Mitä teillä oli lapsuudessa ruokana, joilla ei muka syöty joka aterialla lihaa (/ maksaa tai verilettuja)?
Mun muistini mukaan lapsuudessa ei ollut koskaan mitään kasvisruokaa.
Kommentit (339)
Jos kala ei ole lihaa, niin miten sitten iskulause Meat is murder, ääliöt?
Kalojako ei tapeta, joten niitä teillä oli, kun ette syöneet tekin kokoajan lihaa 70-luvulla?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin oli just verilettuja, maksalaatikkoa, uunimakkaraa, tonnikalapizzaa, lihakastiketta, kalaa, kanankoipia, siskonmakkarakeitto, jauhelihamakaronilaatikkoa... en todellakaan muista kuin että joskus oli kesäkeittoa (hyi, pahaa) tai jotain, mutta salaatissakin oli vähintään katkarapuja tai tonnikalaa.
Ap
70-luvulla oli harvemmmin salaattia ja vielä harvemmin siinä oli katkarapuja. Porkkanaraastetta ja kiinankaali-ananassalaattia oli.
Lihaa, sydän-, maksa-, veri- ja munuaisruokia oli myös. Kana oli oikeasti kanaa, ei broileria. Kalaa, siis lähijärven ja joen kalaa oli paljon. Myös makkararuokia ja kananmunakastiketta.
Kesäkeitto oli monelle 70-luvun lapselle koulun inhokkiruoka. Kanaviillokki ja tilliliha olivat siihen verrattuna kokoliharuokina suorastaan herkkua.
Oli myös aivan tavallista, että pääruokana oli puuroa. Nyt tulee hirmuinen metakka, jos sitä on koululounaana, vaikka monelle koululaiselle ainoa ruoka, jota mielellään syö.
Erilaisia puuroja ja vellejä. Hernekeittoa joskus, kesäkeittoa oli aika usein. Kalaruokia enemmän kuin lihaa
Lihaa oli kyllä melkein joka ruuassa, mutta ei samassa määrin kuin nykyään. Ei ollut 180 g pihvejä per ruokailija tai 15 lihapullaa. Lautanen täytettiin perunalla, keitetyillä vihanneksilla, kastikkeella ja (raaste)salaatilla, ja sitä lihaa/kalaa vähemmän kuin nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Lihaa oli kyllä melkein joka ruuassa, mutta ei samassa määrin kuin nykyään. Ei ollut 180 g pihvejä per ruokailija tai 15 lihapullaa. Lautanen täytettiin perunalla, keitetyillä vihanneksilla, kastikkeella ja (raaste)salaatilla, ja sitä lihaa/kalaa vähemmän kuin nykyisin.
Tuo on varmaan totta. Itse syön max 100 g lihaa tai 150 g kalaa aterialla ja muuten on paljon kasviksia ja salaattia lisukkeena. Ihan hyvin pysyy nälkä poissa, kun syön lounaan ja päivällisen sekä pieni välipala iltapäivällä.
Lihapullia
Lihamureketta
Jauhelihakastiketta
Lihakeittoa
Paistettua maksaa
Lehtipihvejä (harvemmin)
Verilettuja (äiti teki itse)
Paistettua kalaa (eri lajeja)
Silakkalaatikkoa
Kaalilaatikkoa
Kalakeittoa
Paistettua kanaa (broileria ei silloin ollut)
Jne
Liharuokien lisäkkeenä oli perunaa jollain tavalla valmistettuna, kanan ja kalan kanssa riisiä.
Tomaattia, kurkkua, suola- ja maustekurkkua, etikkapunajuuria. Porkkanaraastetta, johon oli sekoitettu appelsiinia.
Jälkiruuista jäänyt mieleen vatkattu puolukkapuuro ja suklaapuuro.
Kun pakastimet tulivat markkinoille, pöytään ilmestyi herne-maissi-paprikaseokset ja vastaavat. Ennen sitä, kesäisin oli usein keitettyä kukkakaalia lisäkkeenä.
Pöytään leikattiin myös aina leipää, usein hiivaleipää tai ruisleipää.
Ei mitään itse pyydettyä, kaupunkilaiskoti.
Ruokajuomana maito, piimä, kotikalja, vanhemmille keskiolutta kun sitä alkoi saada (panimo toimitti suoraan kotiin). Juhlapäivinä punaviiniä.
60-luvun lapsi
Aivan unohdin makkararuuat, eli makkArakastikkeen ja keiton. Herneillä tai munakokkelills täytetyt makkarakupit.
60-luvun lapsi
Olen ollut lapsi 1970-luvulla ja viikon ruokalista oli esim. tällainen: ma riisipuuroa, ti hernekeittoa ja pannaria, ke makkarakastike ja perunat, to maksalaatikkoa, pe jauhelihakastiketta ja perunoita, la makaronivelliä, su paistettuja muikkuja ja muusia. Kyllä sitä lihaa syötiin, mutta huomattavasti vähemmän kerralla, kuin nyt. Jos oli jotain lihakastiketta, niin pääsääntöisesti ateria koostui perunoita, raasteesta, leivästä ja maidosta, ja lihakastiketta oli per nenä aika vähän
Lihankulutusta vähensi sekin, että ainakaan meillä ei leivälle "saanut" laittaa kuin yhden siivun leikkelettä TAI juustoa., kurkku- ja paprikasiivuja sitten lisäksi. Nykyään leivälle tulee heitettyä useampi siivu leikkelettä kerralla.
Nykyään leikkeleet on usein myös lihaisempia, kinkkua tai muuta täyselihaa. Lapsena leivälle laitettiin lauantaimakkaraa, balkania tai gotleria.
Vierailija kirjoitti:
Kalaa, keittoja, laatikoita, pitsaa ja vaikka mitä. Olipa teillä yksitoikkoinen ruokavalio.
Mitä nämä ruuat sisälsivät? Pitsat, laatikot keitot?
Ruskeaa kastiketta ja pottuja, ruis-, riisi-, kaura-, 4viljan-,mannapuuroa, perunavelliä, munakasta.
Vierailija kirjoitti:
Ruskeaa kastiketta ja pottuja, ruis-, riisi-, kaura-, 4viljan-,mannapuuroa, perunavelliä, munakasta.
Kalasta olisin tykännyt paljon, mutta sitä sai todella harvoin, koska äiti ei voinut sietää raa'an kalan hajua.
Isä osti joskus loimu tms. lohta ja voi mitä herkkua ja mökeillä grillattiin järvestä saatuja kaloja ja hyvin maistui nekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten surkea elintaso teillä oikein on ollut, jos ei ollut varaa s**tana kasarilla lihaa syödä? Kuten aika moni on tässä ketjussa kirjoittanut, silloin oli TODELLA vähän aterioita ilman lihaa. On nykyisinkin, mutta ainakin nykyajan ihmisillä kasvisruokakin on terveellistä, eikä tuollaista hirveää ravintoköyhää moskaa.
ApTotta on, että kasvissyöjiä oli vähemmän. Lihaa riitti varsinkin maalaisilla, joilla oli omia teuraseläimiä ja riistaa. En sanoisi, että se liittyi elintasoon, sillä pakko oli syödä omavaraistaloudessa hankittua lihaa, kun ei ollut varaa ostaa kaupasta katkarapuja ym. herkkuja.
Lihan sijasta tai lisäksi oli kalaa, makkaraa, kananmunaa, vähemmän sieniä ja varsinaista kasvisruokaa. Puuroja ja vellejä oli varsinaisena ateriana TODELLA harvoin ,mutta oli kuitenkin silloin tällöin aivan tavallisissa eikä vain köyhissä perheissä
PS. Miksi ihmeessä minäkin vastaan tuolle jankkaajalle? Näin aamukahvilla ei ole mitään tärkeämpää ja yritän valaista hänelle 1970-luvun todellisuutta - jota hän ei millään halua hyväksyä.
Tosi harva, jonka piti maalla syödä lihaa, koska sitä tuotettiin itse söivät mitään perunavelliä ilman lihaa, ääliö. Kukahan se ei tässä tajua todellisuutta? Satunnainen sieniruoka ei muuta asiaa yhtään mihinkään. Sienisalaatti tai kanttarellikastike on voinut olla pöydässäisukkeena, harva söi sieniä pääateriaksi kovin paljoa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruskeaa kastiketta ja pottuja, ruis-, riisi-, kaura-, 4viljan-,mannapuuroa, perunavelliä, munakasta.
Kalasta olisin tykännyt paljon, mutta sitä sai todella harvoin, koska äiti ei voinut sietää raa'an kalan hajua.
Isä osti joskus loimu tms. lohta ja voi mitä herkkua ja mökeillä grillattiin järvestä saatuja kaloja ja hyvin maistui nekin.
Kala ei kuulu tähän keskusteluun, koska se on liharuokaa! Kalaa syöneet eivät olleet mitään kasvissyöjiä, tajua jo!!!!!!!
Ap
Ei uhrilihoja kirjoitti:
Kananmuna voi olla kukko. Se on lihaa. Monet ei pidä munia lihana mutta se on . Kaikissa kakuissa kääretortuissa on munia eli lihaa. Voi on elukan rasvaa ja kala on lihaa. Tiedetään vegaaneja jotka syö kalahampurilaisia. Kala on lihaa. Lampaan paisti on lihaa. Ainoa ruoka missä ei ole lihaa on tietysti puurot ilman maitoa. Tai kasviskeitot. Hernekeitto ilman lihaa ja kaali.Uhrilihat ei sovita sun syntejä kuitenkaan muistakaa se. Jeesus on sovittanut syntimme. Helmiryynivelliä maidossa ja ruisleipää.
Tässä sinulle wikipediasta määritelmä lihasta:
Liha on ravinnoksi käytettävää lihaskudosta.[1][2][3], joka sisältää useimmiten myös rasvakudosta. Lähes kaikki myytävä liha on eläinten luihin liittyviä lihaksia eli luurankolihaksia, mutta lihaksia on myös muun muassa ruokatorvessa ja sisäelimissä.[1] Lihakarja tuottaa lihan lisäksi myös sisäelimiä, laardia, verta, nahkaa ja luuta. Kalojen ja äyriäisten lihasta käytetään suomen kielessä yleisesti nimityksiä kala ja äyriäiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesäkeitto, kalapuikot ja valkokastike kananmunilla sekä puurot olivat ainoita lihattomia ruokia omasta lapsuudesta 80-luvulla. Aika paljon syötiin jauhelihaa ja kanankoipia, broilerisuikaleet ym. tulivat vasta 90-luvulla.
Mummon luona erilaiset puurot olivat normaalia arkiruokaa, ei aamupala.Kalapuikot on liharuokaa.
ApKalapuikot on meillä KALAruokaa, liha on eri asia.
Ei ole eri asia, kala on eläinlaji ja sen syöminen on lihansyöntiä.
Ap
Se on totta, että lohi ja lehmä on eri asia, mutta rinnastan itsekin kalansyönnin lihansyöntiin. Puoliso on kasvissyöjä ja joskus kun ollaan jossain paikassa oltu, missä on ruokatarjoilu ja tulee esille, että hän ei syö lihaa, niin saatetaan mainita "no meillä on kalaa"...no, sitten miettii että mistä asti kala on ollut kasvis?
Heti tulee mieleen ainakin kesäkeitto, pinaattikeitto, pinaattiletut, nokkosletut ja hernekeitto, joka oli meillä tavallisesti ilman lihaa. Samoin syötiin usein puuroa ja velliä. Niistä mun suosikit oli makaronivelli ja riisipuuro marjakeitolla tai topseilvellillä, inhokki taas ruismarjapuuro D: Normiruokaa oli myös perunat ihan vaan ruskealla kastikkeella tai valkokastikkeella jossa myös kananmunaa. Jos ruskeassa kastikkeessa oli esim jauhelihaa, niin yleensä sitä laitettiin 200-250g neljän hengen perheelle. Kyllä tosiaan on lihansyönti lisääntynyt mun lapsuudesta, eipä tulisi mieleen laittaa perheelle ruokaa puolikkaasta jauhispaketista (400g).
Vm 75
Vierailija kirjoitti:
Kalaa, keittoja, laatikoita, pitsaa ja vaikka mitä. Olipa teillä yksitoikkoinen ruokavalio.
Kala on lihaa!!!!
Vierailija kirjoitti:
Puuroja , makaroonilaatikkoa ja perunalaatikkoa ilman lihaa. Perunoita ja ruskeaa kastiketta , joskus maitokastiketta. Talkkunaa. Kesäkeittoa. Kaalikeittoa ilman lihaa. Perunakeittoa. Maitolämmitystä. Porkkanatuuvinkia. Karjalanpiirakoita. Lettuja joskus ja pannukakkua.
Mitä on maitolämmitys :)?
Onhan se, lihansyöjien ruokavaliossa on kalaa, kasvissyöjien ei. Pitää olla PESCO-vegetaristi, jos ruokavalioon kuuluu kalaa! Nih! Miksi se pitäisi siihen eritellä, i d a r i, jos se ei olisi lihaa?
Ap