Lue keskustelun säännöt.
Mitä teillä oli lapsuudessa ruokana, joilla ei muka syöty joka aterialla lihaa (/ maksaa tai verilettuja)?
Vm -72
11.04.2021 |
Mun muistini mukaan lapsuudessa ei ollut koskaan mitään kasvisruokaa.
Kommentit (339)
Musta vähän tuntuu että tuo "lihaa menee nykyään paljon enemmän kuin ennen" johtuu siitä että nykyään syödään enemmän ylipäätään. Meilläkin 1980-syntyneenä oli kyllä paljon liharuokia, mutta lihaa ei ollut niin paljon ruuassa kuin nykyään, eikä ruokaa otettu niin paljon, vaan leipää piti mässätä lisäksi joka ruualla.
Esimerkkinä jauhelihapullat/pihvit. Ennen puolet niistä oli korppujauhoa, nykyään tehdään pullat niin että laitetaan vain lihaa ja kananmunaa. Ennen "jatkettiin" ruokaa jollain halavalla, vähän kuten nykyäänkin on vielä "jauho"makkaroita, mutta parempana itseään pitävä syö vain makkaraa jossa on 99% lihaa. Kyllähän siinä tulee paljon enemmän lihaa syötyä. Itse jatkan nykyäänkin ruokia, esim. linsseillä ja pavuilla ja kasviksilla. Kandee kokeilla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-90-luku: Pinaattivelli, perunavelli, kesäkeitto, mannapuuro, riisipuuro, uunipuuro. Siinäpä ne, jos veriletutkin lasketaan lihatuotteeksi. Eipä näitä joka viikko ollut, eli enimmäkseen kyllä syötiin pääaterioilla liharuokia: kalaa, hirveä, nautaa, sikaa. Broileria oli harvoin ja sekin kokonaisena, joka itse paloitetiin. Ei ollut pihviä, jauhelihaa eikä suikaletta valmiina kuten nykyään. Kotitalouden tunteihinkin yläasteella kuului broilerin paloittelu.
Vierailija kirjoitti:
80-90-luku: Pinaattivelli, perunavelli, kesäkeitto, mannapuuro, riisipuuro, uunipuuro. Siinäpä ne, jos veriletutkin lasketaan lihatuotteeksi. Eipä näitä joka viikko ollut, eli enimmäkseen kyllä syötiin pääaterioilla liharuokia: kalaa, hirveä, nautaa, sikaa. Broileria oli harvoin ja sekin kokonaisena, joka itse paloitetiin. Ei ollut pihviä, jauhelihaa eikä suikaletta valmiina kuten nykyään. Kotitalouden tunteihinkin yläasteella kuului broilerin paloittelu.
No on ollut 90-luvulla jauhelihaa :D Sä kuvailet jotain 70-luvun ruokia :D
Ei uhrilihoja kirjoitti:
Kananmuna voi olla kukko. Se on lihaa. Monet ei pidä munia lihana mutta se on . Kaikissa kakuissa kääretortuissa on munia eli lihaa. Voi on elukan rasvaa ja kala on lihaa. Tiedetään vegaaneja jotka syö kalahampurilaisia. Kala on lihaa. Lampaan paisti on lihaa. Ainoa ruoka missä ei ole lihaa on tietysti puurot ilman maitoa. Tai kasviskeitot. Hernekeitto ilman lihaa ja kaali.Uhrilihat ei sovita sun syntejä kuitenkaan muistakaa se. Jeesus on sovittanut syntimme. Helmiryynivelliä maidossa ja ruisleipää.
Vegaani joka syö kalahampurilaisia ei ole vegaani. Vegaani ei syö mitään mikä on eläimistä lähtöisin, ei edes hunajaa. Näitä feikki kasvis-vegaani-allergia-gluteeittomiahan riittää. Vegaani ei edes käytä vaatteissaan eläinperäistä esim. nahkaa.
Meillä oli liharuoka lounaalla. Päivälliseksi oli sitten vaikkapa kaura-, makaroni-, riisi- tai mannavelliä. Tai perunamaitoa, tai riisi- tai mannapuuroa, talkkunaa, ruispuolukkapuuroa... Olihan noita vaihtoehtoja. Varsinaisia "kasvisruokia" ei kyllä tainnut olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erilaisia puuroja, keitettyjä ja paistettuja kananmunia, kesäkeittoa, keitettyä perunaa/muusia ja ruskeaa kastiketta, pinaattilättyjä, pinaattikeittoa, makaronivelliä, eteläpohjalaisia perinneruokia eli piimävelliä ja leipämaitoa... 80-luvun lapsi ja maalla kasvanut.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkinä jauhelihapullat/pihvit. Ennen puolet niistä oli korppujauhoa, nykyään tehdään pullat niin että laitetaan vain lihaa ja kananmunaa.
?!? Katselin eri jauhelihapihvireseptejä ja vielä pari videota päälle. Kaikissa oli mukana korppujauho, paitsi yhdessä muussijauhe. Muuten kananmuna on täysin turha. Muistaakseni historia on se, että se tuli jonkun munateollisuuden mainoskampanjan mukana, ja levisi kaikkialle. Meillä ei laiteta munaa, ja ihan hyviä pihvejä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun lapsuudessa 50-60-luvulla syötiin lihaa vain viikonloppuisin ja alkuviikosta ruuan tähteistä saatettiin tehdä lihakeitto. Äiti oli tarkka ravitsevasta ruuasta ja oli alan ammattilainen ja marjoja syötiin päivittäin.
Ruokana oli kasviskeittoja ja juuresvuokia, perunoita ja valkokastijetta, kalakeittoa ja kala-perunalaatikoita, paljon kaalia eri muodoissa, kesäkeittoja, puuroja ja vellejä esim. makaronivelliä, makaronilaatikko oli tehty munamaitoon, eikä siinä ollut jauhelihaa.
Lihaa syötiin viikonloppuisin, yleensä lihapullia tai kyljyksiä, uunissa haudutettuna.
Jo 60-luvulla lihan liiallisesti syömistä pidettiin epäterveellisenä ja oli annospalat ja lapsena on jäänyt mieleen, kuinka liha tukkii verensuonet ja tulee dementia.
Eikä koulussakaan tarjottu lihaa kuin kerran viikossa.
Lihan kulutus "räjähti" joskus 70-luvulla, kun kauppoihin tuli grillituotteet ja grillattuja broilereita sai kokonaisena. Ja yhä enemmän lihaa tuli ulkomailta ja markkinatalous voimistui ja raha meni kaiken edelle.
Vierailija kirjoitti:
Ei uhrilihoja kirjoitti:
Kananmuna voi olla kukko. Se on lihaa. Monet ei pidä munia lihana mutta se on . Kaikissa kakuissa kääretortuissa on munia eli lihaa. Voi on elukan rasvaa ja kala on lihaa. Tiedetään vegaaneja jotka syö kalahampurilaisia. Kala on lihaa. Lampaan paisti on lihaa. Ainoa ruoka missä ei ole lihaa on tietysti puurot ilman maitoa. Tai kasviskeitot. Hernekeitto ilman lihaa ja kaali.Uhrilihat ei sovita sun syntejä kuitenkaan muistakaa se. Jeesus on sovittanut syntimme. Helmiryynivelliä maidossa ja ruisleipää.
Vegaani joka syö kalahampurilaisia ei ole vegaani. Vegaani ei syö mitään mikä on eläimistä lähtöisin, ei edes hunajaa. Näitä feikki kasvis-vegaani-allergia-gluteeittomiahan riittää. Vegaani ei edes käytä vaatteissaan eläinperäistä esim. nahkaa.
En ymmärrä, miksi joku viitsii olla feikki gluteeniton- on paljon huonomman makuista, kalliimpaa ja hankalampaa.
T. Keliaakikko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet vm -72, niin samoihin aikoihin Suomessa oli rakennemuutos - pellot pantiin "pakettiin" ja pientuotanto lopetettiin Suomessa.
Alkoi suurtuotanto, valtion tuella (pinta-alalisät/tuet) ja markkinatalous loi mielikuvia ihmisten tarpeista ja ravinnon terveydellisyydestä. Kaupoissa myytiin kokonaisia grillattuja broilereita, sian kylkeä jne.
Ja kun oli teho- ja suurtuotanto maataloudessa ja maaseutu haluttiin pitää elinvoimaisena, ihmisiä kohoitettiin syömää lihaa joka aterialla mahdollisimman paljon, juomaan maitoa litra päivässä, syömään kananmunia - munalla mentiin töihin, syömään desi sokeria, puoli kiloa juustoa jne.
Ja näin mahdollistettiin maaseudun varaus ja elintaso.
Suomi eli lähes täysin maataloudesta 60-luvulle saakka ja jotain oli tehtävä, kun Suomi alkoi voimakkaasti teollisuutua 70-luvun alussa ja työpaikat siirtyivät vähitellen kaupunkiin.
Todellisuudessa nykyinen ja 70-luvun jälkeinen ylisuuri lihankulutus on markkinatalouden ansiota, samoin sokerin ja muiden maataloustuotteinen ylensyönti.
Ja juuri näillä on helposti tehty rahaa ja voittoa, toisin kuin perunan ja porkkanan viljelyllä, joka vaatii enemmän työtä ja kate pienempi.
Päivittäin lihan syöjät ovat itseasiassa markkinatalouden uhreja, josta jopa jotkut ylpeilevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puuroja , makaroonilaatikkoa ja perunalaatikkoa ilman lihaa. Perunoita ja ruskeaa kastiketta , joskus maitokastiketta. Talkkunaa. Kesäkeittoa. Kaalikeittoa ilman lihaa. Perunakeittoa. Maitolämmitystä. Porkkanatuuvinkia. Karjalanpiirakoita. Lettuja joskus ja pannukakkua.
Mitä on maitolämmitys :)?
Kuumaan maitoon laitettiin ruisleivän paloja, jotka olivat jäämässä vanhoiksi ja sekaan voi nokare. Se oli niin hyvääää. Mummo teki usein. Ja vanhasta pullasta köyhien ritareita ja pappilan hätävaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-90-luku: Pinaattivelli, perunavelli, kesäkeitto, mannapuuro, riisipuuro, uunipuuro. Siinäpä ne, jos veriletutkin lasketaan lihatuotteeksi. Eipä näitä joka viikko ollut, eli enimmäkseen kyllä syötiin pääaterioilla liharuokia: kalaa, hirveä, nautaa, sikaa. Broileria oli harvoin ja sekin kokonaisena, joka itse paloitetiin. Ei ollut pihviä, jauhelihaa eikä suikaletta valmiina kuten nykyään. Kotitalouden tunteihinkin yläasteella kuului broilerin paloittelu.
No on ollut 90-luvulla jauhelihaa :D Sä kuvailet jotain 70-luvun ruokia :D
Aivan. Eikä edes 70-lukuakaan:
https://www.martat.fi/wp-content/uploads/2017/08/12b.pdf
Nakit ja muusi Kokoliha ja erilaiset lihatuotteet alkoivat maistua suomalaisille yhä paremmin 1960-luvun puolivälistä. Sianliha ohitti naudanlihan kulutusluvuissa 1970-luvun alussa. Valmiina myytävä jauheliha nosti jauheliharuoat suosioon. Jauhelihaa alettiin lisätä myös makaronilaatikkoon, josta tuli pääruoka ja lasten herkku. Lihapullatkin kuuluivat arkiruokapöytään. Makkara oli 1960-luvun alussa vielä kallis käsityönä tehtävä tuote, mutta koneellinen valmistus teki siitä edullista koko kansan ruokaa. Jauheliha- ja makkararuokien suosion taustalla oli niiden lyhyt valmistusaika. Nakit yleistyivät 1970-luvulla; lasten herkuksi nousi nakit ja muusi. Myös maksaruokia syötiin paljon. Rasvatonta maitoa halveksittiin, sitä pidettiin kurrina. Jogurtin käyttö yleistyi ja maitorahkan ja viilin kulutus kasvoi.
Kun olin alle kouluikäinen, äitini oli köyhä opiskeleva yh, ja ruoka kotona oli sen mukaista. Usein oli "voipopoa" eli keitettyjä perunoita margariinisilmällä. Mannapuuroa margariinisilmällä ja lettuja hillolla oli myös. Mummolassa oli joskus riisivelliä, josta tykkäsin, ja kasvismakaronilaatikkoa eli makaronilaatikkoa, jossa liha oli korvattu pakastevihanneksilla... siitä en tykännyt. Tosin tuon makaronilaatikon kanssa taisi olla lihapottia, jota nykyään sanotaan karjalanpaistiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
PS. Miksi ihmeessä minäkin vastaan tuolle jankkaajalle? Näin aamukahvilla ei ole mitään tärkeämpää ja yritän valaista hänelle 1970-luvun todellisuutta - jota hän ei millään halua hyväksyä.
Jaan tuskasi.
Minkäs sitä itselleen voi, kun haluaisi auttaa heikompiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten surkea elintaso teillä oikein on ollut, jos ei ollut varaa s**tana kasarilla lihaa syödä? Kuten aika moni on tässä ketjussa kirjoittanut, silloin oli TODELLA vähän aterioita ilman lihaa. On nykyisinkin, mutta ainakin nykyajan ihmisillä kasvisruokakin on terveellistä, eikä tuollaista hirveää ravintoköyhää moskaa.
ApTotta on, että kasvissyöjiä oli vähemmän. Lihaa riitti varsinkin maalaisilla, joilla oli omia teuraseläimiä ja riistaa. En sanoisi, että se liittyi elintasoon, sillä pakko oli syödä omavaraistaloudessa hankittua lihaa, kun ei ollut varaa ostaa kaupasta katkarapuja ym. herkkuja.
Lihan sijasta tai lisäksi oli kalaa, makkaraa, kananmunaa, vähemmän sieniä ja varsinaista kasvisruokaa. Puuroja ja vellejä oli varsinaisena ateriana TODELLA harvoin ,mutta oli kuitenkin silloin tällöin aivan tavallisissa eikä vain köyhissä perheissä
PS. Miksi ihmeessä minäkin vastaan tuolle jankkaajalle? Näin aamukahvilla ei ole mitään tärkeämpää ja yritän valaista hänelle 1970-luvun todellisuutta - jota hän ei millään halua hyväksyä.
Tosi harva, jonka piti maalla syödä lihaa, koska sitä tuotettiin itse söivät mitään perunavelliä ilman lihaa, ääliö. Kukahan se ei tässä tajua todellisuutta? Satunnainen sieniruoka ei muuta asiaa yhtään mihinkään. Sienisalaatti tai kanttarellikastike on voinut olla pöydässäisukkeena, harva söi sieniä pääateriaksi kovin paljoa.
Ap
Kukahan tässä ei tajua todellisuutta?
Jos olet vm -72, niin ei enää silloin maalla itse tapettu eläimiä, vaan ne vietiin teurastomolle, kun pienet tilat oli lopetettu ja pellot pantu pakettiin. Ja 70-luvulla liha ostettiin kaupassa, jos lainsäädännön takia.
Tuo sinun kuvauksesi perustuu 50-60-lukuun, jolloin maalaistalossa saattoi jouluksi kasvaa sika.
Kalaa syötiin myös paljon, esim. silakkaa syötiin 80-luvulla yli 30kg per suomalainen vuodessa. Ennen norjanlohen tuloa oli kotimainen (järvi)kala hyvin yleistä ruokaa. Kotona oli usein mm. silakkapihvejä ja itse kalastetusta sekakalasta tehtyä keittoa.
Muista myös itsetehdyn (kasvis)hernekeiton, nokkoslätyt kesäisin, linssikeiton, pinaattikeiton ihan yleisenä kotiruokana.
Liha oli yleensä aina jauhelihaa, ja se oli lisukkeena jossain ruuissa esim. kaalilaatikossa, lasagnessa, lihakeitossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-90-luku: Pinaattivelli, perunavelli, kesäkeitto, mannapuuro, riisipuuro, uunipuuro. Siinäpä ne, jos veriletutkin lasketaan lihatuotteeksi. Eipä näitä joka viikko ollut, eli enimmäkseen kyllä syötiin pääaterioilla liharuokia: kalaa, hirveä, nautaa, sikaa. Broileria oli harvoin ja sekin kokonaisena, joka itse paloitetiin. Ei ollut pihviä, jauhelihaa eikä suikaletta valmiina kuten nykyään. Kotitalouden tunteihinkin yläasteella kuului broilerin paloittelu.
No on ollut 90-luvulla jauhelihaa :D Sä kuvailet jotain 70-luvun ruokia :D
Aivan. Eikä edes 70-lukuakaan:
https://www.martat.fi/wp-content/uploads/2017/08/12b.pdf
Nakit ja muusi Kokoliha ja erilaiset lihatuotteet alkoivat maistua suomalaisille yhä paremmin 1960-luvun puolivälistä. Sianliha ohitti naudanlihan kulutusluvuissa 1970-luvun alussa. Valmiina myytävä jauheliha nosti jauheliharuoat suosioon. Jauhelihaa alettiin lisätä myös makaronilaatikkoon, josta tuli pääruoka ja lasten herkku. Lihapullatkin kuuluivat arkiruokapöytään. Makkara oli 1960-luvun alussa vielä kallis käsityönä tehtävä tuote, mutta koneellinen valmistus teki siitä edullista koko kansan ruokaa. Jauheliha- ja makkararuokien suosion taustalla oli niiden lyhyt valmistusaika. Nakit yleistyivät 1970-luvulla; lasten herkuksi nousi nakit ja muusi. Myös maksaruokia syötiin paljon. Rasvatonta maitoa halveksittiin, sitä pidettiin kurrina. Jogurtin käyttö yleistyi ja maitorahkan ja viilin kulutus kasvoi.
Kyllä se jauhelihan käyttö "räjähti" vasta 70-luvulla, ei 60-luvulla. Tämä on vähän sama kun monesti ollaan että "kyllä oli internetti jo 80-luvulla!!! Joo muutamalla oli. Näin ei kuitenkaan lasketa yleisyyttä, vaan yleisesti tarkoittaa että asia on oikeasti yleisesti käytössä, eikä vain muutamalla ihmisellä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesäkeitto, kalapuikot ja valkokastike kananmunilla sekä puurot olivat ainoita lihattomia ruokia omasta lapsuudesta 80-luvulla. Aika paljon syötiin jauhelihaa ja kanankoipia, broilerisuikaleet ym. tulivat vasta 90-luvulla.
Mummon luona erilaiset puurot olivat normaalia arkiruokaa, ei aamupala.Kalapuikot on liharuokaa.
ApKalapuikot on meillä KALAruokaa, liha on eri asia.
Ei ole eri asia, kala on eläinlaji ja sen syöminen on lihansyöntiä.
Aphän ei syö lihaa, niin saatetaan mainita "no meillä on kalaa"
En ole koskaan tämmösestä kuullutkaan. Eiköhän asia ole niin, että näin kävi yhden kerran, ja ideologian mukaan täytyy nyt sanoa usein?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-90-luku: Pinaattivelli, perunavelli, kesäkeitto, mannapuuro, riisipuuro, uunipuuro. Siinäpä ne, jos veriletutkin lasketaan lihatuotteeksi. Eipä näitä joka viikko ollut, eli enimmäkseen kyllä syötiin pääaterioilla liharuokia: kalaa, hirveä, nautaa, sikaa. Broileria oli harvoin ja sekin kokonaisena, joka itse paloitetiin. Ei ollut pihviä, jauhelihaa eikä suikaletta valmiina kuten nykyään. Kotitalouden tunteihinkin yläasteella kuului broilerin paloittelu.
No on ollut 90-luvulla jauhelihaa :D Sä kuvailet jotain 70-luvun ruokia :D
Aivan. Eikä edes 70-lukuakaan:
https://www.martat.fi/wp-content/uploads/2017/08/12b.pdf
Nakit ja muusi Kokoliha ja erilaiset lihatuotteet alkoivat maistua suomalaisille yhä paremmin 1960-luvun puolivälistä. Sianliha ohitti naudanlihan kulutusluvuissa 1970-luvun alussa. Valmiina myytävä jauheliha nosti jauheliharuoat suosioon. Jauhelihaa alettiin lisätä myös makaronilaatikkoon, josta tuli pääruoka ja lasten herkku. Lihapullatkin kuuluivat arkiruokapöytään. Makkara oli 1960-luvun alussa vielä kallis käsityönä tehtävä tuote, mutta koneellinen valmistus teki siitä edullista koko kansan ruokaa. Jauheliha- ja makkararuokien suosion taustalla oli niiden lyhyt valmistusaika. Nakit yleistyivät 1970-luvulla; lasten herkuksi nousi nakit ja muusi. Myös maksaruokia syötiin paljon. Rasvatonta maitoa halveksittiin, sitä pidettiin kurrina. Jogurtin käyttö yleistyi ja maitorahkan ja viilin kulutus kasvoi.
Kyllä se jauhelihan käyttö "räjähti" vasta 70-luvulla, ei 60-luvulla. Tämä on vähän sama kun monesti ollaan että "kyllä oli internetti jo 80-luvulla!!! Joo muutamalla oli. Näin ei kuitenkaan lasketa yleisyyttä, vaan yleisesti tarkoittaa että asia on oikeasti yleisesti käytössä, eikä vain muutamalla ihmisellä
Öööö?!? Nyt en oikein ymmärrä. Ihan noinhan tuossa lukee...
sen on varmaan pakko olla jotain liharuokaa, ainakin jos ap:ltä kysytään