Hyvästi pääsykokeet kun rahalla pääsee sisään – kolme suomalaista kertoo, minkälaista on opiskella Virossa: ”Voin sanoa, että Tallinnassa vedetään kovaa”
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007910706.html
Mitä ajatuksia herättää? Itse ajattelisin, että nuo Viron korkeakoulut on ihan työnantajien tiedossa kakkosvaihtoehtoina, jonne on mentävä kun taso ei riitä Suomen korkeakouluihin. Mietin muutenkin, että jos pitää monta monituista kertaa yrittää opiskelemaan eikä tule ikinä valituksi, onkohan ala kuitenkaan ihan oikea.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Yks tuttu on menossa eläinlääkikseen Tarttoon. Hän sanoi, että sitä saatetaan jopa paikoin arvostaa enemmän, koska siellä pääsee tekemään paljon enemmän käytännön hommia.
Jaa. On vasta menossa, mutta sanoo noin? Tuntemani Tartossa opiskellut virolainen eläinlääkäri tuli opintojen jälkeen Suomeen töihin, jotta pääsisi oppimaan myös leikkausten tekoa.
Jestas mitä porukkaa täällä. Eikö se nyt ole pääasia, että on yliopistotutkinto ja töitä... Siis jos juuri yliopistotutkinnon on päättänyt haluta. Hatunnostoni kaikille maistereille tasapuolisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan Suomessa halveksitaan ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneita suomalaisia. Outoa.
Miten niin halveksitaan? Onko halveksimista todeta, että Suomessa taso on kovempi?
Onko Suomessa taso todella kovempi? Työnantaja maksaa osaamisesta ja tekemisestä, ei siitä, missä tutkinnon suoritit.
En usko että tuolta saa hyvää koulutusta. Jos tuonne täytyy mennä siksi että ei Suomessa pääse kouluun, niin siellä täytyy olla myös vaatimukset kurssien läpipääsyyn sellaiset, että heikommatkin saa tutkinnon suoritettua. Eli ei ole takuulla yhtä hyvää osaamista kuin Suomesta valmistuneilla.
Yllättävän kohtuullinen hinta, tonnista muutamaan tonniin per lukukausi. Ei mikään mahdoton summa, varsinkin kun eläminen Virossa lienee halvempaa kuin Suomessa. Ja aika moni noista nähtävästi tekee vain kandin Virossa, ja hakee sitten Suomessa maisterivaiheeseen. Hyvä vaihtoehto, siinä on päässyt jo osoittamaan, pystyykö pärjäämään opinnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa monet hakee sinne minne pääsee helpoiten sisään esimerkiksi Vaasan ja Lappeenrannan korkeakouluihin. Varmaan koulutus on tasokasta mutta samaa ei siis voi sanoa opiskelijoista. Sama on siis Viron korkeakouluissa, eli opiskelijat ns. pohjasakkaa jotka ei ole Suomessa päässeet sisään.
Ihan miten vaan, neropatti. Olen yhden
tutkinnon suorittanut Suomessa suomeksi ja Virossa viroksi. Pistä paremmaksi. En ole pohjasakkaa, eivätkä ole sen kummemmin virolaiset ja muun maalaiset Virossa opiskelleet kuin Suomessakaan opiskelleet.Minä olen yhden tutkinnon suorittanut Suomessa suomeksi ja Yhdysvalloissa englanniksi. Ei ollut kovin vaikea pistää paremmaksi, sori vaan.
Sivullinen ihmettelee, kuinka pistit paremmaksi? Käytännössä kaikki suomalaiset osaavat englantia, siinä ei ole mitään erikoista. Minäkin olen opiskellut yhden tutkinnon Suomessa ja toisen Englannissa, eikä ’kielitaidosta’ ole ollut rekrytoinneissa mitään erityisapua. Ruotsissa ruotsissa suoritettu tutkinto olisi varma meriitti. Varmaan viron kielen taitokin on etu, kun sitä täällä harva osaa.
Voi reppanaa. Tuo "kaikki osaavat englantia" -hokema on niin virheellinen. Englantia osataan juu, mutta tiettyjen tieteenalan englantia ei todellakaan osata yleisesti niin, että voidaan toimia kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä. Voin sanoa suoraan, että sinä et pystyisi lukemaan väitöskirjaani englannin "taidoillasi".
Viron kielellä voi pyyhkiä takamuksensa. Pienen maan pieni kieli, käytännössä täysin hyödytön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ja laadukkaita opiskelumaita: Britannia, Saksa, Yhdysvallat, Ranska
Huonompia opiskelumaita: Viro, Puola, Etelä-Euroopan maat, Venäjä
Jos kerran menee ulkomaille rahalla, niin menisi nyt edes sitten oikeasti arvostettuun ja korkealaatuiseen opinahjoon vaikka Britanniaan tai Saksaan.
Moniin näistä vaaditaan hyvä lukiotodistus ja todistus kielitaidosta.
Nii'in, eivätkös hyvä lukiotodistus ja kielitaito ole aika olennaisia edellytyksiä korkeakouluopiskeluun muutenkin?
Olen opiskellut Helsingin yliopistossa ja ollut vaihdossa/kesäyliopistossa myös Virossa, Unkarissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Opetus on ollut kaikissa maissa laadukasta, erot ovat lähinnä koejärjestelyissä. Tanskassa painotetaan sosiaalisuutta, joten tentit on ryhmätenttejä tai keskustelutenttejä ja esityksiä. Ruotsissa olen törmännyt rasti ruutuun tai isompiin projekteihin, Virossa kaikki tehdään tiukan ohjelman mukaan, mutta tenteissä yhteisöllisyys on ok ja tehdään paritenttejä joissa pari keskustelee aiheesta mutta molempien pitää käyttää eri näkökulmaa. Useissa maissa on ymmärretty jo, että tiedonhankintakyky on olennaisempaa kuin ulkoa oppiminen, joten muistiin perustuviin tentteihin törmää ensisijaisesti Suomessa, mikä on oikeastaan yllättävää. Suomalainen pääsee Ruotsin yliopistoon jos on kirjoittanut B2 tason, eli tavallisen Ruotsin. Arvosanan kyselyyn en ole törmännyt. Kielitasovaatimukset vaihtelevat paljon maittain ja opintoalojen välillä. Eli C1 tason kielitaito ei ole edellytys kaikissa yliopistoissa
"Olen kuullut, että Virossa pääsee Nordealle aika helposti ja sieltä saa puolestaan jatkomahdollisuuksia muun muassa Puolaan."
Hehe, Viron ja Puolan palkoille 😁😁😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan Suomessa halveksitaan ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneita suomalaisia. Outoa.
Miten niin halveksitaan? Onko halveksimista todeta, että Suomessa taso on kovempi?
Onko Suomessa taso todella kovempi? Työnantaja maksaa osaamisesta ja tekemisestä, ei siitä, missä tutkinnon suoritit.
On kovempi, ja tässä ei nyt ole kyse työnantajista vaan koulutuksen laadusta. Kyllähän täydet pöntötkin usein työllistyvät.
Vierailija kirjoitti:
"Olen kuullut, että Virossa pääsee Nordealle aika helposti ja sieltä saa puolestaan jatkomahdollisuuksia muun muassa Puolaan."
Hehe, Viron ja Puolan palkoille 😁😁😁
Mieluummin työtön Suomessa kuin töissä Puolassa ja vuoden kuluttua reilusti yli suomalaisen keskipalkalla Ruotsissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa monet hakee sinne minne pääsee helpoiten sisään esimerkiksi Vaasan ja Lappeenrannan korkeakouluihin. Varmaan koulutus on tasokasta mutta samaa ei siis voi sanoa opiskelijoista. Sama on siis Viron korkeakouluissa, eli opiskelijat ns. pohjasakkaa jotka ei ole Suomessa päässeet sisään.
Ihan miten vaan, neropatti. Olen yhden
tutkinnon suorittanut Suomessa suomeksi ja Virossa viroksi. Pistä paremmaksi. En ole pohjasakkaa, eivätkä ole sen kummemmin virolaiset ja muun maalaiset Virossa opiskelleet kuin Suomessakaan opiskelleet.Minä olen yhden tutkinnon suorittanut Suomessa suomeksi ja Yhdysvalloissa englanniksi. Ei ollut kovin vaikea pistää paremmaksi, sori vaan.
Sivullinen ihmettelee, kuinka pistit paremmaksi? Käytännössä kaikki suomalaiset osaavat englantia, siinä ei ole mitään erikoista. Minäkin olen opiskellut yhden tutkinnon Suomessa ja toisen Englannissa, eikä ’kielitaidosta’ ole ollut rekrytoinneissa mitään erityisapua. Ruotsissa ruotsissa suoritettu tutkinto olisi varma meriitti. Varmaan viron kielen taitokin on etu, kun sitä täällä harva osaa.
Voi reppanaa. Tuo "kaikki osaavat englantia" -hokema on niin virheellinen. Englantia osataan juu, mutta tiettyjen tieteenalan englantia ei todellakaan osata yleisesti niin, että voidaan toimia kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä. Voin sanoa suoraan, että sinä et pystyisi lukemaan väitöskirjaani englannin "taidoillasi".
Viron kielellä voi pyyhkiä takamuksensa. Pienen maan pieni kieli, käytännössä täysin hyödytön.
Siinäpä olet väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan Suomessa halveksitaan ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneita suomalaisia. Outoa.
Miten niin halveksitaan? Onko halveksimista todeta, että Suomessa taso on kovempi?
Onko Suomessa taso todella kovempi? Työnantaja maksaa osaamisesta ja tekemisestä, ei siitä, missä tutkinnon suoritit.
On kovempi, ja tässä ei nyt ole kyse työnantajista vaan koulutuksen laadusta. Kyllähän täydet pöntötkin usein työllistyvät.
Ainakin Tartosta valmistuneet eläinlääkärit saavat paremman koulutuksen kuin suomalaiset, jotka kohtaavat harjoitteluaikana ehkä yhden sektion, Tartossa tekevät niitä jo opiskellessa kymmeniä.
Ihmiset vaikuttavat suhtautuvan yllättävän positiivisesti siihen, että opiskelupaikan voi saada rahalla. Ehkä myös Suomen tutkinnot voisi muuttaa maksullisiksi?
Vierailija kirjoitti:
En usko että tuolta saa hyvää koulutusta. Jos tuonne täytyy mennä siksi että ei Suomessa pääse kouluun, niin siellä täytyy olla myös vaatimukset kurssien läpipääsyyn sellaiset, että heikommatkin saa tutkinnon suoritettua. Eli ei ole takuulla yhtä hyvää osaamista kuin Suomesta valmistuneilla.
On se kyllä kumma, etteivät kaikkien muiden maiden ihmiset hakeudu Suomen yliopistoihin opiskelemaan, kun täällä vaan osataan ja muualla ei ...
Voin sanoa, että Suomesta saa yliopistotutkinnon helpolla. Pääsin itse ihan ylioppilastodistuksella sisään ja kulutin enemmän aikaa bilettämiseen kuin opintoihin. Enkä valita ollenkaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo aika paljon alasta, jos vain tietyssä yliopistossa hankittu koulutus kelpaa. Eli taitaa verkostoituminen olla kaikki kaikessa? Se on sinällään tietysti ihan ok.
Naurattaa tuo Helsingin oikiksen elitisti. Itse opiskelin Turussa, ja hyvin on mennyt. Samoin Lapin yliopistossa opiskelleilla kollegoilla.
Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla asuu paljon sellaisia, jotka ei halua muuttaa etelään, vaan asuvat mielummin Lapissa tai pohjoisessa. Arvostavat luontoa , kunnon talvea, rauhaa tms. Siksi jostain Lapin yliopistosta löytyy myös tosi fiksuja tyyppejä, jotka ois päässeet sinne Helsinkiin jos olisivat vain halunneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että tuolta saa hyvää koulutusta. Jos tuonne täytyy mennä siksi että ei Suomessa pääse kouluun, niin siellä täytyy olla myös vaatimukset kurssien läpipääsyyn sellaiset, että heikommatkin saa tutkinnon suoritettua. Eli ei ole takuulla yhtä hyvää osaamista kuin Suomesta valmistuneilla.
On se kyllä kumma, etteivät kaikkien muiden maiden ihmiset hakeudu Suomen yliopistoihin opiskelemaan, kun täällä vaan osataan ja muualla ei ...
Voin sanoa, että Suomesta saa yliopistotutkinnon helpolla. Pääsin itse ihan ylioppilastodistuksella sisään ja kulutin enemmän aikaa bilettämiseen kuin opintoihin. Enkä valita ollenkaan!
Ne ei hakeudu siksi, kun tänne ei pääse pelkällä rahalla. Pitää olla myös osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin arvostan että nuorilla on rohkeutta lähteä ulkomaille.
Aika moni suomalaisessa yliopistossa opiskeleva nuori suomalainen opiskelija lähtee jossakin vaiheessa opintojaan vaihto-opiskelijaksi ulkomaiseen yliopistoon. Suurin osa työnantajista pitää tätä hyvänä asiana ja osotuksena rohkeudesta. Maailmalla joutuu pärjäämään välillä aivan omillaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset vaikuttavat suhtautuvan yllättävän positiivisesti siihen, että opiskelupaikan voi saada rahalla. Ehkä myös Suomen tutkinnot voisi muuttaa maksullisiksi?
No ei. Paljon parempi että Suomessa opiskelupaikan saa osaamisella eikä rahalla. Köyhemmilläkin on sitten mahdollisuus ja fiksuin porukka pääsee yliopistoon. Se näkyy sitten myös työelämässä ja koko yhteiskunnassa.
En nyt muuten ota kantaa, mutta olin kerran töissä osastolla jossa kandina Vilnassa opiskeleva vanhempi suomalaismies. Siis herranjumala sentään, aivan pimeä. Ei osannut mitään, äly ei kertakaikkiaan riittänyt hommaan, aivan pihalla. Toivottavasti ei ikinä valmistunut.
Sivullinen ihmettelee, kuinka pistit paremmaksi? Käytännössä kaikki suomalaiset osaavat englantia, siinä ei ole mitään erikoista. Minäkin olen opiskellut yhden tutkinnon Suomessa ja toisen Englannissa, eikä ’kielitaidosta’ ole ollut rekrytoinneissa mitään erityisapua. Ruotsissa ruotsissa suoritettu tutkinto olisi varma meriitti. Varmaan viron kielen taitokin on etu, kun sitä täällä harva osaa.