Lue keskustelun säännöt.
Nainen, käsi sydämellä: jäisitkö kotirouvaksi jos se olisi mahdollista?
04.04.2021 |
Jäisitkö kotirouvaksi, jos se olisi taloudellisesti mahdollista ja mies sitä toivoisi?
Kommentit (253)
Jäisin vain siinä tapauksessa kotiin, että miehenikin jäisi ja voisimme yhdessä nauttia vapaa-ajasta. Luultavasti tekisimme kuitenkin jotain työtä rikastumisen jälkeenkin. Ehkä hyväntekeväisyystyötä heikompien hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tykkää kotitöistä, kokkaamisesta tms mutta tykkään työstäni ja käydä töissä. Joten en.
Kotirouvana minä ainakin olen ulkoistanut sekä siivouksen että ruuanlaiton suurimmaksi osaksi aikaa. Kotirouva ei ole kodinhoitaja. Tässä monella menee sekaisin totuus ja taru. Kotirouva ei ole kelan tuilla kotona oleva kotiäiti. Kotirouva on ulkomailla työnimike siinä missä muutkin.
Voitko kertoa mitä käytännössä teet kotirouvana? Suomessa kun noita ei käytännössä ole, minulle ihan vieras maailma.
Ammatti: Kotirouva. Sallikaa mun nauraa, missä päin maailmaa on näinkin kivoja salanimiä jollekin ihan muulle.
Mistähän salanimestä sä puhut? Joka puolla maailmaa, myös Suomessa. Joskus kannattaa katsoa maailmaa sen oman yksiön ulkopuolelta.
Jäisin, kunhan tulevaisuus ja "eläkerahat" olisi jollakin tapaa turvattu, siinäkin tapauksessa että tulee ero tai mies sattuu kuolla kupsahtamaan.
En varmaankaan jäisi. Nykyisestä työstäni pidän ja jos jäisin pois, joutuisin luopumaan myös ihanasta sosiaalisesta ympäristöstä, johon kuulun. Kotirouvana kökkisin kotona muiden ollessa töissä. Toki kävisin varmaan enemmän salilla päiväsaikaan, mutta eipä sielläkään päivisin paljoa porukkaa ole. Lisäksi tarvitsen haastetta elämääni, jota töistä saan. Toisaalta voisin kyllä jättäytyä pois töistä, mutta lähteä opiskelemaan jotain uutta tai perustaa jonkun oman yrityksen, mutta sitä ei sitten enää laskettaisi ehkä kotirouvitteluksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt jo jonkun aikaa jäämistä, mies sanoo että jos saan tuloja 1000e jostain kuukaudessa niin hänen puolestaan voin jäädä. Tällä hetkellä passiiviset tulot 450e eli vähän on matkaa vielä..
Jäisin, vain jos mies ymmärtää mihin on ryhtymässä. Toisaalta, kerään töiden kautta omaa eläkettä. Oon leikisti testannut vuoden ajan kotirouvuutta: tuli dilemma jossa vapaa-aikaa liikaa, rahaa liian vähän. Palasin töihin, koska halusin omaa rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koskaan jäisi miehen armoille taloudellisesti. Jos minulla olisi omat rahat ja taloudellinen tulevaisuuteni olisi turvattu myös eron sattuessa tai miehen kuollessa, voisin harkita. Tämäkin vain siksi, olen jo saanut harjoittaa ammattiani yli 20 vuotta, joten se alkaa olla nähty. Nuorena en olisi viitsinyt jäädä kotiin loppuelämäksi tylsistymään.
Jäisin! Olisi unelmieni täyttymys keskittyä lasten kasvatukseen ja kodinhoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä jäisin mutta samoilla ehdoilla kun täällä on moni muukin sanonut. En jäisi miehen armoille vaan pitäisi olla omat rahat ja samalla pitäisi maksaa kunnon eläkevakuutusta. Tykkään kyllä työstäni mutta viihdyn loistavasti kotona. Lapsia on, mutta ovat jo isoja. Laittaisin mielelläni kotia (varsinkin jos olisi rahaa mm. remonttiin ja sisustamiseen), rakastan leipomista, opettelisin ruoanlaittoa (jotain muuta kuin arkiruokia), puutarhatöistä en niin välitä mutta jos olisi rahaa palkata tähänkin ammattiapua.
Ei puutu kuin se lottovoitto, iso perintö tai sijoitusten kanssa joku tosi valtava onnistuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, niin kaukana omasta maailmankuvasta tuollainen etten osaa ajatella. Jos se tarkottaisi, että saisi mennä miten lystää, niin mikäettei. Jos se tarkoittaa jotain taloudenhoitajaa niin epäilen.
Miten se voisi sitä tarkoittaa, jos elää oikeassa parisuhteessa. Miksi se ihminen/puoliso muuttuisi narsistiseksi siaksi, joka käyttää sinua vain kodinhoitajana?
Muakin ihmetyttää tämä ajatus: Molemmat käyvät töissä niin liitto on hyvä ja tasa-arvoinen, mies on kiva ja kohtelee hyvin. Nainen jää kotiin: mies muuttuu täydeksi siaksi joka käyttää naista hyväkseen, vaatii väkisin seksiä, lukitsee kotiin, pakottaa konttaamaan rätti kädessä..
Vierailija kirjoitti:
En koskaan jäisi miehen armoille taloudellisesti. Jos minulla olisi omat rahat ja taloudellinen tulevaisuuteni olisi turvattu myös eron sattuessa tai miehen kuollessa, voisin harkita. Tämäkin vain siksi, olen jo saanut harjoittaa ammattiani yli 20 vuotta, joten se alkaa olla nähty. Nuorena en olisi viitsinyt jäädä kotiin loppuelämäksi tylsistymään.
Meillä omat raha-asiat hoidettiin kuntoon ennen kotiin jääntiä. Mulla on osakesalkku ja kaksi sijoitusasuntoa Suomessa. Lisäksi mieheni työnantaja maksaa minulle eläkesäästötilille vuosittain rahaa. Ja minusta tuo on vähän hassu ajatus, että eronkin sattuessa pakko olisi olla turvattu tilanne. Miksi silloin ei palaisi töihin? Toki avioehto on molempien turva ja järkevää myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, niin kaukana omasta maailmankuvasta tuollainen etten osaa ajatella. Jos se tarkottaisi, että saisi mennä miten lystää, niin mikäettei. Jos se tarkoittaa jotain taloudenhoitajaa niin epäilen.
Miten se voisi sitä tarkoittaa, jos elää oikeassa parisuhteessa. Miksi se ihminen/puoliso muuttuisi narsistiseksi siaksi, joka käyttää sinua vain kodinhoitajana?
Muakin ihmetyttää tämä ajatus: Molemmat käyvät töissä niin liitto on hyvä ja tasa-arvoinen, mies on kiva ja kohtelee hyvin. Nainen jää kotiin: mies muuttuu täydeksi siaksi joka käyttää naista hyväkseen, vaatii väkisin seksiä, lukitsee kotiin, pakottaa konttaamaan rätti kädessä..
No jep 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jäisi, jos minulta menisi samalla itsenäisyys tai osa itsenäisyyttä.
Mihin kotirouvuus minut velvoittaisi? Ilmaisia lounaita ei ole.
Ymmärrät kyllä jos joskus löydät sen oikean. Rahalla tms ei ole mitään merkitystö.
Tai entä jos voitat lotosta - millä logiikalla "itsenäisyys" menisi?Totta hitossa rahalla on aina merkitystä. Oletko 15? Ei se poista sitä että rakastaa toista tosissaan, mutta ihan ihmisiä tässä kuitenkin ollaan. Kerrotko, mitä se kotirouvana oleminen pitää sisällään? Kai siinä jotain vastavuoroisuutta odotetaan, kuten kaikissa terveissä suhteissa, eli mikä on kotirouvan osuus?
Kotirouvahan on siis eri asia, kuin kotiäiti.
Kotirouvan elämä pitää sisällään yleensä ainakin:
- Ulkonäön huoltamisen miehelle miellyttävällä tavalla
- Kotitöitä, tai vähintään niiden organisointia jos on varaa palkata ulkopuolinen tekemään
- Kulissien kiillottamista, mitä se kenellekin tarkoittaa
- Miehen mielialan hyvänä pitämistä
- Oman elämän järjestämistä miehen elämän mukaan
Riippuu vaihtoehdosta, onko diili hyvä vai huono. Suomalaiselle tasa-arvoisena ja vapaana kasvatetulle naiselle yleensä melkoisen paska diili.
Kotimiehen elämä pitää sisällään yleensä ainakin:
- Ulkonäöstä huolehtimista naiselle miellyttävällä tavalla (lihaksikas kroppa, ei jenkkakahvoja ja elintasovatsaa, hyvin leikattu kampaus, puhtaat valkoiset suorat hampaat)
- Kotitöitä (talon pitää olla imuroitu ja mopattu, ikkunat pesty, pyykki ja tiskit huollettu, missään ei saa olla mikään tavara pois paikoiltaan tai tahrainen)
- Koira lenkitetty, leikitetty ja koulutettu
- Lapset viety kouluun ja haettu koulusta, läksyt tehty heidän kanssaan, kouluun liittyvät liput ja laput luettu ja allekirjoitettu, kouluprojektit hoidettu, jumppavaatteet pakattu ja laitettu pesuun - ennen kuin vaimo tulee kotiin
- Hyvä ateria odottamassa töistä saapuvaa vaimoa, eikä sitten mitään keitettyjä perunoita ja nakkikastiketta
- Vaimon mielialan hyvänä pitämistä, siis pitää olla hellä, halailla ja pussata, pitää illalla ajoissa järjestää lapset petiin että voidaan sekstata; lapset täytyy myös pitää hiljaisina, että vaimo saa huilata työpäivän ja aterian päälle; täytyy olla kiinnostunut vaimon töistä ja kysellä, miten päivä meni
- Oma elämä järjestetään vaimon elämän myönteisesti, esimerkiksi kotityöt täytyy hoitaa sillä välin kun vaimo on töissä ja täytyy jäädä kotiin huolehtimaan lapsista, jotta vaimo saa lähteä harrastuksiin ja kavereita tapaamaan ja omiin muihin menoihinsa kuten vaateostoksille tai kampaajalle; vaimon menojen aikana mies voikin sitten huolehtia lapset harrastuksiin tai kavereille ja illalla lämmittää saunan siinä samalla kun järkkää iltapalan pöytään
Joo, voisin kokeilla tuollaista järjestelmää hetken, mutta voin hyvin kuvitella, että ajan mittaan asetelmasta tulisi rouva - palvelija -tyyppinen. Minä olen halunnut elämänkumppanikseni tasa-arvoisen olennon, en palvelijaa.
En jäisi. Paras ratkaisu olisi se, että päivisin meillä kävisi kodinhoitaja, joka hoitaisi kotityöt kauppareissuja lukuunottamatta. Olisi kiva tulla kotiin, kun kotona on siistiä ja ruoka ainakin osittain valmiiksi tehty. Joskus tekee mieli kääntyä ulko-ovelta pois ja karata jonnekin, kun ajatus toisesta työmaasta työpäivän jälkeen ahdistaa.
En jäisi jos se tarkoittaisi miehen rahoilla elämistä. Sen sijaan jos itsellä olisi niin paljon rahaa että tuo onnistuisi niin voisin jäädäkin.
En, mutta voisin vaikka tehdä nelipäiväistä työviikkoa.
En jäisi, koska se olisi tylsää. Lapset ovat isoja, ei heistakään olisi seuraa enää päivisin. Mitä sitten tekisin yksin kotona päivät pitkät?
Miten se voisi sitä tarkoittaa, jos elää oikeassa parisuhteessa. Miksi se ihminen/puoliso muuttuisi narsistiseksi siaksi, joka käyttää sinua vain kodinhoitajana?