Lue keskustelun säännöt.
Suomessa on liikaa virastoja ja virkamiehiä, jotka veronmaksajat maksaa. Onko kaikki todella tarpeellisia?
09.04.2021 |
Miksi me veronmaksajat suostutaan tähän, että ylläpidetään tällaista systeemiä? Verovaroin maksellaan korkeita palkkoja ja pidetään yllä vaikka mitä virastoa.
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tajuatte että monen ulkopuolisen mielestä iso osa sinun työstäsi on aivan yhtä turhaa tai voitaisin hoitaa pienemmällä väellä kuin mitä sinä ajattelet "byrokraateista". Kaikenlaiset projektipäälliköt, avainasiakkuusmanagerit ja human resource controllerit voisi saman tien potkia yksityiseltäkin puolelta pois eikä kukaan huomaisi mitään eroa. Paitsi ehkä positiiviseen suuntaan.
Pikkuriikkinen ero on että niitä ei maksateta väkisin verovaroilla.
Ei ole juurikaan eroa että maksetaanko ne verorahoilla vai leivotaanko ne kulut tuotteiden hintoihin. Sinä ja minä ne välillisesti maksamme kumminkin.
No mutta voit aivan vapaasti päättää olla ostamatta tuotetta.
Sen sijaan jos päätät olla maksamatta veroja sinut vangitaan ja omaisuutesi viedään.
Huomaatko mitään eroa näiden vaihtoehtojen välillä?
En. Ihminen ei voi olla ostamatta tavaroita ja palveluita eikä varsinkaan pysty juuri mitenkään arvioimaan miten suuri osa sen hinnasta koostuu jostain tuotteen kannalta turhasta tai liian kalliista työstä. Lähes kaikilla tuotteilla on ns. "yleinen hintataso" johon on usein leivottu yrityksissä paljon aika turhaakiin kun kerran kuluttajat tuntuvat maksavan kiltisti.
Myös kilpailun puute johtaa usein siihen että myös yksityisen puolen organisaatiot pönöttyvät ja unohtavat ketteryyden. Hyvä esimerkki tästä oli vaikkapa Nokia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mietin kyllä samaa. Suomea voisi verrata ehkä 5-miljoonaiseen suurkaupunkiin ja pohtia, kuinka paljon yhdessä kaupungissakaan tarvitaan kaikenlaisia virastoja, mutta ennen kaikkia hankkeita, projekteja ja muita rahanreikiä.
Voisin kuvitella, että maantiedekin tuo omat vaikutuksensa, että asuuko ne viisi miljoonaa ihmistä pienellä alueella vai suurella alueella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tajuatte että monen ulkopuolisen mielestä iso osa sinun työstäsi on aivan yhtä turhaa tai voitaisin hoitaa pienemmällä väellä kuin mitä sinä ajattelet "byrokraateista". Kaikenlaiset projektipäälliköt, avainasiakkuusmanagerit ja human resource controllerit voisi saman tien potkia yksityiseltäkin puolelta pois eikä kukaan huomaisi mitään eroa. Paitsi ehkä positiiviseen suuntaan.
Pikkuriikkinen ero on että niitä ei maksateta väkisin verovaroilla.
Ei ole juurikaan eroa että maksetaanko ne verorahoilla vai leivotaanko ne kulut tuotteiden hintoihin. Sinä ja minä ne välillisesti maksamme kumminkin.
Sillä on tosiasiallisesti massiivisesti väliä, maksetaanko ne verorahoilla vai ei.
Yritys voi palkata vain ja ainoastaan silloin, kun työntekijän tuottama lisäarvo kattaa hänen palkkaamisestaan aiheutuvat kulut. Jos tämä lisäarvo siirtyy tuotteen hintaan ja kysyntää riittää kattamaan hinnannousu, on ekonominen tasapaino edelleen voimassa ja mikä tärkeintä: talouteen on syntynyt tuottavuutta ja lisäarvoa.
Verorahoilla kustannettuja palveluita ei edellytä samat lainalaisuudet tehokkuudessa ja tuottavuudessa, koska kysyntä on verovaroin aina vakio. Eli kysynnän määrä (=kilpailu) ei säätele tuottavuustarpeita tai palvelun hintaa. Tämä tekee verorahoin kustannetusta palvelusta tehotonta ja nimenomaan rahojen haaskausta pahimmassa tapauksessa.
Oikeastaan lähtökohtana julkisen sektorin suuruudelle pitäisi olla kysymys "mihin meillä on varaa" eikä "mitä me halutaan ja tarvitaan", jotta kyseessä olisi toimiva yhtälö kuten yksityinen sektori. En väitä, että yksityinen sektori on täydellinen, mutta taloudellisesti se on huomattavasti toimivampi.
Ensimmäiseen kysymykseen on sovellettava matematiikkaa, toiseen lähinnä tarvitaan taikaseinä.
Suomessa on maailman ylipaisuneimpia julkisia sektoreita. Onko meillä varaa? Vai onko meillä taikaseinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tajuatte että monen ulkopuolisen mielestä iso osa sinun työstäsi on aivan yhtä turhaa tai voitaisin hoitaa pienemmällä väellä kuin mitä sinä ajattelet "byrokraateista". Kaikenlaiset projektipäälliköt, avainasiakkuusmanagerit ja human resource controllerit voisi saman tien potkia yksityiseltäkin puolelta pois eikä kukaan huomaisi mitään eroa. Paitsi ehkä positiiviseen suuntaan.
Siksi jokainen virasto pitäisi käydä läpi ja jokainen työntekijä. Arvioida ovatko todella tarpeellisia ja miten se vaikuttaisi, jos ko. virasto lopettaisiin tai ko. virka lopetettaisiin. Tehty työ täytyy saada kaikille näkyväksi tai sitten sitä ei ole. Luulen, että aika montaa kohtaa löytyy, jotka voisi karsia ilman, että se vaikuttaa mihinkään.
Onko esimerkiksi maahantuoduista elintarvikkeista näytteitä ottava virkamies tarpeellinen? Ei ole - kunnes elintarvikkeista löytyy jotain vaarallista. Joten kumpi on pahempi, palkata joku pitämään huolta siitä, että maahantuotu ruoka ei ole tappavaa vai luottaa siihen, että kuluttajat ottavat yhteyttä, kun tarpeeksi moni menehtyy.
Tai sitten vain säädetään laki, että myyjä vastaa tuotteiden turvallisuudesta vankeuden uhalla. Tällöin myyjä selvittää turvallisuuden itse eikä mitään virastoa ja virkamiehiä tarvita väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa toimii niin tämä erityisen hyvin julkishallinnossa:
Suomalainen ja japanilainen yritys päättivät järjestää vuosittain soutukilpailun 8-miehisin joukkuein. Molemmat joukkueet harjoittelivat pitkään ja kovaa. Kun kilpailupäivä tuli, molemmat joukkueet olivat mielestään huippukunnossa, mutta japanilaiset voittivat ylivoimaisesti kilometrillä.
Tappion jälkeen suomalaisten joukossa vallitsi tappiomieliala. Yrityksen korkein johto päätti kuitenkin, että imagosyistä heidän olisi pakko voittaa seuraavan vuoden kisa. He asettivat projektiryhmän ratkaisemaan ongelmaa. Pitkien analyysien jälkeen ryhmä havaitsi, että japanilaisilla oli seitsemän soutajaa ja yksi mies peräsimessä kun taas suomalaisilla oli yksi soutaja ja seitsemän perämiestä.
Tässä kriisitilanteessa johto osoitti huomattavaa toimintakykyä. Päätettiin palkata konsultit tutkimaan oman joukkueen koostumusta. Muutaman kuukauden työn jälkeen asiantuntijat tulivat siihen johtopäätökseen, että joukkueessa oli liian monta ohjaajaa ja liian vähän
soutajia. Asiantuntijoiden raportin perusteella yrityksen johto teki välittömästi muutoksia joukkueeseen. Nyt joukkueessa oli neljä perämiestä, kaksi yliperämiestä, joukkueenjohtaja ja soutaja. Lisäksi soutajan motivoimiseksi kehitettiin bonuspistejärjestelmä.
"Meidän on laajennettava hänen työnkuvaansa ja annettava hänelle enemmän vastuuta."Seuraavana vuonna japanilaiset voittivat kahdella kilometrillä. Suomalainen joukkue erotti soutajan huonoon työsuoritukseen vedoten, mutta maksoi kuitenkin bonuksen johdolle sen osoittamista ponnisteluista.
Ensi vuotta varten suomalaiset ovat nyt kehittämässä uutta venettä
Olen valitettavasti täysin samaa mieltä. Omassa yksikössäni on 4 työntekijää ja näiden lisäksi 3 projektikoordinaattoria, 2 projektipäällikköä, 1 asiakaskokemuspäällikkö, 1 tietosuojapäällikkö ja 1 asiakasekosysteemihankkeen johtaja. Me 4 teemme työt (olen nyt vuosilomalla, turha siis selittää, että työaikana ehtii vauvapalstalle, ei ehdi), mutta emme saa osallistua muihin kuin yksikön omiin kokouksiin. Päälliköt ja koordinaattorit istuvat ohjausryhmissä jne. ja tuovat sieltä sitten meille lisää töitä, joista eivät ymmärrä mitään muuta kuin sen, että itse eivät osaa niitä tehdä. Me 4 teemme selvitykset, lausunnot jne. ja muut sitten vievät niitä ominaan eteenpäin. Pärjäisimme varsin hyvin niin, että päällikköjä olisi 1 ja hän olisi oman alansa tosiosaaja, joka ei odota tiimiltä sihteeripalveluja. Meillä on aivan toisenlaiset vastuut kuin auttaa päällikköjä ja tiimin tulos mitataan meidän tarkastustemme ja neuvontamääriemme mukaan.
Ei hyvää päivää... Tässä malliesimerkki niille, jotka tässäkin keskustelussa heti tarttuvat aiheeseen 'pitäisikö tosiaan irtisanoa hoitajat, opettajat palomiehet jne.'. No siitähän ei tosiaan ole kyse vaan juurikin tämän kirjoittajan esimerkistä, yksikössä 60 % täysin turhia (luultavasti) toveri-huuhaa-työntekijöitä joiden palkka on TIETENKIN oltava korkeampi kuin 'tuottamattomien' rivityöntekijöiden...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä lista Suomen virastoista:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_valtion_virastot
Onko todella tarpeellisia esimerkiksi energiavirasto? Entä huoltovarmuuskeskus? Käytännössä huoltovarmuuskeskus petti, kun sitä olisi tarvittu.
Ja ennenkuin alatte sormella osoittelemaan, että mikä virasto on turha. Tai meuhkaatte kuinka siellä ylipääjohtajapäällikködiktaattori syö teidän hiellä ja vaivalla ansaittuja veroeuroja, niin tutustukaa mitä millekin virastolle on määrätty tehtäväksi.
Esimerkiksi huoltovarmuuskeskus saa rahoituksen huoltovarmuusrahastosta, johon varat kerätään yrityksiltä, ei veroina kansalaisilta. Aika kriittisiä materiaaleja ja tuotteita sekä järjestelmiä tuolla tunnutaan ylläpidettävän.
Energiaviraston tehtäviä kun lukee, niin en nyt noitakaan antaisi Fortumin, Carunan tai muun yksityisen toimijan hoitaa.
Valtiolla ei ole kovin paljoa työntekijöitä (virkamiehiä, henkilötyövuosia), noin 70 000, mutta julkiseen puoleen kuuluu myös kunnat joissa on 420 000 työntekijää (henkilötyövuosia). Yhteensä siis päästään suureen lukuun 500 000. Valtion työntekijämääriä on vähennetty esimerkiksi vuonna 2005 valtio työllisti 85 000. Eli jos turvallisuuspoulen työntekijämääriä on vähennetty hillitysti, niin muun osuus on laskenut 55 000 nykyiseen 40 000.
Miksi tilanne on näin?
Valtiolla on 72 000 työntekijää. Näistä turvallisuustoiminnan osuus on 30 000. Eli verohallinto, oikeuslaitos, ... työllistävät noin 40 000 työntekijää.
Helsingin kaupungilla on 39 000 työntekijää / 631 000 asukasta. Työntekijäistä noin 30 000 toimii sosiaali-, terveydenhuolto- ja koulutusaloilla. Kaikki muut, hallinto, kulttuuri, ympäristö, työllistää noin 9 000.
Samalla suhteella Suomessa olisi noin 350 000 kuntien työntekijää. Haja-asutusalueet siis työllistävät enemmän kuin Helsinki. Tälle haja-asutusalueiden suuremmalle tarpeelle palveluja/asukas (palvelujen kohtuulliset etäisyydet) ei voine juuri mitään, ellei kokonaisia alueita tyhjennetä.
Mitä voisi tehdä?
Itse kannatan sitä, että kaiken valtion ja kuntien toiminnan osalta pitäisi miettiä mikä on välttämätöntä ja luopua . Eli vähentämistä ei tulisi tehdä yleisesti prosentteina/juustohöylällä, vaan kokonaisia toimintoja (palveluja) lopettamalla. Vaikutus olisi silti pieni, ellei ihmisten välttämättömiin palveluihin puututa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa toimii niin tämä erityisen hyvin julkishallinnossa:
Suomalainen ja japanilainen yritys päättivät järjestää vuosittain soutukilpailun 8-miehisin joukkuein. Molemmat joukkueet harjoittelivat pitkään ja kovaa. Kun kilpailupäivä tuli, molemmat joukkueet olivat mielestään huippukunnossa, mutta japanilaiset voittivat ylivoimaisesti kilometrillä.
Tappion jälkeen suomalaisten joukossa vallitsi tappiomieliala. Yrityksen korkein johto päätti kuitenkin, että imagosyistä heidän olisi pakko voittaa seuraavan vuoden kisa. He asettivat projektiryhmän ratkaisemaan ongelmaa. Pitkien analyysien jälkeen ryhmä havaitsi, että japanilaisilla oli seitsemän soutajaa ja yksi mies peräsimessä kun taas suomalaisilla oli yksi soutaja ja seitsemän perämiestä.
Tässä kriisitilanteessa johto osoitti huomattavaa toimintakykyä. Päätettiin palkata konsultit tutkimaan oman joukkueen koostumusta. Muutaman kuukauden työn jälkeen asiantuntijat tulivat siihen johtopäätökseen, että joukkueessa oli liian monta ohjaajaa ja liian vähän
soutajia. Asiantuntijoiden raportin perusteella yrityksen johto teki välittömästi muutoksia joukkueeseen. Nyt joukkueessa oli neljä perämiestä, kaksi yliperämiestä, joukkueenjohtaja ja soutaja. Lisäksi soutajan motivoimiseksi kehitettiin bonuspistejärjestelmä.
"Meidän on laajennettava hänen työnkuvaansa ja annettava hänelle enemmän vastuuta."Seuraavana vuonna japanilaiset voittivat kahdella kilometrillä. Suomalainen joukkue erotti soutajan huonoon työsuoritukseen vedoten, mutta maksoi kuitenkin bonuksen johdolle sen osoittamista ponnisteluista.
Ensi vuotta varten suomalaiset ovat nyt kehittämässä uutta venettä
Olen valitettavasti täysin samaa mieltä. Omassa yksikössäni on 4 työntekijää ja näiden lisäksi 3 projektikoordinaattoria, 2 projektipäällikköä, 1 asiakaskokemuspäällikkö, 1 tietosuojapäällikkö ja 1 asiakasekosysteemihankkeen johtaja. Me 4 teemme työt (olen nyt vuosilomalla, turha siis selittää, että työaikana ehtii vauvapalstalle, ei ehdi), mutta emme saa osallistua muihin kuin yksikön omiin kokouksiin. Päälliköt ja koordinaattorit istuvat ohjausryhmissä jne. ja tuovat sieltä sitten meille lisää töitä, joista eivät ymmärrä mitään muuta kuin sen, että itse eivät osaa niitä tehdä. Me 4 teemme selvitykset, lausunnot jne. ja muut sitten vievät niitä ominaan eteenpäin. Pärjäisimme varsin hyvin niin, että päällikköjä olisi 1 ja hän olisi oman alansa tosiosaaja, joka ei odota tiimiltä sihteeripalveluja. Meillä on aivan toisenlaiset vastuut kuin auttaa päällikköjä ja tiimin tulos mitataan meidän tarkastustemme ja neuvontamääriemme mukaan.
Olenko oikeassa että vielä vuosikymmen sitten teitä varsinaisen työn tekijöitä oli suhteessa paljon enemmän? Ja sitten yksikön toimintaa piti tehostaa ja osa laitettiin pois. Ja se tapahtui juuri siksi kun aina valitettiin että julkisella puolella on liikaa työntekijöitä joten osa joutaa pois. Siis sitä samaa valitusta joka tässäkin ketjussa on.
Ainakin meillä on käynyt aina niin että eivät ne leikkaukset johtoon kohdistu mutta niiden oikean työn tekijöitä kyllä vähennetään aina kuin on suinkin mahdollista. En muista että yhdenkään eläköityneen normityöntekijän tilalle olisi palkattu uutta mutta johdon määrä on kyllä pysynyt ennallaan.
Eduskunnan ja hallituksen avustajineen voisi ensi alkuun puolittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tajuatte että monen ulkopuolisen mielestä iso osa sinun työstäsi on aivan yhtä turhaa tai voitaisin hoitaa pienemmällä väellä kuin mitä sinä ajattelet "byrokraateista". Kaikenlaiset projektipäälliköt, avainasiakkuusmanagerit ja human resource controllerit voisi saman tien potkia yksityiseltäkin puolelta pois eikä kukaan huomaisi mitään eroa. Paitsi ehkä positiiviseen suuntaan.
Pikkuriikkinen ero on että niitä ei maksateta väkisin verovaroilla.
Ei ole juurikaan eroa että maksetaanko ne verorahoilla vai leivotaanko ne kulut tuotteiden hintoihin. Sinä ja minä ne välillisesti maksamme kumminkin.
No mutta voit aivan vapaasti päättää olla ostamatta tuotetta.
Sen sijaan jos päätät olla maksamatta veroja sinut vangitaan ja omaisuutesi viedään.
Huomaatko mitään eroa näiden vaihtoehtojen välillä?
En. Ihminen ei voi olla ostamatta tavaroita ja palveluita eikä varsinkaan pysty juuri mitenkään arvioimaan miten suuri osa sen hinnasta koostuu jostain tuotteen kannalta turhasta tai liian kalliista työstä. Lähes kaikilla tuotteilla on ns. "yleinen hintataso" johon on usein leivottu yrityksissä paljon aika turhaakiin kun kerran kuluttajat tuntuvat maksavan kiltisti.
Myös kilpailun puute johtaa usein siihen että myös yksityisen puolen organisaatiot pönöttyvät ja unohtavat ketteryyden. Hyvä esimerkki tästä oli vaikkapa Nokia.
Ai väität siis että et voi päättää sitä mitä tuotteita haluat ostaa ja keneltä sekä mitä olet valmis tuotteesta maksamaan? Oletko tosissasi?
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikilla olisi perustulo, niin katoaisi koko etuuskäsittelijöiden suojatyöpaikkahimmeli.
Ei tarvisi muuta kuin muuttaa työmarkkinatuki perustuloksi. Sen saisi lähes kaikki (laittaisin jonkun ikärajan esim.yli 25-30v) joilla ei ole mitään muita tuloja. Jos perustulo ei lisäisi työllisyyttä niin ei se minimi työttömyyskorvauksella eläminenkään lisää työllisyyttä senkään vertaa nykyisellä hankalalla byrokratialla. Perustulo antaisi turvaa niin että kannattaa ottaa pätkätöitä ja pienipalkkaisia töitä vastaan niin ettei putoa täysin tulottomaksi esim. jos työ ei jostain syystä sovikkaan ja voi lähteä pois ilman karensseja ja pelkoa koko talouden mennessä aivan sekaisin sillä laskut tulee säännöllisesti. Pienituloisena ei kestä mitään stressiä ja pelkoa sen mitättömän työttömyysturvan katketessa. Kaikesta yrittämisestä palkittaisiin. Mutta ei olisi stressiä ja pelkoa pudota ihan tulottomaksi ja sitä kamalaa paperisotaa ja yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tajuatte että monen ulkopuolisen mielestä iso osa sinun työstäsi on aivan yhtä turhaa tai voitaisin hoitaa pienemmällä väellä kuin mitä sinä ajattelet "byrokraateista". Kaikenlaiset projektipäälliköt, avainasiakkuusmanagerit ja human resource controllerit voisi saman tien potkia yksityiseltäkin puolelta pois eikä kukaan huomaisi mitään eroa. Paitsi ehkä positiiviseen suuntaan.
Pikkuriikkinen ero on että niitä ei maksateta väkisin verovaroilla.
Ei ole juurikaan eroa että maksetaanko ne verorahoilla vai leivotaanko ne kulut tuotteiden hintoihin. Sinä ja minä ne välillisesti maksamme kumminkin.
Sillä on tosiasiallisesti massiivisesti väliä, maksetaanko ne verorahoilla vai ei.
Yritys voi palkata vain ja ainoastaan silloin, kun työntekijän tuottama lisäarvo kattaa hänen palkkaamisestaan aiheutuvat kulut. Jos tämä lisäarvo siirtyy tuotteen hintaan ja kysyntää riittää kattamaan hinnannousu, on ekonominen tasapaino edelleen voimassa ja mikä tärkeintä: talouteen on syntynyt tuottavuutta ja lisäarvoa.
Verorahoilla kustannettuja palveluita ei edellytä samat lainalaisuudet tehokkuudessa ja tuottavuudessa, koska kysyntä on verovaroin aina vakio. Eli kysynnän määrä (=kilpailu) ei säätele tuottavuustarpeita tai palvelun hintaa. Tämä tekee verorahoin kustannetusta palvelusta tehotonta ja nimenomaan rahojen haaskausta pahimmassa tapauksessa.
Oikeastaan lähtökohtana julkisen sektorin suuruudelle pitäisi olla kysymys "mihin meillä on varaa" eikä "mitä me halutaan ja tarvitaan", jotta kyseessä olisi toimiva yhtälö kuten yksityinen sektori. En väitä, että yksityinen sektori on täydellinen, mutta taloudellisesti se on huomattavasti toimivampi.
Ensimmäiseen kysymykseen on sovellettava matematiikkaa, toiseen lähinnä tarvitaan taikaseinä.
Suomessa on maailman ylipaisuneimpia julkisia sektoreita. Onko meillä varaa? Vai onko meillä taikaseinä?
Tuo menee toki noin niissä taloustieteen oppikirjoissa joita olet lukenut mutta käytäntö ei ole ihan noin selkeä. Talous kun ei toimi koskaan opimaalisesti eikä kilpailu ole niin selkeästi kaikkea ohjaava voima kuin teorioissa. Hyvin moni markkina on esim. keskittynyt enemmän kuin olisi hyväksi eikä silloin hinnoittelu perustu siihen että tuotteen hinta pitäisi aina painaa niin alas kuin mahdollista.
Mukaan tulee myös inhimillinen komponentti eli jokaisen organisaation, myös siis yksityisen puolen, taipumus vähitellen alkaa elää omaa elämäänsä ja luoda tiettyjä toimintoja ja prosesseja vain ihan omiksi tarpeikseen.
Jos väittää että firmoissa jokainen työntekijä on aina täydellisen tarpeellinen eikä tee mitään muuta kuin vain yrityksen tuloksen kannalta tarpeellista ja tuottavaa työtä ei kyllä ole itse juuri missään työpaikassa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tajuatte että monen ulkopuolisen mielestä iso osa sinun työstäsi on aivan yhtä turhaa tai voitaisin hoitaa pienemmällä väellä kuin mitä sinä ajattelet "byrokraateista". Kaikenlaiset projektipäälliköt, avainasiakkuusmanagerit ja human resource controllerit voisi saman tien potkia yksityiseltäkin puolelta pois eikä kukaan huomaisi mitään eroa. Paitsi ehkä positiiviseen suuntaan.
Pikkuriikkinen ero on että niitä ei maksateta väkisin verovaroilla.
Ei ole juurikaan eroa että maksetaanko ne verorahoilla vai leivotaanko ne kulut tuotteiden hintoihin. Sinä ja minä ne välillisesti maksamme kumminkin.
No mutta voit aivan vapaasti päättää olla ostamatta tuotetta.
Sen sijaan jos päätät olla maksamatta veroja sinut vangitaan ja omaisuutesi viedään.
Huomaatko mitään eroa näiden vaihtoehtojen välillä?
En. Ihminen ei voi olla ostamatta tavaroita ja palveluita eikä varsinkaan pysty juuri mitenkään arvioimaan miten suuri osa sen hinnasta koostuu jostain tuotteen kannalta turhasta tai liian kalliista työstä. Lähes kaikilla tuotteilla on ns. "yleinen hintataso" johon on usein leivottu yrityksissä paljon aika turhaakiin kun kerran kuluttajat tuntuvat maksavan kiltisti.
Myös kilpailun puute johtaa usein siihen että myös yksityisen puolen organisaatiot pönöttyvät ja unohtavat ketteryyden. Hyvä esimerkki tästä oli vaikkapa Nokia.
Ai väität siis että et voi päättää sitä mitä tuotteita haluat ostaa ja keneltä sekä mitä olet valmis tuotteesta maksamaan? Oletko tosissasi?
En vaan että ihminen ei elä ostamatta mitään. Iso osa tuloista menee erilaisten tarpeellisten ja välttämättömien ostosten tekoon. Eikä sinulla ja minulla ole juurikaan mahdollisuuksia tietää miten tehokaasti ne tuotteet on lopulta tuotettu vai maksammeko jostain turhasta. Vaikka tuote olisi halvempi kuin joku toinen niin se ei suoraan kerro vielä siitä onko se tuotettu mahdollisimman tehokkaasti. Voi hyvin olla että se on tuotettu vain vähän vähemmän tehottomasti kuin joku muu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastoin yleistä luuloa, byrokraattisia paperinpyörittäjiä on julkisen puolen palkkalistoilla nykyään varsin vähän. Suurin osa julkisen puolen työnteijöistä tekee ihan käytännön toimintaan liittyviä töitä.
Ehkä valtiolla (jossa olin töissä 2005-15 ja varsin tehostettua toimintaa, osittaista tulospalkkaa jne) mutta kuntapuolella edelleen paljon haahuilijoita, ja sellaisia jotka kyllä tekevät vain ja ainoastaan se mikä kuuluu tehtävään, mutta armottoman hitaasti.
Valitettavasti ihan esim viestinnässä, joka luulisi olevan jotenkin trendikästä, on ihmistä pihalla kuin lumiukot. kunnallispuolella palkkaus ei ole kannustin, vaan yksi jos toinen joutuu olemaan kutsumusammatissa, ja sehän välillä voi aiheuttaa pientä manjaana-mentaliteettiä. Kuntapuolella on ikävä kahtiajako, ne työt josta maksetaan hyvin (jopa yksityiseen verrattuna) ja ne joille maksetaan huonosti (esim identtinen työ valtiolla 500 e/kk enemmän + edut, jotka kunnalla yleensä lähellä 0). Kahtiajakokaan ei motivoi parhaimpiin suorituksiin, mutta kuntaliitto on tässä epäonnistunut täysin. Valtiolla on kannustavampi, tasaisempi ja avoimempi palkkaus ja senhän näkee siinä, että tyhjät on saatu poistettua.
Ihmeellinen ajatus että julkinen sektori olisi aina tehoton ja jäykkä ja yksityinen puoli tehokas ja joustava. Jos on joskus ollut työssä jossain yhtään isommassa yksityisessä firmassa niin tietää taatusti että sielläkin on paljon erilaista tyhjäkäyntiä ja turhaa palaveria ja projektia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastoin yleistä luuloa, byrokraattisia paperinpyörittäjiä on julkisen puolen palkkalistoilla nykyään varsin vähän. Suurin osa julkisen puolen työnteijöistä tekee ihan käytännön toimintaan liittyviä töitä.
Ehkä valtiolla (jossa olin töissä 2005-15 ja varsin tehostettua toimintaa, osittaista tulospalkkaa jne) mutta kuntapuolella edelleen paljon haahuilijoita, ja sellaisia jotka kyllä tekevät vain ja ainoastaan se mikä kuuluu tehtävään, mutta armottoman hitaasti.
Valitettavasti ihan esim viestinnässä, joka luulisi olevan jotenkin trendikästä, on ihmistä pihalla kuin lumiukot. kunnallispuolella palkkaus ei ole kannustin, vaan yksi jos toinen joutuu olemaan kutsumusammatissa, ja sehän välillä voi aiheuttaa pientä manjaana-mentaliteettiä. Kuntapuolella on ikävä kahtiajako, ne työt josta maksetaan hyvin (jopa yksityiseen verrattuna) ja ne joille maksetaan huonosti (esim identtinen työ valtiolla 500 e/kk enemmän + edut, jotka kunnalla yleensä lähellä 0). Kahtiajakokaan ei motivoi parhaimpiin suorituksiin, mutta kuntaliitto on tässä epäonnistunut täysin. Valtiolla on kannustavampi, tasaisempi ja avoimempi palkkaus ja senhän näkee siinä, että tyhjät on saatu poistettua.
Olen ollut monessa yksityisessä firmassa jossa noita haahuilijoita on ollut ihan samalla tavalla. No miksi niitä ei sitten potkita pois? Koska ei sieltä kortistosta löydy yhtään sen kummempia haahuilijoita.
Monessa firmassa ne pyörät pyörivät muutaman luottotyöntekijöiden työpanoksella ja ne muut vähän peesailevat,
Tuo ikäraja tuli sen takia ettei ihan nuoret ala käyttämään sitä hyväkseen jäädessä kokonaan yrittämättä opiskella tai hakea töitä aktiivisesti. Sillä nykyiselläkin sosiaaliturvalla se on jo ongelma. Liian paljon on kotiin maate kokonaan jääneitä nuoria.
Vierailija kirjoitti:
Nyt viimeisen koronavuoden aikana on huudettu milloin minkäkin viraston tai ministeriön perään ja vaadittu nopeita toimia, mielellään jo tänään. Siis niiden samojen virastojen joiden viroista on jo viimeisten vuosikymmenten aikana leikattu melkoinen osa säästöinä ja joista nyt sitten pitäisi vielä näköjään leikata iso osa pois?
Väen lisääminen vain lisää byrokratiaa, ja siitä tulee lopulta itseään ruokkiva järjestelmä. Kyllä vähemmällä porukalla saa usein enemmän aikaan. Eihän tämä avustaja-armeija ole nykyisenkään hallituksen toimintaa tehostanut, pikemminkin päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ikäraja tuli sen takia ettei ihan nuoret ala käyttämään sitä hyväkseen jäädessä kokonaan yrittämättä opiskella tai hakea töitä aktiivisesti. Sillä nykyiselläkin sosiaaliturvalla se on jo ongelma. Liian paljon on kotiin maate kokonaan jääneitä nuoria.
Minusta ongelma ovat työssäkäyvien rahoilla loisivat eläkeläiset, etenkin suuret ikäluokat. Eläkkeitä pitäisi leikata noin kolmanneksella.
Olen valitettavasti täysin samaa mieltä. Omassa yksikössäni on 4 työntekijää ja näiden lisäksi 3 projektikoordinaattoria, 2 projektipäällikköä, 1 asiakaskokemuspäällikkö, 1 tietosuojapäällikkö ja 1 asiakasekosysteemihankkeen johtaja. Me 4 teemme työt (olen nyt vuosilomalla, turha siis selittää, että työaikana ehtii vauvapalstalle, ei ehdi), mutta emme saa osallistua muihin kuin yksikön omiin kokouksiin. Päälliköt ja koordinaattorit istuvat ohjausryhmissä jne. ja tuovat sieltä sitten meille lisää töitä, joista eivät ymmärrä mitään muuta kuin sen, että itse eivät osaa niitä tehdä. Me 4 teemme selvitykset, lausunnot jne. ja muut sitten vievät niitä ominaan eteenpäin. Pärjäisimme varsin hyvin niin, että päällikköjä olisi 1 ja hän olisi oman alansa tosiosaaja, joka ei odota tiimiltä sihteeripalveluja. Meillä on aivan toisenlaiset vastuut kuin auttaa päällikköjä ja tiimin tulos mitataan meidän tarkastustemme ja neuvontamääriemme mukaan.