Lue keskustelun säännöt.
Esikoinen muutti pois kotoa. Vielä yksi lapsi - iltatähti - 42 vuotiaana?
06.04.2021 |
Oi että, esikoinen muutti kotoa ja nyt on kyllä kova vauvakuume. Olisi kiva käydä vielä kerran läpi. Kannattaako?
Kommentit (156)
Eikö ole muuta sisältöä elämässä kuin lapset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvat ovat ihania, joo, mutta haluatko kuusikymppisenä olla uudestaan tuossa tilanteessa?
Mä en ainakaan tahtoisi.
Minä tahdoin : )
Sain toisen lapsen harkitusti 43-vuotiaana.
Lapsi pitää nuorekkaana.
Miten univaje ja stressi pitää nuorekkaana, se että ei ole lainkaan omaa elämää ja oma identiteetti kutistuu kodinkoneeksi? Ja sitten se lapsi, sen jutut, pitää esittää sille kiinnostunutta vaikka ei yhtään jaksaisi tai kiinnostais vain siksi, että siitä tulisi edes jotenkin täyspäinen? Lasten kanssa myös joutuu tylsiin paikkoihin, äitikerhot, huvipuistot ja kaikki matkat on pilalla vuosiksi koska pitää mennä paikkoihin missä on lapsia. Lista on loputon. Miten se pitää nuorekkaana?
Jos vihaa äitiyttä noin kuten sinä, äitiys tuskin pitää nuorekkaana vaikka olisit 25-vuotias. Tykkään ja jaksan touhuta pienen lapsen kanssa. En ole menettänyt itseäni, eikä elämäni ole pilalla, vaan hyvää. Äitikerhoista en tykkää, mutta niihin ei kukaan käske menemään. Olen 40 ja parhaassa iässä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä muita hiertää jos osa haluaa yli 40v. lapsen? Mieluummin 40v. äiti kuin vaikka 20v. Arvotkin kehittyvät vielä 25-vuotiaaksi asti. Nuorena voi jaksaa jotain asioita paremmin, mutta vanhempana on fiksumpi, talous vakaampi, maailmankuva ei enää niin mustavalkoinen ja yleisesti kertynyt elämänkokemusta. Se on lapsenkin etu.
Nimenomaan näin!
Olen -82 syntynyt. Sain ensimmäisen 2020 38-vuotiaana, ja nyt saan toisen loppuvuodesta 2021 1v 9kk ikäerolla 39-vuotiaana juuri ennen kuin täytän itse 40😍👏
Ensimmäistä yritettiin 3 vuotta ja sai alkunsa 2. IVF-hoidolla. Toista yritettiin 5 kiertoa ja sai alkunsa luonnollisesti ❤️❤️
Vierailija kirjoitti:
Miksi AP haluaisit noin vanhana aloittaa pikkulapsirumban uudelleen?
Minä olin vain 37-vuotias, kun silloin nuorimmaiseni 7-vuotiaana kysyi: miks kaikkien muiden mun luokkalaisten äidit on niin nuoria ja sä olet jo noin vanha? Mitähän hän olisi tuumannut, jos olisin silloin ollut lähes viisikymppinen?
Minä olen sitä mieltä, että aika aikaansa kutakin, oli alkaa ihanaa nauttia vapaista vuosista jo vähän yli nelikymppisenä. Ja ollessani 48 oli nuorimmainenkin jo muuttanut ulkomaille opiskelemaan.
Mä nautin vapaista vuosista 36-vuotiaaksi asti. Nyt on ihana kun ei ole kiire minnekään olemaan vapaa, vaan olen jaksava ja rauhallinen äiti. Vapaat vuodet on jo niin nähty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä muita hiertää jos osa haluaa yli 40v. lapsen? Mieluummin 40v. äiti kuin vaikka 20v. Arvotkin kehittyvät vielä 25-vuotiaaksi asti. Nuorena voi jaksaa jotain asioita paremmin, mutta vanhempana on fiksumpi, talous vakaampi, maailmankuva ei enää niin mustavalkoinen ja yleisesti kertynyt elämänkokemusta. Se on lapsenkin etu.
Nimenomaan näin!
Olen -82 syntynyt. Sain ensimmäisen 2020 38-vuotiaana, ja nyt saan toisen loppuvuodesta 2021 1v 9kk ikäerolla 39-vuotiaana juuri ennen kuin täytän itse 40😍👏
Ensimmäistä yritettiin 3 vuotta ja sai alkunsa 2. IVF-hoidolla. Toista yritettiin 5 kiertoa ja sai alkunsa luonnollisesti ❤️❤️
Ja minä mietin siis haluanko kolmatta! Kolmanteen pitäisi ryhtyä yrittämään kun 2. lapsi on vuoden ikäinen, ja itse olen 40 yrityksen aikana ja 41-42 kun syntyy. ja siltikään ei ole varmaa, onnistuisiko, ja olisiko lapsi terve. Hyvällä onnella voin saada 3! Jaksaminen ja rahat riittää varmaan paremmin kahden kanssa. Monet kolmen lapsen perheet on rahat vähissä, epätoimivia, vanhemmat väsyneitä eivätkä kaikki lapset välttämättä ole kavereita keskenään. Miehelläni on kaksi veljeä, ja kumpikaan ei auta perhettämme mitenkään yms. Monesti tästä puhutaan, että on kasvatus vähän mennyt pieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain iltatähtisiskon ollessani 15v. Äiti oli tuolloin 42, isosisko just muuttanut opiskeluiden perässä muualle. Nuorin sisarus oli ekaluokkalainen syntymä aikaan.
Äiti ihan mielellään puuhaili vauvan kanssa ja itsestäkin oli ihanaa, kun oli niin pieni sisko! Mun mielestä lasten saaminen on aina kannustettavaa, kunhan oma taloudellinen tilannne sen sallii.
Ei olisi kiva että 16-vuotiaana vanhemmat olisi 60-vuotiaita. Olisi inhottava ajatella että vanhemmat eivät jaksaisi lapsenlapsiaan, jos en tekisi itse lapsia hyvin nuorena ja toisena sitten joutuisin huolehtimaan vanhoista vanhemmista vaikka itse olisin ruuhkavuosissa tai en edes sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä 2 lapsen perheet on kaikkien onnellisimpia! Lapsilla on kaveri, mutta vanhempien voimat riittää.
Lapsen sukupuoli toki vaikuttaa myös lapsilukuun. Itselläni eka on poika, ja mietin että jos seuraava on tyttö, niin haluan ehkä kolmannen että olisi edes 2 sitten samaa sukupuolta🤔 tai jos kaksi ekaa on poikia, niin vanhempien takia yrittää vielä tyttöä🤔 On tämä vaikeaa😂
Tein lapset nuorena että saan olla heidän kanssaan mahdollisimman pitkään. Eikö vanhoista äideistä tunnu, että jää vuosia kokematta lasten kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin hyvässä hedelmällisessä iässä ollessani paitsi sinkku, myös vakavasti sairas. Vuosia meni leikkauksista toipuessa ja työstä ja arjesta yksin selviäminen riitti haasteeksi. Sain lapset vanhana ja minusta tuli pirteä ja energinen äiti ja viis veisaan siitä, missä iässä toiset hankkii lapsensa. Lapseni ei ole edes huomanneet, että olen ns. vanha.
Vierailija kirjoitti:
Tein lapset nuorena että saan olla heidän kanssaan mahdollisimman pitkään. Eikö vanhoista äideistä tunnu, että jää vuosia kokematta lasten kanssa?
Newsflash: elinajanodote on siinä 80 vuoden paikkeilla ja jos lapset tekee esim. 40-vuotiaana, ne ehtii kyllä kasvaa isoiksi ennenkuin kuolen.
Lisäksi nuoriakin äitejä menehtyy valitettavasti esim. syöpään.
Lapsenlapsia en ajattele. Tiedän monia naisia, joilla ei ole lapsenlapsia, vaikka perustivat perheen parikymppisinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein lapset nuorena että saan olla heidän kanssaan mahdollisimman pitkään. Eikö vanhoista äideistä tunnu, että jää vuosia kokematta lasten kanssa?
Newsflash: elinajanodote on siinä 80 vuoden paikkeilla ja jos lapset tekee esim. 40-vuotiaana, ne ehtii kyllä kasvaa isoiksi ennenkuin kuolen.
Lisäksi nuoriakin äitejä menehtyy valitettavasti esim. syöpään.
Lapsenlapsia en ajattele. Tiedän monia naisia, joilla ei ole lapsenlapsia, vaikka perustivat perheen parikymppisinä.
No ei tuo kovin ihmeellinen tietoisku ole. Eikö se silti ole mahdollisimman pitkään, vaikka kuolisikin itse vaikka 40-vuotiaana? Kerkeäisin kasvattaa lapseni täysi-ikään, kun taas vanhempana lapsen saaneena olisin juuri ja juuri kokenut esim.vauva vuoden. Minusta melko merkittävä ero.
Vierailija kirjoitti:
Joo nyt tuntuu. Jos hankit niin 5 vuoden päästä huomaat ettei enää kiinnostakaan ja olisi saanut jäädä hankkimatta koska sinulla on nyt elämässä asioita joita oikeasti haluaisit tehdä ja lapsi estää sen.
Ehei. Minä sain kuopukseni 43-vuotiaana. Nyt hän on 7-vuotias eikä estä mitään mitä haluaisin tehdä. Paras asia elämässäni ♡
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä jokin nelikymppisten joukkopsykoosi, että pitää vielä saada vauva, kun tuntuu näitä aloituksia tulevan nyt kuin sieniä sateella.
Yllättävän moni avioliitto pysyy kasassa vain siksi, että on alaikäisiä lapsia.
Erittäin huono syy tehdä lapsia, se ei ole mikään takuu liiton pysymisestä.
Miettikääpä mummelit jos se oma lapsenne aikanaan saa lapsensa vaikka, herran pieksut, 20-vuotiaana? Suhtaudutteko silloinkin yhtä "vähän mustavalkoisesti" ja äidillisesti lyttäämällä hänen kykynsä huolehtia lapsestaan parhaalla mahdollisella tavalla? Luultavasti ❤️
Vierailija kirjoitti:
Tein lapset nuorena että saan olla heidän kanssaan mahdollisimman pitkään. Eikö vanhoista äideistä tunnu, että jää vuosia kokematta lasten kanssa?
Miksi teidän joidenkin kalloon ei mahdu se, että kaikilla ei todellakaan ole oma valinta ettei saa nuorena lapsilukua täyteen?!? Tuollaisia geenejä sitten levität eteenpäin kun et edes yksinkertaisia asioita tajua.
Olen 46v. ja huomasin itsessäni samoja ajatuksia. Esikoinen suunnittelee kotoa muuttoa ja en todellakaan aijo hankkia enää lapsia. Mutta yhtenä päivänä ajattelin miltä se tuntuisi. Hetken aikaa tuli ajatus, että nyt minä varmaan olisin parempi äiti ja olisipa ihana kokea se vielä kerran. Mutta koen sen toivottavasti joskus mummona lapsenlapsille. Kieltämättä tuntuu haikealta ja lopulliselta jättää lapsiperhe-elämänvaihe taakse. Tulee vähän kuolemanpelko...onko vanhuus jo ovella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein lapset nuorena että saan olla heidän kanssaan mahdollisimman pitkään. Eikö vanhoista äideistä tunnu, että jää vuosia kokematta lasten kanssa?
Miksi teidän joidenkin kalloon ei mahdu se, että kaikilla ei todellakaan ole oma valinta ettei saa nuorena lapsilukua täyteen?!? Tuollaisia geenejä sitten levität eteenpäin kun et edes yksinkertaisia asioita tajua.
Kylläpä sitä sitten uhriudutaan kun ensin on haukuttu kaikki nuoret äidit ja nostettu oma, määrätietoinen, vanhana, vauraana, älykkäänä lisääntyminen jalustalle... Vaikka toki olisihan sitä nuorenakin osattu lasta arvostaa ja rakastaa, "voi kun ei kaikki saa lapsia yhtä helposti, kehtaattekin muistuttaa tästä kipeästi asiasta, ette nulikat ymmärrä"... Keskenkasvuisia mummoja ja trolleja palsta täys
No niin, nyt on aika käyttäytyä kuin ikäisesi naisen kuuluu ja ajatella välillä muitakin kuin itseään. Olet kantanut kortesi kekoon maailman liikakansoituksessa, onneksi olkoon. Nyt pää pois perseestä ja alat suunnitella ekologisempia harrastuksia kuin omien geenien monistaminen.