Lue keskustelun säännöt.
Usein kuultu väite: "humanistinen tiede on huuhaata"
08.04.2021 |
Mutta esimerkiksi historia on humanistinen tiede, onko se teidän mielestänne siis huuhaata? Ettekö tosissanne piittaa historiasta pätkääkään?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anglosaksisissa maissa tiede, science, on omistettu luonnontieteille, koska ne ovat eksakteja tieteitä. Todellisuus on niiden kannalta verifioitavissa oleva, objektiivinen kokonaisuus, joka ei ole katsojasta kiinni.
Näinhän ei ole humanistisissa tieteissä. Se, joka väittää toista, ei tunne oman alansa metodologiaa. Ihmistieteissä "musta tuntuu", eli se kuuluisa mututuntuma, on ihan validia tavaraa. Asiat muuttuvat, miten ja kuka niitä katsoo ja millä tavalla.
Käsittääkseni liberal arts on pitkälti anglosaksissa maissa sitä, mitä täällä kutsutaan ihmistieteiksi. Siis samassa compartmentissa taiteiden kanssa. Eihän siitä niin kauaa ole, kun yliopisto-opinnot olivat kasa filosofiaa, teologiaa, latinaa, muinaiskreikkaa ja täydennettynä hiukan matematiikalla, siis lähinnä logiikalla ja aritmetiikalla. Klassinen sivistysideaali, sehän on humaniteettien takana.
Sitten tulivat luonnontieteet ja tieteellinen vallankumous, eikä mikään ollut enää niin kuin ennen.
Toki humanistisissa tieteissä on paljon tulkintaa, mutta kyllä tieteellinen metodi on sama kaikissa tieteissä eli oma näkemyksensä pitää pystyä todistusaineiston nojalla perustelemaan ja omat metodit avaamaan. Muut voivat sitten arvioida miten meni. Eli mutu pitää pystyä tieteen keinoin perustelemaan.
Tieteellistä metodia ei sovelleta humanistisella puolella. Humanistisella puolella sen sijaan vilahtelee sellaisia sanoja, kuten fenomenologia, hermeneutiikka jne. Voit jopa valita näiden välillä. Fysiikassa et valitse. Mittaus on mittaus. Valittu metodologia myös mahdollistaa erilaiset tulkinnat.
Fyysikkokin valitsee mittaako lämpötilaa tai vaikkapa tilavuutta. Vastaavasti vaikkapa historioitsija valitsee tekeekö tutkimuksensa vaikka diskurssiteoreettisesti tai vaikkapa fenomenologisesti. Tuloksena saadaan erilaisia asioita. Sitten kun mennään arkeologian puolelle, joka sekin on humanistinen tiede, mietitään käytetäänkö radiohiiliajoitusta tai esim. keramiikkatyyleihin perustuvaa ajoitusta.
Ahaa, kertoisitko vielä, monellako eri metodilla fyysikko mittaa painetta? Niitä ei ole kuin yksi. Humanistisissa tieteissä voit valita useita lähestymistapoja jonkin ilmiön määrittelemiseen ja tutkimiseen. Nice try.
Niin voitkin, entä sitten? Voit valita esim. laadulliset tai määrälliset tutkimusmenetelmät. Millä logiikalla tämä tekee tuloksista mutua voisitko selittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ainakin malliesimerkki epätieteellisestä argumentaatiosta. Kovasti tuntuu menevän tunteisiin, olisi mielenkiintoista tietää miksi.
Milläs tavalla se on epätieteellinen argumentaatio? Foucaultin valtarakenteet ja niihin liittyvät "diskurssit" ovat olleet osa humanistista opetusta 40 vuotta. Sen sijaan että sanat olisivat neutraaleja, niillä on aina jokin "lataus" liittyen sanojen käyttäjään. Tuo edellä mainittu huomio tiede-sanan merkityksistä istuu täydellisesti humanistiseen metodologiaan, jota siinä onkin sovellettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anglosaksisissa maissa tiede, science, on omistettu luonnontieteille, koska ne ovat eksakteja tieteitä. Todellisuus on niiden kannalta verifioitavissa oleva, objektiivinen kokonaisuus, joka ei ole katsojasta kiinni.
Näinhän ei ole humanistisissa tieteissä. Se, joka väittää toista, ei tunne oman alansa metodologiaa. Ihmistieteissä "musta tuntuu", eli se kuuluisa mututuntuma, on ihan validia tavaraa. Asiat muuttuvat, miten ja kuka niitä katsoo ja millä tavalla.
Käsittääkseni liberal arts on pitkälti anglosaksissa maissa sitä, mitä täällä kutsutaan ihmistieteiksi. Siis samassa compartmentissa taiteiden kanssa. Eihän siitä niin kauaa ole, kun yliopisto-opinnot olivat kasa filosofiaa, teologiaa, latinaa, muinaiskreikkaa ja täydennettynä hiukan matematiikalla, siis lähinnä logiikalla ja aritmetiikalla. Klassinen sivistysideaali, sehän on humaniteettien takana.
Sitten tulivat luonnontieteet ja tieteellinen vallankumous, eikä mikään ollut enää niin kuin ennen.
Toki humanistisissa tieteissä on paljon tulkintaa, mutta kyllä tieteellinen metodi on sama kaikissa tieteissä eli oma näkemyksensä pitää pystyä todistusaineiston nojalla perustelemaan ja omat metodit avaamaan. Muut voivat sitten arvioida miten meni. Eli mutu pitää pystyä tieteen keinoin perustelemaan.
Tieteellistä metodia ei sovelleta humanistisella puolella. Humanistisella puolella sen sijaan vilahtelee sellaisia sanoja, kuten fenomenologia, hermeneutiikka jne. Voit jopa valita näiden välillä. Fysiikassa et valitse. Mittaus on mittaus. Valittu metodologia myös mahdollistaa erilaiset tulkinnat.
Fyysikkokin valitsee mittaako lämpötilaa tai vaikkapa tilavuutta. Vastaavasti vaikkapa historioitsija valitsee tekeekö tutkimuksensa vaikka diskurssiteoreettisesti tai vaikkapa fenomenologisesti. Tuloksena saadaan erilaisia asioita. Sitten kun mennään arkeologian puolelle, joka sekin on humanistinen tiede, mietitään käytetäänkö radiohiiliajoitusta tai esim. keramiikkatyyleihin perustuvaa ajoitusta.
Ahaa, kertoisitko vielä, monellako eri metodilla fyysikko mittaa painetta? Niitä ei ole kuin yksi. Humanistisissa tieteissä voit valita useita lähestymistapoja jonkin ilmiön määrittelemiseen ja tutkimiseen. Nice try.
No ainakin sen fyysikko valitsee, selittääkö ilmiötä newtonilaisen fysiikan vai kvanttifysiikan kautta.
Oh my... *pyörittelee silmiään*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anglosaksisissa maissa tiede, science, on omistettu luonnontieteille, koska ne ovat eksakteja tieteitä. Todellisuus on niiden kannalta verifioitavissa oleva, objektiivinen kokonaisuus, joka ei ole katsojasta kiinni.
Näinhän ei ole humanistisissa tieteissä. Se, joka väittää toista, ei tunne oman alansa metodologiaa. Ihmistieteissä "musta tuntuu", eli se kuuluisa mututuntuma, on ihan validia tavaraa. Asiat muuttuvat, miten ja kuka niitä katsoo ja millä tavalla.
Käsittääkseni liberal arts on pitkälti anglosaksissa maissa sitä, mitä täällä kutsutaan ihmistieteiksi. Siis samassa compartmentissa taiteiden kanssa. Eihän siitä niin kauaa ole, kun yliopisto-opinnot olivat kasa filosofiaa, teologiaa, latinaa, muinaiskreikkaa ja täydennettynä hiukan matematiikalla, siis lähinnä logiikalla ja aritmetiikalla. Klassinen sivistysideaali, sehän on humaniteettien takana.
Sitten tulivat luonnontieteet ja tieteellinen vallankumous, eikä mikään ollut enää niin kuin ennen.
Toki humanistisissa tieteissä on paljon tulkintaa, mutta kyllä tieteellinen metodi on sama kaikissa tieteissä eli oma näkemyksensä pitää pystyä todistusaineiston nojalla perustelemaan ja omat metodit avaamaan. Muut voivat sitten arvioida miten meni. Eli mutu pitää pystyä tieteen keinoin perustelemaan.
Tieteellistä metodia ei sovelleta humanistisella puolella. Humanistisella puolella sen sijaan vilahtelee sellaisia sanoja, kuten fenomenologia, hermeneutiikka jne. Voit jopa valita näiden välillä. Fysiikassa et valitse. Mittaus on mittaus. Valittu metodologia myös mahdollistaa erilaiset tulkinnat.
Fyysikkokin valitsee mittaako lämpötilaa tai vaikkapa tilavuutta. Vastaavasti vaikkapa historioitsija valitsee tekeekö tutkimuksensa vaikka diskurssiteoreettisesti tai vaikkapa fenomenologisesti. Tuloksena saadaan erilaisia asioita. Sitten kun mennään arkeologian puolelle, joka sekin on humanistinen tiede, mietitään käytetäänkö radiohiiliajoitusta tai esim. keramiikkatyyleihin perustuvaa ajoitusta.
Ahaa, kertoisitko vielä, monellako eri metodilla fyysikko mittaa painetta? Niitä ei ole kuin yksi. Humanistisissa tieteissä voit valita useita lähestymistapoja jonkin ilmiön määrittelemiseen ja tutkimiseen. Nice try.
Niin voitkin, entä sitten? Voit valita esim. laadulliset tai määrälliset tutkimusmenetelmät. Millä logiikalla tämä tekee tuloksista mutua voisitko selittää.
Vai sotkitko tässä nyt tutkimusmenetelmän eli metodit ja tutkimuksen teoreettisen perustan. Nämä opetetaan jo kandi aiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historia ei ole tiedettä. Lakioppi ei ole tiedettä. Lääkäri”tiede” ei ole tiedettä.
Tiedettä ovat luonnontieteet. Ns ihmistieteet eivät siis ole tiedettä vaan ihmisen luomia rakenteita joita toki voidaan tutkia mutta tiedettä, sitä ne eivät ole.Määrittele sana "tiede".
Määritelmä on "yhtenäinen ja järjestelmällinen varmojen ja yleispätevien tietojen kokonaisuus sekä tällaisten tietojen järjestelmällinen tavoittelu".
On äärimmäisen humanistista ja marxilaista määritellä termit itse uudelleen, jotta kykenee perustelemaan argumenttinsa edes jollain tapaa. Se ei ole tiedettä eikä oppia, vaan kielellistä pahantahtoista manipulaatiota: se kierouttaa tasavertaisesta viestinnästä vallan ja hallinnan työvälineen.
Se, että sinulla on "erilainen tunne" siitä mitä sanojen pitäisi tarkoittaa, on merkki pahuudesta ja kieroutuneesta luonteestasi, eikä siitä että osaisit ajatella asioita. Se on merkki siitä, että sinä haluat pakottaa muut ihmiset omien ajatustesi mukaisiksi: olet pahimman laadun narsisti.
Kaltaisesi ihmiset pitäisi pitää ihan helvetin kaukana yliopistoista, lukioista, ja peruskouluista, tiedotusvälineistä puhumattakaan.
Ei voi muuta sanoa kun että kirjoituksesi perustelee täydellisesti sen miksi humanistiset tieteet ja niiden opiskelu on tarpeellisia. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No pakko myöntää, että en pidä niitä varsinaisena tieteenä. Mutta en toisaalta kauppatieteitä tai oikeustieteitäkään. Ovat muka niin tärkeitä, mutta ihan säälittävää pikku näpräämistä esim. fysiikkaan verrattuna. Ne tietää sen itsekin, sillä niillä on tapana keksiä hirvittävän vaikeita tapoja sanoa yksinkertaisia asioita. Jos luonnontieteilijä sanoo, että "heitän pallon", niin joku oikis/valtsikkalainen sanoo mielummin, että "Laitan manuksessani posessoimani sirkulaarisen, kolmiulotteisen objektin maan pintaan nähden horisontaaliseen liikkeeseen kohdistamalla siihen membrum superiorini lihaskudoksissa tapahtuneessa soluhengityksessä vapautuvaa energiaa". Taustalla on varmasti usko siihen, että jos kuuulostaa tärkeältä, on tärkeä.
t. luonnontieteilijä
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ainakin malliesimerkki epätieteellisestä argumentaatiosta. Kovasti tuntuu menevän tunteisiin, olisi mielenkiintoista tietää miksi.
Sinä nyt et erottaisi tieteellistä argumentaatiota puppugeneraattorin tuottamasta tekstistä, vaikka se lukisi otsikon yläpuolella.
Miksi muuten keskityt tunteisiin, etkä sisältöön? Ai niin, olethan kunnon puusilmä, jonka mielestä faktat ovat vihaa, ja vain tunteet merkityksellisiä.
Etkö tekisi palvelusta ihmiskunnalle ja maapallolle, ja käpertyisi itseesi esimerkiksi jätesäkkiin? Et kuluttaisi enää maapallon vähiä resursseja, ja jätesäkkiin käpertyneenä sinut olisi helppo heittää muiden jätteiden mukana kierrätykseen. Kaikki voittaisivat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historia ei ole tiedettä. Lakioppi ei ole tiedettä. Lääkäri”tiede” ei ole tiedettä.
Tiedettä ovat luonnontieteet. Ns ihmistieteet eivät siis ole tiedettä vaan ihmisen luomia rakenteita joita toki voidaan tutkia mutta tiedettä, sitä ne eivät ole.Määrittele sana "tiede".
Määritelmä on "yhtenäinen ja järjestelmällinen varmojen ja yleispätevien tietojen kokonaisuus sekä tällaisten tietojen järjestelmällinen tavoittelu".
On äärimmäisen humanistista ja marxilaista määritellä termit itse uudelleen, jotta kykenee perustelemaan argumenttinsa edes jollain tapaa. Se ei ole tiedettä eikä oppia, vaan kielellistä pahantahtoista manipulaatiota: se kierouttaa tasavertaisesta viestinnästä vallan ja hallinnan työvälineen.
Se, että sinulla on "erilainen tunne" siitä mitä sanojen pitäisi tarkoittaa, on merkki pahuudesta ja kieroutuneesta luonteestasi, eikä siitä että osaisit ajatella asioita. Se on merkki siitä, että sinä haluat pakottaa muut ihmiset omien ajatustesi mukaisiksi: olet pahimman laadun narsisti.
Kaltaisesi ihmiset pitäisi pitää ihan helvetin kaukana yliopistoista, lukioista, ja peruskouluista, tiedotusvälineistä puhumattakaan.
Ei voi muuta sanoa kun että kirjoituksesi perustelee täydellisesti sen miksi humanistiset tieteet ja niiden opiskelu on tarpeellisia. :)
Aivan, muutenhan lapset saattavat oppia tarkastelemaan maailmaa *kriittisesti* ja omin silmin!
(Anteeksi, että käytin pahaa k-sanaa yllä; toivottavasti pystyt hengittämään.)
Vierailija kirjoitti:
No pakko myöntää, että en pidä niitä varsinaisena tieteenä. Mutta en toisaalta kauppatieteitä tai oikeustieteitäkään. Ovat muka niin tärkeitä, mutta ihan säälittävää pikku näpräämistä esim. fysiikkaan verrattuna. Ne tietää sen itsekin, sillä niillä on tapana keksiä hirvittävän vaikeita tapoja sanoa yksinkertaisia asioita. Jos luonnontieteilijä sanoo, että "heitän pallon", niin joku oikis/valtsikkalainen sanoo mielummin, että "Laitan manuksessani posessoimani sirkulaarisen, kolmiulotteisen objektin maan pintaan nähden horisontaaliseen liikkeeseen kohdistamalla siihen membrum superiorini lihaskudoksissa tapahtuneessa soluhengityksessä vapautuvaa energiaa". Taustalla on varmasti usko siihen, että jos kuuulostaa tärkeältä, on tärkeä.
t. luonnontieteilijä
Tiede ja oppineisuus voitaisiin erottaa, mutta siitä on yleiskielessämme luovuttu. Vaikka ero on mahdollista tehdä, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi historiamme olisi vähemmän mielenkiintoista kuin törmäilevät alkeishiukkaset tai mustan aukon kertymäkiekko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No pakko myöntää, että en pidä niitä varsinaisena tieteenä. Mutta en toisaalta kauppatieteitä tai oikeustieteitäkään. Ovat muka niin tärkeitä, mutta ihan säälittävää pikku näpräämistä esim. fysiikkaan verrattuna. Ne tietää sen itsekin, sillä niillä on tapana keksiä hirvittävän vaikeita tapoja sanoa yksinkertaisia asioita. Jos luonnontieteilijä sanoo, että "heitän pallon", niin joku oikis/valtsikkalainen sanoo mielummin, että "Laitan manuksessani posessoimani sirkulaarisen, kolmiulotteisen objektin maan pintaan nähden horisontaaliseen liikkeeseen kohdistamalla siihen membrum superiorini lihaskudoksissa tapahtuneessa soluhengityksessä vapautuvaa energiaa". Taustalla on varmasti usko siihen, että jos kuuulostaa tärkeältä, on tärkeä.
t. luonnontieteilijä
ja rakas luonnontieteilijäni, sinä silti poimit niitä alhaalla roikuvia hedelmiä, jotka voi selittää yksinertaisella matematiikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No noin kommentoijat on yleensä tosiaan ignorantteja. Heiltä puuttuu kyky nähdä asioiden laajempi yhteiskunnallinen merkitys. En jaksa keskustella asiasta heidäm kanssaan, on epä.tod.näk että tajuavat
Humanistit ne vasta ovatkin pölvästejä keskustelukumppaneita. Harvalta löytyy kompetenssia keskustella mistään ihmisyyden negatiivisista puolista ja yksilön vastuista. Ihme marxisteja.
Tunnen aika paljon humanisteja, eikä heistä yksikään ole marxisti.
Stalinisteja sitten?
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pakko myöntää, että en pidä niitä varsinaisena tieteenä. Mutta en toisaalta kauppatieteitä tai oikeustieteitäkään. Ovat muka niin tärkeitä, mutta ihan säälittävää pikku näpräämistä esim. fysiikkaan verrattuna. Ne tietää sen itsekin, sillä niillä on tapana keksiä hirvittävän vaikeita tapoja sanoa yksinkertaisia asioita. Jos luonnontieteilijä sanoo, että "heitän pallon", niin joku oikis/valtsikkalainen sanoo mielummin, että "Laitan manuksessani posessoimani sirkulaarisen, kolmiulotteisen objektin maan pintaan nähden horisontaaliseen liikkeeseen kohdistamalla siihen membrum superiorini lihaskudoksissa tapahtuneessa soluhengityksessä vapautuvaa energiaa". Taustalla on varmasti usko siihen, että jos kuuulostaa tärkeältä, on tärkeä.
t. luonnontieteilijä
ja rakas luonnontieteilijäni, sinä silti poimit niitä alhaalla roikuvia hedelmiä, jotka voi selittää yksinertaisella matematiikalla.
Mä vähän epäilen, että se matematiikka on kuitenkin sellaista, mitä suurin osa humanisteista ei ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vier6ailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anglosaksisissa maissa tiede, science, on omistettu luonnontieteille, koska ne ovat eksakteja tieteitä. Todellisuus on niiden kannalta verifioitavissa oleva, objektiivinen kokonaisuus, joka ei ole katsojasta kiinni.
Näinhän ei ole humanistisissa tieteissä. Se, joka väittää toista, ei tunne oman alansa metodologiaa. Ihmistieteissä "musta tuntuu", eli se kuuluisa mututuntuma, on ihan validia tavaraa. Asiat muuttuvat, miten ja kuka niitä katsoo ja millä tavalla.
Käsittääkseni liberal arts on pitkälti anglosaksissa maissa sitä, mitä täällä kutsutaan ihmistieteiksi. Siis samassa compartmentissa taiteiden kanssa. Eihän siitä niin kauaa ole, kun yliopisto-opinnot olivat kasa filosofiaa, teologiaa, latinaa, muinaiskreikkaa ja täydennettynä hiukan matematiikalla, siis lähinnä logiikalla ja aritmetiikalla. Klassinen sivistysideaali, sehän on humaniteettien takana.
Sitten tulivat luonnontieteet ja tieteellinen vallankumous, eikä mikään ollut enää niin kuin ennen.
Toki humanistisissa tieteissä on paljon tulkintaa, mutta kyllä tieteellinen metodi on sama kaikissa tieteissä eli oma näkemyksensä pitää pystyä todistusaineiston nojalla perustelemaan ja omat metodit avaamaan. Muut voivat sitten arvioida miten meni. Eli mutu pitää pystyä tieteen keinoin perustelemaan.
Tieteellistä metodia ei sovelleta humanistisella puolella. Humanistisella puolella sen sijaan vilahtelee sellaisia sanoja, kuten fenomenologia, hermeneutiikka jne. Voit jopa valita näiden välillä. Fysiikassa et valitse. Mittaus on mittaus. Valittu metodologia myös mahdollistaa erilaiset tulkinnat.
Tottakai sovelletaan. Uskomaton väite. Ei kai sitä muuten kutsuttaisi tieteeksi, kyseessä olisi mielipidekirjoittelu. Tiedoksesi, että monet myös humanistisella puolella käyttävät kvantitatiivisia metodeja eli mittausta. Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen metodi ikään kuin täydentävät toisiaan.
Paitsi, että tieteellinen metodi on paljon muutakin kuin tilastotiedettä, siis sitä humanistien kvantitatiivista tapaa tehdä tutkimusta. Lisäksi, tuo ainoa matematiikan kurssi, tilastomatematiikka, on äärimmäisen epäsuosittu aine. Joten vähän epäilen sen kvantitatiivisen metodin suosiota.
Onneksi pitkä matematiikka on nykyisellään pakollinen kaikkiin yliopisto-opintoihin. Mahtaa siinä hampaita kiristellä monella :D
Olet siis sitä mieltä, että vain tietyllä metodilla tehty tiede on hyväksyttävää. Ok. Mielestäni tieteellinen metodi laajemmin ottaen, en nyt siis puhu vaan metodologiasta, liittyy siihen, kuinka tutkimusta tehdään. Että omat teoreettiset lähtökohdat ja metodologia avataan ja perustellaan. Että tutkimusaineisto määritellään tarkasti, tulokset perustellaan tms. Eli siis tapaan, jolla tiedettä tehdään, joka erottaa sen tulokset esim. mutusta. Mutta joo, ehdottomiin totuuksiin ei toki humanistisessa tutkimuksessa päästä. Ja hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pakko myöntää, että en pidä niitä varsinaisena tieteenä. Mutta en toisaalta kauppatieteitä tai oikeustieteitäkään. Ovat muka niin tärkeitä, mutta ihan säälittävää pikku näpräämistä esim. fysiikkaan verrattuna. Ne tietää sen itsekin, sillä niillä on tapana keksiä hirvittävän vaikeita tapoja sanoa yksinkertaisia asioita. Jos luonnontieteilijä sanoo, että "heitän pallon", niin joku oikis/valtsikkalainen sanoo mielummin, että "Laitan manuksessani posessoimani sirkulaarisen, kolmiulotteisen objektin maan pintaan nähden horisontaaliseen liikkeeseen kohdistamalla siihen membrum superiorini lihaskudoksissa tapahtuneessa soluhengityksessä vapautuvaa energiaa". Taustalla on varmasti usko siihen, että jos kuuulostaa tärkeältä, on tärkeä.
t. luonnontieteilijä
Tiede ja oppineisuus voitaisiin erottaa, mutta siitä on yleiskielessämme luovuttu. Vaikka ero on mahdollista tehdä, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi historiamme olisi vähemmän mielenkiintoista kuin törmäilevät alkeishiukkaset tai mustan aukon kertymäkiekko.
No meidän historiamme, pikkuiset tragediamme ja voittomme yhtenä nisäkäslajina unohtuu ja muuttuu merkityksettömäksi tuokion kuluttua. Alkeishiukkaset on ja pysyy.
Vierailija kirjoitti:
Usein kuultu väite: "humanistinen tiede on huuhaata"
Mutta esimerkiksi historia on humanistinen tiede, onko se teidän mielestänne siis huuhaata? Ettekö tosissanne piittaa historiasta pätkääkään?
.
Kaari Utrion humanistinen tiede oli sitä että se keksi aukkopaikat.
Siinä sulle huuhaata.
Ne on satuja ja värittyneitä sanojan agendan mukaan.
No sviddu. Kyllähän jokainen puhua osaa, joten suomenkieli on turhaa, samoin muut kielet. Ja ainakin Oulussa puheterapeutit,ovat humanistisesta tiedekunnassa. Ei kaikkien tarvitse oppia puhumaan. Aina on on ollut puheongelmaisia, mitä väliä sillä on. Historia jo mainittiin ja eikö se yksikin suuri ajattelija todennut, että kun kuulen sanan kulttuuri, poistan varmistimen pistoolistani. Filosofia on kaikkein turhin aina.
Eli humanistiset tieteet ovat huuhaata. M.O.T.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historia ei ole tiedettä. Lakioppi ei ole tiedettä. Lääkäri”tiede” ei ole tiedettä.
Tiedettä ovat luonnontieteet. Ns ihmistieteet eivät siis ole tiedettä vaan ihmisen luomia rakenteita joita toki voidaan tutkia mutta tiedettä, sitä ne eivät ole.Määrittele sana "tiede".
Määritelmä on "yhtenäinen ja järjestelmällinen varmojen ja yleispätevien tietojen kokonaisuus sekä tällaisten tietojen järjestelmällinen tavoittelu".
On äärimmäisen humanistista ja marxilaista määritellä termit itse uudelleen, jotta kykenee perustelemaan argumenttinsa edes jollain tapaa. Se ei ole tiedettä eikä oppia, vaan kielellistä pahantahtoista manipulaatiota: se kierouttaa tasavertaisesta viestinnästä vallan ja hallinnan työvälineen.
Se, että sinulla on "erilainen tunne" siitä mitä sanojen pitäisi tarkoittaa, on merkki pahuudesta ja kieroutuneesta luonteestasi, eikä siitä että osaisit ajatella asioita. Se on merkki siitä, että sinä haluat pakottaa muut ihmiset omien ajatustesi mukaisiksi: olet pahimman laadun narsisti.
Kaltaisesi ihmiset pitäisi pitää ihan helvetin kaukana yliopistoista, lukioista, ja peruskouluista, tiedotusvälineistä puhumattakaan.
Ei voi muuta sanoa kun että kirjoituksesi perustelee täydellisesti sen miksi humanistiset tieteet ja niiden opiskelu on tarpeellisia. :)
Aivan, muutenhan lapset saattavat oppia tarkastelemaan maailmaa *kriittisesti* ja omin silmin!
(Anteeksi, että käytin pahaa k-sanaa yllä; toivottavasti pystyt hengittämään.)
Ei vaan että ihmiset oppisivat sekä tutkimaan maailmaa että ilmaisemaan itseään loogisesti ja perustellusti. Kirjoituksessasi ei ollut päätä eikä häntää.
Vierailija kirjoitti:
No sviddu. Kyllähän jokainen puhua osaa, joten suomenkieli on turhaa, samoin muut kielet. Ja ainakin Oulussa puheterapeutit,ovat humanistisesta tiedekunnassa. Ei kaikkien tarvitse oppia puhumaan. Aina on on ollut puheongelmaisia, mitä väliä sillä on. Historia jo mainittiin ja eikö se yksikin suuri ajattelija todennut, että kun kuulen sanan kulttuuri, poistan varmistimen pistoolistani. Filosofia on kaikkein turhin aina.
Eli humanistiset tieteet ovat huuhaata. M.O.T.
Filosofia on yleensä ainakin osittain yhteiskuntatieteellisellä puolella.
Vierailija kirjoitti:
No sviddu. Kyllähän jokainen puhua osaa, joten suomenkieli on turhaa, samoin muut kielet. Ja ainakin Oulussa puheterapeutit,ovat humanistisesta tiedekunnassa. Ei kaikkien tarvitse oppia puhumaan. Aina on on ollut puheongelmaisia, mitä väliä sillä on. Historia jo mainittiin ja eikö se yksikin suuri ajattelija todennut, että kun kuulen sanan kulttuuri, poistan varmistimen pistoolistani. Filosofia on kaikkein turhin aina.
Eli humanistiset tieteet ovat huuhaata. M.O.T.
Ei puheterapia tai kielet turhia ole, ei sitä varmaan moni väitä. Ne vaan eivät ole oikeaa tiedettä. Siivoojat ovat tärkeitä, mutta eivät he tee siivoustiedettä.
No ainakin sen fyysikko valitsee, selittääkö ilmiötä newtonilaisen fysiikan vai kvanttifysiikan kautta.