Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nainen, käsi sydämellä: jäisitkö kotirouvaksi jos se olisi mahdollista?
04.04.2021 |
Jäisitkö kotirouvaksi, jos se olisi taloudellisesti mahdollista ja mies sitä toivoisi?
Kommentit (253)
Vierailija kirjoitti:
En voisi jäädä, koska minulla on hyvin palkattu duuni ja viihdyn myös hyvin työssäni. Minkälainen mies edes haluaisi jonkun 50-luvun "kotirouvan"?
Minkälainen nainen arvostelee muiden valintoja ja vähättelee muiden puolisoja?
Annat itsestäsi ruman kuvan ihmisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin ajatella kotirouvuutta tilapäisesti esim miehen ulkomaankomennuksen ajan, mutta se vaatisi kyllä sen, että olisi riittävästi ohjelmaa ja tekemistä ja lapsille mahdollista palkata välillä hoitaja tai ottaa esim aupair. Tarvitsisin myös samassa elämäntilanteessa olevia tuttavia joiden kanssa viettää aikaa, ei niin että ainoa sosiaalinen kontaktini olisi mies (ja lapset ja se aupair). Silloin tulisin hulluksi kyllä pidemmän päälle.
En tiedä, niin kaukana omasta maailmankuvasta tuollainen etten osaa ajatella. Jos se tarkottaisi, että saisi mennä miten lystää, niin mikäettei. Jos se tarkoittaa jotain taloudenhoitajaa niin epäilen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tykkää kotitöistä, kokkaamisesta tms mutta tykkään työstäni ja käydä töissä. Joten en.
Kotirouvana minä ainakin olen ulkoistanut sekä siivouksen että ruuanlaiton suurimmaksi osaksi aikaa. Kotirouva ei ole kodinhoitaja. Tässä monella menee sekaisin totuus ja taru. Kotirouva ei ole kelan tuilla kotona oleva kotiäiti. Kotirouva on ulkomailla työnimike siinä missä muutkin.
Voitko kertoa mitä käytännössä teet kotirouvana? Suomessa kun noita ei käytännössä ole, minulle ihan vieras maailma.
Ammatti: Kotirouva. Sallikaa mun nauraa, missä päin maailmaa on näinkin kivoja salanimiä jollekin ihan muulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jäisi, jos minulta menisi samalla itsenäisyys tai osa itsenäisyyttä.
Mihin kotirouvuus minut velvoittaisi? Ilmaisia lounaita ei ole.
Ymmärrät kyllä jos joskus löydät sen oikean. Rahalla tms ei ole mitään merkitystö.
Tai entä jos voitat lotosta - millä logiikalla "itsenäisyys" menisi?Totta hitossa rahalla on aina merkitystä. Oletko 15? Ei se poista sitä että rakastaa toista tosissaan, mutta ihan ihmisiä tässä kuitenkin ollaan. Kerrotko, mitä se kotirouvana oleminen pitää sisällään? Kai siinä jotain vastavuoroisuutta odotetaan, kuten kaikissa terveissä suhteissa, eli mikä on kotirouvan osuus?
Kotirouvahan on siis eri asia, kuin kotiäiti.
Kotirouvan elämä pitää sisällään yleensä ainakin:
- Ulkonäön huoltamisen miehelle miellyttävällä tavalla
- Kotitöitä, tai vähintään niiden organisointia jos on varaa palkata ulkopuolinen tekemään
- Kulissien kiillottamista, mitä se kenellekin tarkoittaa
- Miehen mielialan hyvänä pitämistä
- Oman elämän järjestämistä miehen elämän mukaan
Riippuu vaihtoehdosta, onko diili hyvä vai huono. Suomalaiselle tasa-arvoisena ja vapaana kasvatetulle naiselle yleensä melkoisen paska diili.
Kotirouvan ei tarvitse miettiä miehen miellyttämistä. Minä olen ollut koko kotirouva-elämän ajan ihan oma itseni, olen tehnyt päätöksiä ulkonäköni suhteen miehestä piittaamatta. Lasten syntymän jälkeen olin pitkään todellakin sellainen nuhjaantunut leggarileidi joka ei käynyt missään. Nautin siitä että sain olla kotona ja antaa aikaa vauvalle. Mies oli silloin myös kotona. teki paljon töitä kotoa käsin ja piti vanhempainvapaan kokonaisuudessaan. Se ei tule monellekaan mieleen että näin voi tehdä silloin kun nainen on kotirouva ilman yhteiskunnan tukia ja mies tienaa koko perheelle tarpeeksi. Kotirouvan ei tarvitse elää miestä miellyttäen. Toki jos suhde sellaiseen perustuu niin se on sellaisten ihmisten juttu se.
Olen ollut kaikki nämä vuodet nimenomaan tasa-arvoinen mieheni kanssa. Mielestäni suomalainen tasa-arvo ei ole totta. Naiset tekevät kaiken suomalaisessa yhteiskunnassa saamatta mitään sitä vastaan ja kutsuvat sitä tasa-arvoksi. Ei saa miehen eikä lasten arvostusta ja kun ikää on tarpeeksi niin työnantajakin sanoo moro. Marttyyrin viitta on ainoa joka jää jäljelle.
Olen 50v ja ja melkein 20v kotirouvuuden jälkeen itsenäinen yrittäjä ollut muutaman vuoden. Minulla oli oma ura kolmikymppiseksi asti. Ei ole taloudellisia ongelmia. Jos mies nyt haluaa lähteä niin puolet MEIDÄN omaisuudesta on minun. Olen ja ajattelen itsenäisesti. Ei ole koskaan pitänyt jättää tekemättä mitään miehen ja perheen takia. Elän kivaa elämää. Naurattaa nämä luonnehdinnat kotirouvista mutta ehkä ne kuvitelmat perustuvat sitten johonkin:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jäisin! Hoitaisin kaiken kotiin liittyvän ja antaisin vaikka joka ilta, jotta ei tarvisi mennä töihin. Mies ei ole asialle lämmennyt taloudellisista syistä. Vihaan työntekoa.
Antaisit mitä? By the way, kotona sitä työsarkaa vasta riittääkin. Taloudenhoito on KOVAA TYÖTÄ!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jäisi, jos minulta menisi samalla itsenäisyys tai osa itsenäisyyttä.
Mihin kotirouvuus minut velvoittaisi? Ilmaisia lounaita ei ole.
Ymmärrät kyllä jos joskus löydät sen oikean. Rahalla tms ei ole mitään merkitystö.
Tai entä jos voitat lotosta - millä logiikalla "itsenäisyys" menisi?Totta hitossa rahalla on aina merkitystä. Oletko 15? Ei se poista sitä että rakastaa toista tosissaan, mutta ihan ihmisiä tässä kuitenkin ollaan. Kerrotko, mitä se kotirouvana oleminen pitää sisällään? Kai siinä jotain vastavuoroisuutta odotetaan, kuten kaikissa terveissä suhteissa, eli mikä on kotirouvan osuus?
Kotirouvahan on siis eri asia, kuin kotiäiti.
Kotirouvan elämä pitää sisällään yleensä ainakin:
- Ulkonäön huoltamisen miehelle miellyttävällä tavalla
- Kotitöitä, tai vähintään niiden organisointia jos on varaa palkata ulkopuolinen tekemään
- Kulissien kiillottamista, mitä se kenellekin tarkoittaa
- Miehen mielialan hyvänä pitämistä
- Oman elämän järjestämistä miehen elämän mukaan
Riippuu vaihtoehdosta, onko diili hyvä vai huono. Suomalaiselle tasa-arvoisena ja vapaana kasvatetulle naiselle yleensä melkoisen paska diili.
Kotirouvan ei tarvitse miettiä miehen miellyttämistä. Minä olen ollut koko kotirouva-elämän ajan ihan oma itseni, olen tehnyt päätöksiä ulkonäköni suhteen miehestä piittaamatta. Lasten syntymän jälkeen olin pitkään todellakin sellainen nuhjaantunut leggarileidi joka ei käynyt missään. Nautin siitä että sain olla kotona ja antaa aikaa vauvalle. Mies oli silloin myös kotona. teki paljon töitä kotoa käsin ja piti vanhempainvapaan kokonaisuudessaan. Se ei tule monellekaan mieleen että näin voi tehdä silloin kun nainen on kotirouva ilman yhteiskunnan tukia ja mies tienaa koko perheelle tarpeeksi. Kotirouvan ei tarvitse elää miestä miellyttäen. Toki jos suhde sellaiseen perustuu niin se on sellaisten ihmisten juttu se.
Olen ollut kaikki nämä vuodet nimenomaan tasa-arvoinen mieheni kanssa. Mielestäni suomalainen tasa-arvo ei ole totta. Naiset tekevät kaiken suomalaisessa yhteiskunnassa saamatta mitään sitä vastaan ja kutsuvat sitä tasa-arvoksi. Ei saa miehen eikä lasten arvostusta ja kun ikää on tarpeeksi niin työnantajakin sanoo moro. Marttyyrin viitta on ainoa joka jää jäljelle.
Olen 50v ja ja melkein 20v kotirouvuuden jälkeen itsenäinen yrittäjä ollut muutaman vuoden. Minulla oli oma ura kolmikymppiseksi asti. Ei ole taloudellisia ongelmia. Jos mies nyt haluaa lähteä niin puolet MEIDÄN omaisuudesta on minun. Olen ja ajattelen itsenäisesti. Ei ole koskaan pitänyt jättää tekemättä mitään miehen ja perheen takia. Elän kivaa elämää. Naurattaa nämä luonnehdinnat kotirouvista mutta ehkä ne kuvitelmat perustuvat sitten johonkin:)
Vauvan tai pienen lapsen kanssa kotona oleminen ei tee vielä kotirouvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voisi jäädä, koska minulla on hyvin palkattu duuni ja viihdyn myös hyvin työssäni. Minkälainen mies edes haluaisi jonkun 50-luvun "kotirouvan"?
Joku boomer kenellä ei ole lastenteko mielessä. Varakas vanha herra.
En jäisi, tylsistyisin.
Lapsi on jo koululainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonkun lätkätkän rouvana olis mahtavaa. Nehän pelaa niin paljon ja väsyy ettei tarvis antaakaan kuin kerran tai pari kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Jonkun lätkätkän rouvana olis mahtavaa. Nehän pelaa niin paljon ja väsyy ettei tarvis antaakaan kuin kerran tai pari kuussa.
Lätkätkän. Ou jee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällähän on porukka seonnut 😂 Ihan kuin kotiin jäävän naisen aivot, omat valinnat ja itsemääräämisoikeus häviäisi saman tien. Kotirouvana on ihan samanlainen puoliso kuin työssäkäyvänäkin, vain usein onnellisempi. Kotityöt tehdään päivällä, ei illalla töiden jälkeen, jolloin yhteistä aikaa jää enemmän. Mistä tulee ajatus, että kotirouva olisi alistetussa suhteessa seksin osalta? Eihän teillä vaan seksi ja seksuaalisuus liity siihen kumpi tuo rahan kotiin?
Kotirouvana minulla kaikki on ihan samoin kuin ennenkin, en vain käy töissä. Peruspäiväni on sellainen, että laitan lapset kouluvalmiiksi, jonka jälkeen minulla on päivästä riippuen joko joga, tennis tai spa-päivä. Jos en jaksa mennä vaikkapa tennikseen, menen altaalle tai rannalle. Käyn jossakin lounaalla, teen sen kotona tai tilaan kotiin. Pesen pyykkiä ja pidän paikat järjestyksessä. Siivooja minulla käy kerran vkossa, puutarhuri/allaspoika kaksi kertaa vkossa. Lapset tulevat koulusta kolmelta, laitan heiöle välipalan. Sen jälkeen lapsilla on omat harrastuksensa ja ei-harrastepäivinä menemme puistoon yhdessä tai he menevät ystäviensä kanssa rantaan tai puistoon. Mieheni tulee kotiin viiden maissa, jolloin joko olen jo tehnyt päivällisen tai tilannut sen valmiiksi. Koko ilta yhteistä aikaa. Viikonloput vietetään yhdessä milloin missäkin. Kun lapset olivat pienempiä, he olivat kanssani kotona ja tehtiin ihan samoja juttuja, ero oli vain se, että he olivat mukanani harrastuksissa yms.
Mikäli meillä ei olisi lapsia, arkeni olisi ihan samanlaista, vain kouluun laitto ja vastaanotto puuttuisi. Missä kohtaa elämäni on jonkun mielestä alistettua, seksiorjuutta ja mistä olisin velkaa miehelleni?
Jos meillä ei
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan, hulluksihan siinä tulisi. Äitiysvapaa aluillaan ja nyt jo painelisin takaisin töihin jos voisin.
En. Menisin töihin nytkin, mikäli se olisi mahdollista.
Monella täällä on lastenhoitajat, itse en ole kokenut sitä mielekkääksi, lapset ovat olleet kanssani ennen kouluikää. Ja kun joku puhui ystävistä ja niiden puutteesta, niin minulla on ystäviä harrastuksissani, käymme usein lounaalla tai päiväkahvilla, työssäkäyvät ystäväni tapaan iltaisin, joskus yhteisellä päivällisellä, joskus rannalla tai sitten olemme vain kotona. Enkä minä tarvitse arkena välttämättä seuraa, oikein mukava on olla yksinkin välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jäisi, jos minulta menisi samalla itsenäisyys tai osa itsenäisyyttä.
Mihin kotirouvuus minut velvoittaisi? Ilmaisia lounaita ei ole.
Ymmärrät kyllä jos joskus löydät sen oikean. Rahalla tms ei ole mitään merkitystö.
Tai entä jos voitat lotosta - millä logiikalla "itsenäisyys" menisi?Totta hitossa rahalla on aina merkitystä. Oletko 15? Ei se poista sitä että rakastaa toista tosissaan, mutta ihan ihmisiä tässä kuitenkin ollaan. Kerrotko, mitä se kotirouvana oleminen pitää sisällään? Kai siinä jotain vastavuoroisuutta odotetaan, kuten kaikissa terveissä suhteissa, eli mikä on kotirouvan osuus?
Kotirouvahan on siis eri asia, kuin kotiäiti.
Kotirouvan elämä pitää sisällään yleensä ainakin:
- Ulkonäön huoltamisen miehelle miellyttävällä tavalla
- Kotitöitä, tai vähintään niiden organisointia jos on varaa palkata ulkopuolinen tekemään
- Kulissien kiillottamista, mitä se kenellekin tarkoittaa
- Miehen mielialan hyvänä pitämistä
- Oman elämän järjestämistä miehen elämän mukaan
Riippuu vaihtoehdosta, onko diili hyvä vai huono. Suomalaiselle tasa-arvoisena ja vapaana kasvatetulle naiselle yleensä melkoisen paska diili.
Kotirouvan ei tarvitse miettiä miehen miellyttämistä. Minä olen ollut koko kotirouva-elämän ajan ihan oma itseni, olen tehnyt päätöksiä ulkonäköni suhteen miehestä piittaamatta. Lasten syntymän jälkeen olin pitkään todellakin sellainen nuhjaantunut leggarileidi joka ei käynyt missään. Nautin siitä että sain olla kotona ja antaa aikaa vauvalle. Mies oli silloin myös kotona. teki paljon töitä kotoa käsin ja piti vanhempainvapaan kokonaisuudessaan. Se ei tule monellekaan mieleen että näin voi tehdä silloin kun nainen on kotirouva ilman yhteiskunnan tukia ja mies tienaa koko perheelle tarpeeksi. Kotirouvan ei tarvitse elää miestä miellyttäen. Toki jos suhde sellaiseen perustuu niin se on sellaisten ihmisten juttu se.
Olen ollut kaikki nämä vuodet nimenomaan tasa-arvoinen mieheni kanssa. Mielestäni suomalainen tasa-arvo ei ole totta. Naiset tekevät kaiken suomalaisessa yhteiskunnassa saamatta mitään sitä vastaan ja kutsuvat sitä tasa-arvoksi. Ei saa miehen eikä lasten arvostusta ja kun ikää on tarpeeksi niin työnantajakin sanoo moro. Marttyyrin viitta on ainoa joka jää jäljelle.
Olen 50v ja ja melkein 20v kotirouvuuden jälkeen itsenäinen yrittäjä ollut muutaman vuoden. Minulla oli oma ura kolmikymppiseksi asti. Ei ole taloudellisia ongelmia. Jos mies nyt haluaa lähteä niin puolet MEIDÄN omaisuudesta on minun. Olen ja ajattelen itsenäisesti. Ei ole koskaan pitänyt jättää tekemättä mitään miehen ja perheen takia. Elän kivaa elämää. Naurattaa nämä luonnehdinnat kotirouvista mutta ehkä ne kuvitelmat perustuvat sitten johonkin:)
Vauvan tai pienen lapsen kanssa kotona oleminen ei tee vielä kotirouvaa.
Onkohan sinulla ongelmia lukemisen ymmärtämisen kanssa?
On ihan turha keskustella kotirouvuudesta ihmisten kanssa joilla ei ole minkääntasoista ymmärrystä asiasta. Jos kuvitelma on suoraan jostain sugarbaby-romaanista niin tietysti silloin voi kuvitella mielessään kotioruvan olevan alistettu pornonukke:) Todellisuudessa kotirouvat ovat ihan itsenäisiä naisia joiden taloudellinen turva on taattu myös mahdollisen avioeron sattuessa. Sille ei voi mitään jos joku on niin tyhmä ettei tajua hoitaa omaa taloudellista tilannettaan kuntoon aviomiehensä kanssa siinä vaiheessa kun päättää ryhtyä kotirouvaksi. Kotirouva voi tehdä omalla osuudellaan perheen rahoista ihan mitä haluaa kysymättä mieheltä lupaa. Hän voi vaikka sijoittaa osakkeisiin tai aloittaa oman yrityksen. Ihan niinkuin kuka tahansa muukin. Jolla on varaa:)
Teillä on hieman vanhanaikainen ja tunkkainen oletus kotirouvuudesta. Mutta sekin on ihan ookoo.
Vierailija kirjoitti:
Jonkun lätkätkän rouvana olis mahtavaa. Nehän pelaa niin paljon ja väsyy ettei tarvis antaakaan kuin kerran tai pari kuussa.
Ikävä kuulla, että sinulla ei ole seksuaalisesti tyydyttävä suhde. Otapa asia puheeksi ennen kuin katkeroidut vielä pahemmin.
Alue: Aihe vapaa
En alkaisi miehen panopuuksi ja elätiksi. Eri asia olla kotiäiti - arvostan naisia (ja miehiä), joilla on aikaa olla lastensa kanssa silloin kun he ovat elämänsä alkutaipaleella. Ja myöhemminkin tarjota mahdollisimman hyvä ja turvallinen elämä.