Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Huijaatko heviosastolla?
Ystäväni joka on todella rehti ja muutenkin kunnollinen, huijjaa. Punnitsi kurkun vain puoliksi. Teki mieli paljastaa kassaneidille.
Kommentit (436)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
näinsennäin kirjoitti:
Joo, itsepalvelukassa ei pelasta huijaamasta. Ainakin Cittareissa on yläkopit joista vartijat seuraa koko ajan asiakkaitten käyttäytymistä kaupassa. Jos touhuaa paljon omiaan, tulee kassaan toppi ja myyjä tarkastaa kaikki tuotteet ja painot. Se, että tarkastuspyyntö olisi satunnaista , on iso vale. Ja kyllä tavallinen kassakin katsoo tuotteiden täsmäävyyttä ohimennen, vaikkei näytä sitä.
Mitkä ihmeen yläkopit? Yhdessäkään cittarissa en ole sellaisia nähnyt. Mulle tulee joskus niitä tarkastuspyyntöjä itsepalvelukassalla, ja joka kerta kaikki on ollut ok.
No mistä sinä luulit ylämummojen tulevan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se varastamista jos kassaneito lyö minun kuittiin edelläni olevan ostoksia? Minusta on, en saanut sitä mistä maksoin, sitä ei ollut korissani eikä hihnalla minun ostosteni seassa. Tuote jota en koskaan osta. Huomasin vasta myöhemmin kotona kun kuitteja selasin. Jännä että kauppoja ei koskaan syytetä varastamisesta vaan se on inhimillinen virhe. Ymmärrän ko virheiksi tuplaveloituksen esim mutta kun kuitille ilmestyy tuote jota minun korissani ei koskaan ole, miten se voi olla inhimillinen virhe?
Idiootti.
Pidä väli edellisen ostoksiin. Tarkista kuittisi ajoissa.Metrin oli väliä. Miten se tuote kuitenkin meni sen edellä olevan kassiin, kun hän kuitenkin maksoi omansa ja pakkasi? Loogisempaa olis jos jokin minun ostokseni olisi hänen kuitillaan. Mistä se ylimääräinen tuote tuli minun kuitilleni? Yleensä kuitin tarkastankin ja ainakin jatkossa sen teen, mutta sinä päivänä en jaksanut kun seuraava jo paahtoi niskaan omine ostoksineen. Epärehellistä tuo on, kaupan puolelta.
Pitäisi olla 2 metriä
No niinhän sitä pitäis mutta ei meidän kylällä kukaan pidä minkäänlaista välimatkaa toiseen ihmiseen ja jatkossa en itsekään pidä jos kuitille tulee edellä olevan ostoksia. Seuraan silmä tarkkana ja tarkistan kuitin ennen kuin pakkaan, ihan kiusaksi kassatyöntekijälle. Jos jokin ei täsmääkään niin helpompi siitä hihnalta se ottaa esiin kuin kaivaa ostoskassista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sen verran huijaan että ananasta ostaessa otan sen lehtiosan irti. jos ananas myydään kilohintana. kappalehintana ei tietenkään vaikutusta. kaaleista tms kuorin huonot pois.
Mietipäs että se kauppias on maksanut kilohinnan niistä naateista ja ulkolehdistäkin.
Kauppias maksaa anaksesta n. 1,00 euron kilo ja kaalista noin 0,30 euroa kilo. Joten kuka vetää välistä? Tukkuliikkeelle ananaksesta maksetaan n. 0,60 euroa ja kaalista alle 0,05 euroa kilo. Miten menee?
Asiakasta tai varasta syyllistetään mutta ottakaa selvää mitkä katteet elintarvikkeissa on.
No kyllähän sillä kaupalla on hurjat kulut niistä elintarvikkeista eikä koskaan täyttä varmuutta siitä meneekö kaupaksi vai biojätteeksi. Kylmälaitteet huutaa kesähelteillä, kymmeniä ihmisiä töissä, kalliit kiinteistöt ym kulut. Ruokatarvikkeissa on tosi erilaisia katteita. Joku tarjousjuusto voidaan ostaa 4,50€:lla sisään ja myydä ulos tarjoushinnalla 4,99€ kun taas jossain toisessa voi olla kaksinkertainen verollinen sisäänostohinta. Joskus jotain tuotetta ostavat sisään 1,20€/kpl ja myyvät pois 0,50€ vaikka ihan tuoretta syötävää on. Näitä sanotaan sisäänvetohinnoiksi eli niillä houkutellaan asiakas kauppaan ja toivotaan että ostaa jotain muutakin samalla, mistä jää katetta kassaan. Ei voi automaattisesti sanoa että kauheat katteet, riippuu ihan tuotteesta. 25v kaupanalalla sisäänostajana ja myyjänä.
Vierailija kirjoitti:
Todella monet huijjaavat kaalia ostaessaan repimällä ne päällilehdet takaisin laariin. Ne viattoman näköiset mummot ovat kaikkein pahimpia tässä.
On täysin sallittua poistaa huonolaatuinen osa tuotteesta ja ostaa vain se hyvälaatuinen osa. Itsekin poistan sipuleista kuoria, jotta näen onko sipuli kunnossa ja ostokelpoinen, eli poistan sitä helposti irtoaavaa osaa kuorista. Silti joskus tulee mukaan myös huonoa laatua ja joutuu heittämään roskiin jopa puolet sipulista.
Samaa teen kaikkien tuotteiden kanssa jos se on vain helposti mahdollista. Inkivääristäkin poistan huonot osat, jos pala muuten vaikuttaa asialliselta. Heikkolaatuiset ja kolhiintuneet tomaatit jätän hyllyyn jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottakai huijaan heviosastolla, ostan luomutuotteet ja otan halvimman hinnan minkä löydän, vain tyhmät maksavat sen oikean hinnan, vain TYHMÄT.
Rikollinen ja kieroutunut mieli pitää rehellisyyttä tyhmyytenä ja hakee omalle väärinkäytökselleen kaiken maailman oikeutukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Tietenkään. Jotain selkärankaa pitää ihmisellä olla ihan omasta takaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on hevi-osasto?
Hedelmä ja vihannesosasto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljonko hevisäästäjä vuodessa voi
säästää (= varastaa)?
Aika paljon. Varsinkin noissa valkosipulihapankurkuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo huijaan! Mä menen hevi osastolle pukeutuneena hevariksi, vaikka oikeasti kuuntelen poppia. En ole vielä jäänyt kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
asiasta vähän toiseen: oikeasti köyhä ei voi asioida Lidlissä. silloin kun itsellä on vain vähän rahaa, en voi ostaa Lidlistä hedelmiä kun hintaa ei tiedä. noloa jos kassalla rahat ei riitäkään. joten niinä todella köyhinä hetkinä pakko mennä prismaan koska siellä sentään voi laskea mitä ostokset maksaa.
Toki kaikki edes kansakoulun käyneet ja ojalan laskuopin oppineet osaa laskea noin hinnan, kun tietää tuotteen kilohinnan ja sen painon. Vaakahan Lidlin heviosastolta löytyy, vaikka se hinta kassalla punnitaankin. Ja vaikka ei osaisikaan, niin älykännyköistä löytyy kyllä laskukone.
hyvä että sinä kansakoulun käyneenä jaksat laskea ne kaikki. ilmeisesti rahastakaan ei ole puutetta.
en minä korkeasti koulutettu jaksa.
Juu ihan päissäni laskeskelen aina kun jotain ostan, helpompaa kuin heinänteko.
Se on sinun korkeasti koulutetun ihan oma ongelma jos et jaksa, mutta sillä sinun jaksamisellasi ei ole mitään tekemistä kommenttini kanssa.
Minä siis kommentoin ainoastaan tätä väitettä: "oikeasti köyhä ei voi asioida Lidlissä. silloin kun itsellä on vain vähän rahaa, en voi ostaa Lidlistä hedelmiä kun hintaa ei tiedä". Kommentoin siis tuota koska se ei pidä paikkaansa. Sinä saat sen yksittäisen hedelmän hinnan selville tismalleen samalla vaivalla, kuin Prismassa tai Sittarissa, eli punnitsemalla sen kyseisen tuotteen. Kilohinnan sinä katsot tismalleen samalla vaivalla, kun katsot Prismassa tuotteen punnitusnumeron. Kun punnitsemalla on paino selvillä, niin se paino kerrotaan kilohinnalla ja hinta on selvillä. Eli vaiva on tismalleen sama, kuin muissakin kaupoissa. Noin naurettavan helpon laskutoimituksen osaa siis jokainen Suomen kansalainen, joka on oppivelvollisuutensa suorittanut.
Hei Suomen kansalainen, oppivelvollisuuden suorittanut! Olen juuri Liiterin hevilaarilla,mjanaprikoin mitä maksaa pussillinen eli vaa'an mukaan 1,473 g omenia,njoiden kilohinta on 2,79€? Voitko nopsasti pääsälaskea tämän minulle tumpelolle, kitoos!
Pyöristä nuo luvut ylöspäin sellaisiin lukuihin, jotka osaat laskea päässä, esim. 1,5 kg (ei kai grammoja sentään?), ja 3 euroa. Laskutuloksen tarkkuus ei tarvitse tässä olla ihan yksittäisten senttien tasolla, koska olennaisinta on selvittää, riittävätkö rahasi näihin omenoihin sekä muihin ostoksiin.
Itseäni kyllä hiukan ihmetyttää, miksi suomalaiset ovat heviosastolla niin tarkkoja rahoistaan, mutta irtokarkkihyllyllä sitten lapataan into piukassa kilokaupalla karkkeja pussiin. Makeisten kilohinta on yleensä korkeampi kuin monien vihannesten ja hedelmien.
Joo, heviosastolla pihistellään, mutta sipsien kilohinta ei hirvitä yhtään, saati irtokarkkien. Omituista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
asiasta vähän toiseen: oikeasti köyhä ei voi asioida Lidlissä. silloin kun itsellä on vain vähän rahaa, en voi ostaa Lidlistä hedelmiä kun hintaa ei tiedä. noloa jos kassalla rahat ei riitäkään. joten niinä todella köyhinä hetkinä pakko mennä prismaan koska siellä sentään voi laskea mitä ostokset maksaa.
Toki kaikki edes kansakoulun käyneet ja ojalan laskuopin oppineet osaa laskea noin hinnan, kun tietää tuotteen kilohinnan ja sen painon. Vaakahan Lidlin heviosastolta löytyy, vaikka se hinta kassalla punnitaankin. Ja vaikka ei osaisikaan, niin älykännyköistä löytyy kyllä laskukone.
hyvä että sinä kansakoulun käyneenä jaksat laskea ne kaikki. ilmeisesti rahastakaan ei ole puutetta.
en minä korkeasti koulutettu jaksa.
Juu ihan päissäni laskeskelen aina kun jotain ostan, helpompaa kuin heinänteko.
Se on sinun korkeasti koulutetun ihan oma ongelma jos et jaksa, mutta sillä sinun jaksamisellasi ei ole mitään tekemistä kommenttini kanssa.
Minä siis kommentoin ainoastaan tätä väitettä: "oikeasti köyhä ei voi asioida Lidlissä. silloin kun itsellä on vain vähän rahaa, en voi ostaa Lidlistä hedelmiä kun hintaa ei tiedä". Kommentoin siis tuota koska se ei pidä paikkaansa. Sinä saat sen yksittäisen hedelmän hinnan selville tismalleen samalla vaivalla, kuin Prismassa tai Sittarissa, eli punnitsemalla sen kyseisen tuotteen. Kilohinnan sinä katsot tismalleen samalla vaivalla, kun katsot Prismassa tuotteen punnitusnumeron. Kun punnitsemalla on paino selvillä, niin se paino kerrotaan kilohinnalla ja hinta on selvillä. Eli vaiva on tismalleen sama, kuin muissakin kaupoissa. Noin naurettavan helpon laskutoimituksen osaa siis jokainen Suomen kansalainen, joka on oppivelvollisuutensa suorittanut.
Hei Suomen kansalainen, oppivelvollisuuden suorittanut! Olen juuri Liiterin hevilaarilla,mjanaprikoin mitä maksaa pussillinen eli vaa'an mukaan 1,473 g omenia,njoiden kilohinta on 2,79€? Voitko nopsasti pääsälaskea tämän minulle tumpelolle, kitoos!
Pyöristä nuo luvut ylöspäin sellaisiin lukuihin, jotka osaat laskea päässä, esim. 1,5 kg (ei kai grammoja sentään?), ja 3 euroa. Laskutuloksen tarkkuus ei tarvitse tässä olla ihan yksittäisten senttien tasolla, koska olennaisinta on selvittää, riittävätkö rahasi näihin omenoihin sekä muihin ostoksiin.
Itseäni kyllä hiukan ihmetyttää, miksi suomalaiset ovat heviosastolla niin tarkkoja rahoistaan, mutta irtokarkkihyllyllä sitten lapataan into piukassa kilokaupalla karkkeja pussiin. Makeisten kilohinta on yleensä korkeampi kuin monien vihannesten ja hedelmien.
Joo, heviosastolla pihistellään, mutta sipsien kilohinta ei hirvitä yhtään, saati irtokarkkien. Omituista!
Saako sipsejä jossain kilotavarana?!?! Muutan heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kuvaama tilanne on mahdoton, mutta uskoo ken tahtoo
Kyllä se on ihan mahdollista. Miksi epäilet?
Nykyiset digivaaat mittaa koko painon, vaikka puolet kurkusta ei olisikaan vaakalevyllä.
Kokeile ihan itse seuraavalla kerralla kaupassa. Ellei kaverisi puolittanut kurkkua ennen punnitusta
No älä nyt viitsi jauhaa. Jos esineen toinen pää on maassa vaa'an vieressä ja toinen pää vaa'alla niin se vaaka ei punnitse koko esineen painoa vaikka olisi kuinka digitaalinen.
millainen kurkku yltää vihannesvaaalta maahan asti?
ihan voit vapaasti kokeilla itse kaupassa ensi kerralla. se kurkun ilmassa oleva osa kyllä näkyy takuulla punnituksessa
Niin, ilmassa oleva osa näkyykin, mutta kyse olikin teoreettisesta tilanteesta jossa vaakakin on maan tasalla, niin silloin voidaan päästä tilanteeseen että osa kurkusta on vaa'alla ja osa maassa, silloin vaaka näyttää liian pieniä lukemia riippumatta siitä onko vaaka analoginen tai digitaalinen.
Kaupoissa ei tälläistä tilanne pääse yleensä syntymään, joten kurkun painoksi tulee todellinen paino.
Kannattaa varmaan mainita jos heittää ohimennen esimerkin jatkona keskusteluun, jossa on täysin eri tilanne kuin esimerkissäsi. Tuossa kun puhutaan kurkun punnitsemisesta vaa'alla, jolloin se toinen pää on ilmassa. Mutta hauska keskustelu oli lukea, kiitos iltanauruista👍
- ovis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran huijaan, etten solmi ikinä pussia ennen punnitusta. Solmu painaa enemmän kuin solmimattomat pussinsangat.
🤦🏽 Kokeile punnita ennen solmua pussi ja solmun jälkeen. Paino on koko ajan sama.
Kokeile pudottaa lattialle solmittu ja solmimaton pussi, kumpi putoaa painavampana nopeammin?
😂😂😂 ole trolli, pliis..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran huijaan, etten solmi ikinä pussia ennen punnitusta. Solmu painaa enemmän kuin solmimattomat pussinsangat.
🤦🏽 Kokeile punnita ennen solmua pussi ja solmun jälkeen. Paino on koko ajan sama.
Kun tämä solmu ekan kerran mainittiin ja väitettiin sen painavan enemmän kuin solmimaton pussi, nauroin koska luulin vitsiksi.
Nyt kun edelleen peukutuksista näen, että enemmistön mielestä pussin muodonmuutos solmimattomasta solmituksi lisää sen painoa, tekisi mieli itkeä.
Näiden mielestä varmaan setelinkin arvo nousee kun sen rypistää .
Vastaus aloitukseen: en ikinä ole alentunut varastamaan enkä alennu jatkossakaan.
Veikkaan että ovatkin sarkasmipeukkuja, tuo solmujuttu on legendaarinen, telkkarissakin jossain huumoriohjelmassa ollut. Samaan kastiin menee tuotteen "vähempi paino" kun tuote on puoliksi ilmassa :D
Alue: Aihe vapaa
Fyysikon näkökulma:
Painoon ei vaikuta, vaikka osa hedelmistä roikkuisi vaa'an ulkopuolella; painovoiman suuruus on silti sama, ja vuorovaikuttavia esineitä vain kaksi - hevi ja vaaka. Tilanne muuttuu, jos osa pussista tuetaan johonkin laatikkoon/käteen. Tällöin säästää.
Pussin solmiminen ei kasvata pussin massaa. Se koostuu edelleen samoista atomeista. Tällä tavalla ei siis säästä. Ilman tyhjentäminen pussista vaikuttaa ilman massan verran, eli ~1g/litra. 5€/kg kilohinnalla säästää siis noin 0,5 snt, jollei omalla ajankäytöllä ole rahallista arvoa. Sivuhuomautuksena solmullinen pussi putoaa nopeammin, koska sillä on pienempi ilmanvastus; ei koska se on painavampi. Putoamisnopeus ei riipu painosta, vrt. Galilei.
Tapoja säästää:
Punnitse halvempia (ulkomaisia) vihanneksia kalliimpien sijaan. Tässä menetelmässä häviää vain suomalainen viljelijä. Kauppa ostaa häneltä vähemmän, koska tuotetta ei mene. Sinä säästät.
Nosta pussia varovasti vaa'alla (tai nosta vaa'an punnitusalustaa). Mittaustulos pienenee ja säästät.
Punnitse ilman pussia; pussin massa on alle gramman, joten tällä voi säästää alle sentin.
Punnitse väärä tuote. Säästät.
Karsi osa vihanneksesta pois ennen ostamista. Kauppias häviää, sinä säästät. Joissain tapauksissa vieressä on kuitenkin laatikko tätä varten, kuten usein kukkakaaleissa.
Huomaa lopuksi vaihtaa yllä olevassa tekstissä sana: "säästää" sanalla: "varastaa".