Mitä teillä oli lapsuudessa ruokana, joilla ei muka syöty joka aterialla lihaa (/ maksaa tai verilettuja)?

Vierailija kirjoitti:

AP kyselee menneistä ajoista vailla tietoa aiheesta, eikä pysty käsittämään että nykyisen kaltainen veganismi on 2000-luvun juttu.

No ne nykyiset vegaanit mouhoavat täällä jatkuvasti, että ei sitä lihaa ennenkään syöty, pelkkää kasvisruokaa vaan kaikki vetivät. Melko omituinen kuva tulee kyllä niistä lihattomista lapsuusajan ruoista, puuroa ja velliä, perunaa ja kastiketta, kesäkeitto ja pinaattiletut. Siinäpä ne noin lyhyesti ja näitä väitetään kivenkovaan syödyn pääasiassa ja jatkuvasti. Uskotteko te valeitanne itsekään?

Monesti täältä lukenut, ettei ennen syöty lihaa niin paljon kuin nykyään. Okei, sen pystyn allekirjoittamaan, koska lihan tehotuotantohan on nyt aivan järkyttävän suurta.

Silti en ole pysty allekirjoittamaan sitä, ettei lihaa syöty arkenakin. Mä olen myös vm -72 pienestä etelä-suomalaisesta kaupungista. 70-80 luvulla äiti oli tehdastyöläinen yksinhuoltaja.

Paljon syötiin laatikoita ja perunaa. Oli makaronilaatikkoa, kaalilaatikkoa, silakkalaatikkoa, merimiespihviä... oli helppo tehdä uuniin muhimaan.

Keitin perunoiden/muusin kanssa oli ruskeeta kastiketta, mutta aina sielläkin joukossa oli maksaa, makkaraa/nakkeja tai jauhelihaa. Kanamunakastikkeen kanssa oli aina perunaa/muusia ja kalaa (edes puikkoja).

Maksapihvit ja silakkapihvit olivat myös yleisiä listalla. Samoin Seisoppa ja hernekeitto + pannari.

Lohta ja täyslihaa syötiin satunnaisesti viikonloppuisin, sitä kalliimpaa lihaa. Kanaa meillä syötiin vieläkin harvemmin. Ei tainnut maistua äidille.

Lisäksi aina oli jotain salaattia tai pakkasesta kasviksia lautasella. Myös hedelmiä syötiin päivittäin.

Kesäkeittoa tehtiin, kun se oli ns. mahdollista. Eli kesällä, kun uuden sadon kasvikset olivat kypsyneet. Äiti oli tarkka. Kesäkeittoa ei muulloin syöty. Puurotkin oli aamu-väli-ilta paloiksi.

Koulussakin kasvisruuat olivat: pinaattiletut ja puuro.

Näistä ollaan paljon juteltu sisarusten kanssa viime vuosina, kun mua on vaivannut tää asia.. miten niin ei arkena syöty lihaa. :D

Nyttemmin alkanut arvostaa äitiä tässä asiassa entistä enemmän. Pikkuriikkisella palkalla se sai noinkin monipuolisesti ruokittua meidät neljä lasta aikana, jolloin ei kuulemma ollut varaa, eikä saatavilla.

Vierailija kirjoitti:

Tää ketju on ollut viihdyttävä pelkästään aloittajan riehumisen takia :D. Mutta hei ap, olisit voinut heti aloituksessa mainita, että tarkoitat vegaanista ruokaa, olisit säästynyt riehumiselta.  Kun mainitset liha/maksa/veri, tottakai kaikki olettaa että tarkoitat punaista lihaa=sika, nauta, riista. Kala ei ole punaista lihaa. Kala on kalaa, valkoista "lihaa". Tavallinen sekasyöjä, joka ei ole ismeistä kiinnostunut, ei miellä kalaa lihaksi. 

Kala on eläin, kala on lihaa.

ohis

Tarkoitetaankohan sillä, että ennen syötiin vähemmän lihaa, että lautasella oli vaan vähän halvinta ruhonosaa eli ei mitään broilerin pari rintapalaa per perheenjäsen, eikä leikkeleitä saanut laittaa kerralla puolta pakettia leivän päälle. Liha oli huonompaa laadultaan (ei mitään sisäfileitä) ja käytettiin enemmän lihajalosteita: lenkkimakkaraa ja vastaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kesäkeitto oli ainakin lihaton vaihtoehto ennenkin.

Tämän palstan perusteella sitä sitten syötiinkin, melkein joka päivä. Joka toinen päivä oli sitten pinaattikeittoa. Sitä lihaa kun ei syöty, ei sitten ollenkaan, niiiiih!

Joo, hih! Olen myös nauranut näille, jotka listaa kaikki kasvisruuat, jotka tietää, vaikka jokainen tietää, että niistä huolimatta 80-90 % ruuista sisälsi lihaa (70-luvulla).

Syötiin sitä lihaa ennenkin useampana päivänä viikossa, mutta ne määrät oli aika mitättömiä. Esimerkiksi jauhelihakastke tehtiin 150 grammasta ja siitä söi koko 9 lapsinen perhe ja vanhemmat. Sama lihapullien kanssa. Tuosta määrästä ne tehtiin jatkettiin vaan jauhoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateriat tosiaan koostuivat runsaasta hiilihydraatista, mutta silloin ihmiset, niin lapset kuin aikuiset liikkuivat paljon enemmän, ja kulutus oli sen mukaista. Ei telkusta tullut katsottavaa kuin tunti tai pari eikä istuttu minkään koneen äärellä vaan ulkoiltiin, pelattiin ja leikittiin ulkona. Eikä lihavia juurikaan ollut.

Mutta täällähän on monta kertaa tehty selväksi että liikunnalla ei ole mitään merkitystä lihavuuteen, vaan ainoastaan ruokavaliolla.

Höpöhöpö! Kyse on siitä, että liikunta ei ole laihdutuskeino.

Miten se siis eroaa väitteestä, että ” liikunnalla ei ole mitään merkitystä lihavuuteen, vaan ainoastaan ruokavaliolla”?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-90-luku: Pinaattivelli, perunavelli, kesäkeitto, mannapuuro, riisipuuro, uunipuuro. Siinäpä ne, jos veriletutkin lasketaan lihatuotteeksi. Eipä näitä joka viikko ollut, eli enimmäkseen kyllä syötiin pääaterioilla liharuokia: kalaa, hirveä, nautaa, sikaa. Broileria oli harvoin ja sekin kokonaisena, joka itse paloitetiin. Ei ollut pihviä, jauhelihaa eikä suikaletta valmiina kuten nykyään. Kotitalouden tunteihinkin yläasteella kuului broilerin paloittelu.

No on ollut 90-luvulla jauhelihaa :D Sä kuvailet jotain 70-luvun ruokia :D

Olihan, säälittävä urpo. Sitä oli jo 70-luvulla, aivokääpiö, älä tule ketjuihin keskustelemaan, jos sulla ei ole asioista mitään tietoa.

Ap

Voi sua.

Jauhelihaa ei ollut 70-luvulla, ellei sitä joku tehnyt lihamyllyllä. Ja arkiruuaksi, se oli liian työläs tehdä.

Liha tuli kauppoihin 70-luvulla ja 80-luvulla kokonaisena ruhoina ja niitä säilytettiin takahuoneessa ja jokaisessa kaupassa oli lihatiski, johon lihamestarit leikkasit lihat ja asiakkaan pyynnöstä, lisämaksua vastaan tehtiin jauhelihaa asiakkaan valitsemasta lihasta. Samoin makkarat tuli isoina pötkyinä.

Jauhelihaa ostettiin lähinnä juhliin ja viikonlopun ruuaksi ja se oli kallista.

Joku? Olisiko ollut kauppias, uuno? Me ainakin ostettiin jauhelihaa ja se laitettiin paperipakettiin. Älä tule sieltä maatilan ummehtuneisuudesta selostamaan, miten paremmilla asuinalueilla kaupungissa elettiin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

AP kyselee menneistä ajoista vailla tietoa aiheesta, eikä pysty käsittämään että nykyisen kaltainen veganismi on 2000-luvun juttu.

Kala oli lihaa nimenomaan 70- ja 80-luvuilla. Ja on toki nykyisinkin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP kyselee menneistä ajoista vailla tietoa aiheesta, eikä pysty käsittämään että nykyisen kaltainen veganismi on 2000-luvun juttu.

No ne nykyiset vegaanit mouhoavat täällä jatkuvasti, että ei sitä lihaa ennenkään syöty, pelkkää kasvisruokaa vaan kaikki vetivät. Melko omituinen kuva tulee kyllä niistä lihattomista lapsuusajan ruoista, puuroa ja velliä, perunaa ja kastiketta, kesäkeitto ja pinaattiletut. Siinäpä ne noin lyhyesti ja näitä väitetään kivenkovaan syödyn pääasiassa ja jatkuvasti. Uskotteko te valeitanne itsekään?

Todellakin! Juuri näin! Ihme itsepetosta, joka iikka mussuttanut lihaa päivittäin, elleivät olleet jotain köyhiä ja puutteesta kärsiviä.

Ap

Pizzaa, pinaattikeittoa ja muutamia pastaruokia syötiin säännöllisesti.

Kesällä oli ruokana uusia perunoita ja gratinoitua kukkakaalia tai sienikastike ja uudet perunat, pyödässä saattoi olla myös sillipurkki. Sitten tietysti kalaruokia: kalakeittoa, uunilohta jne. 

Lapsuus 80- ja 90-luvulla

Paljon oli myös lihattomia ruokia 60-luvulla. Söimme kuitenkin paljon kalaa, jota itse kalastimme, savustettuna, uunissa, kalasoppaa. Itse en katso, että kala olisi lihaa. Olen nykyisin kasvissyöjä, joka syö myös kalaa, munia, maitoa ja juustoa. Kalaa syön siksi,  että kala on terveellistä ja maistuvaa.

Lapsena söimme kesäkeittoa, hernesoppaa, muusia ja kastiketta, munakkaita, monenlaisia puuroja, iltapalaksi usein lämpimiä voileipiä joissa oli juustoa. Usein munakkaisiin laitettiin edellisen päivän ruuantähteitä eli oli jonkinlaista pyttipannua. Ruokaa ei heitetty pois siinä määrin kuin nykyään. Olin lapsena sekasyöjä eli silloin söin myös lihaa, makkarasoosi oli yksi suosikeistani, siinähän ei tainnut olla silloinkaan kovin suurta määrää lihaa, enimmäkseen vain perunajauhoja.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitetaankohan sillä, että ennen syötiin vähemmän lihaa, että lautasella oli vaan vähän halvinta ruhonosaa eli ei mitään broilerin pari rintapalaa per perheenjäsen, eikä leikkeleitä saanut laittaa kerralla puolta pakettia leivän päälle. Liha oli huonompaa laadultaan (ei mitään sisäfileitä) ja käytettiin enemmän lihajalosteita: lenkkimakkaraa ja vastaavaa.

Meillä syötiin lihaa varmaan päivittäin, mutta ne määrät olivat pieniä ja tosi harvinainen muisto on, että oli jotain kyljyksiä. Mitään fileepihvejä tms. ei syöty ikinä. Makkara oli jotain lauantaita. Tuntuu, että nykyisin on iso juttu pitää kerran viikossa kasvisruokapäivä, kun taas ennen syötiin paljon vähemmän lihaa, vaikka sitä syötiin (lähes) joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Pizzaa, pinaattikeittoa ja muutamia pastaruokia syötiin säännöllisesti.

Kesällä oli ruokana uusia perunoita ja gratinoitua kukkakaalia tai sienikastike ja uudet perunat, pyödässä saattoi olla myös sillipurkki. Sitten tietysti kalaruokia: kalakeittoa, uunilohta jne. 

Lapsuus 80- ja 90-luvulla

Ei teillä lihattomana päivänä ollut kalaa. Eli tekään ette syöneet mitään varteenotettavaa lihatonta ruokaa. Pizzasi oli muka kasvis?! Lol Ja pasta ilman lihaa? Hyyyyii, köyhää. Varsinkin siihen aikaan, kun pastareseptit olivat mitä olivat.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Paljon oli myös lihattomia ruokia 60-luvulla. Söimme kuitenkin paljon kalaa, jota itse kalastimme, savustettuna, uunissa, kalasoppaa. Itse en katso, että kala olisi lihaa. Olen nykyisin kasvissyöjä, joka syö myös kalaa, munia, maitoa ja juustoa. Kalaa syön siksi,  että kala on terveellistä ja maistuvaa.

Lapsena söimme kesäkeittoa, hernesoppaa, muusia ja kastiketta, munakkaita, monenlaisia puuroja, iltapalaksi usein lämpimiä voileipiä joissa oli juustoa. Usein munakkaisiin laitettiin edellisen päivän ruuantähteitä eli oli jonkinlaista pyttipannua. Ruokaa ei heitetty pois siinä määrin kuin nykyään. Olin lapsena sekasyöjä eli silloin söin myös lihaa, makkarasoosi oli yksi suosikeistani, siinähän ei tainnut olla silloinkaan kovin suurta määrää lihaa, enimmäkseen vain perunajauhoja.

Kala on lihaa, se ei sinun katselustasi muutu. Et ole kasvissyöjä, jos syöt kalaa. Kasvissyöjät eivät syö minkään eläimen lihaa. Elleivät ole ”kalaa syöviä kasvissyöjiä”, mikä on hieman eri asia, kuin kasvissyöjä.

Ja siis kalansyönti on ihan ok, mutta älä väitä, että se sisältyy kasvisruokavalioon. Ei sisälly.

Ap

Miksi ap on niin ilkeä?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap on niin ilkeä?

Kun joutuu lukemaan jo kuudettatoista sivua noita samoja ilkimysten valeita ja vittuilua, että ei ole ennen syöty joka päivä lihaa, kasvisruokia on vaan mussutettu ja kalakin on sitten kasvis, niin mitäpä luulet, kiristyykö pinna?

Vierailija kirjoitti:

Monesti täältä lukenut, ettei ennen syöty lihaa niin paljon kuin nykyään. Okei, sen pystyn allekirjoittamaan, koska lihan tehotuotantohan on nyt aivan järkyttävän suurta.

Silti en ole pysty allekirjoittamaan sitä, ettei lihaa syöty arkenakin. Mä olen myös vm -72 pienestä etelä-suomalaisesta kaupungista. 70-80 luvulla äiti oli tehdastyöläinen yksinhuoltaja.

Paljon syötiin laatikoita ja perunaa. Oli makaronilaatikkoa, kaalilaatikkoa, silakkalaatikkoa, merimiespihviä... oli helppo tehdä uuniin muhimaan.

Keitin perunoiden/muusin kanssa oli ruskeeta kastiketta, mutta aina sielläkin joukossa oli maksaa, makkaraa/nakkeja tai jauhelihaa. Kanamunakastikkeen kanssa oli aina perunaa/muusia ja kalaa (edes puikkoja).

Maksapihvit ja silakkapihvit olivat myös yleisiä listalla. Samoin Seisoppa ja hernekeitto + pannari.

Lohta ja täyslihaa syötiin satunnaisesti viikonloppuisin, sitä kalliimpaa lihaa. Kanaa meillä syötiin vieläkin harvemmin. Ei tainnut maistua äidille.

Lisäksi aina oli jotain salaattia tai pakkasesta kasviksia lautasella. Myös hedelmiä syötiin päivittäin.

Kesäkeittoa tehtiin, kun se oli ns. mahdollista. Eli kesällä, kun uuden sadon kasvikset olivat kypsyneet. Äiti oli tarkka. Kesäkeittoa ei muulloin syöty. Puurotkin oli aamu-väli-ilta paloiksi.

Koulussakin kasvisruuat olivat: pinaattiletut ja puuro.

Näistä ollaan paljon juteltu sisarusten kanssa viime vuosina, kun mua on vaivannut tää asia.. miten niin ei arkena syöty lihaa. :D

Nyttemmin alkanut arvostaa äitiä tässä asiassa entistä enemmän. Pikkuriikkisella palkalla se sai noinkin monipuolisesti ruokittua meidät neljä lasta aikana, jolloin ei kuulemma ollut varaa, eikä saatavilla.

Meillä koulussa oli aina puuropäivänä lihaleikkele, ja se oli oikein erikseen ruokalistassa mainittu. Pinaattiletut oli suurin piirtein ainoa ruoka, jossa ei oikeasti ollut mitään lihaa tai siihen verrattavaa. Pinaattikeitonkin kanssa oli aina kananmuna. Ja hernekeitossa oli lihaa mukana sekä lisäksi maksamakkaraa. Kesäkeittoa ei ole meillä päin tarjoiltu. 

Keitettyjä perunoita saattoi olla ihan vaan ruskean kastikkeen kanssa. Liha ei aina ollut kovin hyvää mielestäni lapsuudessa. Sianlihassa oli läskiä, jota inhosin. Naudanlihassa oli jänteitä tai se oli muuten sitkeää. Mutta silakkapihvejä syötiin, samoin kalakeittoa ja kesäkeittoa.

Olen ollut itse lapsi 1970-luvulla ja silloin syötiin aika eri tavoin kuin nykyisin. Meillä oli tosi usein puuroa tai velliä. Ruokalajien valikoima ei ollut varmaan kovin suuri, koska meillä oli aina lauantaisin muusi ja muikkupäivä ja sunnuntaisin todella usein kaalikääryleitä tai kaalilaatikkoa, koska se vaati pitkän valmistusajan ja silloin oli aikaa. usein oli pelkkää perunaa ja sienistä tehtyä kastiketta, koska syksyisin sienestettiin niin paljon ja suolasieniä oli koko kellari täynnä. En tosiaan muista, oliko meillä jotain salaatteja tms., mieleen on jäänyt vain se, että aina ruoan kanssa syötiin säilöttyjä tomaatteja tai -kurkkuja. Pakastimia kun ei ollut, vaan kaikki säilöttiin lasipurkkeihin kellareihin. Asuimme pikkukaupungissa, niin on jäänyt mieleen se, kun kävimme äidin siskolla Helsingissä joskus kylässä. Ostimme siellä käydessä appelsiinituoremehua, sillä sitä ei ollut myynnissä missään kaupoissa siellä, missä asuimme. Kyljyksistä muistan aina, että niitä mahtui pannulle vain kolme. Isä ja äiti söivät molemmat yhden ja me lapset saimme yhden puoliksi. Tämä siis alakouluikäisenä.