Leikkauttaisitko lapsen hörökorvat?
Kyseessä 2 vuotias poika jolla on molemmat korvat todella ulkonevat. Minusta ne ovat todella suloiset ja inhoan tätä ulkonäkökeskeistä maailmaa. MUTTA. En myöskään halua, että minun poika on se joka yrittää muuttaa kauneusihanteita ja joutuu kiusatuksi :,( Korvat ovat periytyneet minulta ja kärsin todella niistä pienenä ja varsinkin yläkoulussa. Milloin olin apina, ajokoira ym. Minua revittiin korvista ohi mennen. Ja voi luoja miten olen yrittänyt ne aina peittää..
Siksipä pohdin, että onko ne syytä leikkauttaa pojaltani? Mitä sinä tekisit? Oletko leikkauttanu omalta lapselta, miten kävi?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Onhan ne suloiset ja herttaiset nimenomaan vain pienellä lapsella!
Päätökseni tekisin puhtaasti lapsen henkistä elämää parasta ajatellen. Leikkauttaisin lapsen korvat ennen kouluikää. Kukaan ei halua omaa lasta kiusattavan. Enkä haluaisi olla mahdollistaja vaan sen takia kuinka hörökorvat on mukamas luonnollista ym. tekopyhää shaibaa ja muut ovat tyhmiä kapeakatseisia ihmisiä jotka pakotan oppimaan suvaitsevaisuutta lapseni kustannuksella.
Yhdellä tutulla on hörökorvat leikattu ennen kouluikää. On myöhemmin ollut vanhemmilleen hyvin kiitollinen asiasta.
Minusta tällainen ajattelu vain vahvistaa ajatusta siitä, että pitää mennä kiusaajien ehdolla eikä aiota puuttua ydinongelmaan. Miksi hoitaa oireita sairauden sijaan?
Minusta ketään ei pidä leikellä eikä muuttaa ketään ns. ihanteiden mukaiseksi sen takia ettei kiusata. Ikään kuin se kiusaamisen kohteeksi joutuminen olisi oma vika. Minusta nykyisin kaikkien aikuisten ihmisten tulisi oikeasti ottaa tosissaan se, että kiusaaminen on kiusaajan ongelma, ei kiusatun. Aina on tähän asti pyritty siihen, että poistetaan kiusaamisen kohde sen sijaan, että poistettaisiin kiusaaja. Miksi se kiusaaminen pitää ns hyväksyä ja siihen alistua vielä tänäkin päivänä? Eikö julkisuudessa ole ihan tarpeeksi esimerkkejä siitä kun kiusaamiseen ei puututa ja mihin se sitten pahimmillaan johtaa?
AP, älä leikkauta korvia. Ymmärrän pelkosi, mutta ole sinä se rohkea ja oikeudentajuinen vanhempi joka ajaa kiusaamisen loppumista eikä sen hyväksymistä.
Leikkauta vaan niin poikaasi ei tulla kiusaamaan. Sanoi kuka tahansa että pitää olla ylpeä erillaisuudesta jne. mikä on tietenkin totta mutta lapset on kamalan julmia eivätkä osaa vielä hillitä sanojaan eivätkä ajatella kuten me aikuiset vaan kiusaavat armotta jos hänellä on hörökorvat. Kiusaaminern taas jättää todella syvät arvet omaan tuntoon ja psyykkeeseen herkässä iässä, ikuiset jäljet jää . Omaa lastasi suojellaksesi , leikkauta korvat. Aikuisena olisi ihan eri juttu mutta lapset eivät tajua.
Vierailija kirjoitti:
Mun kahdella pojalla erittäin pahat hörökorvat. En aio leikkauttaa. Itse saa päättää asiasta kun on 18. Ei kaikkien tarvitse olla instamallin mukaisia. Jokainen on erilainen.
Lapsena tuo kuuluu julkisen terveydenhuollon piiriin.
Kuuluuko aikuisille?
Leikkauttaisitko jos itse haluaisi jo ennen 18 ikävuotta?
Minunkin pojalla hörökorvat.
Tosin iän myötä hävinneet jonkin verran. On aika söpöt.
Mutta jos lapsi haluaisi ne leikkauttaa niin saisi niin tehdä.
En ole ottanut selvää kuuluuko julkiselle kun on täysi-ikäinen.
/22
Jatkan vielä, että te jotka kannatatte korvien leikkaamista, kannustaisitteko lastanne myöhemmin suoristamaan joka aamu hiukset jos häntä kiusattaisiin siksi että ne ovat kiharat? Sanoisitteko ettei saa pukeutua kuten haluaa koska häntä kiusataan omasta tyylistä? Ostaisitteko push up -rintsikoita teinille jos häntä kiusattaisiin siitä että on pienet tissit? Käskisittekö lasta käyttämään piilolinssejä siksi ettei kiusata silmälaseista? Pyytäisittekö olemaan vähemmän hyvä koulussa ettei kiusattaisi hyvistä arvosanoista? Lopettaisitko lapselta rakkaan ja haluamansa harrastuksen koska häntä kiusataan siitä?
Vierailija kirjoitti:
Leikkauta vaan niin poikaasi ei tulla kiusaamaan. Sanoi kuka tahansa että pitää olla ylpeä erillaisuudesta jne. mikä on tietenkin totta mutta lapset on kamalan julmia eivätkä osaa vielä hillitä sanojaan eivätkä ajatella kuten me aikuiset vaan kiusaavat armotta jos hänellä on hörökorvat. Kiusaaminern taas jättää todella syvät arvet omaan tuntoon ja psyykkeeseen herkässä iässä, ikuiset jäljet jää . Omaa lastasi suojellaksesi , leikkauta korvat. Aikuisena olisi ihan eri juttu mutta lapset eivät tajua.
Aikamoinen jumala olet jos pystyt antamaan lupauksia siitä ettei kiusata. Kiusaamiseen keksitään kyllä syitä pilvin pimein eikä joku hörökorvien leikkaaminen kyllä estä sitä.
Leikkauttaisin, kun kerran julkisella puolella onnistuisi. Hoidattaisin myös kasvoilla olevan valtavan mansikkaluomenkin.
Olen ehdottomasti kiusaamista vastaan ja siksi tätä mietinkin. Mutta minä en ole suojelemassa lastani koulussa, jos häntä kiusataan. Voin vain kuunnella ja olla yhteydessä opettajaan ja toivoa että se loppuu. Mutta onko se oikein että lapseni joutuu jo pienestä asti puolustautumaan ja saamaan traumoja, kun minä voin kuitenkin estää sen? Tottakai lapsia voidaan kiusata mistä tahansa, mutta tämä on kuitenkin todella selkeä :( ja vaikka ajatus on kaunis että ei pidä mennä kiusaajan ehdolla ja korvat ovat hyvät niin, niin se ei silti estä sitä että lapsi tulee kiusatuksi liian suurten korvien vuoksi...
En ole päättänyt mitään, mutta uskon että jokainen vanhempi ymmärtää sen että haluan lapseni parasta. Täydellisessä maailmassa meillä ei olisi edes tätä keskustelua... Nykyään kuitenkin kiusaaminenkin on niin paljon helpompaa kun on somet ja kännykät..
Toisekseen tuohon kommenttiin jossa sanottiin ettei vanhemman omien traumojen vuoksi kannatta leikkauttaa on väärin. Juurikin omien korvieni vuoksi, tiedän mitä nämä pahimmillaan aiheuttaa. Ja se että ne oli jonkun aikuisen mielestä söpöt, ei paljoa itsetuntoa parantanut kun joutu hyeenalauman keskelle :(
-ap
Jep kannattaa tytöille hommata ne silarit myös, ettei kiusata tissittömyydestä.
Ja sit kun lasta kiusataan typeristä vanhemmista, niin kannattaa lapsi antaa adoptioon, jottei anneta kiusaajille aihetta.
Kannattaa jo tänään aloittaa Jannika Bn kiusaaminen hänen korvistaan, jotta menisi leikkaukseen.
Sit jos lasta kiusataan siitä, ettei ole kalleinta puhelinta, mopoautoa tai omaa hevosta, se on vanhempien tehtävä hommata ne.
Ihan sama vaikka pitäisi olla sen vuoksi töissä 24/7. Parempi, että lapsella on ne tavarat kuin omat vanhemmat.
Ei mikään ihme, että kiusataan ja lapset on sekaisin, jos tälläistä on vanhemmuus nykyään.
Mikään leikkaus ei ole pikkujuttu ja leikkauksissa on AINA riski että jokin menee pieleen, jälki ei ole sitä mitä toivottiin, tai pahimmillaan tulee tulehdus tai muu vakavampi ongelma. En todellakaan leikkauttaisi lapselta MITÄÄN esteettisistä syistä!
Vierailija kirjoitti:
Mikään leikkaus ei ole pikkujuttu ja leikkauksissa on AINA riski että jokin menee pieleen, jälki ei ole sitä mitä toivottiin, tai pahimmillaan tulee tulehdus tai muu vakavampi ongelma. En todellakaan leikkauttaisi lapselta MITÄÄN esteettisistä syistä!
Tästä vuodatuksesta huomaa, ettei sinulla ole mitään kokemusta kyseisestä ongelmasta. Puusta käsin on helppoa huudella.
Vierailija kirjoitti:
Olen ehdottomasti kiusaamista vastaan ja siksi tätä mietinkin. Mutta minä en ole suojelemassa lastani koulussa, jos häntä kiusataan. Voin vain kuunnella ja olla yhteydessä opettajaan ja toivoa että se loppuu. Mutta onko se oikein että lapseni joutuu jo pienestä asti puolustautumaan ja saamaan traumoja, kun minä voin kuitenkin estää sen? Tottakai lapsia voidaan kiusata mistä tahansa, mutta tämä on kuitenkin todella selkeä :( ja vaikka ajatus on kaunis että ei pidä mennä kiusaajan ehdolla ja korvat ovat hyvät niin, niin se ei silti estä sitä että lapsi tulee kiusatuksi liian suurten korvien vuoksi...
En ole päättänyt mitään, mutta uskon että jokainen vanhempi ymmärtää sen että haluan lapseni parasta. Täydellisessä maailmassa meillä ei olisi edes tätä keskustelua... Nykyään kuitenkin kiusaaminenkin on niin paljon helpompaa kun on somet ja kännykät..
Toisekseen tuohon kommenttiin jossa sanottiin ettei vanhemman omien traumojen vuoksi kannatta leikkauttaa on väärin. Juurikin omien korvieni vuoksi, tiedän mitä nämä pahimmillaan aiheuttaa. Ja se että ne oli jonkun aikuisen mielestä söpöt, ei paljoa itsetuntoa parantanut kun joutu hyeenalauman keskelle :(
-ap
Varmasti sen jokainen ymmärtää, että haluat lapsellesi vain parasta. Kannattaa kuitenkin todella tarkkaan miettiä mihin ryhtyy. Voi myös hyvin olla, että niistä korvista ei kiusata. On myös mahdollista, että lapsesi pitää niistä korvistaan.
Kiusaamista ei aiheuta itse erilaisuus, vaan se, että me aikuiset luodaan vastakkainasetteluja. Me niille lapsille se opetetaan, että erilaisuus on huono asia ja siitä sitten lapset nälvii. Taaperoikäinen lapsi ei ymmärrä vielä erilaisuutta. Sen ikäinen ei ymmärrä kiusata toista siksi, että on pisamia, silmälasit, hörökorvat, kiharat ja paksut hiukset jne. Siihen erilaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota kun ympäristö ja malleista oppiminen sen mahdollistaa. Lapset kuulevat ja näkevät paljon. Leikkaamalla ne korvat muodostat tämän asettelun: hörökorvat ovat erilaiset ja ne halutaan pois. Näet ne hörökorvat ongelmana.
Lapselle se joskus tulee ilmi valokuvista ja/tai kertomalla hänelle ja siinä jo muodostuu hänelle kuva siitä että oli erilainen ja sen piti muuttua.
En halua sinua syyllistää ja osoitankin tämän asian ihan kaikille jotka tätä lukee. Me itse aiheutamme sitä mahdollista kiusaamista helposti silloinkin kun haluamme suojella siltä. Tätä asiaa pitäisi ihan kaikkien pohtia, jos todella halutaan että se kiusaaminen saataisin kitkettyä irti tai edes vähennettyä sitä.
Jos lapsella on hörökorvat ne on ehdottomasti leikattava normaaliksi.
Kumma kun kukaan ei ole kommentoinut mansikkaluomiesimerkkiä. Olen varma, että jokainen mamma tositilanteessa ottaisi vastaan julkisen terveydenhuollon avun siinä tilanteessa. Miksi hörökorvat olisi eri asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään leikkaus ei ole pikkujuttu ja leikkauksissa on AINA riski että jokin menee pieleen, jälki ei ole sitä mitä toivottiin, tai pahimmillaan tulee tulehdus tai muu vakavampi ongelma. En todellakaan leikkauttaisi lapselta MITÄÄN esteettisistä syistä!
Tästä vuodatuksesta huomaa, ettei sinulla ole mitään kokemusta kyseisestä ongelmasta. Puusta käsin on helppoa huudella.
Huutelen puusta ja vuodatan kun olen sitä mieltä, ettei pikkulasta pidä viedä kauneusleikkaukseen? Ei hyvää päivää.
En leikkauttaisi. Jos poika itse ottaa asian eteen isompana niin pohtikaa asiaa vasta sitten. Tällä hetkellähän ne korvat tuntuvat olevan ongelma vain sinulle, ei pojalle.
En leikkautaisi ennen kuin lapsi itse sitä haluaa. Jos valittaa kiusaamisesta, niin silloin ehdottaisin leikkausta.
Minulla oli lapsena hörökorvat ja minua kiusattiin niiden takia koulussa. Vanhempani eivät niistä koskaan puhuneet, mutta huomasin että varsinkin äitini häpesi rumuuttani ja yritti peittää korviani rumalla hiustyylillä (pulisongit tytöllä, anyone?). Minusta tuli arka ja pelokas ja yksinäinen. En uskonut että ikinä löydän puolisoa. Kaikki tapaamani ihmiset katsoivat aina korviani ja vihasin sitä.
Nuorena aikuisena sisuunnuin ja hankkiuduin itse leikkaukseen. Elämäni paras päätös! Kaikki ne katseet loppuivat siihen, löysin ihanan puolison ja rohkeuteni riitti hakea erinomaiseen työpaikkaan. Kukaan ei enää katso minua sillä hirveällä tavalla.
Jos omat lapseni olisivat perineet kamalat korvani, niin tosiaan ne olisi leikattu päiväkotiaikana heti kun mahdollista. Mutta onneksi niin ei käynyt!
Kukaan joka ei ole korvista itse kärsinyt ei voi tietää millaista se on. Ihan turhaa hurskastella söpöydestä, jos et ole se jonka pitää jokaisen vastaantulijan tuijotusta sietää.
Tee lapsellesi palvelus ja leikkauta hörökorvat pois ennen kouluikää!
Te ketkä ette leikkauttaisi korvia, niin jätättekö myös hampaiden oikomisen tekemättä? Rakastatte lasta niin paljon että hän kelpaa täysin omana itsenään vinoine hampaineen. Lapsi itse ei uskalla hymyillä mutta siitä viis?
Vierailija kirjoitti:
Te ketkä ette leikkauttaisi korvia, niin jätättekö myös hampaiden oikomisen tekemättä? Rakastatte lasta niin paljon että hän kelpaa täysin omana itsenään vinoine hampaineen. Lapsi itse ei uskalla hymyillä mutta siitä viis?
Lapsena hammashoitajat/lääkärit yrittivät painostaa oikomishoitoon kaiken maailman pelottelujutuilla, mutta niin vain pidin vinot hampaani eikä kukaan niistä ole ikinä mitään sanonut. Jos lapsi itse ottaa asian esille ja on tarpeeksi vanha, niin tietysti hörökorville/vinoille hampaille yms. voi yrittää tehdä jotain.
On jo tarpeeksi ei-rakastettu olo niin jos vanhemmat olisivat tällaisiin painostaneet niin ei ainakaan olisi asiaa auttanut.
Nimenomaan en mahdollistaisi, että kiusattaisiin korvien takia. En lastani uhraisi mihinkään missä opetetaan hänen kustannuksellaan suvaitsevaisuutta muille. Opettekaa te lapsenne olematta kiusaamatta, niin ehkä vanhempien ei tarvitse edes miettiä lapsen korvien leikkaamista.