Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naiset! Oliko teillä nuorena kaveripoikia, siis poikia, joiden kanssa olitte paljon, mutta ei ollut mitään seksuaalista koskaan?
12.04.2021 |
Minulla oli, yövyinkin hänen luonaan eri huoneessa. Toinenkin oli vuosikausia, hän olisi halunnut jotain muuta ja kerran hiukan onnistui, mutta olimme silti vain kavereita vuosikaudet.
Kommentit (103)
Meillä oli iso kaveriporukka, missä oli tyttöjä ja poikia. Usein yövyttiin toistemme luona. Aina joskus jotkut porukasta seurusteli, mutta yleensä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsehän olin jo ala-asteen loppupuolilla se poika joka oli friendzonattu.
Vietin aikaa kolmen tytön kanssa ja yhdessä vaiheessa se vain lopahti kun en saanut enää vastakaikua ja myöhemmin yläasteella he olivat jokuin eivät edes tuntisi enää.
Muistan kun elättelin toiveita ja mietin että pitäisi yrittää tehdä tai sanoa jotain...
Kuulostat katkeralta siitä, että sinulla oli kavereita. Tämän lisäksi elättelit romanttis-seksuaalista kiinnostusta ja jotenkin oletit, että tytöilläkin pitäisi olla sellaista sua kohtaan. Miksihän olisi pitänyt olla? Elättelit toiveita, muttet tehnyt aloitetta, ja jotenkin kuulostaa siltä, että tämä oli tyttöjen vika.
Vierailija kirjoitti:
Itsehän olin jo ala-asteen loppupuolilla se poika joka oli friendzonattu.
Vietin aikaa kolmen tytön kanssa ja yhdessä vaiheessa se vain lopahti kun en saanut enää vastakaikua ja myöhemmin yläasteella he olivat jokuin eivät edes tuntisi enää.
Muistan kun elättelin toiveita ja mietin että pitäisi yrittää tehdä tai sanoa jotain...
Ja pahinta tässä on se että sama meno on jatkunut aikuisiällä "vaikutat mukavalta mutta en tunne kipinää"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän olin jo ala-asteen loppupuolilla se poika joka oli friendzonattu.
Vietin aikaa kolmen tytön kanssa ja yhdessä vaiheessa se vain lopahti kun en saanut enää vastakaikua ja myöhemmin yläasteella he olivat jokuin eivät edes tuntisi enää.
Muistan kun elättelin toiveita ja mietin että pitäisi yrittää tehdä tai sanoa jotain...Ja pahinta tässä on se että sama meno on jatkunut aikuisiällä "vaikutat mukavalta mutta en tunne kipinää"
Niin, kenenkään ei ole pakko seurustella sinun kanssasi, vaikka sinä sitä haluaisitkin. Mutta ihmettelen kyllä tuota, että ajattelet, että ystävystyminen olisi joku lupaus suhteesta.
Minulla on elämän läpi ollut enempi mies kuin naistuttavia . Miehet on helpompia ystävinä.rehellisiä ja heidän kanssa voi keskustella järkeviä asioita.
Kyllästynyt naisten huoliin ja nyyhkytyksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ollut lapsesta asti poikia kavereina. Aikuisenakin on ollut kaverimiehiä.
Miten olet toiminut kaverimiesten kanssa naimisiin mentyäsi? Itse en voisi pitää kaverimiestä, jos olisin naimisissa.
Ei voikaan, jos on valinnut mustasukkaisen Väkivalta-Peran miehekseen, jonka älynlahjat ei riitä muuhun kuin ryyppäämiseen ja hakkaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Olisin halunnut kaveripojan, mutta pojat ei halunneet musta kaveria. Jostain syystä mä olen aina ollut joko tyttöystävä tai ei mitään kontaktia, ei siis mitään välimuotoa. Koskaan kenellekään.
Sinussa on aina ollut jotain himottavaa, ei ole kiva olla kaveria ja illalla sängyssä runkata ajatellen sinua.
Sen takia et saanut kaveripoikia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin halunnut kaveripojan, mutta pojat ei halunneet musta kaveria. Jostain syystä mä olen aina ollut joko tyttöystävä tai ei mitään kontaktia, ei siis mitään välimuotoa. Koskaan kenellekään.
Normaali mies toimii näin. Mikä motiivi niillä olisi olla kaverisuhteessa?
Minä en saanut ikinä kaveritytöiltä/naisilta pil#ua ja kaveri on kehunut saaneensa kaikilta meidän kaveriporukan naisilta pil#ua.
Elämä ei ole reilua ja sama meno jatkuu edelleen. 😥
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jostain syystä miehillä loppuu kiinnostus ystävyyteen jos nainen on ruma.
Tämä on niin totta. Ystävälläni oli näitä kaverimiehiä mutta kun erään sairauden myötä lihosi lyhyessä ajassa todella paljon, ei kaverimiehiä kiinnostakaan enää.
Pääasiassa pyörin jätkäporukoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli läpi koulun erilaisia hengailuporukoita joihin kuului sekä tyttöjä että poikia. Pojat oli pelkkiä kavereita vaikka niiden kanssa hengailtiin tiiviistikin.
Yhtä lailla mulla on miespuolisia kavereita näitä aikuisiässäkin. Ei tietenkään hengailla yhtä tiiviisti mutta tapaillaan ja jutellaan tms. Osa on varattuja kuten minä, osa ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut muutamalta mieheltä, kuinka masentavaa oli, kun lukiossa tytöt pitivät vaan kaverina eivätkä olleet yhtään kiinnostuneita seurustelemaan...
Onhan se masentavaa joo, kun on kavereita.
Ei ne kaverisuhdetta odottaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän olin jo ala-asteen loppupuolilla se poika joka oli friendzonattu.
Vietin aikaa kolmen tytön kanssa ja yhdessä vaiheessa se vain lopahti kun en saanut enää vastakaikua ja myöhemmin yläasteella he olivat jokuin eivät edes tuntisi enää.
Muistan kun elättelin toiveita ja mietin että pitäisi yrittää tehdä tai sanoa jotain...Kuulostat katkeralta siitä, että sinulla oli kavereita. Tämän lisäksi elättelit romanttis-seksuaalista kiinnostusta ja jotenkin oletit, että tytöilläkin pitäisi olla sellaista sua kohtaan. Miksihän olisi pitänyt olla? Elättelit toiveita, muttet tehnyt aloitetta, ja jotenkin kuulostaa siltä, että tämä oli tyttöjen vika.
Ymmärrän, että naisena et pysty eläytymään tilanteeseen, mutta pojat harvemmin haluavat jäädä vain kaveriksi vaan toiveet ovat lähes aina romanttis-seksuaalisia. Meillä oli kyllä tosi hauskaa yhdessä, mutta en voi sille mitään että tuosta jäi silti katkera maku suuhun.
Mun miehellä oli näitä kaverityttöjä mutta kun alkoi seurustella kanssani nuo kaveritytöt jäivät. En tiedä miksi. Itse en mitenkään kieltänyt tapaamisia tai muuta yhteydenpitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut muutamalta mieheltä, kuinka masentavaa oli, kun lukiossa tytöt pitivät vaan kaverina eivätkä olleet yhtään kiinnostuneita seurustelemaan...
Onhan se masentavaa joo, kun on kavereita.
Haluatko "kaverin" jostain jonka jutut ei kiinnosta pätkääkään?
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Minulla on elämän läpi ollut enempi mies kuin naistuttavia . Miehet on helpompia ystävinä.rehellisiä ja heidän kanssa voi keskustella järkeviä asioita.
Kyllästynyt naisten huoliin ja nyyhkytyksiin.
Eikö miehillä ole huolia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut muutamalta mieheltä, kuinka masentavaa oli, kun lukiossa tytöt pitivät vaan kaverina eivätkä olleet yhtään kiinnostuneita seurustelemaan...
Onhan se masentavaa joo, kun on kavereita.
Haluatko "kaverin" jostain jonka jutut ei kiinnosta pätkääkään?
Miksi olisit sellaisen miehen/naisen kaveri?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ollut lapsesta asti poikia kavereina. Aikuisenakin on ollut kaverimiehiä.
Miten olet toiminut kaverimiesten kanssa naimisiin mentyäsi? Itse en voisi pitää kaverimiestä, jos olisin naimisissa.
Riippuu ihan mitä kaverien kanssa puuhaa. Kahdenkeskiset tapaamiset varsinkin yksityisesti voivat olla arveluttavia. Isompi porukka tai joku julkisella paikalla ihan okei, ainakin, mikäli kumppanikin on tutustunut tähän.
Alue: Aihe vapaa
Itsehän olin jo ala-asteen loppupuolilla se poika joka oli friendzonattu.
Vietin aikaa kolmen tytön kanssa ja yhdessä vaiheessa se vain lopahti kun en saanut enää vastakaikua ja myöhemmin yläasteella he olivat jokuin eivät edes tuntisi enää.
Muistan kun elättelin toiveita ja mietin että pitäisi yrittää tehdä tai sanoa jotain...