Mies ei tule ruokapöytään muiden kanssa

Vierailija kirjoitti:

Onpa todellinen huonokäytöksinen törppö. Kuulostaa lähinnä tahalliselle v*ttuilulle ja mielenosoitukselle tulla syömään juuri, kun muut on nousemassa pöydästä. Kyllä lapsiperheessä aikuisten kuuluisi osata olla esimerkkinä ja opettaa lapsille tapoja vaikka ei itseä sattuisi huvittamaan. Ei aikuisilla voi olla eri säännöt kuin lapsilla. Mitä siitä tulisi jos kaikki perheen jäsenet söisivät milloin huvittaa, hirveän paljon enemmän siivoamista ainakin, kun ei ne lapset (eikä varmaan tuommoinen kakara-mieskään) osaa kuitenkaan siivota jälkiään kunnolla... Sitten kun lapsetkin alkaa olla jo teinejä ja lähes aikuisia niin eri asia. Minullakin oli vähän opettamista miehelle tässä, kun hän oli tottunut siihen että kaikki kävi vuorollaan jääkaapilla silloin kun sattuu huvittamaan, mutta tajusi kyllä perustelut ja nykyään syö ihan mieluusti perheen kanssa yhdessä.

Tottakai aikuisilla voi olla eri säännöt kuin lapsilla, ja pitääkin olla, ne on aikuisia!

Miksi sun tapasi sitäpaitsi on jotenkin oikeampi kuin miehesi? Mitä jos se olisi alkanut jotenkin "kouluttaa" sua omille tavoilleen? Miksi pöydässä istuen syöminen on jotenki enemmän oikein kuin vaikka parvekkeella seisten syöminen?

Vierailija kirjoitti:

Sivistymätön p*ska ukon ketale sulla. Mistä olet moisen turhakkeen löytänyt! Tollasta käytöstä en katsoisi sekuntiakaan! Aikuinen mies, häpeäisi!

Kylläpä oletkin raivona. Miettisin miksi tämä raivostuttaa sua niin, tunnetko olosi hyljätyksi?

Saattaa olla muiden perheenjäsenten kiusaama, tulee ilmi pienistä eleistä jos muut eivät halua ruokailla yhdessä. Jokaisessa kliimaksivaiheen perheessä on yksi ulkopuolinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sivistymätön p*ska ukon ketale sulla. Mistä olet moisen turhakkeen löytänyt! Tollasta käytöstä en katsoisi sekuntiakaan! Aikuinen mies, häpeäisi!

Kylläpä oletkin raivona. Miettisin miksi tämä raivostuttaa sua niin, tunnetko olosi hyljätyksi?

Uskomatonta, että edes on olemassa sellaisia ihmisiä, jotka tuollaista käytöstä sietävät?! Missä omanarvontunto? Haloo!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap lihava? Ruoka ja sen liiallinen mättäminen on ylikorostuneessa asemassa perheessänne? Tiedän perheen, jossa isä käyttäytyy vähän noin, osoittaakseen mieltä ja halveksuntaa tuhtia matamimaista emäntää kohtaan, joka pyrkii ylensyöttämään koko perhettä. Pitää olla juustoa, rasvaa, paljon pitää syödä ja lautaset tyhjäksi ja pitää santsata, jälkkäriä pitää olla ja aina hemmotellaan rasvalla ja sokerilla. Pyörittää yhden tantan pitopalvelua 50 hengen volyymillä neljän hengen perheelle. Lapset jo lihavia myöskin. Mies ei, kas kummaa...

Voi olla että pyrkii käytöksellä osoittamaan, että ruoka on vain ruokaa, eikä tykkää että se on nostettu sairaalloisen palvonnan ja ylensyönnin kohteeksi.

Siinäpä vasta fiksu ja kypsä mies :D ihme passiivis-aggressiivisuutta, ei varmaan viitsi kuitenkaan suutaan aukaista saati että viitsisi itse kokata perheelleen ne terveelliset sapuskat. Helpompi vain osoittaa mieltään ja antaa vaimon hoitaa kaikki.

Kyllä se on päinvastoin, ne on nämä lihavat tanttamatamit, jotka ehdottomasti haluavat olla kauhanvarressa, muu ei tule kuuloonkaan. Miehen tekemät ei kelpaa. Lihavat tanttamatamit ne ovat passiivisagressiivisia, syöttävät puoliväkisin lapsensa kuin syöttöhanhet sairaiksi, oikeasti näkevät vaivaa lihottamisen eteen. Kyse on tanttamatamista itsestään ja siitä, että HÄN haluaa tuntea itsensä tärkeäksi superemännäksi, joka hallitsee perhettä ruokien kautta. Sairas ja yleinen kuvio. Suomi, etenkin itä-suomi, on täynnä tällaisia ruualla "rakastettuja" ihrapalleroperheitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap lihava? Ruoka ja sen liiallinen mättäminen on ylikorostuneessa asemassa perheessänne? Tiedän perheen, jossa isä käyttäytyy vähän noin, osoittaakseen mieltä ja halveksuntaa tuhtia matamimaista emäntää kohtaan, joka pyrkii ylensyöttämään koko perhettä. Pitää olla juustoa, rasvaa, paljon pitää syödä ja lautaset tyhjäksi ja pitää santsata, jälkkäriä pitää olla ja aina hemmotellaan rasvalla ja sokerilla. Pyörittää yhden tantan pitopalvelua 50 hengen volyymillä neljän hengen perheelle. Lapset jo lihavia myöskin. Mies ei, kas kummaa...

Voi olla että pyrkii käytöksellä osoittamaan, että ruoka on vain ruokaa, eikä tykkää että se on nostettu sairaalloisen palvonnan ja ylensyönnin kohteeksi.

Siinäpä vasta fiksu ja kypsä mies :D ihme passiivis-aggressiivisuutta, ei varmaan viitsi kuitenkaan suutaan aukaista saati että viitsisi itse kokata perheelleen ne terveelliset sapuskat. Helpompi vain osoittaa mieltään ja antaa vaimon hoitaa kaikki.

Kyllä se on päinvastoin, ne on nämä lihavat tanttamatamit, jotka ehdottomasti haluavat olla kauhanvarressa, muu ei tule kuuloonkaan. Miehen tekemät ei kelpaa. Lihavat tanttamatamit ne ovat passiivisagressiivisia, syöttävät puoliväkisin lapsensa kuin syöttöhanhet sairaiksi, oikeasti näkevät vaivaa lihottamisen eteen. Kyse on tanttamatamista itsestään ja siitä, että HÄN haluaa tuntea itsensä tärkeäksi superemännäksi, joka hallitsee perhettä ruokien kautta. Sairas ja yleinen kuvio. Suomi, etenkin itä-suomi, on täynnä tällaisia ruualla "rakastettuja" ihrapalleroperheitä.

Ja tällaisessa sairaassa syöttöpossuperheessä siis miehen jättäytyminen pois aterialta, eli ihraantappamisrituaalista, on miehen viimeisiä epätoivoisia keinoja kapinoida ihraemännän hirmutekoa vastaan. Taistelua, ettei alistu vallan alle vaan päättää itse elämästään ja syömisistään. Lapset on jo menetetty, mutta mies voi vielä kapinoida, koettaa pelastaa itsensä ja ehkä esimerkillä näyttää lapsillekin, ettei feederi-äidin sairaalloisen kontrollin alle tarvitse alistua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieslapsen ajatusjuoksua, eli ei huvita, niin en tee, vapaa maa ja silleen. Minecraftin parissa on kivempaa syödä, kuin riitelevien lasten, joten syön Minecraftin parissa.

Mutta kun asia on vaan niin, että, kun ollaan perheenisä, niin sitten pitäis lasten seurassa käyttäytyäkin, kuin perheenisä, eikä, kuin joku kämppisjonne

Jos muuten käyttäytyy kuten normaali fiksu isä niin miksi siinä pöydässä pitäisi väkisin istua? Ai niin siksi kun se on ainoa hetki kun perhe on Herttaisesti Yhdessä ja JoonasPetteri saa kertoa kuinka näki leppäkertun. Tai muuten JoonasPetteristä tulee narkkari.

No, mutta normaali isä varmasti kuuntelee mielellään poikansa kertomuksia tämän ulkoiluista ja ötökkähavainnoista, eikö tuollainen ole jo hyvä syy syödä päivällinen vaimon ja pojan kanssa? Teini-ikäinen isoveli, tai sellaisen tasolle jäänyt isä toki varmasti pyörittelee silmiään, murahtaa evvvk, ja painuu toiseen huoneeseen pizzansa kanssa selaamaan Fortnite-skinejä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieslapsen ajatusjuoksua, eli ei huvita, niin en tee, vapaa maa ja silleen. Minecraftin parissa on kivempaa syödä, kuin riitelevien lasten, joten syön Minecraftin parissa.

Mutta kun asia on vaan niin, että, kun ollaan perheenisä, niin sitten pitäis lasten seurassa käyttäytyäkin, kuin perheenisä, eikä, kuin joku kämppisjonne

Itse te näitä kämppisjonneja puolisoiksenne otatte.

Miksi?

Miksi oletatte, että ne yht'äkkiä muuttuvat joiksikin ihanne ihmisiksi ja täydellisiksi perheenisiksi, vaikka ne ei sellaisia ole koskaan olleet?

Olen eri mutta mielestäni jokainen aikuinen saa syödä miten ja missä haluaa. Apn mies kuulostaa ihan tavalliselta ihmiselta eikä kämppisjonnelta.

Kämppisjonne tuo on, nimittäin normaali aikuinen tajuaa, että vanhemman vastuulla on näyttää myös esimerkkiä lapsille. Ei vanhrmpi voi aikuisuudesta huolimatta elää oman elämänsä herrana ja ajatella vain itseään, kun on lapset kasvatettavana, ellei koko perheen ole sitten lupa vaeltaa ihan minne vain sen lautasensa kanssa. Ei ole reilua, eikä aikuista isältä syödä missä, milloin ja mitenkin ja vain olettaa, että kyllä vaimo saa lapset syömään keittiössä, tai ainakin siivoaa heidän sotkunsa, jos he muualla syövät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap lihava? Ruoka ja sen liiallinen mättäminen on ylikorostuneessa asemassa perheessänne? Tiedän perheen, jossa isä käyttäytyy vähän noin, osoittaakseen mieltä ja halveksuntaa tuhtia matamimaista emäntää kohtaan, joka pyrkii ylensyöttämään koko perhettä. Pitää olla juustoa, rasvaa, paljon pitää syödä ja lautaset tyhjäksi ja pitää santsata, jälkkäriä pitää olla ja aina hemmotellaan rasvalla ja sokerilla. Pyörittää yhden tantan pitopalvelua 50 hengen volyymillä neljän hengen perheelle. Lapset jo lihavia myöskin. Mies ei, kas kummaa...

Voi olla että pyrkii käytöksellä osoittamaan, että ruoka on vain ruokaa, eikä tykkää että se on nostettu sairaalloisen palvonnan ja ylensyönnin kohteeksi.

Siinäpä vasta fiksu ja kypsä mies :D ihme passiivis-aggressiivisuutta, ei varmaan viitsi kuitenkaan suutaan aukaista saati että viitsisi itse kokata perheelleen ne terveelliset sapuskat. Helpompi vain osoittaa mieltään ja antaa vaimon hoitaa kaikki.

Kyllä se on päinvastoin, ne on nämä lihavat tanttamatamit, jotka ehdottomasti haluavat olla kauhanvarressa, muu ei tule kuuloonkaan. Miehen tekemät ei kelpaa. Lihavat tanttamatamit ne ovat passiivisagressiivisia, syöttävät puoliväkisin lapsensa kuin syöttöhanhet sairaiksi, oikeasti näkevät vaivaa lihottamisen eteen. Kyse on tanttamatamista itsestään ja siitä, että HÄN haluaa tuntea itsensä tärkeäksi superemännäksi, joka hallitsee perhettä ruokien kautta. Sairas ja yleinen kuvio. Suomi, etenkin itä-suomi, on täynnä tällaisia ruualla "rakastettuja" ihrapalleroperheitä.

Odottelinkin jo, milloin lihavuuskortti nostetaan esille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap lihava? Ruoka ja sen liiallinen mättäminen on ylikorostuneessa asemassa perheessänne? Tiedän perheen, jossa isä käyttäytyy vähän noin, osoittaakseen mieltä ja halveksuntaa tuhtia matamimaista emäntää kohtaan, joka pyrkii ylensyöttämään koko perhettä. Pitää olla juustoa, rasvaa, paljon pitää syödä ja lautaset tyhjäksi ja pitää santsata, jälkkäriä pitää olla ja aina hemmotellaan rasvalla ja sokerilla. Pyörittää yhden tantan pitopalvelua 50 hengen volyymillä neljän hengen perheelle. Lapset jo lihavia myöskin. Mies ei, kas kummaa...

Voi olla että pyrkii käytöksellä osoittamaan, että ruoka on vain ruokaa, eikä tykkää että se on nostettu sairaalloisen palvonnan ja ylensyönnin kohteeksi.

Siinäpä vasta fiksu ja kypsä mies :D ihme passiivis-aggressiivisuutta, ei varmaan viitsi kuitenkaan suutaan aukaista saati että viitsisi itse kokata perheelleen ne terveelliset sapuskat. Helpompi vain osoittaa mieltään ja antaa vaimon hoitaa kaikki.

Kyllä se on päinvastoin, ne on nämä lihavat tanttamatamit, jotka ehdottomasti haluavat olla kauhanvarressa, muu ei tule kuuloonkaan. Miehen tekemät ei kelpaa. Lihavat tanttamatamit ne ovat passiivisagressiivisia, syöttävät puoliväkisin lapsensa kuin syöttöhanhet sairaiksi, oikeasti näkevät vaivaa lihottamisen eteen. Kyse on tanttamatamista itsestään ja siitä, että HÄN haluaa tuntea itsensä tärkeäksi superemännäksi, joka hallitsee perhettä ruokien kautta. Sairas ja yleinen kuvio. Suomi, etenkin itä-suomi, on täynnä tällaisia ruualla "rakastettuja" ihrapalleroperheitä.

Haha, tämä on totta! Se ruokapöytä on kuin joku alttari ja kaikkien pitäisi palvoa siinä ympärillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tykkäisi.

Ensinnäkään meillä syödään keittiössä ruokapöydän ääressä. Ei tulisi loppua sotkulle, jos antaisi lasten vaellella ympäri asuntoa ruuan kanssa. Ja on minusta epäreilua, jos aikuisille on eri säännöt. Ollaan sovittu, että jos joskus menee viikko ilman, että jotain katuu tai tippuu, niin voidaan keskustella asiasta uudestaan. Mies on onneksi luonnostaan niin kömpelö, ettei tule tapahtumaan.

Miten se onnistuisi, että kaikki syö mitä sattuu? Lapset ainakin yrittää mennä murokaapille, leipähyllylle ja milloin mitäkin vanukasta syödä, sen sijaan että söisivät sitä oikeaa ruokaa. Samoin mies on ihan sokea kaapissa oleville ruuille ja mättää pelkkää leipää ja narisee, että maha on kipeä, jos ei kädestä pitäen ohjaa kunnon ruualle.

Ja kyllä minusta on tärkeää, että lapset syövät ruokaa, jossa on kunnolliset ravintoarvot, saa pitää natsimutsina. Ei myöskään kukkaro kestäisi ja hirveästi menisi ruokaa roskiin, jos kaikki saisivat vetää pelkkää leipää, muroja ja vanukasta.

Tämän vuoksi meillä on yhteiset ruoka-ajat. Samalla opetellaan myös käytöstapoja, ruokapöytäkeskustelua ja ollaan ilman ruutua, kaikki. Vaikeinta varmaan minulle kännyn pois laitto. En tiedä miten saisit lapset uskomaan näitä sääntöjä, jos toinen vanhemmista ei toimisi samoilla säännöillä.

Toki jokainen perhe tavallaan, mutta näistä ihan käytännön syistä meillä näin.

No miehesi on kuin yksi lapsista, kai sille on sitten pakko asettaa säännöt. Kauanko jaksat olla se joku Yleinen Valvoja?

Ihan yhdessä ollaan nämä säännöt miehen kanssa sovittu, meillä minä enemmän haluaisin syödä yksin rauhassa, äänet ärsyttää. Mutta molempien mielestä on tärkeää edes joku aika olla yhdessä perheenä ja meillä se on yleensä viikolla päivällinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieslapsen ajatusjuoksua, eli ei huvita, niin en tee, vapaa maa ja silleen. Minecraftin parissa on kivempaa syödä, kuin riitelevien lasten, joten syön Minecraftin parissa.

Mutta kun asia on vaan niin, että, kun ollaan perheenisä, niin sitten pitäis lasten seurassa käyttäytyäkin, kuin perheenisä, eikä, kuin joku kämppisjonne

Itse te näitä kämppisjonneja puolisoiksenne otatte.

Miksi?

Miksi oletatte, että ne yht'äkkiä muuttuvat joiksikin ihanne ihmisiksi ja täydellisiksi perheenisiksi, vaikka ne ei sellaisia ole koskaan olleet?

Olen eri mutta mielestäni jokainen aikuinen saa syödä miten ja missä haluaa. Apn mies kuulostaa ihan tavalliselta ihmiselta eikä kämppisjonnelta.

Kämppisjonne tuo on, nimittäin normaali aikuinen tajuaa, että vanhemman vastuulla on näyttää myös esimerkkiä lapsille. Ei vanhrmpi voi aikuisuudesta huolimatta elää oman elämänsä herrana ja ajatella vain itseään, kun on lapset kasvatettavana, ellei koko perheen ole sitten lupa vaeltaa ihan minne vain sen lautasensa kanssa. Ei ole reilua, eikä aikuista isältä syödä missä, milloin ja mitenkin ja vain olettaa, että kyllä vaimo saa lapset syömään keittiössä, tai ainakin siivoaa heidän sotkunsa, jos he muualla syövät

Mitä sotkua siitä tulee jos syö siististi lautaselta ja vie sen tiskiin? Yhä vieläkään en tajua miksi siinä ruokapöydässä olisi pakko istua, jos muuten hoitaa vanhemmuutensa kunnolla? Kukaan ei ole esittänyt yhtään järjellistä syytä.

MInä naisena vihaan muiden kanssa ruokailua. Vihasin sitä jo lapsena. Ruoka oli lähtökohtaisesti aina pahaa ja muut ihmiset näyttivät ja kuulostivat ällöttäviltä. Minusta sellaisista asioista kuin syöminen ja nukkuminen ei saa tehdä sääntöjä, vaan jokainen toimikoon niin kuin itselle parhaiten sopii. Muuten tulee elinikäinen trauma niin kuin minulle. En vielä 50-vuotiaanakaan oikein pysty syömään terveellistä ruokaa enkä ruokapöydässä toisten kanssa. Vedän yksikseni pizzaa ja energiajuomaa.

Me syödään miehen kanssa sohvalla ja katotaan tv:tä samalla, kun olemme kahdestaan. Jotenkin hänen mielestään olisi muka ok että me söisimme siellä myös silloin kun hänen lapsensa ovat kylässä, ja syömme jostain syystä eri aikaan. Sitten mankuu lapsetkin sohvalle syömään. Jos hän on aloittamassa syömistä toisen lapsen kanssa, ja lapsi istuu pöydässä jo ruuan otettuaan, niin mies saattaa kävellä olohuoneeseen oman lautasensa kanssa, josta minä sitten pyöräytän hänet takaisin keittiöön, ja mutisee vain että ai niin joo. 

Hänellä tuo on ainakin ihan tottumus ja tapa, kun on johonkin tottunut. Ja syödään siis monesti eri aikoihin, kun mies on 3-vuorotyössä, ja lapset kouluissa ja harrastuksissa.

Vierailija kirjoitti:

MInä naisena vihaan muiden kanssa ruokailua. Vihasin sitä jo lapsena. Ruoka oli lähtökohtaisesti aina pahaa ja muut ihmiset näyttivät ja kuulostivat ällöttäviltä. Minusta sellaisista asioista kuin syöminen ja nukkuminen ei saa tehdä sääntöjä, vaan jokainen toimikoon niin kuin itselle parhaiten sopii. Muuten tulee elinikäinen trauma niin kuin minulle. En vielä 50-vuotiaanakaan oikein pysty syömään terveellistä ruokaa enkä ruokapöydässä toisten kanssa. Vedän yksikseni pizzaa ja energiajuomaa.

Mites tämä terveellisyys nyt tähän liittyy? Taidat vain selitellä itsellesi traumalla persouttasi makealle ja roskaruualle ;) Aikuisena ihmisen tulee kehittää itseään ja päästää irto vahingollisista toimintamalleista, vaikka sitten ammattiapua hakemalla, eikä pikkulapsimaisesti vain selitellä että en minä pysty.

Vierailija kirjoitti:

MInä naisena vihaan muiden kanssa ruokailua. Vihasin sitä jo lapsena. Ruoka oli lähtökohtaisesti aina pahaa ja muut ihmiset näyttivät ja kuulostivat ällöttäviltä. Minusta sellaisista asioista kuin syöminen ja nukkuminen ei saa tehdä sääntöjä, vaan jokainen toimikoon niin kuin itselle parhaiten sopii. Muuten tulee elinikäinen trauma niin kuin minulle. En vielä 50-vuotiaanakaan oikein pysty syömään terveellistä ruokaa enkä ruokapöydässä toisten kanssa. Vedän yksikseni pizzaa ja energiajuomaa.

No tuohan ei ole normaalia, kuulostaa mielenterveysongelmalta. (Normaaleille) lapsille on tosi tärkeää, että syömisen ja nukkumisen suhteen on tietyt rutiinit ja ”säännöt”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap lihava? Ruoka ja sen liiallinen mättäminen on ylikorostuneessa asemassa perheessänne? Tiedän perheen, jossa isä käyttäytyy vähän noin, osoittaakseen mieltä ja halveksuntaa tuhtia matamimaista emäntää kohtaan, joka pyrkii ylensyöttämään koko perhettä. Pitää olla juustoa, rasvaa, paljon pitää syödä ja lautaset tyhjäksi ja pitää santsata, jälkkäriä pitää olla ja aina hemmotellaan rasvalla ja sokerilla. Pyörittää yhden tantan pitopalvelua 50 hengen volyymillä neljän hengen perheelle. Lapset jo lihavia myöskin. Mies ei, kas kummaa...

Voi olla että pyrkii käytöksellä osoittamaan, että ruoka on vain ruokaa, eikä tykkää että se on nostettu sairaalloisen palvonnan ja ylensyönnin kohteeksi.

Siinäpä vasta fiksu ja kypsä mies :D ihme passiivis-aggressiivisuutta, ei varmaan viitsi kuitenkaan suutaan aukaista saati että viitsisi itse kokata perheelleen ne terveelliset sapuskat. Helpompi vain osoittaa mieltään ja antaa vaimon hoitaa kaikki.

Kyllä se on päinvastoin, ne on nämä lihavat tanttamatamit, jotka ehdottomasti haluavat olla kauhanvarressa, muu ei tule kuuloonkaan. Miehen tekemät ei kelpaa. Lihavat tanttamatamit ne ovat passiivisagressiivisia, syöttävät puoliväkisin lapsensa kuin syöttöhanhet sairaiksi, oikeasti näkevät vaivaa lihottamisen eteen. Kyse on tanttamatamista itsestään ja siitä, että HÄN haluaa tuntea itsensä tärkeäksi superemännäksi, joka hallitsee perhettä ruokien kautta. Sairas ja yleinen kuvio. Suomi, etenkin itä-suomi, on täynnä tällaisia ruualla "rakastettuja" ihrapalleroperheitä.

Ja tällaisessa sairaassa syöttöpossuperheessä siis miehen jättäytyminen pois aterialta, eli ihraantappamisrituaalista, on miehen viimeisiä epätoivoisia keinoja kapinoida ihraemännän hirmutekoa vastaan. Taistelua, ettei alistu vallan alle vaan päättää itse elämästään ja syömisistään. Lapset on jo menetetty, mutta mies voi vielä kapinoida, koettaa pelastaa itsensä ja ehkä esimerkillä näyttää lapsillekin, ettei feederi-äidin sairaalloisen kontrollin alle tarvitse alistua.

Eli tuttavaperheesi isä on selvästi huomannut, että hänen lapsiaan lihotetaan ja kontrolloidaan ruoan avulla tietoisesti vaimon toimesta. Eikä isä tee elettäkään suojellakseen lapsia mt-ongelmaiselta, tai ehkä persoonallisuushäiriöiseltä aikuiselta, vaan tyytyy vain hassusti näpäyttelemään naista. Tiedät ja hänkin tietää, että hän voisi helposti tehdä vaikka mitä auttaakseen lapsia ja ehkä vaimoakin, mutta silti hän ei ota ohjia käteensä, vaan heittää lapset susille ja tyytyy seuraamaan sirkusta nurkasta?

Kyllä tässä tilanteessa perheen välinpitämätön isä näyttää isommalta luuserilta, kuin tanttamatami

Harva lihottaa itsensä pöydän ääressä perheensä kanssa syöden. Kyllä ne on ne napostelut, limsat ja telkan ääressä syöminen, mikä lihottaa.

No eikö tuo ihan hyvä järjestely ole maailmantilanne huomioiden...

Mies haluaa syödä itsenäisesti, ei muiden tai perheen kanssa. Ei mene alas jos väkisin tiettyyn aikaan, kun toinen määrää.