Kaipaan sitä aikaa, kun käytettiin titteleitä puhuttelussa

Vierailija kirjoitti:

Työnantajayrittäjän poika tuli parinkymmenen työntekijän yritykseen töihin. Infotilaisuudessa ilmoitettiin, että häntä pitää kutsua maisteri NN:ksi ja teititellä. Sinunkaupat tehtiin myöhemmin vain osan henkilöstöä kanssa. Eikä tästä ole montaa vuosikymmentä.

Hah, tuli mieleen kun erästä piti aina puhutella johtajaksi. Se kuulosti jo silloin kasarilla melko tyhmältä, mutta niin ne vaan kaikki pokkuroivat. "Huomenta, johtaja"

Muiden kohdalla tätä ei ollut, vaikka oli niitä muitakin johtavassa asemassa.

Ainakin neidit ja rouvat voisi ottaa takaisin käyttöön ja herran tietysti myös.

Minusta oli nuorena häkellyttävän kohteliasta kun vanhempi kenkäkauppiasmies kutsui minua neidiksi kun olin kenkiä ostamassa pienessä kenkäkaupassa. Tuli ihan suomifilmit mieleen ja mulle jäi hyvä fiilis ja ostin kengät myös.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä tuosta arvonimittelystä, mutta tavalliset herra/rouva/neiti-ilmaisut ovat mielestäni sympaattisia. Mielelläni olisin palvelutilanteessa neiti tai rouva, ja vaihtovuoteni aikana minua kutsuttiinkin aina neidiksi. Oli ihanaa olla mademoiselle. :) Tästäkin joku tietysti loukkaantuu ja tällainen puhetapa on varmaan rinnastettavissa henkiseen väkivaltaan. Teitittely saisi kyllä tulla takaisin. Turhan kasuaali keskustelukulttuuri tuo satunnaiset ihmiset liian liki, sillä ei ole etikettiä pitämässä kohteliasta etäisyyttä keskustelijoiden välillä. Uskoakseni tämä ennemmin nostaa kuin laskee suomalaisten kynnystä satunnaiseen kanssakäymiseen.

Minä en todellakaan halua olla neiti enkä rouva. Minulla on nimi, ja toivon, että ihmiset käyttävät sitä eivätkä kuvittele, että siviilisäätyni on se asia, joka arvoni määrittää.

Kaikkein vastenmielisin puhetapa on se, jossa naista nimitetään hänen miehensä nimellä "Rouva Matti Virtaseksi". Ihan kuin hänellä ei olisi omaa nimeä. 

Mua saa teititellä ja kutsua rouvaksi.

Että tiedätte seuraavan kerran!

 Virtaska, Lungrenska,

neiti Eriksson, herra Silvennoinen.

ratamestari Kiskonen. muonamies Salminen.

tohtori Ekström.

Vierailija kirjoitti:

Kiihottaisikohan miestäni, jos puhuttelisin häntä "diplomi-insinööri Mäkeläksi" Mäkelän tilalle tietysti hänen oikea sukunimensä. 

Olen yrittänyt omalle miehelle kutsua häntä seksikkääksi ja blondiksi sairaanhoitaja (sukunimi) - vaikutti enemmän huvittuneelta kuin kiihottuneelta :D

Vierailija kirjoitti:

Mistä sen sitten tietäisi, mikä on kenenkin titteli?

Jokainen esittelee itsensä tittelillä. Toisi mukanaan myös kulttuuria, jossa oikeasti kuunnellaan keskustelukumppanin sanomisia. 

Tutkintoni ei johtanut mihinkään titteliin niin olisinki "ammattilainen Heikkinen"? Vaikka en tee työtä jota opiskelin.

Ihana katsoa Poirot-sarjaa, kun Poirot puhuu ystävistäänkin titteleillä. Captain Hastings ja Chief Inspector Japp.

Vierailija kirjoitti:

Ap:n pitäisi hengailla Italiassa! Siellä on lähes jokanainen dottoressa.

Italiassa ’dottoressa’ tarkoittaa, että on suorittanut yliopistossa loppututkinnon. Miehillä se on ’dottore’.

Kuunnelkaapa tarkasti noita ihania Komisario Montalbanoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi ei tarvitse kaivata. Olen saksanopettaja ja oppilaani puhuttelevat minua Frau Magister. Ja teitittelevät myös.

Haluaisin kyllä nähdä sen jonne 15 veen, joka oikeasti puhuttele opettajaa noin :D:D

Ainakin Venäjällä toimii aivan hyvin. Siellähän yleisesti teititellään kaikkia tuntemattomia vieläkin.  Italiassa ja Espanjassa lapset ja nuoret käyttää yleisesti herraa tai rouvaa puhutellessaan vieraita aikuisia.

Kyllä. Ja Saksassakin varsin yleistä. 

Näyttää siltä, että kyse on sivistysmaiden / kulttuurikansojen ominaisuudesta. Suomalaiset taas matkivat eniten amerikkalaisia tapakulttuurissaan. 

Voi kun matkittaisiinkin... siellähän Sir ja M'am on ihan arkikielessäkin käytettäviä ilmaisuja, kun puhutellaan tuntemattomia ihmisiä ilman asiakaspalvelutilannettakin.  Nimetkin mainitaan usein Mr ja Mrs Smith jne.

Alapeukuttajat!  Alapeukku ilman vahvova perusteluita on arvoton peukku. Miksi kiistätte tosiasioita tässä?

En alapeukuttanut, mutta olisihan se hemmetin jäykkää puhutella kaikkia rouviksi ja herroiksi. Ei sovi suomalaiseen suuhun enää tuollainen pokkurointi. 

Kohteliaisuus pokkurointia? Onko muuta maata jossa presidenttiäkin kutsutaan vain etunimellä? Saulitellaan. Amerikassakin on itsestään selvää sanoa Mr. President. Suomalaisen suu ei ole yhtään sen kummempi kuin muidenkaan kansojen suut!