kotonasi? Vaikka hankkia kuntopyörän ja juoksumaton, ehkä painot ja tangon?
Voit hoitaa kaiken viihdykkeesi kotona(vaikka nyt Korona aikana tai vaikka kanateenissa)?
Kaupungissa asumisessa on se idea, että palvelut löytyy läheltä, ja tulee lähdettyä myös ulos ihmisten ilmoille. Ei tarvise rakentaa kodistaan vapaa-ajankekusta, jossa harrastaa sitten yksin neljän seinän sisällä. En minäkään kaipaa sellaista. Tykkään käydä ihmisten ilmoillla puistossa ja koronan jälkeen kahvilassa, en myöskään kerää turhaa kamaa asuntoon, koska en tarvitse paljon tavaraakaan. Olen onnellinen pienessä asunnossani, enkä anna enää kenenkään tulla sanomaan mitä ihmisellä "pitää" olla. Jo pelkkä ajatuskin "pakollisesta" saunasta ja kahdesta huoneesta jokaiselle ahdistaa. Nämä on täysin makuasioita, ja elän loppuelämäni omien toiveideni mukaan missä haluan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika perverssiä, että aikuiset ihmiset jäävät pyörimään lapsuudenmaisemiin koko iäkseen. Eikö siivet todellakaan kanna kauemmaksi?
Kuka täällä sitten rouan tuottaisi, jos kaikki asuisivat kaupungissa? Ostettaisiinko kaikki ulkomailta isolla rahalla?
Aika monet maanviljelijät käy kaupungissa opiskelemassa itselleen tutkinnon. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa voi opiskella maataloustieteitä. Kyllä se 4-6v "maailmalla" tekisi teille jyväjemmareillekin hyvää, niin ei tarvitsisi suhtautua muihin niin epäluuloisesti ja vihamielisesti.
Tilastojen mukaan maanviljelijät ovat yksi korkeimmin koulutettuja ammattiryhmiä, jos jätetään tilastoista pois ne ammatit, joissa korkeakoulututkinto on edellytyksenä toiminnalle (lääkärit, juristit jne.). Eipä taida olla enää montakaan alle 40v ikäistä viljelijää, jolla ei olisi AMK-tutkintoa.
Ja peltojen tuottavuuden kehittäminen yhdistettynä hiilensidonnan tutkimuksen ja ympäristövaikutusten minimoimisteemojen keskellä on koko ajan kehittyvää tiedettä, joten luulen, että nuo "Kuka sitten ruoan tuottaa jos kaikki lähtee kaupunkiin?" -tyypit ei itse ole mitään maanviljelijöitä. Tai ainakaan kovin hyviä maanviljelijöitä.
Meinaatko, että vilja ja liha kasvatetaan tulevaisuudessa jossain kaupunkien sisällä?
Ei, mutta se tutkimus, jolla sitä toimintaa kehitetään tuottavammaksi tulee pitkälti yliopistoista ja muista valtion tutkimuslaitoksissa. Suomi on nääs aika hankala paikka kasvattaa ruokaa kun ollaan täällä pohjoisessa. Siksi jyväjemmarin kannattaa käydä lukemassa itsensä maataloustieteiden maisteriksi, sillä se antaa hyvät valmiudet ollaa menestynyt jyväjemmari myös 40 vuoden kuluttua. Oppii nääs ymmärtämään isoa kuvaa paremmin kun hallistee vaikka maaperätieteitä, kasvitiedettä sekä peltoympäristöjen patologiaa ja entomologiaa, sekä tietysti teknologiaa. Ja vaikka ympäristömuutosta, niin osaa ehkä hahmottaa niitä tulevaisuuden haasteita ruoantuotannossa. Itse en ole jyväjemmari, mutta huomaan silti kuinka valtavasti maatalous on minun elämäni aikana kehittynyt. Kyllä siinä koulutus auttaa.
Itse asiassa Suomi ei ole ruuantuotannon kannalta hankala paikka lainkaan, meillä vain pitää hyväksyä se, että sato ei ole yhtä suuri kuin eteläisessä Euroopassa tai edes Ruotsissa. Oikeat lajikkeet tuottavat kuitenkin varsin mukavasti ennen kaikkea laadukasta ruokaa, koska meillä ei ole samanlaista raskasmetallikuormitusta kuin on teollistuneemmissa osissa Eurooppaa.
Tärkeintä on tällä hetkellä olla lähtemättä mukaan siihen ajatukseen, että pärjäämme vallan hyvin ilman omaa ruuantuotantoa ja voimme ryhtyä EU:n ilmastotavoitteiden mukaiseksi valtiolliseksi hiilinieluksi, joka mahdollistaa muiden maiden teollisen ruuantuotannon myös suomalaisten tarpeisiin.
Yritätkö sä nyt vaittää, että tytkimuksella ei ole hirveästi sijaa maataloudessa vai? Kaikki oli hienosti jo 1700-luvulla, eikä tiede ole antanut mitään? Ilman tutkimusta nykyinen sato olisi Suomessa aika pientä. Ja tekniikat kehittyy koko ajan (koska niitä kehtietään koko ajan). Niitä uusia viljeltäviä kasveja ja lajikkeita löydetään ja kehitetään nimenomaan tutkimuksen avulla. Sadot kasvavat oikeanlaisella lannoituksella ja sato paranee oikeanlaisella maaperän hoidolla. Siihen liittyy todella paljon eri tekijöitä ja niitä opiskellaan koulussa, että maanviljelijät ymmärtävät sen kokonaisuuden mikä kasvuun ja tuottavuuteen vaikuttaa.
Yritän tällä vajavaisella maatalouden akateemisella koulutuksellani sanoa, että suomalaista tutkimusta ei voida sellaisenaan siirtää Keski-Eurooppaan tai päinvastoin. Lisäksi yritän sanoa, että tiede on aina maksettua tietoa ja niitä tuloksia saadaan, joista rahoittaja maksaa. Jos siis tutkitaan hiilinieluja, niin jätevesien fosforikuormitusta ei mitata.
Lisäksi en nyt ymmärrä tätä tutkimusinttämistäsi, koska en ole missään kohdassa kirjoittanut, että tutkimuksella ei ole sijaa maataloudessa. Yritän sanoa, että ehkä olisi aika tutkimuksen sijaan ottaa tulokset käyttöön. Toisaalta pelkkä koulussa opiskelu ei paljoa auta, jos ei osaa soveltaa oppimaansa omiin peltoihin ja siinä taas on kokemus valttia. Kirjoituspöytämaanviljelijä ei koskaan menesty yhtä hyvin kuin se, joka osaa tehdä tilalla töitäkin, erottaa saven hiesusta, tietää vesijättömaan käyttäytymisen keväällä ja pystyy arvioimaa oikean puintiajan. Siihen kun ei ole olemassa lohkokohtaista algoritmia.
Mä en ymmärrä mitä sä yrität sanoa, sillä itse puhun aidasta ja sä jaarittelet aidan seipäästä. Oletko sinä todella niin yksinkertainen, että et huomaa kuinka maatalous on kehittynyt vaikka nyt kuluneen 20 vuoden aikana? Ja tämä siis pelkästään tällaisen maataloudesta tarkemmin tietämättömän henkilön silmin katsottuna, eli jollekin maanviljelijälle muutos on varmasti ollut vielä isompi. Sitä tutkimusta on otettu käyttöön ihan koko ajan. Viljelijät tekevät ihan koko ajan yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Eikä tietenkään mitään voi suoraan verrata Keski-Eurooppaan, mutta niitä tuloksia voi kuitenkin käyttää kun tiedostaa kasvupaikkojen erot. Ja usko huviksesi, että se hiedan ja hiesun erottaminen ei todellakaan ole mitään salatiedettä, vaan nippelijuttuja, joita opiskeltiin jo 1. vuonna yliopistossa (Ja maatalouspuolella varmasti enemmän kuin minun pääaineessani).
Ja maailmassa on siis käynnissä useita eri tutkimuksia liittyen sekä ravinteisiin että hiilensidontaan. Kuvitteletko sinä, että yliopistolla on meneillään joku yksi "Hiilinielututkimus" ja yksi "Ravinnetutkimus"? Ja sitä rahoittaa joku puolueellinen taho, jolla on pahat mielessä? Joka puolella on eri tahojen pikku tutkimusryhmiä ja projekteja, jotka kaikki tutkivat omaa juttuaan tietystä vinkkelistä ja julkaisevat tuloksia ja muut sitten lukevat näitä tuloksia ja siitä muodostuu iso kuva kun on valtava määrä erilaisia tutkimukimuksia ja niistä saatuja tuloksia. Ja nämä tutkimukset vielä vertaisarvioidaan, ettei kuka tahansa tutkija voi selittää ihan mitä tahansa.
Jos olisit käynyt yliopiston, niin tietäisit tämän. Ja edelleen, valtavan iso osa niistä maataloustieteiden opiskelijoista on ihan maatalon kasvatteja, jotka haluavat kehittää toimintaansa ja pysyä kannattavana vielä tulevaisuudessakin. Eli jos sä kuvittelet, että pysyttelemällä ikäsi kotinurkissa sulla on jotenkin parempi näkemys asioihin, niin olet väärässä. Näistä sun kommenteista lähinnä välittyy hirvittävän rajoittunut tapa katsoa asioita. Minä sanon, että "Maailmassa tapahtuu hirveästi asioita" ja sinä sanot "Ei ole minun pihallani tapahtunut yhtään mitään".
Ei Helsingissä oo mitää järkee asua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suuressa kaupungissa on paljon ihmisiä, uusia tuttavuuksia, joita voi tavata jatkuvasti. Se on etu, ekstrovertille tietysti. Asun pienessä kaupungissa , jossa on lähes kaikki saatavilla ja nopeammin kuin suuressa kaupungissa. Vähän pienemmässä mittakaavassa tosin, mutta kuitenkin. Uimahalli, jäähalli, lähes kaikki palloilulajit, jumpat, keilailut, golfit, ladut, ampumaradat, teatterit, museot, laadukkaat ruokaravintolat, kahvilat ja upeat ulkoilualueet. Elämä on kesällä vilkkaampaa tapahtumien vuoksi, talvi on hiljaisempaa. Nuori sinkku varmaan vaatii enemmän biletystä, mutta muille tämä elämän meno tuntuu kelpaavan hienosti. En halua jättää tätä vain naisyen takia, varsinkaan hankalien, kuten eräs Tampereelle muuttanut totesi.
Vierailija kirjoitti:
Suuressa kaupungissa on paljon ihmisiä, uusia tuttavuuksia, joita voi tavata jatkuvasti. Se on etu, ekstrovertille tietysti. Asun pienessä kaupungissa , jossa on lähes kaikki saatavilla ja nopeammin kuin suuressa kaupungissa. Vähän pienemmässä mittakaavassa tosin, mutta kuitenkin. Uimahalli, jäähalli, lähes kaikki palloilulajit, jumpat, keilailut, golfit, ladut, ampumaradat, teatterit, museot, laadukkaat ruokaravintolat, kahvilat ja upeat ulkoilualueet. Elämä on kesällä vilkkaampaa tapahtumien vuoksi, talvi on hiljaisempaa. Nuori sinkku varmaan vaatii enemmän biletystä, mutta muille tämä elämän meno tuntuu kelpaavan hienosti. En halua jättää tätä vain naisyen takia, varsinkaan hankalien, kuten eräs Tampereelle muuttanut totesi.
Kumppani on tärkeä osa elämää, mutta ei kuitenkaan kaikki kaikessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkilaistunut nainen, mitä oikeasti osaat tehdä, jos asut kerrostalossa? Eihän siellä tarvi tehdä mitään muuta kuin mitättömiä kotitaloustöitä, jotka hoituvat kaiken muun ohessa vasemmalla kädellä. Tuommoisessa ympäristössä oikea mies turhautuu toimettomuuteen.
Osaan kieliä, käytän erilaisia tietojärjestelmiä, hoidan lasta, käyn salilla, osaan tehdä peruskotiruokaa...
Mitä sitten pitäisi osata?
Kaupungissa miehillä niin kuin naisillakin on harrastuksia, joissa voi purkaa energiaa ja keksiä mielekästä tekemistä. Ei istuta koko päivää kotona peukaloita pyörittelemässä.
Miksi yksikään maalaismies muuttaisi jonkun yh:n kanssa yhteen, kun elämä on noin tylsää. Ja osaaminenkin on noin heikkoa.
Kun nyt äkkiseltään mietin asiaa niin en ihan heti usko että kaupungista löytyisi melkeinpä kotiovelta vastaavat mahdollisuudet harrastaa ulkoilua, liikuntaa ja veneilyä. Jos vielä haluaa päälle rauhallisen ympäristön, niin mistä sellainen paikka löytyisi? Ja mitä maksaa? Ja kestääkö matka keskustaan kuitenkin sen 30min ruuhkien läpi?
Jos kiinnostuksenkohteisiin kuuluu ensisijaisesti herkuttelu ravintoloissa, trendikahvilat ja yleinen kaupungin värikkäämpi ilmapiiri, niin sitten kaupungin keskusta lienee oikea paikka. Ihmeen moni kaupungissa asuvista tuttavapariskunnistani kuitenkin vastaa kysymykseen "käyttekö te useinkin..." linjalla "no eipä nykyisin tule kovin usein käytyä missään kuin niissä samoissa harrastuksissa".