Lue keskustelun säännöt.
Aaaargh, onko mitään turhauttavampaa kun tinderi
03.04.2021 |
Järki lähtee tinder sovelluksen kanssa. En haluaisi ajatella että kaikki jäljellä olevat vapaat miehet on jotenkin rikki tai pilalla mutta valitettavasti tinderissä jonkun aikaa pyörittyäni alkaa pikkuhiljaa tuntuun siltä. Muutama genre mihin on niin mitta täynnä:
- Elämänkoululaiset.
- Nää tyypit jotka laittaa esittelytekstiin ota selvää/aloita keskustelu/tai jotain muuta yhtä passiivista. Pitäiskö tästä herätä mielenkiinto?
- sit nää jotka ei eti vahingossakaan mitään vakavaa. Kaikkien naisten unelmahan on vaan alkaa jollekin äijällä random panoksi.
- ne kenen kans tulee mätsi niin max kaks päivää viestittelyä ja sitte ghoustaus. Yleensä toki tuokin harvinaista, pääasiassa vaikka laitan aloitusviestin niin vastausta ei saa ikinä.
Nimim. Miten tämä voi olla näin vaikeaa????
Kommentit (708)
Ennen Kaikki Oli Paremmin kirjoitti:
Jospa Katsositta Telkusta Vaikka Akattoman Miehen Elokuvan Uusintana Tai muun Suomalaisen Komedian , Akattomas Miehes , Poikamihet Laitto Kirjevaihtoilmoitukset Sanomalehteen , niin kun ennen Tinderiä tai mitään laitettiin Lehteen ja Maatalous Messuilla oli Joku Emännän Haku Ohjelma .
Miss Slovenia, Slovakia, Vietnam ja Thaimaa ajaa sanan asian. Ovat myös Tinderissä niitä varten joilla on varoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä noissa tindereissä ja fb datingeissä ole enää nelikymppiselle perinteiselle miehelle mitään tarjottavaa kuvien, ja harvemmin tekstienkään puolesta. On filtteriä, paksua meikkiä, korua, leimaa sun muuta mitkä tappaa heti mielenkiinnon. Ankan naama, huulet törrölle ja tissit vielä tyrkylle, niin avot! Selasin huvikseni kaikki lähitienoilta läpi, eikä oikeastaan yksikään profiili säväyttänyt, vaikka muutaman säälitykkäyksen annoin. Parhaita melkeinpä ne jotka eivät ole kirjoittaneet mitään profiiliin, eikä ole yritetty panostettu kuvaan. Ja kuvakin mieluiten jostain muusta kuin itsestä. Se vielä antaa sijaa optimismille. Päivä riitti, ja tuskin viitsii tässä elämässä noita enää mennä selaamaan. Ja eipä sillä, että itsekään kelpaisin juuri kenellekään..
Vastasin jo tähän, mutta syystä tai toisesta viesti meni sensuuriin... mutta siis ihmettelin, miten saatat löytää vain tuontyyppisiä naisia? Olen itsekin nelikymppinen (tosin nainen), ja tunnen paljon samaan ikäluokkaan kuuluvia naisia, jotka ovat Tinderissä, ja heillä ei todellakaan ole mitään töröhuulikuvia siellä tai eivät esittele rintojaan. Myös tuota vahvaa meikkiä ihmettelen, kun suurin osa yli 35-vuotiaistahan ei joko käytä meikkiä ollenkaan tai käyttää hyvin maltillisesti. Eli miten voi olla, että löydät vain tuollaisia naisia?? Ja tarkoitatko nyt, että ihan kaikki korut ovat ongelma, olivat sitten vaikka joku riipus, pienet korvikset tai joku ohut hopeaketju? Tietenkin niitäkin naisia on, jotka eivät ikinä käytä mitään koruja, mutta aika monella tosiaan jotain koruja saattaa olla - eli onko ongelma korut yleensä vai tarkoititko jotain överikoruja?
En tarkoittanut korviksia tai ketjuja, vaan tätä muuta naamaan ammuttua metallia. No, joillekin kait ihan sopiikin. Vuosi vuodelta näyttää menevän hullummaksi. Mutta olkoon, nämä sivustot eivät kaipaa minua, enkä minä niitä. Aika on ajanut ohi.
Jännä, että sinulle tilee Tinderissä noin paljon naisia, joilla on naamalävistys, kun ensinnäkin eikös ne ole aika ysäriä (pois lukien jotkut tietyt alakulttuurit), ja ainakaan en itse näe katukuvassa 35+ ikäisillä naisilla (oletan, että nelikymppisenä haet jotain 30+ naisia) juuri kenelläkään naamalävistyksiä. Ja nuoremmilla niitä on vielä vähemmän, kun nykynuorten tyylihän on esim. meidän nuoruusaikojen tyyliin verrattuna aika konservatiivista. Ne "naamaan ammutut metallit" ovat tosi harvinaisia. Itse vieläpä tunnen paljon alakulttuuriporukkaa, eikä niilläkään niitä paljon ole. Miten ihmeessä koet, että tällaiset lävistykset ovat oikein yleistyneet?
Valehtelen että mulla on lapsia. koska he jotka ei tykkää lapsista on niin h*tin itsekkäitä. enkä halua itsekkäiden kanssa olla tekemisissä, kun he huolehtii vaan omasta edustaan.
Danny Devito on päässyt naimisiin ja saanut lapsia. Uskon, että aika moni mies on pitempi ja parempi vartaloltaan.
Vierailija kirjoitti:
Danny Devito on päässyt naimisiin ja saanut lapsia. Uskon, että aika moni mies on pitempi ja parempi vartaloltaan.
Niin.. hän on myös miljonääri todennäköisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nettideittailun ongelma on se, että naiset eivät kelpuuta omantasoisiaan fiksuja kilttejä ja kunnollisia miehiä.
Kaikki naiset haluavat vain top10% panomiehen.
Naiset löytäisivät hetkessä parisuhteen perässä olevan kunnollisen miehen jos eivät heti antaisi "ei kipinää, ei kemiaa, ei ihastumista" -tuomiota.
Riittäisikö sille miehelle siis seksitön suhde? Yhdessäolo kaveripohjalta? Koska sitähän se tarkoittaisi, jos ei olisi kipinää, kemiaa eikä ihastumista.
Miksi naiset eivät ole sitten rehellisiä asiasta. Tämänkin ketjun otsikko kuuluisi olla "saisin paljon fiksuja kunnollisia miehiä mutta he eivät ole tarpeeksi tasokkaita minulle".
No eipä niitä fiksuja ja kunnollisia miehiä kovin paljoa siellä näytä olevan. Monelle ihan tavallisen näköiselle ja oloiselle miehelle olen aloitteen tehnyt. On ollut kaljua ja vatsakumpua ja tavallinen duunariammatti - eli yksikään ei ollut millään tavalla komea pahapoika. Muutama on vastannut ja parit treffitkin on sovittu. Yksi ghostasi jo ekoilla treffeillä (se siitä kunnollisuudesta). Ne pari muuta ghostasi muutamien ekojen treffien jälkeen, yksi oli ehdotellut heti kämpille menoa seksi mielessä tietysti, ja ghostasi ilmeisesti koska en suostunut. Loput ilmeisesti pettyi kun en ollutkaan ylikireä fitnesskissa vaan ihan normaalipainoinen ja -kasvoinen kolmikymppinen nainen. Olisihan sen tosin voinut jo kuvista päätellä joten ehkä olin vaan tylsä.
Uskon kyllä että ihan kunnollisia vapaita miehiä on olemassa mutta useimmat eivät varmaan ole Tinderissä. Heidät tapaisin ainoastaan sattumalta tai jos joku yhteinen tuttava keksisi esitellä meidät. Olisipa vielä olemassa tanssiravintoloita niin pääsisi lähietäisyydelle juttelemaan miesten kanssa ilman suuria järjestelyjä. Jollei kiinnosta niin kahden tanssin jälkeen voisi palata omaan pöytään ja kokeilla uutta partneria. Joka tapauksessa saisi mukavan illan ja tulisi käytyä vähän viihteellä.
Sanoisin että on ongelma omissa ominaisuuksissa jos naisena et miestä Tinderistkään saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisille turhauttavaa kun ei sitä laatikkoleuka-malli-lentä-190cm-kirurgia löydykään kaikille.
vilkaiskaa okc palvelua, ihan piruittain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On pakko sanoa, että hyvän, nätin ja kiltin naisen löytäminen Tinderistä lienee sama kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Ensinnäkin, suurin osa näistä on jo suhteessa. Toiseksi, nätit ei tarvitse Tinderiä saadakseen seuraa. Kolmanneksi, ne harvat nätit jotka Tinderiin eksyy ei keskimäärin ole kilttejä vaan ne on niitä kevytkenkäisiä sarjadeittailijoita. Toki harvoja poikkeuksiakin on.
Sitten se toinen puoli. Jos et livenä ole kiinnostanut yhtäkään hyvää, kilttiä ja nättiä naista silloin kun useimmat näistä 16-25 v ikävuosina etsi elämänkumppania ja lähes poikkeuksetta sellaisen myös löysi, niin mahdollisuudet 30+ ikäluokassa alkaa olla aika pienet. Kuten sanottu, useimmat näistä on jo varattu ja loput tuskin ovat sinusta sen kiinnostuneempia nyt kuin 10 v sittenkään. Pahoittelut.
Joten skippaa vähintään joko kiltteys- tai ulkonäkövaatimus jos haluat jotain toivoa.
Itse 40+ miehenä aloittajan kanssa samaa mieltä, ett juurikin turhauttavaa. Vertaisin baarissa roikkumiseen. Toisinaan sielläkin onnistuu, mutta silloinkin kun ei käy flaksi voi pitää hauskaa. Eihän sitä juopottelua kauaa kestä, mutta tinderöinnissä se profiilien selailu ja hidas ja arvaamaton matchi on vaan puuduttavaa pakkopullaa. Onko joku keksinyt tähän jotain piristettä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nettideittailun ongelma on se, että naiset eivät kelpuuta omantasoisiaan fiksuja kilttejä ja kunnollisia miehiä.
Kaikki naiset haluavat vain top10% panomiehen.
Naiset löytäisivät hetkessä parisuhteen perässä olevan kunnollisen miehen jos eivät heti antaisi "ei kipinää, ei kemiaa, ei ihastumista" -tuomiota.
Riittäisikö sille miehelle siis seksitön suhde? Yhdessäolo kaveripohjalta? Koska sitähän se tarkoittaisi, jos ei olisi kipinää, kemiaa eikä ihastumista.
Miksi naiset eivät ole sitten rehellisiä asiasta. Tämänkin ketjun otsikko kuuluisi olla "saisin paljon fiksuja kunnollisia miehiä mutta he eivät ole tarpeeksi tasokkaita minulle".
No eipä niitä fiksuja ja kunnollisia miehiä kovin paljoa siellä näytä olevan. Monelle ihan tavallisen näköiselle ja oloiselle miehelle olen aloitteen tehnyt. On ollut kaljua ja vatsakumpua ja tavallinen duunariammatti - eli yksikään ei ollut millään tavalla komea pahapoika. Muutama on vastannut ja parit treffitkin on sovittu. Yksi ghostasi jo ekoilla treffeillä (se siitä kunnollisuudesta). Ne pari muuta ghostasi muutamien ekojen treffien jälkeen, yksi oli ehdotellut heti kämpille menoa seksi mielessä tietysti, ja ghostasi ilmeisesti koska en suostunut. Loput ilmeisesti pettyi kun en ollutkaan ylikireä fitnesskissa vaan ihan normaalipainoinen ja -kasvoinen kolmikymppinen nainen. Olisihan sen tosin voinut jo kuvista päätellä joten ehkä olin vaan tylsä.
Uskon kyllä että ihan kunnollisia vapaita miehiä on olemassa mutta useimmat eivät varmaan ole Tinderissä. Heidät tapaisin ainoastaan sattumalta tai jos joku yhteinen tuttava keksisi esitellä meidät. Olisipa vielä olemassa tanssiravintoloita niin pääsisi lähietäisyydelle juttelemaan miesten kanssa ilman suuria järjestelyjä. Jollei kiinnosta niin kahden tanssin jälkeen voisi palata omaan pöytään ja kokeilla uutta partneria. Joka tapauksessa saisi mukavan illan ja tulisi käytyä vähän viihteellä.
Löysin oman metsurin Iskurista. Nähtävästi on sittemmin menty pistämään maksulliseksi :(
Kaikki ei tosiaan eksy Tinderiin. Tääkin meni Iskuriin oltuaan liian ujo ihmiskatalogiin.
Vierailija kirjoitti:
Itse 40+ miehenä aloittajan kanssa samaa mieltä, ett juurikin turhauttavaa. Vertaisin baarissa roikkumiseen. Toisinaan sielläkin onnistuu, mutta silloinkin kun ei käy flaksi voi pitää hauskaa. Eihän sitä juopottelua kauaa kestä, mutta tinderöinnissä se profiilien selailu ja hidas ja arvaamaton matchi on vaan puuduttavaa pakkopullaa. Onko joku keksinyt tähän jotain piristettä?
Miitit. Alaston Suomi, Facebookin harrasteryhmät jne. Nythän miittejä ei voida pitää paitsi etänä. Saa sitä kumminkin liittyä mukaan ja tulla kokoontumisiin ajan ollessa oikea :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tinderiä aiemmin varsin paljon käyttäneenä ja nykyään vakituisessa parisuhteessa elävänä 35v miehenä väittäisin, että Tinderin perusongelma on siinä, että 80% hommasta perustuu kuviin ja loput lyhyeen tekstiin. Satunnaisen seksiseuran osalta kuvapohjaisuus on ihan ok, mutta pariutumisessa kuville tulee liikaa painoarvoa suhteessa sen merkitykseen tosimaailmassa.
Livenä ihastumiseen vaikuttaa ulkonäön lisäksi elekieli, käyttäytyminen, katse, ihmisen tuoksu, ääni, ja se mitä suusta tulee yms..., ajatteli sitä tietoisesti tai ei. Tinderissä kaikki paukut on muutamassa valokuvassa, jotka pitää valita todella huolella samaan aikaan omaa ulkonäköä esittelemään ja mielikuvitusta herättämään muun elämän osalta.
Esim. omalla samalla 7+ naamalla ja treenatulla kropalla oli tuhansien prosenttien ero matchien määrässä vaan sen suhteen, oliko kuvat A) pääosin semitasokkaita selfieitä tai muita satunnaisia normaaleja valokuvia erilaisista arkisista tilanteista/paikoista vai B) valokuvia lavastetuista "arkisista" tilanteista joissa valo "sattuukin osumaan hauikseen kivasta kulmasta" kun nojaa seinään kädet puuskassa tai töissä kirjoituspöydän ääressä kaavojen kanssa "tiedettä tekemässä". Naama oli sama, tyyppi ihan sama, teksti sama, ja kategorian A) kuvissa olin enemmän oma itseni, vaikka toki B:tkin heijasteli omaa elämää. Silti kategorian B)-kuvilla tuli satoja matcheja vaikka olin itse todella valikoiva swipeissä, A:lla ehkä muutama viikossa. Lopulta alkoi väsyttää koko touhu kun ei löytynyt ketään henkisellä tasolla kiinnostavaa naista, ja sitten löytyikin ihana nainen ihan toista kautta.
Anonyymikö kirjoitti:
Tinderiä aiemmin varsin paljon käyttäneenä ja nykyään vakituisessa parisuhteessa elävänä 35v miehenä väittäisin, että Tinderin perusongelma on siinä, että 80% hommasta perustuu kuviin ja loput lyhyeen tekstiin. Satunnaisen seksiseuran osalta kuvapohjaisuus on ihan ok, mutta pariutumisessa kuville tulee liikaa painoarvoa suhteessa sen merkitykseen tosimaailmassa.
Livenä ihastumiseen vaikuttaa ulkonäön lisäksi elekieli, käyttäytyminen, katse, ihmisen tuoksu, ääni, ja se mitä suusta tulee yms..., ajatteli sitä tietoisesti tai ei. Tinderissä kaikki paukut on muutamassa valokuvassa, jotka pitää valita todella huolella samaan aikaan omaa ulkonäköä esittelemään ja mielikuvitusta herättämään muun elämän osalta.
Esim. omalla samalla 7+ naamalla ja treenatulla kropalla oli tuhansien prosenttien ero matchien määrässä vaan sen suhteen, oliko kuvat A) pääosin semitasokkaita selfieitä tai muita satunnaisia normaaleja valokuvia erilaisista arkisista tilanteista/paikoista vai B) valokuvia lavastetuista "arkisista" tilanteista joissa valo "sattuukin osumaan hauikseen kivasta kulmasta" kun nojaa seinään kädet puuskassa tai töissä kirjoituspöydän ääressä kaavojen kanssa "tiedettä tekemässä". Naama oli sama, tyyppi ihan sama, teksti sama, ja kategorian A) kuvissa olin enemmän oma itseni, vaikka toki B:tkin heijasteli omaa elämää. Silti kategorian B)-kuvilla tuli satoja matcheja vaikka olin itse todella valikoiva swipeissä, A:lla ehkä muutama viikossa. Lopulta alkoi väsyttää koko touhu kun ei löytynyt ketään henkisellä tasolla kiinnostavaa naista, ja sitten löytyikin ihana nainen ihan toista kautta.
Kauan ennen Tinderiä jengi otti toisiinsa kontaktia chateissa. Sitten tuli erilaiset deittisivut ja uusimpana Tinder. Tykkään vieläkin chattailusta. Jollain tavalla ihminen riisuuntuu ollessaan pelkän tekstin varassa ja tuolloin koen olevani aidoimmillani.
Tinderissä ämmillä on usein harrastuksena "matkustaminen"..tirsk. Kuka oikeasti matkustaa niin paljon, että sitä voi pitää harrastuksena. Kertoo ylimielisyydestä ja yksinkertaisuudesta. Sitten miehet..Paljon kirjoitellaan privana, mutta treffeillä ollaan mykkiä sosiaalisti taidottomia assburgereita. Puhutaan vaan työstä. Eli ei persoonaa..ei jatkoon. Persoonattomuus on tinderin syöpä. Olen treffaillut tinderin miehiä ja naisia. Aina näitä, jotka ei tiedä muusta kuin työstään ja ensimmäinen kysymyskin on, että mitä teet työksesi. Siinä vaiheessa kannattaa viheltää peli poikki ja sanoa heipat.
"Olen akateemisesti hyvin koulutettu. En polta enkä juo alkoholia. Rakastan koti-iltoja enkä viihdy kapakoissa enkä suurissa yleisötapahtumissa" Noniin...eli ilmeetön autistinen nörtti, josta ei ole mitään seuraa. Nykertää tietokoneellaan. YÖK! Kukaan ei halua tuollaista nykertäjää. Nainen haluaa äijän, joka tulee ja ottaa kiinni ja kantaa sänkyyn ...uuulalaaa. Näitä ei löydy tinderistä. Siellä on reppanat.
Vierailija kirjoitti:
Tinderissä ämmillä on usein harrastuksena "matkustaminen"..tirsk. Kuka oikeasti matkustaa niin paljon, että sitä voi pitää harrastuksena. Kertoo ylimielisyydestä ja yksinkertaisuudesta. Sitten miehet..Paljon kirjoitellaan privana, mutta treffeillä ollaan mykkiä sosiaalisti taidottomia assburgereita. Puhutaan vaan työstä. Eli ei persoonaa..ei jatkoon. Persoonattomuus on tinderin syöpä. Olen treffaillut tinderin miehiä ja naisia. Aina näitä, jotka ei tiedä muusta kuin työstään ja ensimmäinen kysymyskin on, että mitä teet työksesi. Siinä vaiheessa kannattaa viheltää peli poikki ja sanoa heipat.
Kai sekin on olennainen tieto, mitä haluaa tehdä lomilla, vaikka loma-aikaa on tavallisella työläisellä vain murto-osa koko vuodesta. Ja sitten toisaalta suurin osa haluaisi, että lomat vietetään yhdessä. Joten onhan se olennainen tieto, haluaako käyttää lomat matkustellessa, mökillä vai kotona. Mitä työhön tulee, olet oikeassa siinä, että ylenpalttinen työstä puhuminen antaa käsityksen kuin työnteko olisi koko elämä, mutta toisaalta sitten joku "mitä teet työksesi" on monelle sellainen matalan kynnyksen kysymys, jossa kysytään tavallaan neutraalia asiaa, mutta kuitenkin sellaista, joka voi myös kertoa ihmisestä jotain - kyllähän ammatinvalinta usein kertoo ainakin jotain mielenkiinnon kohteista (toki ei aina). Itse voisin ihan hyvin kysyä, millaista työtä toinen tekee, vaikka itse olen kaikkea muuta kuin työkeskeinen ihminen.
Tinder on täynnä hulluja ja vie samalla vielä yksityiset henkilötiedot ja tekee niillä rahaa. Oletteko te ihan mielisairaita kun tuollaista sivustoa edes käytätte alunperinkään? Mies löytyy todellisesta elämästä.
Jospa Katsositta Telkusta Vaikka Akattoman Miehen Elokuvan Uusintana Tai muun Suomalaisen Komedian , Akattomas Miehes , Poikamihet Laitto Kirjevaihtoilmoitukset Sanomalehteen , niin kun ennen Tinderiä tai mitään laitettiin Lehteen ja Maatalous Messuilla oli Joku Emännän Haku Ohjelma .