Lue keskustelun säännöt.
Usein kuultu väite: "humanistinen tiede on huuhaata"
08.04.2021 |
Mutta esimerkiksi historia on humanistinen tiede, onko se teidän mielestänne siis huuhaata? Ettekö tosissanne piittaa historiasta pätkääkään?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pakko myöntää, että en pidä niitä varsinaisena tieteenä. Mutta en toisaalta kauppatieteitä tai oikeustieteitäkään. Ovat muka niin tärkeitä, mutta ihan säälittävää pikku näpräämistä esim. fysiikkaan verrattuna. Ne tietää sen itsekin, sillä niillä on tapana keksiä hirvittävän vaikeita tapoja sanoa yksinkertaisia asioita. Jos luonnontieteilijä sanoo, että "heitän pallon", niin joku oikis/valtsikkalainen sanoo mielummin, että "Laitan manuksessani posessoimani sirkulaarisen, kolmiulotteisen objektin maan pintaan nähden horisontaaliseen liikkeeseen kohdistamalla siihen membrum superiorini lihaskudoksissa tapahtuneessa soluhengityksessä vapautuvaa energiaa". Taustalla on varmasti usko siihen, että jos kuuulostaa tärkeältä, on tärkeä.
t. luonnontieteilijä
Tiede ja oppineisuus voitaisiin erottaa, mutta siitä on yleiskielessämme luovuttu. Vaikka ero on mahdollista tehdä, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi historiamme olisi vähemmän mielenkiintoista kuin törmäilevät alkeishiukkaset tai mustan aukon kertymäkiekko.
No meidän historiamme, pikkuiset tragediamme ja voittomme yhtenä nisäkäslajina unohtuu ja muuttuu merkityksettömäksi tuokion kuluttua. Alkeishiukkaset on ja pysyy.
Onko meidän tuokiossamme aikaa alkeishiukkasille, jotka pysyvät aivan meistä riippumatta?
Joillakin on. Toiset viettävät aikansa mielummin syväanalysoimalla erään hassun kädellislajin mielikuvitusrakennelmia.
Sellaisen tulee tosiaan kiinnostaa ensisijassa niitä, jotka sattuvat kuulumaan kyseiseen hassuun kädellislajiin.
Se nyt vaan on hirvittävän vaikea saada aikaiseksi mitään kovin pitävää teoriaa kapasiteetiltaan varsin rajallisen ja riitaisan lajin kehittämästä, hirvittävän monimutkaisesta, epäloogisesta ja lennossa muuttuvasta pelistä, jota kaikki pelaa vähän eri säännöillä. Peli, johon siis sisältyy mm. kauppa-, oikeus, ja yhteiskunta"tieteet". Esim. fysiikassa on totuus ja oikeat vastaukset jossakin ja tiede etsii niitä. Ihmis"tieteet" ovat säätämistä ja soveltamista ja lopputulos on aina vähän sinnepäin.
Tuo on luullakseni totta. Mutta tarpeeksi mielenkiintoisia asioita ei oikein voi jättää tutkimattakaan.
Joo, mutta humanistien tutkimus on samanlaista kuin buddhalaismunkkien hiekan haravointi. Jokaisen sateen jälkeen saa aloittaa alusta ja lopputulos voi aina olla eri. En mä sitä tarkoita etteikö siitä hiekan haravoinnista saisi tykätä, mutta siksi itse en pidä sitä kovin uskottavana tieteenä.
Jos prosessista voi oppia jotakin, kyse on kuitenkin opista. Uskottavan ja epäuskottavan humanismin erottamiseen taas on kehittyneet instituutiot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sviddu. Kyllähän jokainen puhua osaa, joten suomenkieli on turhaa, samoin muut kielet. Ja ainakin Oulussa puheterapeutit,ovat humanistisesta tiedekunnassa. Ei kaikkien tarvitse oppia puhumaan. Aina on on ollut puheongelmaisia, mitä väliä sillä on. Historia jo mainittiin ja eikö se yksikin suuri ajattelija todennut, että kun kuulen sanan kulttuuri, poistan varmistimen pistoolistani. Filosofia on kaikkein turhin aina.
Eli humanistiset tieteet ovat huuhaata. M.O.T.
Ei puheterapia tai kielet turhia ole, ei sitä varmaan moni väitä. Ne vaan eivät ole oikeaa tiedettä. Siivoojat ovat tärkeitä, mutta eivät he tee siivoustiedettä.
Joo, joo. Filologia on alun perin oppineisuutta, mutta sitä on alettu kutsua tieteeksi. Luonnontieteilijöiden pitää keksiä jokin uusi nimi tieteelleen, koska nykyinen tiedekäsitys on "saastunut" sisältämään myös oppineisuuden.
Tai jos te vaan palaisitte takaisin siihen oppineisuuteen, kun teillä on sille jo sana? Tässä on ilmeisesti taustalla ollut sama ilmiö kuin se, että YAMKin käyneet yrittää vakiinnuttaa titteliään maistereina.
Teidän on hedelmällisintä miettiä sitä, mitä voitte itse tehdä. Muilla ei ole asian kanssa suurta ongelmaa.
No itseasiassa tämäkin ketju sai alkunsa jonkun humanistin alemmuuskompleksista, kun ihmiset kuulevat aina ne lainausmerkit kun puhutaan humanistisista "tieteistä". Ihmisoppi olisi terminä kuvaavampi ja vakavammin otettava. Kukaan ei nauraisi humanistille päin naamaa, että "ei toi mikään oikea oppi ole".
Mutta kukaan ei ole tässä ketjussa vielä perustellut millään järkevällä tavalla miksi humanistiset tieteet eivät olisi tieteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sviddu. Kyllähän jokainen puhua osaa, joten suomenkieli on turhaa, samoin muut kielet. Ja ainakin Oulussa puheterapeutit,ovat humanistisesta tiedekunnassa. Ei kaikkien tarvitse oppia puhumaan. Aina on on ollut puheongelmaisia, mitä väliä sillä on. Historia jo mainittiin ja eikö se yksikin suuri ajattelija todennut, että kun kuulen sanan kulttuuri, poistan varmistimen pistoolistani. Filosofia on kaikkein turhin aina.
Eli humanistiset tieteet ovat huuhaata. M.O.T.
Ei puheterapia tai kielet turhia ole, ei sitä varmaan moni väitä. Ne vaan eivät ole oikeaa tiedettä. Siivoojat ovat tärkeitä, mutta eivät he tee siivoustiedettä.
Joo, joo. Filologia on alun perin oppineisuutta, mutta sitä on alettu kutsua tieteeksi. Luonnontieteilijöiden pitää keksiä jokin uusi nimi tieteelleen, koska nykyinen tiedekäsitys on "saastunut" sisältämään myös oppineisuuden.
Tai jos te vaan palaisitte takaisin siihen oppineisuuteen, kun teillä on sille jo sana? Tässä on ilmeisesti taustalla ollut sama ilmiö kuin se, että YAMKin käyneet yrittää vakiinnuttaa titteliään maistereina.
Teidän on hedelmällisintä miettiä sitä, mitä voitte itse tehdä. Muilla ei ole asian kanssa suurta ongelmaa.
No itseasiassa tämäkin ketju sai alkunsa jonkun humanistin alemmuuskompleksista, kun ihmiset kuulevat aina ne lainausmerkit kun puhutaan humanistisista "tieteistä". Ihmisoppi olisi terminä kuvaavampi ja vakavammin otettava. Kukaan ei nauraisi humanistille päin naamaa, että "ei toi mikään oikea oppi ole".
Mielestäni olisi hyvä, jos jo latinassa tehty erottelu (scientia - prudentia) olisi säilytetty. Mutta kun ei kerran säilytetty, niin ei taida olla takaisinpäin menemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sviddu. Kyllähän jokainen puhua osaa, joten suomenkieli on turhaa, samoin muut kielet. Ja ainakin Oulussa puheterapeutit,ovat humanistisesta tiedekunnassa. Ei kaikkien tarvitse oppia puhumaan. Aina on on ollut puheongelmaisia, mitä väliä sillä on. Historia jo mainittiin ja eikö se yksikin suuri ajattelija todennut, että kun kuulen sanan kulttuuri, poistan varmistimen pistoolistani. Filosofia on kaikkein turhin aina.
Eli humanistiset tieteet ovat huuhaata. M.O.T.
Ei puheterapia tai kielet turhia ole, ei sitä varmaan moni väitä. Ne vaan eivät ole oikeaa tiedettä. Siivoojat ovat tärkeitä, mutta eivät he tee siivoustiedettä.
Joo, joo. Filologia on alun perin oppineisuutta, mutta sitä on alettu kutsua tieteeksi. Luonnontieteilijöiden pitää keksiä jokin uusi nimi tieteelleen, koska nykyinen tiedekäsitys on "saastunut" sisältämään myös oppineisuuden.
Filologia ei ole tiede. Siihen kuuluu kuitenkin opintoja usealta eri tieteen alalta esim. kieltieteestä, kirjallisuustieteestä jne. Eli gradun joudut tekemän käyttäen täsmälleen samoja tieteellisiä menetelmiä kun kaikki muutkin gradun tekijät. t. Filologi, gradun tekijä, tuskaa on sen vääntäminen juuri em. syistä
Kaikki humanistiset tieteet ovat vähemmän huuhaata kuin "taloustiede".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Positivismin (=aatesuuntaus 1800-luvulla) satoa tää luonnontieteiden ja ihmistieteiden erottelu. Noista ajoista on jo kauan, mutta luonnontieteilijöiden sivistys jää Suomessa niin puutteelliseksi, ettei ymmärrystä riitä millekään oman alan ulkopuoliselle asialle. Mustavalkoisuus ja kapeakatseisuus ei ole eduksi edes materialistisen aineiston parissa työskenteleville insinööreille; Apple käyttöjärjestelmä on intuitiivinen ja helppo oppia, sen luomisessa on hyödynnetty muutakin kuin luonnontieteellistä osaamista.
Jos sitten väänetään rautalangasta. Mutu: Henkilö a sanoo, että Hesarissa kutsutaan aina ihmisryhmä xää halventavalla termillä y. Tutkimus: Henkilö b etsii kaikki artikkelit Hesarista 2 viime vuoden ajalta joissa mainitaan ihmisryhmä x. Käy ilmi, että 20% niistä käytetään termiä y.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki humanistiset tieteet ovat vähemmän huuhaata kuin "taloustiede".
Totta, mutta taloustiede on juuri siksi hauskaa. Anything goes. Se on vähän kuin yhteiskuntatieteiden tuotantotalous, bullshit rules.
Oli miten oli, mutta maailma olisi paljon kelvottomampi paikka elää ilman humanisteja. Olisi vaikeaa opiskella esim. toisia kieliä ja kulttuureja ilman tieteellistä ymmärrystä niistä. Menneisyydestä ei ymmärtäisi mitään ilman historioitsijoita ja arkeologeja. Museoita ei olisi ilman etnografeja ja kansatieteilijöitä, museologeja. Taide olisi ihan puhtaasti tunneasiaa ilman taidehistorioitsijoita jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pakko myöntää, että en pidä niitä varsinaisena tieteenä. Mutta en toisaalta kauppatieteitä tai oikeustieteitäkään. Ovat muka niin tärkeitä, mutta ihan säälittävää pikku näpräämistä esim. fysiikkaan verrattuna. Ne tietää sen itsekin, sillä niillä on tapana keksiä hirvittävän vaikeita tapoja sanoa yksinkertaisia asioita. Jos luonnontieteilijä sanoo, että "heitän pallon", niin joku oikis/valtsikkalainen sanoo mielummin, että "Laitan manuksessani posessoimani sirkulaarisen, kolmiulotteisen objektin maan pintaan nähden horisontaaliseen liikkeeseen kohdistamalla siihen membrum superiorini lihaskudoksissa tapahtuneessa soluhengityksessä vapautuvaa energiaa". Taustalla on varmasti usko siihen, että jos kuuulostaa tärkeältä, on tärkeä.
t. luonnontieteilijä
Tiede ja oppineisuus voitaisiin erottaa, mutta siitä on yleiskielessämme luovuttu. Vaikka ero on mahdollista tehdä, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi historiamme olisi vähemmän mielenkiintoista kuin törmäilevät alkeishiukkaset tai mustan aukon kertymäkiekko.
No meidän historiamme, pikkuiset tragediamme ja voittomme yhtenä nisäkäslajina unohtuu ja muuttuu merkityksettömäksi tuokion kuluttua. Alkeishiukkaset on ja pysyy.
Onko meidän tuokiossamme aikaa alkeishiukkasille, jotka pysyvät aivan meistä riippumatta?
Joillakin on. Toiset viettävät aikansa mielummin syväanalysoimalla erään hassun kädellislajin mielikuvitusrakennelmia.
Sellaisen tulee tosiaan kiinnostaa ensisijassa niitä, jotka sattuvat kuulumaan kyseiseen hassuun kädellislajiin.
Se nyt vaan on hirvittävän vaikea saada aikaiseksi mitään kovin pitävää teoriaa kapasiteetiltaan varsin rajallisen ja riitaisan lajin kehittämästä, hirvittävän monimutkaisesta, epäloogisesta ja lennossa muuttuvasta pelistä, jota kaikki pelaa vähän eri säännöillä. Peli, johon siis sisältyy mm. kauppa-, oikeus, ja yhteiskunta"tieteet". Esim. fysiikassa on totuus ja oikeat vastaukset jossakin ja tiede etsii niitä. Ihmis"tieteet" ovat säätämistä ja soveltamista ja lopputulos on aina vähän sinnepäin.
Tuo on luullakseni totta. Mutta tarpeeksi mielenkiintoisia asioita ei oikein voi jättää tutkimattakaan.
Joo, mutta humanistien tutkimus on samanlaista kuin buddhalaismunkkien hiekan haravointi. Jokaisen sateen jälkeen saa aloittaa alusta ja lopputulos voi aina olla eri. En mä sitä tarkoita etteikö siitä hiekan haravoinnista saisi tykätä, mutta siksi itse en pidä sitä kovin uskottavana tieteenä.
Jos prosessista voi oppia jotakin, kyse on kuitenkin opista. Uskottavan ja epäuskottavan humanismin erottamiseen taas on kehittyneet instituutiot.
Ei humanismi voi olla oppi, kun ei siinä ole mitään oppirakennelmia. Jos viittat tähän ihmisten intohimolla vihaamaan interdktionistiseen feminismiin, se on yksi kai aika suosittu teoreettinen suuntaus tällä hetkellä. Itse en ole siitä niin innostunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki humanistiset tieteet ovat vähemmän huuhaata kuin "taloustiede".
Totta, mutta taloustiede on juuri siksi hauskaa. Anything goes. Se on vähän kuin yhteiskuntatieteiden tuotantotalous, bullshit rules.
Ei ole yhtään hauskaa kun ajattelee kuinka paljon valtaa sillä on elämiimme. Humanisteilla taas ei ole, paitsi joidenkin mielikuvituksessa.
No itseasiassa tämäkin ketju sai alkunsa jonkun humanistin alemmuuskompleksista, kun ihmiset kuulevat aina ne lainausmerkit kun puhutaan humanistisista "tieteistä". Ihmisoppi olisi terminä kuvaavampi ja vakavammin otettava. Kukaan ei nauraisi humanistille päin naamaa, että "ei toi mikään oikea oppi ole".