Lue keskustelun säännöt.
Esikoinen muutti pois kotoa. Vielä yksi lapsi - iltatähti - 42 vuotiaana?
06.04.2021 |
Oi että, esikoinen muutti kotoa ja nyt on kyllä kova vauvakuume. Olisi kiva käydä vielä kerran läpi. Kannattaako?
Kommentit (156)
En ikinä selviäisi siitä valvomisesta, tuntuu etten ole kunnolla selvinnyt edellisistäkään vaikka nuorin 7. Kuolisin siihen yöheräilyyn. Ja takaisin siihen leikkipuistoon jossa olen seissyt 10 vuotta? Ramppamaan siihen päiväkotiin jossa olen käynyt aamua iltaa 10 vuotta? Ei IKINÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
XDDDDDDDDD Voi v.... ILTATÄHTI XDDDDDDD Ei jessus miten rasittava sana. Ja miksi pitää aina vain jankata jostain hełvetın VAUVOISTA. Tämä on AIHE VAPAA ja vauvajankkausosio on erikseen!! En ymmärrä mikä v... niissä saa.ta.nan. vauvoissa on niin ihmeellistä huoh.
Lue hitto otsikko ensin.
Hemmettiäkö tätä luet ja kommentoit jos ei asia kiinnosta.
Älä auo päätäsi.
Pysy poissa.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä selviäisi siitä valvomisesta, tuntuu etten ole kunnolla selvinnyt edellisistäkään vaikka nuorin 7. Kuolisin siihen yöheräilyyn. Ja takaisin siihen leikkipuistoon jossa olen seissyt 10 vuotta? Ramppamaan siihen päiväkotiin jossa olen käynyt aamua iltaa 10 vuotta? Ei IKINÄ.
Minä olen saanut vauvan 25 v ja yli 40v. Valvomiset sujui huomattavasti paremmin nelikymppisenä. Kuinka ihmeen raihnaiseen kuntoon te olette itsenne päätäneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä selviäisi siitä valvomisesta, tuntuu etten ole kunnolla selvinnyt edellisistäkään vaikka nuorin 7. Kuolisin siihen yöheräilyyn. Ja takaisin siihen leikkipuistoon jossa olen seissyt 10 vuotta? Ramppamaan siihen päiväkotiin jossa olen käynyt aamua iltaa 10 vuotta? Ei IKINÄ.
Minä olen saanut vauvan 25 v ja yli 40v. Valvomiset sujui huomattavasti paremmin nelikymppisenä. Kuinka ihmeen raihnaiseen kuntoon te olette itsenne päätäneet?
Tässä taas fiksu, avarakatseinen, äidillinen, vanha mamma jyrää ja vähättelee ihmiset, jotka omasta näkökulmastaan arvioivat kiinnostustaan iltatähtien hankintaan... Ollaan niin paljon parempia kuin kaikki muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltatähden näkökulma: älä tee.
Olen tietysti onnellinen, että olen olemassa, mutta suhteet vanhempiin sisaruksiin jäävät pakostakin etäisiksi. Minulla on kaksi noin 20 vuotta vanhempaa sisarusta ja tuntuu, että meillä ei ole mitään yhteistä kuin vanhemmat. He menevät koko ajan samassa vaiheessa elämäänsä, minä tulen 20 vuotta myöhässä. Ei meillä oikein ole muuta puhuttavaa kuin kuulumisten vaihtamiset. Vanhemmat sisarukset sen sijaan mökkeilevät ja matkustelevat yhdessä perheidensä kanssa (korona-aikana jäänyt tietysti väliin). Älkää ymmärtäkö väärin, emme ole riidoissa, mutta minulla parikymppisellä ei ole mitään yhteistä nelikymppisten ruuhkavuosissa elävien kanssa. Toisen 20 vuotta eteenpäin ja sisaret ovat jäämässä eläkkeelle ja minä ruuhkavuosissa.
Siis miten tilanteesi eroaa esim yksilapsisen perheen tilanteesta? Eikä kaikki ole sisartensa kanssa tekemisissä muutenkaan vaikka olsivat saman ikäisiäkin.
Se eroaa siten, että niillä ainokaisilla ei ole sisaruksia. Minulla on, mutta jään kaikesta syrjään. Kiva katsella somesta kuvia, kun sisarukset ovat perheineen vaikkapa Kreikassa yhteisellä matkalla. No, eipä minulla opiskelijana olisi varaakaan.
Aloitus kuulostaa siltä, että uusi lapsi tulisi täyttämään pois muuttavan lapsen jättämää tyhjiötä. Onko se hyvä syy hankkia lapsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen kirjoittaa omasta perspektiivistään. Hyvin itsekästä ajatella, että jos ei itse kykene/jaksa, ei muutkaan kykene/jaksa olla yli 40 vuotiaana äitejä.
Sisareni sai 44 vuotiaana nuorimmaisensa. Pitänyt sisarenkin nuorena.
Osa ihmisistä kuolee 60. Nämä on varmaan niitä, jotka ei kestä mitään. Aina valittamassa kiireestä, kuumuudesta, kylmyydestä, lapsen itkusta jne.. Raihnaisia ihmisiä ketju täynnä.
Jokainen kirjoittaa omasta perspektiivistään. Hyvin itsekästä ajatella, että jos ei itse kykene/jaksa, ei muutkaan kykene/jaksa olla yli 40 vuotiaana äitejä.
Sisareni sai 44 vuotiaana nuorimmaisensa. Pitänyt sisarenkin nuorena.
Osa ihmisistä kuolee 60. Nämä on varmaan niitä, jotka ei kestä mitään. Aina valittamassa kiireestä, kuumuudesta, kylmyydestä, lapsen itkusta jne.. Raihnaisia ihmisiä ketju täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltatähden näkökulma: älä tee.
Olen tietysti onnellinen, että olen olemassa, mutta suhteet vanhempiin sisaruksiin jäävät pakostakin etäisiksi. Minulla on kaksi noin 20 vuotta vanhempaa sisarusta ja tuntuu, että meillä ei ole mitään yhteistä kuin vanhemmat. He menevät koko ajan samassa vaiheessa elämäänsä, minä tulen 20 vuotta myöhässä. Ei meillä oikein ole muuta puhuttavaa kuin kuulumisten vaihtamiset. Vanhemmat sisarukset sen sijaan mökkeilevät ja matkustelevat yhdessä perheidensä kanssa (korona-aikana jäänyt tietysti väliin). Älkää ymmärtäkö väärin, emme ole riidoissa, mutta minulla parikymppisellä ei ole mitään yhteistä nelikymppisten ruuhkavuosissa elävien kanssa. Toisen 20 vuotta eteenpäin ja sisaret ovat jäämässä eläkkeelle ja minä ruuhkavuosissa.
Siis miten tilanteesi eroaa esim yksilapsisen perheen tilanteesta? Eikä kaikki ole sisartensa kanssa tekemisissä muutenkaan vaikka olsivat saman ikäisiäkin.
Se eroaa siten, että niillä ainokaisilla ei ole sisaruksia. Minulla on, mutta jään kaikesta syrjään. Kiva katsella somesta kuvia, kun sisarukset ovat perheineen vaikkapa Kreikassa yhteisellä matkalla. No, eipä minulla opiskelijana olisi varaakaan.
Kuulostat kateelliselta ja mustasukkaiselta sisaruksiasi kohtaan.
Kadehdit heidän mökki-/ulkomaanreissuja yhdessä.
Miltäköhän heistä tai vanhemmistasi tuntuu moinen ajattelu?
Asennoitua voi niin eri lailla. Jos hakemalla haet negatiivista teidän suhteista et näe positiivisia asioita.
Te nyt olette eri-ikäisiä ja he ilmeisesti työelämässä ja sinä opiskelet.
Yritä itse lähentyä ja ei sinulle oikestaan kuulu milloin vanhempasi ovat teidät lapset tehneet.
On niitä paljon vakavampiakin asioita
perheissä.
Joillekin tuo on ammatti ja elämän tarkoitus. Lasta vain käy sääliksi: kuusikymppinen mummeli yo-juhlien äitinä. Noloo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein lapset nuorena että saan olla heidän kanssaan mahdollisimman pitkään. Eikö vanhoista äideistä tunnu, että jää vuosia kokematta lasten kanssa?
Miksi teidän joidenkin kalloon ei mahdu se, että kaikilla ei todellakaan ole oma valinta ettei saa nuorena lapsilukua täyteen?!? Tuollaisia geenejä sitten levität eteenpäin kun et edes yksinkertaisia asioita tajua.
Kylläpä sitä sitten uhriudutaan kun ensin on haukuttu kaikki nuoret äidit ja nostettu oma, määrätietoinen, vanhana, vauraana, älykkäänä lisääntyminen jalustalle... Vaikka toki olisihan sitä nuorenakin osattu lasta arvostaa ja rakastaa, "voi kun ei kaikki saa lapsia yhtä helposti, kehtaattekin muistuttaa tästä kipeästi asiasta, ette nulikat ymmärrä"... Keskenkasvuisia mummoja ja trolleja palsta täys
Anteeksi mitä?? Mä en ole haukkunut ketään nuorta äitiä enkä nostanut itseäni jalustalle. Olen itse saanut ainoan lapseni 23-vuotiaana ja sitten elämä potki päähän rankemman kerran. Ei ollut oma valinta, että lapsia ei ole tullut enempää. Meillä ei ole ehkäisy käytössä ja toinen lapsi saa tulla jo on tullakseen. Mulla ikää 42v.
Mua vain ottaa päähän tuollaiset tyypit jotka monen lapsen äitinä tulevat viisastelemaan, että olisitte tehneet lapset nuorena. Miten puusilmäistä ajattelua. Se on helppo huudella kun tullut helposti raskaaksi ja lapset tehty alle 30-vuotiaana. Ei nähdä ettei kaikilla mene elämä niin.
Vierailija kirjoitti:
Iltatähden näkökulma: älä tee.
Olen tietysti onnellinen, että olen olemassa, mutta suhteet vanhempiin sisaruksiin jäävät pakostakin etäisiksi. Minulla on kaksi noin 20 vuotta vanhempaa sisarusta ja tuntuu, että meillä ei ole mitään yhteistä kuin vanhemmat. He menevät koko ajan samassa vaiheessa elämäänsä, minä tulen 20 vuotta myöhässä. Ei meillä oikein ole muuta puhuttavaa kuin kuulumisten vaihtamiset. Vanhemmat sisarukset sen sijaan mökkeilevät ja matkustelevat yhdessä perheidensä kanssa (korona-aikana jäänyt tietysti väliin). Älkää ymmärtäkö väärin, emme ole riidoissa, mutta minulla parikymppisellä ei ole mitään yhteistä nelikymppisten ruuhkavuosissa elävien kanssa. Toisen 20 vuotta eteenpäin ja sisaret ovat jäämässä eläkkeelle ja minä ruuhkavuosissa.
Täällä toinen iltatähti, joka yhtäältä tuntee itsensä täysin ulkopuoliseksi huomattavasti vanhempien sisarusten seurassa, ja toisaalta on hieman harmissaan siitä, ettei omilla vanhemmillani ole ollut lainkaan samanlaista intoa ja jaksamista tukea minua omissa elämäni taitekohdissa (kotoa poismuuton jälkeen siis) siten miten ovat tukeneet sisaruksiani. Vanhempani myös vanhenevat nopeasti, eivätkä oikein koskaan tutustuneet luontevasti esim. omien kavereitteni vanhempiin.
Näillä tiedoin itse en alkanut iltatähteä pykäämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi monella on nimenomaan vauvakuume. Halutaan hoitaa vauvaa, päästä imettämään jne. Vauva-aika on hetkessä ohi ja tulee uhmaikä ja myöhemmin sitten murrosikä. Kannattaa miettiä, jaksaako murrosikäisen kanssa kun itsellä ikää yli 50.
Se on pahimmillaan aika perkeleellinen yhdistelmä, kun äidillä on samaan aikaan vaihdevuodet ja lapsella murrosikä.
Kyllä. Perkeleellinen nimenomaan on oikea sana. Minun murrosikäni pääsi kunnolla esiin vasta muutettuani pois opiskelemaan yli 20-vuotiaana.
Välit äitiin ovat edelleen viileät.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin tuo on ammatti ja elämän tarkoitus. Lasta vain käy sääliksi: kuusikymppinen mummeli yo-juhlien äitinä. Noloo...
Mummini on 94 ja näyttää nuoremmalta kuin naapurin 65 vuotias...
Kaikkein ikävintä vanhana lasten tekemisessä on se, että isovanhemmuus jää vajaaksi. 42-45-vuotiaana saa lapsen, joka ehkä myös jättää lasten hankkimisen vanhalle iälle. Mummuile siinä sitten lähemmäs ysikymppisenä. Jos olet elossa.
Minä sain kasvattilapsen 45- vuotiaana. Hyvin olen jaksanut. Rippikouluun lapsi ei aio mennä eikä tule menemään lukioonkaan. Joten mikäs hätä tässä kun oleellisimmat asiat on ohitettu. Kaikkea tekin viitsitte jahkailla. Kukin tehköön lapsensa silloin kun pystyy ja haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Kommenteista päätellen nuoret äidit ovat katkeria siitä, että nykynelikymppiset pystyvät vielä hyvin saamaan luomuvauvoja. Omassa tuttavapiirissäkin on paljon nelikymppisiä vauvojen/pikkulasten äitiä.
Olemme pitäneet itsestämme huolta ja pysyneet hoikkina, hedelmällisyyttä ei ole pilattu röökillä ja alkoholilla, ja ruokavalio ei ole ollut pikaruokaa toisin kuin nykyisillä nuorilla naisilla.
Tällä palstalla on myös veloja todella paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein lapset nuorena että saan olla heidän kanssaan mahdollisimman pitkään. Eikö vanhoista äideistä tunnu, että jää vuosia kokematta lasten kanssa?
Miksi teidän joidenkin kalloon ei mahdu se, että kaikilla ei todellakaan ole oma valinta ettei saa nuorena lapsilukua täyteen?!? Tuollaisia geenejä sitten levität eteenpäin kun et edes yksinkertaisia asioita tajua.
Kylläpä sitä sitten uhriudutaan kun ensin on haukuttu kaikki nuoret äidit ja nostettu oma, määrätietoinen, vanhana, vauraana, älykkäänä lisääntyminen jalustalle... Vaikka toki olisihan sitä nuorenakin osattu lasta arvostaa ja rakastaa, "voi kun ei kaikki saa lapsia yhtä helposti, kehtaattekin muistuttaa tästä kipeästi asiasta, ette nulikat ymmärrä"... Keskenkasvuisia mummoja ja trolleja palsta täys
Oletko sinä itse aikuinen ja sinut omien valintojesi kanssa?
-ohis
Aika harva ”vanha” äiti täällä on lytännyy nuoris äitejä, vaan enemmänkin ollaan sitä mieltä, että jokainen tekee miten itselle parhaiten käy.
Iäkkäitä äitejähän täällä on tuomittu.