Lue keskustelun säännöt.
Aaaargh, onko mitään turhauttavampaa kun tinderi
03.04.2021 |
Järki lähtee tinder sovelluksen kanssa. En haluaisi ajatella että kaikki jäljellä olevat vapaat miehet on jotenkin rikki tai pilalla mutta valitettavasti tinderissä jonkun aikaa pyörittyäni alkaa pikkuhiljaa tuntuun siltä. Muutama genre mihin on niin mitta täynnä:
- Elämänkoululaiset.
- Nää tyypit jotka laittaa esittelytekstiin ota selvää/aloita keskustelu/tai jotain muuta yhtä passiivista. Pitäiskö tästä herätä mielenkiinto?
- sit nää jotka ei eti vahingossakaan mitään vakavaa. Kaikkien naisten unelmahan on vaan alkaa jollekin äijällä random panoksi.
- ne kenen kans tulee mätsi niin max kaks päivää viestittelyä ja sitte ghoustaus. Yleensä toki tuokin harvinaista, pääasiassa vaikka laitan aloitusviestin niin vastausta ei saa ikinä.
Nimim. Miten tämä voi olla näin vaikeaa????
Kommentit (708)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset muuten tuntuvat uskovan markkina-arvoon vahvemmin kuin miehet.
Liikunnalliselle mutta lyhyelle miehelle kuuluu pyöreä ja liikkumaton nainen (viis yhteensopivuudesta, tasot ratkaisevat)
Miehet tuntuu kuvittelevan heillä olevan oikeus jokaiseen fitnessmissiin. Ollaan siis tasoissa.
Naiset kuvittelevat, että liikunnalliselle ja hoikalle miehelle ei kuulu liikunnallinen ja hoikka nainen.
Kenellekään ei kuulu yhtään minkäänlainen ihminen. Sen sijaan jokaisella on oikeus etsiä juuri haluamaansa.
No tuon voi sitten muotoilla:
Naiset ajattelevat, että liikunnallisen ja hoikka mies ei tule löytämään liikunnallista ja hoikkaa naista.
En tiedä edelleenkään kenen naisen ajatuksista puhut, mutta miksi ihmeessä annat noin paljon painoarvoa jonkun todennäköisesti itsellesi ventovieraan naisen ajatuksille?
Ehkä tämän koko keskustelun otsikko sen kiteyttää. Ihmiset hakevat syytä turhautumiselleen. Analyysi alkaa nyt päätymään näihin teemoihin, joista yksi on tämä erimielisyys painosta. Kaikkihan siellä Tinderissä on ventovieraita, joten ihan hyvä välillä miettiä, mitä heidän päässään liikkuu.
Minun on todella vaikea uskoa, että joku Tinderissä ajatteisi, että liikunnallinen ja hoikka mies ei tule löytämään liikunnallista ja hoikkaa naista tai että liikunnalliselle ja hoikalle miehelle ei kuulu liikunnallinen ja hoikka nainen. Eiköhän jokainen ajattele ihan sitä, mitä itse on hakemassa.
Minä olin nuorena liikunnallinen ja hoikka enkä hakenut liikunnallista enkä varsinkaan hoikkaa miestä. Olin kiinnostunut miehessä ihan muista ominaisuuksista kuten älykkyys, huumorintaju ja yhteiset kiinnostuksen kohteet kuten matkailu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 50 v. mies. Korkeakoulutettu, keskituloinen, normaalipainoinen, keskimääräistä komeampi, mutta toisaalta hieman nörtti. Mulla päättyi pitkä suhde paha kyllä just koronan kynnyksellä ja sen vuoksi päädyin testaamaan Tinderiä viime syyskuussa. Tykkäyksiä olen saanut n. 200 kpl ja siihen päälle osumia reilut 50 kpl. Ikähaitari on ollut 35-55. Treffeillä olen käynyt 9 naisen kanssa, mutta eipä ole löytynyt sopivaa, ei sinne päinkään. Nyt on ollut jo pidemmän aikaa se tilanne, että olen kolunnut profiilit lävitse, joten ei tule enää juuri yhtään uusia tykkäyksiä, maaliskuussa tuli vain 4 kpl. Enpä kyllä itsekään enää jakele tykkäyksiä, sillä on alkanut näkyä samoja tapauksia yhtenään. Hakualueellani asuu reilut 400 000 ihmistä.
Nyt kun Tinder-passi on kaikille ilmainen, tsekkailin uteliaisuuttani muitakin Suomen kolkkia. Ei ollut yhtään sen mielenkiintoisempi tarjonta kuin omalla alueellani. Taisin antaa tykkäyksen reilulle tusinalle, vaikka kävin lävitse yli tuhat profiiilia. Ei tullut osumia ja itsekin sain vain 3 tykkäystä, keneltä lie. Ilmeisesti Tinder haluaa, että alkaisin lopultakin ostaa boostia, sillä hassun vähän kyllä tulee noita uusia tykkäyksiä.
Itseäni kyllästyttää, kun useimmat naiset eivät kuvaile itseään edes yhdellä kokonaisella virkkeellä. Toisekseen valtaosalla on tagit tyyliin patikointi/treenaaminen/golf/matkustaminen/jooga/viini/artesaaniolut. Uskon yhä vakaammin, että kanssani samalla aaltopituudella olevat naiset välttelevät Tinderiä kuin ruttoa/ovat jo parisuhteessa. Eli poistan varmaankin Tinderin kohtapuolin ja kokeilen ehkä kesällä uudemman kerran, jos kokeilen.
Kuulostaisit juuri mun tyyliseltä jos olisin yhä sinkku, etenkin kohdan "toisaalta hieman nörtti"- vuoksi. Olen ihan hyvännäköinen mutta melko nörtti ja useimpien mielestä vähän kummallisista asioista innostunut nainen. Kieltämättä välttelin tinderiä kuin ruttoa, kunnes eron jälkeen hetken mielenhäiriössä testasin, kävin yksillä treffeillä ja sillä tiellä olen yhä. Tiedän muitakin kaltaisiani, eli joskus voi olla että käy tuurikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 50 v. mies. Korkeakoulutettu, keskituloinen, normaalipainoinen, keskimääräistä komeampi, mutta toisaalta hieman nörtti. Mulla päättyi pitkä suhde paha kyllä just koronan kynnyksellä ja sen vuoksi päädyin testaamaan Tinderiä viime syyskuussa. Tykkäyksiä olen saanut n. 200 kpl ja siihen päälle osumia reilut 50 kpl. Ikähaitari on ollut 35-55. Treffeillä olen käynyt 9 naisen kanssa, mutta eipä ole löytynyt sopivaa, ei sinne päinkään. Nyt on ollut jo pidemmän aikaa se tilanne, että olen kolunnut profiilit lävitse, joten ei tule enää juuri yhtään uusia tykkäyksiä, maaliskuussa tuli vain 4 kpl. Enpä kyllä itsekään enää jakele tykkäyksiä, sillä on alkanut näkyä samoja tapauksia yhtenään. Hakualueellani asuu reilut 400 000 ihmistä.
Nyt kun Tinder-passi on kaikille ilmainen, tsekkailin uteliaisuuttani muitakin Suomen kolkkia. Ei ollut yhtään sen mielenkiintoisempi tarjonta kuin omalla alueellani. Taisin antaa tykkäyksen reilulle tusinalle, vaikka kävin lävitse yli tuhat profiiilia. Ei tullut osumia ja itsekin sain vain 3 tykkäystä, keneltä lie. Ilmeisesti Tinder haluaa, että alkaisin lopultakin ostaa boostia, sillä hassun vähän kyllä tulee noita uusia tykkäyksiä.
Itseäni kyllästyttää, kun useimmat naiset eivät kuvaile itseään edes yhdellä kokonaisella virkkeellä. Toisekseen valtaosalla on tagit tyyliin patikointi/treenaaminen/golf/matkustaminen/jooga/viini/artesaaniolut. Uskon yhä vakaammin, että kanssani samalla aaltopituudella olevat naiset välttelevät Tinderiä kuin ruttoa/ovat jo parisuhteessa. Eli poistan varmaankin Tinderin kohtapuolin ja kokeilen ehkä kesällä uudemman kerran, jos kokeilen.
Kuulostaisit juuri mun tyyliseltä jos olisin yhä sinkku, etenkin kohdan "toisaalta hieman nörtti"- vuoksi. Olen ihan hyvännäköinen mutta melko nörtti ja useimpien mielestä vähän kummallisista asioista innostunut nainen. Kieltämättä välttelin tinderiä kuin ruttoa, kunnes eron jälkeen hetken mielenhäiriössä testasin, kävin yksillä treffeillä ja sillä tiellä olen yhä. Tiedän muitakin kaltaisiani, eli joskus voi olla että käy tuurikin.
Täällä myös yksi nörttinainen. Kiinnostuksen kohteeni ja elämäntyylini on useimmille miehille liian kummallisia, mutta onneksi en tarvitse useimpia miehiä, vaan sen yhden sopivan jonka kanssa voi rakentaa automaattisen yrittikastelujärjestelmän kosteusantureineen ja itse koodattuine softineen tai 3d-printtailla dnd-figuureja. Tällaisten toiveiden kanssa ei todellakaan katsella jotain pituutta tai mittailla leukaperien kulmaa, kyllä ne asiat on ihan muita mitä katsotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista jos te naiset pääsisitte näkemään miltä Tinder näyttää tavallisen miehen näkökulmasta.
Otanpa vaikka itseni esimerkiksi. Olen keskivertoa vähän lyhyempi, hoikka, liikunnallinen, töissäkäyvä mies jolla on kavereita ja harrastuksia. Tuntemieni naisten mukaan Tinderistä luulisi löytyvän naisia vaikka kuinka, olen vain nirso. Profiilikin on heidän mukaansa oikein hyvin laadittu.
No, oikeasti matcheja tippuu korkeintaan pari kpl/kuukausi, ja yleensä kun viestitän matcheille, ei tule vastausta.
Kokeilin kerran tyypillistä taktiikkaa jossa tykkään kaikista ja viestitän kaikille, ja kaikkia matcheja yhdisti seuraavat asiat:
- huomattava ylipaino
- liikakilot vyötäröllä, ei koskaan peffassa tai reisissä
- pituus alle 155cm silloin kuin mainittu, millä ei sinänsä merkitystä, paitsi jos viittaa haluun vertailla pituuksia ja tuntea itsensä pieneksi siellä kainalossa (en oikein iske minuun, etenkään jos nainen oikeasti tankkimainen...anteeksi, mutta iskisikö teihin jos mies haluaisi tuntea itsensä tosi isoksi mutta olisi 20cm naista lyhyempi? Aivan niin!)Lisäksi joku seuraavista:
- joku elämänhallintaan tai elämäntilanteeseen liittyvä ongelma joka vaikuttaisi olennaisesti parisuhteeseen
- huonot kokemukset miehistä, profiilissa tehtiin heti selväksi että luottamus miehiin on heikkoa ja nyt miehen on syytä käyttäytyä 101% tip top (sytyttävät pahikset kokeiltu, nyt ahkeran kilttiksen vuoro)
- täysin olematon ulosanti, kaiki viestit luokkaa "moi :)", "joo :)", "haha"Siksi meille miehille on vähän hankalaa sympata naista joka valittaa kun sadoissa tarjokkaissa ei ole speksilistojen mukaisia täydellisiä prinssejä ja eivätkä miehet oma-aloitteisesti esitä soidinmenoja vaan nainenkin joutuisi vähän ottamaan selvää ihan omatoimisesti.
Sori.
Omat kokemukseni tukevat tätä kirjoitusta täydellisesti. Olen samaan tapaan urheilullinen ja ystävällinen korkeakoulutettu mies, jolla on laajat sosiaaliset piirit sillä poikkeuksella, että sinkkunaiset loistavat niissä poissaolollaan.
Tein profiilini yhdessä mies- ja naispuolisten kaverieni muodostaman komitean auttamana (tai painostamana), koska he minut alun perin nettitreffeihin yllyttivätkin. Heillä ei ollut epäilystäkään siitä, ettäkö en löytäisi netistä nopeasti puolisoa, kuten heidän muut tuttunsakin ovat niin tehneet.
Puoli vuotta kaverini jaksoivat kysyellä miten menee, mutta kyllästyivät lopulta siihen, kun koskaan ei ollut mitään kerrottavaa, kun kukaan ei edes vastannut viesteihini. Se kertoo surullista tarinaa Tinderin toimivuudesta, että olen tavannut enemmän naisia pysäyttämällä heidät juttelemaan metsäpoluilla ja kysymällä yhteystietoja anonyymeillä keskustelufoorumeilla (tiedätte ehkä millä niistä).
Se on harmillista, että netissä ei voi oikeasti tavata naisia, kun tällä hetkellä ei ole juuri muitakaan keinoja tarjolla. Minulla ei ole kiire suhteeseen, mutta haluaisin edes mahdollisuuden tehdä asian eteen jotain.
+1. Täällä myös yksi kohtalontoveri, itse myös akateemisesti koulutettu, työssäkäyvä, hyvin toimeentuleva ja liikunnallinen nuori mies, jolla on kavereita ja normaaleja sosiaalisia suhteita paitsi vastakkaiseen sukupuoleen (muutama kaverinainen on). Mutta olen lyhyehkö, hieman ujon puoleinen enkä erityisen kasvokomea. Mutta homman nimi on se, että ulkonäkö on sitä paljon puhuttua kemiaa, ja vaikka olisi kuinka fiksu, mukava ja paperilla hyvä mies, niin jos ulkonäkö ei riitä niin ei saa suhdettakaan. Ihan asiaahan se toisaalta on mitä palstamammat jankkaa, että jos ei se toinen sytytä fyysisesti niin eihän siitä seksittömästä suhteestakaan mitään tule. Surullista, että toiset on tuomittu yksinäiseen elämään mutta minkäs teet, geenit on mitä on.
Ei ulkonäkö ole pelkkiä geenejä. Minä olen ollut aikuisikäni aikana hyvin erinäköinen eri aikoina - välillä olen ollut tylsän harmaahiirulaisen näköinen, sittemmin myös hyvännäköinen. Täysin samoilla geeneillä. Asiaan vaikutti itsetunto, vaate-, hius- ja meikkaustyyli, yleisesti tapa olla. Ja itse en muuten edes yleensä tunne vetoa tai pidä erityisen hyvännäköisinä sellaisia, jotka ovat "vaan" geenikomeita, omaan silmääni hyvännäköinen ihminen on kokonaisuus, jossa vaikuttaa tosi paljon se, mitä ihminen itse persoonanaan tuo ulkonäköönsä. Identtisistä kaksosista toinen voisi minusta olla hyvännäköinen ja puoleensavetävä ja toinen ei.
Tämä on jossain määrin totta, mutta lähinnä naisille. Miehiä kiinnostaa naisissa enemmän ominaisuudet, joihin ympäristö vaikuttaa: liikunta, vaatetus, laittautuminen... naisille taas ykköskriteeri tuntuu olevan se pituus, eli asia johon kaikista vähiten voi vaikuttaa. Myöskään luonnetta (ujo vs. rohkea) ja kasvonpiirteitä on aika vaikea muokata, ne ovat mitä ovat.
Tässä se ongelma on eikä se todellakaan ole pituus. Perusluonnettaan ei voi muuttaa, mutta luonteenpiirteitään voi todellakin kehittää, kuka tahansa voi opetella sosiaalisia taitoja ja opetella rohkeammaksi ihmiseksi. Jos jämähdät "olen tällainen enkä sille mitään voi" -ajatukseen etkä yritäkään kehittää luonnettasi, ei ole ihme että seuranhaku on vaikeaa.
Vai onko? Kerronpa, mikä on turhauttavampaa. Ennen koronaa: menit miehenä omalla persoonallasi mihin tahansa yrittäen keskustella naiselle baarissa, kahviloissa, tanssilavoilla (niitäkin on) ja yrittäen tutustua. Voin sanoa, että normaalina miehenä SE vastaan tuleva reaktio ja palaute oli turhauttavaa.
Nyt odotan mielenkiinnolla mitä vähäisemmän liikehdinnän yhteiskunnan tila tekee ihmissuhteille. Sovellusten tarjonta on paisunut käyttäjien määrän lisääntyessä mutta kukaan niihin ei tunnu uskovan - ei enää. Yhdet ja samat joista kaikki tykkää, sikailee keskenään ja tekee muut ihmiset turhautuneiksi.
Onneksi ei tarvitse tällä hetkellä. Uudet ihmissuhteet v.2021 on kuin venäläistä rulettia muutamien eurojen panoksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista jos te naiset pääsisitte näkemään miltä Tinder näyttää tavallisen miehen näkökulmasta.
Otanpa vaikka itseni esimerkiksi. Olen keskivertoa vähän lyhyempi, hoikka, liikunnallinen, töissäkäyvä mies jolla on kavereita ja harrastuksia. Tuntemieni naisten mukaan Tinderistä luulisi löytyvän naisia vaikka kuinka, olen vain nirso. Profiilikin on heidän mukaansa oikein hyvin laadittu.
No, oikeasti matcheja tippuu korkeintaan pari kpl/kuukausi, ja yleensä kun viestitän matcheille, ei tule vastausta.
Kokeilin kerran tyypillistä taktiikkaa jossa tykkään kaikista ja viestitän kaikille, ja kaikkia matcheja yhdisti seuraavat asiat:
- huomattava ylipaino
- liikakilot vyötäröllä, ei koskaan peffassa tai reisissä
- pituus alle 155cm silloin kuin mainittu, millä ei sinänsä merkitystä, paitsi jos viittaa haluun vertailla pituuksia ja tuntea itsensä pieneksi siellä kainalossa (en oikein iske minuun, etenkään jos nainen oikeasti tankkimainen...anteeksi, mutta iskisikö teihin jos mies haluaisi tuntea itsensä tosi isoksi mutta olisi 20cm naista lyhyempi? Aivan niin!)Lisäksi joku seuraavista:
- joku elämänhallintaan tai elämäntilanteeseen liittyvä ongelma joka vaikuttaisi olennaisesti parisuhteeseen
- huonot kokemukset miehistä, profiilissa tehtiin heti selväksi että luottamus miehiin on heikkoa ja nyt miehen on syytä käyttäytyä 101% tip top (sytyttävät pahikset kokeiltu, nyt ahkeran kilttiksen vuoro)
- täysin olematon ulosanti, kaiki viestit luokkaa "moi :)", "joo :)", "haha"Siksi meille miehille on vähän hankalaa sympata naista joka valittaa kun sadoissa tarjokkaissa ei ole speksilistojen mukaisia täydellisiä prinssejä ja eivätkä miehet oma-aloitteisesti esitä soidinmenoja vaan nainenkin joutuisi vähän ottamaan selvää ihan omatoimisesti.
Sori.
Omat kokemukseni tukevat tätä kirjoitusta täydellisesti. Olen samaan tapaan urheilullinen ja ystävällinen korkeakoulutettu mies, jolla on laajat sosiaaliset piirit sillä poikkeuksella, että sinkkunaiset loistavat niissä poissaolollaan.
Tein profiilini yhdessä mies- ja naispuolisten kaverieni muodostaman komitean auttamana (tai painostamana), koska he minut alun perin nettitreffeihin yllyttivätkin. Heillä ei ollut epäilystäkään siitä, ettäkö en löytäisi netistä nopeasti puolisoa, kuten heidän muut tuttunsakin ovat niin tehneet.
Puoli vuotta kaverini jaksoivat kysyellä miten menee, mutta kyllästyivät lopulta siihen, kun koskaan ei ollut mitään kerrottavaa, kun kukaan ei edes vastannut viesteihini. Se kertoo surullista tarinaa Tinderin toimivuudesta, että olen tavannut enemmän naisia pysäyttämällä heidät juttelemaan metsäpoluilla ja kysymällä yhteystietoja anonyymeillä keskustelufoorumeilla (tiedätte ehkä millä niistä).
Se on harmillista, että netissä ei voi oikeasti tavata naisia, kun tällä hetkellä ei ole juuri muitakaan keinoja tarjolla. Minulla ei ole kiire suhteeseen, mutta haluaisin edes mahdollisuuden tehdä asian eteen jotain.
+1. Täällä myös yksi kohtalontoveri, itse myös akateemisesti koulutettu, työssäkäyvä, hyvin toimeentuleva ja liikunnallinen nuori mies, jolla on kavereita ja normaaleja sosiaalisia suhteita paitsi vastakkaiseen sukupuoleen (muutama kaverinainen on). Mutta olen lyhyehkö, hieman ujon puoleinen enkä erityisen kasvokomea. Mutta homman nimi on se, että ulkonäkö on sitä paljon puhuttua kemiaa, ja vaikka olisi kuinka fiksu, mukava ja paperilla hyvä mies, niin jos ulkonäkö ei riitä niin ei saa suhdettakaan. Ihan asiaahan se toisaalta on mitä palstamammat jankkaa, että jos ei se toinen sytytä fyysisesti niin eihän siitä seksittömästä suhteestakaan mitään tule. Surullista, että toiset on tuomittu yksinäiseen elämään mutta minkäs teet, geenit on mitä on.
Ei ulkonäkö ole pelkkiä geenejä. Minä olen ollut aikuisikäni aikana hyvin erinäköinen eri aikoina - välillä olen ollut tylsän harmaahiirulaisen näköinen, sittemmin myös hyvännäköinen. Täysin samoilla geeneillä. Asiaan vaikutti itsetunto, vaate-, hius- ja meikkaustyyli, yleisesti tapa olla. Ja itse en muuten edes yleensä tunne vetoa tai pidä erityisen hyvännäköisinä sellaisia, jotka ovat "vaan" geenikomeita, omaan silmääni hyvännäköinen ihminen on kokonaisuus, jossa vaikuttaa tosi paljon se, mitä ihminen itse persoonanaan tuo ulkonäköönsä. Identtisistä kaksosista toinen voisi minusta olla hyvännäköinen ja puoleensavetävä ja toinen ei.
Olet nainen, et mies.
Sinulle ulkonäkö ei ole pelkkiä geenejä koska
- naisilla on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ulkonäköönsä
- miehet kiinnittävät enemmän huomiota hankittuihin ominaisuuksiin, kuten timmi kroppa tai miten laitettu oletMiehillä on eri asia, koska naiset katsovat 90% geenikomeutta eikä mies voi laittautua ja pynttäytyä kuten nainen.
Juuri taisin kertoa olevani nainen, jota ei kiinnosta miehessä geenikomeus. Ja ei se miehen laittautuminen tarkoita aina pynttäytymistä. Jonkun mielestä vähän boheemi pitkä tukka tai hevarityyli on puoleensa vetävää. On varmasti totta, että naisilla onkin enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ulkonäköönsä - mutta juuri sen vuoksihan ne miehet erottuvat edukseen, jota ovat niin tehneet! Kun suurimmalla osalla miehistä on tavallinen perusmiehen tyyli, niin sitten ne muut erottuvat todellakin joukosta.
Minusta miehillä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ulkonäköönsä kuin naisilla. Naisilla ylivoimaisesti suurin valttiulkonäössä on nuoruus, kun se on mennyt on aika vähän mitä asialle voi tehdä. Miehet taas voivat ainakin 40-50v asti parantaa viehätysvoimaansa merkittävästi liikkumalla. Tämä on nähty tuttavapiirissä monta kertaa, kun vähän reppana tavismies alkaa käymään salilla, ja vuoden-parin kuluttua pörrää naisia ympärillä. Ei pelkästään lihakset, vaan liikunnan tuoma ryhti, terve ja aktiivinen ulkoinen olemus ja kasvanut itsetunto tuo todella paljon kipinää mieheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista jos te naiset pääsisitte näkemään miltä Tinder näyttää tavallisen miehen näkökulmasta.
Otanpa vaikka itseni esimerkiksi. Olen keskivertoa vähän lyhyempi, hoikka, liikunnallinen, töissäkäyvä mies jolla on kavereita ja harrastuksia. Tuntemieni naisten mukaan Tinderistä luulisi löytyvän naisia vaikka kuinka, olen vain nirso. Profiilikin on heidän mukaansa oikein hyvin laadittu.
No, oikeasti matcheja tippuu korkeintaan pari kpl/kuukausi, ja yleensä kun viestitän matcheille, ei tule vastausta.
Kokeilin kerran tyypillistä taktiikkaa jossa tykkään kaikista ja viestitän kaikille, ja kaikkia matcheja yhdisti seuraavat asiat:
- huomattava ylipaino
- liikakilot vyötäröllä, ei koskaan peffassa tai reisissä
- pituus alle 155cm silloin kuin mainittu, millä ei sinänsä merkitystä, paitsi jos viittaa haluun vertailla pituuksia ja tuntea itsensä pieneksi siellä kainalossa (en oikein iske minuun, etenkään jos nainen oikeasti tankkimainen...anteeksi, mutta iskisikö teihin jos mies haluaisi tuntea itsensä tosi isoksi mutta olisi 20cm naista lyhyempi? Aivan niin!)Lisäksi joku seuraavista:
- joku elämänhallintaan tai elämäntilanteeseen liittyvä ongelma joka vaikuttaisi olennaisesti parisuhteeseen
- huonot kokemukset miehistä, profiilissa tehtiin heti selväksi että luottamus miehiin on heikkoa ja nyt miehen on syytä käyttäytyä 101% tip top (sytyttävät pahikset kokeiltu, nyt ahkeran kilttiksen vuoro)
- täysin olematon ulosanti, kaiki viestit luokkaa "moi :)", "joo :)", "haha"Siksi meille miehille on vähän hankalaa sympata naista joka valittaa kun sadoissa tarjokkaissa ei ole speksilistojen mukaisia täydellisiä prinssejä ja eivätkä miehet oma-aloitteisesti esitä soidinmenoja vaan nainenkin joutuisi vähän ottamaan selvää ihan omatoimisesti.
Sori.
Omat kokemukseni tukevat tätä kirjoitusta täydellisesti. Olen samaan tapaan urheilullinen ja ystävällinen korkeakoulutettu mies, jolla on laajat sosiaaliset piirit sillä poikkeuksella, että sinkkunaiset loistavat niissä poissaolollaan.
Tein profiilini yhdessä mies- ja naispuolisten kaverieni muodostaman komitean auttamana (tai painostamana), koska he minut alun perin nettitreffeihin yllyttivätkin. Heillä ei ollut epäilystäkään siitä, ettäkö en löytäisi netistä nopeasti puolisoa, kuten heidän muut tuttunsakin ovat niin tehneet.
Puoli vuotta kaverini jaksoivat kysyellä miten menee, mutta kyllästyivät lopulta siihen, kun koskaan ei ollut mitään kerrottavaa, kun kukaan ei edes vastannut viesteihini. Se kertoo surullista tarinaa Tinderin toimivuudesta, että olen tavannut enemmän naisia pysäyttämällä heidät juttelemaan metsäpoluilla ja kysymällä yhteystietoja anonyymeillä keskustelufoorumeilla (tiedätte ehkä millä niistä).
Se on harmillista, että netissä ei voi oikeasti tavata naisia, kun tällä hetkellä ei ole juuri muitakaan keinoja tarjolla. Minulla ei ole kiire suhteeseen, mutta haluaisin edes mahdollisuuden tehdä asian eteen jotain.
+1. Täällä myös yksi kohtalontoveri, itse myös akateemisesti koulutettu, työssäkäyvä, hyvin toimeentuleva ja liikunnallinen nuori mies, jolla on kavereita ja normaaleja sosiaalisia suhteita paitsi vastakkaiseen sukupuoleen (muutama kaverinainen on). Mutta olen lyhyehkö, hieman ujon puoleinen enkä erityisen kasvokomea. Mutta homman nimi on se, että ulkonäkö on sitä paljon puhuttua kemiaa, ja vaikka olisi kuinka fiksu, mukava ja paperilla hyvä mies, niin jos ulkonäkö ei riitä niin ei saa suhdettakaan. Ihan asiaahan se toisaalta on mitä palstamammat jankkaa, että jos ei se toinen sytytä fyysisesti niin eihän siitä seksittömästä suhteestakaan mitään tule. Surullista, että toiset on tuomittu yksinäiseen elämään mutta minkäs teet, geenit on mitä on.
Ei ulkonäkö ole pelkkiä geenejä. Minä olen ollut aikuisikäni aikana hyvin erinäköinen eri aikoina - välillä olen ollut tylsän harmaahiirulaisen näköinen, sittemmin myös hyvännäköinen. Täysin samoilla geeneillä. Asiaan vaikutti itsetunto, vaate-, hius- ja meikkaustyyli, yleisesti tapa olla. Ja itse en muuten edes yleensä tunne vetoa tai pidä erityisen hyvännäköisinä sellaisia, jotka ovat "vaan" geenikomeita, omaan silmääni hyvännäköinen ihminen on kokonaisuus, jossa vaikuttaa tosi paljon se, mitä ihminen itse persoonanaan tuo ulkonäköönsä. Identtisistä kaksosista toinen voisi minusta olla hyvännäköinen ja puoleensavetävä ja toinen ei.
Tämä on jossain määrin totta, mutta lähinnä naisille. Miehiä kiinnostaa naisissa enemmän ominaisuudet, joihin ympäristö vaikuttaa: liikunta, vaatetus, laittautuminen... naisille taas ykköskriteeri tuntuu olevan se pituus, eli asia johon kaikista vähiten voi vaikuttaa. Myöskään luonnetta (ujo vs. rohkea) ja kasvonpiirteitä on aika vaikea muokata, ne ovat mitä ovat.
Tässä se ongelma on eikä se todellakaan ole pituus. Perusluonnettaan ei voi muuttaa, mutta luonteenpiirteitään voi todellakin kehittää, kuka tahansa voi opetella sosiaalisia taitoja ja opetella rohkeammaksi ihmiseksi. Jos jämähdät "olen tällainen enkä sille mitään voi" -ajatukseen etkä yritäkään kehittää luonnettasi, ei ole ihme että seuranhaku on vaikeaa.
Pakko vielä linkata Jevgeni Särjen blogi josta on ollut itselleni todella paljon apua, olen siis itsekin jämähtänyt aikoinani tuohon "olen ujo enkä tule pärjäämään deittimarkkinoilla" -harhaan, ennen kuin ymmärsin vihdoin alkaa kehittämään itseäni. Noista videoista olen saanut tosi paljon hyviä vinkkejä: https://elaparemmin.fi/blogi/videoblogi/ Toinen iso apu on ollut Karla Niemen "Olet hyvä tyyppi" -kirja. Kannattaa oikeasti tutustua, mitään et häviä ja elämä voi muuttua paljon. Minulla muuttui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että tinderiin päätyy sellaiset miehet joilla puuttuu sosiaaliset taidot. Ajattelevat varmaan, että pääsee helpolla ja naiset ovat siellä vain heitä varten.
On siellä fiksujakin, mutta ne revitään käsistä!
Mistä ihmeestä nää revitään käsistä jutut tulevat? Tiedän useampia fiksuja miehiä ja ei todellakaan ole helppoa löytää tuolta seuraa, koska mätsejä tulee vähän ja naiset harvemmin vastaavat mitään takaisin. Itse ollut jo vuosia tuolla ja vaikka olen pitkä, urheilullinen, korkeasti koulutettu, ihan kivannäköinen ja fiksu mies, ei todellakaan kukaan ole repimässä mihinkään. Saan toki mätsejä ja jotain keskusteluja aikaiseksi, mutta treffit asia erikseen vielä - no silloin toki, jos kelpuuttaisin kenet vaan. En todellakaan ole täydellinen, mutta kaikin puolin kiva tapaus.
Jotenkin jäänyt sellainen mielikuva ja viimeksi tänään, että ihan kuin itsellä olisi naisia jonoksi asti viestiteltyäni erään naisen kanssa. Kommentti luokkaa joillakin sitä valinnan varaa on. Eipä todellakaan ole. Kai joku nainen luulee, että jos minusta ei kuulu mitään, ravaan sillä aikaa treffeillä ja on joku toinen kiikarissa. Ne on toisia miehiä ne. Jos saan joskus jonkun mätsin, en ole heti viestittelemässä, koska yleensä kukaan ei vastaa mitään tai harvemmin, joten ei viitsi koko aikaa yrittää. Suorastaan yllättynyt, jos saan jonkun keskustelun joskus aikaiseksi - tosin treffeihin vielä pitkä matka tuosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että tinderiin päätyy sellaiset miehet joilla puuttuu sosiaaliset taidot. Ajattelevat varmaan, että pääsee helpolla ja naiset ovat siellä vain heitä varten.
On siellä fiksujakin, mutta ne revitään käsistä!Mistä ihmeestä nää revitään käsistä jutut tulevat? Tiedän useampia fiksuja miehiä ja ei todellakaan ole helppoa löytää tuolta seuraa, koska mätsejä tulee vähän ja naiset harvemmin vastaavat mitään takaisin. Itse ollut jo vuosia tuolla ja vaikka olen pitkä, urheilullinen, korkeasti koulutettu, ihan kivannäköinen ja fiksu mies, ei todellakaan kukaan ole repimässä mihinkään. Saan toki mätsejä ja jotain keskusteluja aikaiseksi, mutta treffit asia erikseen vielä - no silloin toki, jos kelpuuttaisin kenet vaan. En todellakaan ole täydellinen, mutta kaikin puolin kiva tapaus.
Jotenkin jäänyt sellainen mielikuva ja viimeksi tänään, että ihan kuin itsellä olisi naisia jonoksi asti viestiteltyäni erään naisen kanssa. Kommentti luokkaa joillakin sitä valinnan varaa on. Eipä todellakaan ole. Kai joku nainen luulee, että jos minusta ei kuulu mitään, ravaan sillä aikaa treffeillä ja on joku toinen kiikarissa. Ne on toisia miehiä ne. Jos saan joskus jonkun mätsin, en ole heti viestittelemässä, koska yleensä kukaan ei vastaa mitään tai harvemmin, joten ei viitsi koko aikaa yrittää. Suorastaan yllättynyt, jos saan jonkun keskustelun joskus aikaiseksi - tosin treffeihin vielä pitkä matka tuosta.
Niin? Mulla on ihan samat kokemukset naisena. Ei nämä ole sukupuolikysymyksiä, vaan nykydeittailu on lähes kaikille tällaista. Ei vastata, ei tulla treffeille. Tai tullaan mutta ghostataan. Ihmiset on nykyään vain kuvia netissä,siksi käytöstavoilla ei enää ole väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei oikein jaksaisi näitä tinderivalituksia. Ei ne parhaimmat miehet siellä ole, eikä parhaimmat naisetkaan. Eli jos löydät itsesti tinderistä; et ole mitenkään hyvää matskua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että tinderiin päätyy sellaiset miehet joilla puuttuu sosiaaliset taidot. Ajattelevat varmaan, että pääsee helpolla ja naiset ovat siellä vain heitä varten.
On siellä fiksujakin, mutta ne revitään käsistä!Mistä ihmeestä nää revitään käsistä jutut tulevat? Tiedän useampia fiksuja miehiä ja ei todellakaan ole helppoa löytää tuolta seuraa, koska mätsejä tulee vähän ja naiset harvemmin vastaavat mitään takaisin. Itse ollut jo vuosia tuolla ja vaikka olen pitkä, urheilullinen, korkeasti koulutettu, ihan kivannäköinen ja fiksu mies, ei todellakaan kukaan ole repimässä mihinkään. Saan toki mätsejä ja jotain keskusteluja aikaiseksi, mutta treffit asia erikseen vielä - no silloin toki, jos kelpuuttaisin kenet vaan. En todellakaan ole täydellinen, mutta kaikin puolin kiva tapaus.
Jotenkin jäänyt sellainen mielikuva ja viimeksi tänään, että ihan kuin itsellä olisi naisia jonoksi asti viestiteltyäni erään naisen kanssa. Kommentti luokkaa joillakin sitä valinnan varaa on. Eipä todellakaan ole. Kai joku nainen luulee, että jos minusta ei kuulu mitään, ravaan sillä aikaa treffeillä ja on joku toinen kiikarissa. Ne on toisia miehiä ne. Jos saan joskus jonkun mätsin, en ole heti viestittelemässä, koska yleensä kukaan ei vastaa mitään tai harvemmin, joten ei viitsi koko aikaa yrittää. Suorastaan yllättynyt, jos saan jonkun keskustelun joskus aikaiseksi - tosin treffeihin vielä pitkä matka tuosta.
Niin? Mulla on ihan samat kokemukset naisena. Ei nämä ole sukupuolikysymyksiä, vaan nykydeittailu on lähes kaikille tällaista. Ei vastata, ei tulla treffeille. Tai tullaan mutta ghostataan. Ihmiset on nykyään vain kuvia netissä,siksi käytöstavoilla ei enää ole väliä.
Tuo edellinen. Turhauttavaa joo ja muutenkin se, että löytäisi sellaista omannäköistä seuraa. Itsellä ihan ok kuvia tai ei mitään suurempaa vikaa. Esittelyteksti on ainakin kattava, jos ei hyvä. Seuraavaksi ajattelin kirjoittaa, että olen sen vuoksi täällä, koska vaikka näytän itsevarmalle, olen niin ujo ja hiljainen, etten uskalla koskaan lähestyä ketään. En saa täältä pahemmin mätsejä ja vielä harvemmin kukaan haluaa tavata. No sitten tuskin saisin yhtään mätsiä tai löytäisin juuri sellaisen henkilön, jota juuri etsin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikeetahan se on, myönnetään. Heti eron jälkeen varmaan 30 miehen kanssa deiteillä. Alkuun Eliittikumppanin kautta. Se vasta turha ja hidastempoinen olikin, ja edes näytille ei tullut kuin pari miestä per päivä. Myöskään se tarjonta ei ollut Tinderiä parempaa. Samoja sitoutumiskyvyttömiä ja pettäjämiehiå sielläkin on.
Jossain vaiheessa deittailu kävi jo työstä. Oli monet treffit viikossa, eikä niistä oikein koskaan mitään kehkeytynyt. Pahimmillaan oli kahdet treffit samana iltana. Häpeän sitä näin jälkeenpäin. Rahaakin paloi tolkuttomasti niihin 10 euron viinilaseihin ja takseihin, minä kun halusin aina maksaa omat kuluni.
Sitten eräänä iltana tapasin miehen, jonka kanssa viestittely oli sujunut kivasti. Nuo treffit menivät kuitenkin puihin: mies puhui koko ajan kovasti itsestään, enkä syttynyt hänen ulkonäöstään. Aikaakin oli vain 1,5 tuntia. Matkalla metroon mies summasi, miksi olisi hyvää seuraa. Lähetti heti viestiä, johon vastasin, että ehkä kavereina voidaan nähdä, mutta että en ole heti eron jälkeen valmis muuhun. Mies laittoi pari viestiä tuon jälkeen, enkä vastannut.
Väliin tuli korona, ja oli pakko pistää deitit paussille. Siinä parin kuukauden aikana olin yksin ja ehdin käydä läpi eroni sekä sen, mitä miehessä haen. Kevään vaihtuessa kesäksi avasin huvikseen taas Tinderin, vaikken uskonut ketään sieltä löytäväni. Vartin sisään huomasin, että tuttu deittimieshän siellä tykkäili. Tykkäsin takaisin - en tiedä miksi. Samassa alkoi Whatsapp laulaa - sama mies sielläkin. En jaksanut aloitella uusia keskusteluja muiden miesten kanssa, joten ryhdyimme taas viestittelemään. Viestiteltiin viikko useita kertoja päivässä. Mies pyysi taas ulos, mutta minulla oli lapset tuolla viikolla. Miehellä oli ratkaisu tähän: hän hakisi minut töistä puistokahville ja veisi autolla kotiin ennen kuin lapset tulisivat. Tapasimme ja halasimme, ja johan tuossa kosketuksessa oli sähköä ja kemiaa. Mies tuli hakemaan joka päivä töistä, ihan vaan saadakseen olla kanssani puolen tunnin ajan. Lopulta koitti lapsivapaa ilta, ja mies kutsui luokseen syömään. Suudeltiin ensimmäistä kertaa, ja hupsista, aamulla heräsin hänen luotaan.
Pian ollaan seurusteltu vuosi. Fyysinen kemia on vahva, viihdymme yhdessä muutenkin ja ajatuksemme käyvät yksiin. Mies juuri sanoi, että olen hänen suuri rakkautensa ja samalla paras ystävä. Tunnen itsekin samoin.
Jotain kohtaloa tässä oli, sillä tämä suhde oli mennä sivuun vain koska ekoilla treffeillä oli (miehestä riippumattomista syistä?) vähän tylsää, eikä ulkonäkö saanut syttymään. Sittemmin myös ulkonäkö alkoi miellyttää, ja nyt ajattelen olevani todella onnekas.
Antakaa siis niille deiteille useampi mahdollisuus! Entisestä suhteesta puuttui veto, joten siksi kai ajattelin, että jalat pitää mennä alta jo ekoilla treffeillä. Kemia kuitenkin voi syttyä myöhemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että tinderiin päätyy sellaiset miehet joilla puuttuu sosiaaliset taidot. Ajattelevat varmaan, että pääsee helpolla ja naiset ovat siellä vain heitä varten.
On siellä fiksujakin, mutta ne revitään käsistä!Mistä ihmeestä nää revitään käsistä jutut tulevat? Tiedän useampia fiksuja miehiä ja ei todellakaan ole helppoa löytää tuolta seuraa, koska mätsejä tulee vähän ja naiset harvemmin vastaavat mitään takaisin. Itse ollut jo vuosia tuolla ja vaikka olen pitkä, urheilullinen, korkeasti koulutettu, ihan kivannäköinen ja fiksu mies, ei todellakaan kukaan ole repimässä mihinkään. Saan toki mätsejä ja jotain keskusteluja aikaiseksi, mutta treffit asia erikseen vielä - no silloin toki, jos kelpuuttaisin kenet vaan. En todellakaan ole täydellinen, mutta kaikin puolin kiva tapaus.
Jotenkin jäänyt sellainen mielikuva ja viimeksi tänään, että ihan kuin itsellä olisi naisia jonoksi asti viestiteltyäni erään naisen kanssa. Kommentti luokkaa joillakin sitä valinnan varaa on. Eipä todellakaan ole. Kai joku nainen luulee, että jos minusta ei kuulu mitään, ravaan sillä aikaa treffeillä ja on joku toinen kiikarissa. Ne on toisia miehiä ne. Jos saan joskus jonkun mätsin, en ole heti viestittelemässä, koska yleensä kukaan ei vastaa mitään tai harvemmin, joten ei viitsi koko aikaa yrittää. Suorastaan yllättynyt, jos saan jonkun keskustelun joskus aikaiseksi - tosin treffeihin vielä pitkä matka tuosta.
Niin? Mulla on ihan samat kokemukset naisena. Ei nämä ole sukupuolikysymyksiä, vaan nykydeittailu on lähes kaikille tällaista. Ei vastata, ei tulla treffeille. Tai tullaan mutta ghostataan. Ihmiset on nykyään vain kuvia netissä,siksi käytöstavoilla ei enää ole väliä.
Samat kokemukset myös naisena, turhauttavaa kirjoitella aloituksia kun niihin harvemmin saa vastauksia, tai ainakaan mitään järkevää keskustelua aikaiseksi. Ja joo ei ole liian tasokkaita miehiä, ihan tavallisia pulleita bussikuskeja, tämmöistä se nettideittailu vaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei oikein jaksaisi näitä tinderivalituksia. Ei ne parhaimmat miehet siellä ole, eikä parhaimmat naisetkaan. Eli jos löydät itsesti tinderistä; et ole mitenkään hyvää matskua.
Miksi ihmeessä luet näitä? Otsikosta käy jo selväksi mistä on kyse. En minäkään jaksa julkkisjuoruvalituksia, joten edes avaa niitä ketjuja, saati että käyttäisin aikaani niiden kommentoimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista jos te naiset pääsisitte näkemään miltä Tinder näyttää tavallisen miehen näkökulmasta.
Otanpa vaikka itseni esimerkiksi. Olen keskivertoa vähän lyhyempi, hoikka, liikunnallinen, töissäkäyvä mies jolla on kavereita ja harrastuksia. Tuntemieni naisten mukaan Tinderistä luulisi löytyvän naisia vaikka kuinka, olen vain nirso. Profiilikin on heidän mukaansa oikein hyvin laadittu.
No, oikeasti matcheja tippuu korkeintaan pari kpl/kuukausi, ja yleensä kun viestitän matcheille, ei tule vastausta.
Kokeilin kerran tyypillistä taktiikkaa jossa tykkään kaikista ja viestitän kaikille, ja kaikkia matcheja yhdisti seuraavat asiat:
- huomattava ylipaino
- liikakilot vyötäröllä, ei koskaan peffassa tai reisissä
- pituus alle 155cm silloin kuin mainittu, millä ei sinänsä merkitystä, paitsi jos viittaa haluun vertailla pituuksia ja tuntea itsensä pieneksi siellä kainalossa (en oikein iske minuun, etenkään jos nainen oikeasti tankkimainen...anteeksi, mutta iskisikö teihin jos mies haluaisi tuntea itsensä tosi isoksi mutta olisi 20cm naista lyhyempi? Aivan niin!)Lisäksi joku seuraavista:
- joku elämänhallintaan tai elämäntilanteeseen liittyvä ongelma joka vaikuttaisi olennaisesti parisuhteeseen
- huonot kokemukset miehistä, profiilissa tehtiin heti selväksi että luottamus miehiin on heikkoa ja nyt miehen on syytä käyttäytyä 101% tip top (sytyttävät pahikset kokeiltu, nyt ahkeran kilttiksen vuoro)
- täysin olematon ulosanti, kaiki viestit luokkaa "moi :)", "joo :)", "haha"Siksi meille miehille on vähän hankalaa sympata naista joka valittaa kun sadoissa tarjokkaissa ei ole speksilistojen mukaisia täydellisiä prinssejä ja eivätkä miehet oma-aloitteisesti esitä soidinmenoja vaan nainenkin joutuisi vähän ottamaan selvää ihan omatoimisesti.
Sori.
Omat kokemukseni tukevat tätä kirjoitusta täydellisesti. Olen samaan tapaan urheilullinen ja ystävällinen korkeakoulutettu mies, jolla on laajat sosiaaliset piirit sillä poikkeuksella, että sinkkunaiset loistavat niissä poissaolollaan.
Tein profiilini yhdessä mies- ja naispuolisten kaverieni muodostaman komitean auttamana (tai painostamana), koska he minut alun perin nettitreffeihin yllyttivätkin. Heillä ei ollut epäilystäkään siitä, ettäkö en löytäisi netistä nopeasti puolisoa, kuten heidän muut tuttunsakin ovat niin tehneet.
Puoli vuotta kaverini jaksoivat kysyellä miten menee, mutta kyllästyivät lopulta siihen, kun koskaan ei ollut mitään kerrottavaa, kun kukaan ei edes vastannut viesteihini. Se kertoo surullista tarinaa Tinderin toimivuudesta, että olen tavannut enemmän naisia pysäyttämällä heidät juttelemaan metsäpoluilla ja kysymällä yhteystietoja anonyymeillä keskustelufoorumeilla (tiedätte ehkä millä niistä).
Se on harmillista, että netissä ei voi oikeasti tavata naisia, kun tällä hetkellä ei ole juuri muitakaan keinoja tarjolla. Minulla ei ole kiire suhteeseen, mutta haluaisin edes mahdollisuuden tehdä asian eteen jotain.
+1. Täällä myös yksi kohtalontoveri, itse myös akateemisesti koulutettu, työssäkäyvä, hyvin toimeentuleva ja liikunnallinen nuori mies, jolla on kavereita ja normaaleja sosiaalisia suhteita paitsi vastakkaiseen sukupuoleen (muutama kaverinainen on). Mutta olen lyhyehkö, hieman ujon puoleinen enkä erityisen kasvokomea. Mutta homman nimi on se, että ulkonäkö on sitä paljon puhuttua kemiaa, ja vaikka olisi kuinka fiksu, mukava ja paperilla hyvä mies, niin jos ulkonäkö ei riitä niin ei saa suhdettakaan. Ihan asiaahan se toisaalta on mitä palstamammat jankkaa, että jos ei se toinen sytytä fyysisesti niin eihän siitä seksittömästä suhteestakaan mitään tule. Surullista, että toiset on tuomittu yksinäiseen elämään mutta minkäs teet, geenit on mitä on.
Ei ulkonäkö ole pelkkiä geenejä. Minä olen ollut aikuisikäni aikana hyvin erinäköinen eri aikoina - välillä olen ollut tylsän harmaahiirulaisen näköinen, sittemmin myös hyvännäköinen. Täysin samoilla geeneillä. Asiaan vaikutti itsetunto, vaate-, hius- ja meikkaustyyli, yleisesti tapa olla. Ja itse en muuten edes yleensä tunne vetoa tai pidä erityisen hyvännäköisinä sellaisia, jotka ovat "vaan" geenikomeita, omaan silmääni hyvännäköinen ihminen on kokonaisuus, jossa vaikuttaa tosi paljon se, mitä ihminen itse persoonanaan tuo ulkonäköönsä. Identtisistä kaksosista toinen voisi minusta olla hyvännäköinen ja puoleensavetävä ja toinen ei.
Olet nainen, et mies.
Sinulle ulkonäkö ei ole pelkkiä geenejä koska
- naisilla on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ulkonäköönsä
- miehet kiinnittävät enemmän huomiota hankittuihin ominaisuuksiin, kuten timmi kroppa tai miten laitettu oletMiehillä on eri asia, koska naiset katsovat 90% geenikomeutta eikä mies voi laittautua ja pynttäytyä kuten nainen.
Juuri taisin kertoa olevani nainen, jota ei kiinnosta miehessä geenikomeus. Ja ei se miehen laittautuminen tarkoita aina pynttäytymistä. Jonkun mielestä vähän boheemi pitkä tukka tai hevarityyli on puoleensa vetävää. On varmasti totta, että naisilla onkin enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ulkonäköönsä - mutta juuri sen vuoksihan ne miehet erottuvat edukseen, jota ovat niin tehneet! Kun suurimmalla osalla miehistä on tavallinen perusmiehen tyyli, niin sitten ne muut erottuvat todellakin joukosta.
Minusta miehillä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ulkonäköönsä kuin naisilla. Naisilla ylivoimaisesti suurin valttiulkonäössä on nuoruus, kun se on mennyt on aika vähän mitä asialle voi tehdä. Miehet taas voivat ainakin 40-50v asti parantaa viehätysvoimaansa merkittävästi liikkumalla. Tämä on nähty tuttavapiirissä monta kertaa, kun vähän reppana tavismies alkaa käymään salilla, ja vuoden-parin kuluttua pörrää naisia ympärillä. Ei pelkästään lihakset, vaan liikunnan tuoma ryhti, terve ja aktiivinen ulkoinen olemus ja kasvanut itsetunto tuo todella paljon kipinää mieheen.
Unohdat mainta että nyt puhutaan pitkistä ja luontaisesti harteikkaista miehistä.
Hoikka ja lyhyehkö mies ei hyödy liikunnasta juurikaan. Normaali liikunta ei muokaa kroppaa, paitsi entistä hoikemmaksi mikä on tavisnaisille turn-off. Kunnon bodaaminen taas ei auta koska fitnessnaisille et ole riittävän geenikomea ja muille salilla asuminen on turn-off.
Ehkä jos ikää on 50v, liikunta auttaa jonkin verran erottumaan muista. Mutta jos tässä pitää odotella 17v vielä, niin siinä vaiheessa kiinnostus naisiin on jo mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Mun miespuolinen kaveri on peruskomea, perusurheilullinen tyyppi. Laittoi profiiliinsa muutaman erilaisen, kivan kuvan. Kasvokuva jossa hymyilee, kuva kun pelaa jalkapalloa (siis kavereiden kanssa, ei ole mikään ammattilainen), kuva jostain matkalta. Ei sierainselfieitä, sarjamurhaajatuijotusta, peiliaurinkolaseja, paidattomia kuvia, kuvia naisten kanssa bilettämässä, kuvia miesten kanssa bilettämässä, jne jne.
Ihmetteli kovasti suosiotaan, että miten on mahdollista että saa melkeinpä jokaisella tykkäyksellä matchin, kun on ihan tavallinen mies. Ok kasvot ja kroppa, mutta ei mitään erikoista.
Joten annoin hänelle oman Tinderini selattavaksi - katsopa tästä eka 100 miesten profiilia. Tajusi jo 20 jälkeen oman suosionsa syyn! :D Sadasta ehkä 1-5 profiilia on normaaleja, eli ei niitä hämärässä otettuja tuijotusselfieitä, salipullistelijoita, ynnä muita yllämainittuja, sekä tekstissä "en kirjoita ensin", "kysymällä selviää", "ethän ole lihava", "naiset on sitä ja tätä", "en halua sitä ja tätä", "en harrasta mitään", "jos munkkipossu maistuu, vedä vasemmalle" jne jne.
Näin on. Se tinderin top 10 alfat on näitä mun silmään perusasiallisia miehiä, joiden profiilissa ei ole mitään outoa. 😅 Top5, jopa ihan komeita. Oma mies löytyi Tinderistä. Hän on reilusti ylipainoinen kahden lapsen isä, mutta profiili nousi selvästi esille sierainselfieiden ja moottoripyörien keskeltä kaikessa normaaliudessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeetahan se on, myönnetään. Heti eron jälkeen varmaan 30 miehen kanssa deiteillä. Alkuun Eliittikumppanin kautta. Se vasta turha ja hidastempoinen olikin, ja edes näytille ei tullut kuin pari miestä per päivä. Myöskään se tarjonta ei ollut Tinderiä parempaa. Samoja sitoutumiskyvyttömiä ja pettäjämiehiå sielläkin on.
Jossain vaiheessa deittailu kävi jo työstä. Oli monet treffit viikossa, eikä niistä oikein koskaan mitään kehkeytynyt. Pahimmillaan oli kahdet treffit samana iltana. Häpeän sitä näin jälkeenpäin. Rahaakin paloi tolkuttomasti niihin 10 euron viinilaseihin ja takseihin, minä kun halusin aina maksaa omat kuluni.
Sitten eräänä iltana tapasin miehen, jonka kanssa viestittely oli sujunut kivasti. Nuo treffit menivät kuitenkin puihin: mies puhui koko ajan kovasti itsestään, enkä syttynyt hänen ulkonäöstään. Aikaakin oli vain 1,5 tuntia. Matkalla metroon mies summasi, miksi olisi hyvää seuraa. Lähetti heti viestiä, johon vastasin, että ehkä kavereina voidaan nähdä, mutta että en ole heti eron jälkeen valmis muuhun. Mies laittoi pari viestiä tuon jälkeen, enkä vastannut.
Väliin tuli korona, ja oli pakko pistää deitit paussille. Siinä parin kuukauden aikana olin yksin ja ehdin käydä läpi eroni sekä sen, mitä miehessä haen. Kevään vaihtuessa kesäksi avasin huvikseen taas Tinderin, vaikken uskonut ketään sieltä löytäväni. Vartin sisään huomasin, että tuttu deittimieshän siellä tykkäili. Tykkäsin takaisin - en tiedä miksi. Samassa alkoi Whatsapp laulaa - sama mies sielläkin. En jaksanut aloitella uusia keskusteluja muiden miesten kanssa, joten ryhdyimme taas viestittelemään. Viestiteltiin viikko useita kertoja päivässä. Mies pyysi taas ulos, mutta minulla oli lapset tuolla viikolla. Miehellä oli ratkaisu tähän: hän hakisi minut töistä puistokahville ja veisi autolla kotiin ennen kuin lapset tulisivat. Tapasimme ja halasimme, ja johan tuossa kosketuksessa oli sähköä ja kemiaa. Mies tuli hakemaan joka päivä töistä, ihan vaan saadakseen olla kanssani puolen tunnin ajan. Lopulta koitti lapsivapaa ilta, ja mies kutsui luokseen syömään. Suudeltiin ensimmäistä kertaa, ja hupsista, aamulla heräsin hänen luotaan.
Pian ollaan seurusteltu vuosi. Fyysinen kemia on vahva, viihdymme yhdessä muutenkin ja ajatuksemme käyvät yksiin. Mies juuri sanoi, että olen hänen suuri rakkautensa ja samalla paras ystävä. Tunnen itsekin samoin.
Jotain kohtaloa tässä oli, sillä tämä suhde oli mennä sivuun vain koska ekoilla treffeillä oli (miehestä riippumattomista syistä?) vähän tylsää, eikä ulkonäkö saanut syttymään. Sittemmin myös ulkonäkö alkoi miellyttää, ja nyt ajattelen olevani todella onnekas.
Antakaa siis niille deiteille useampi mahdollisuus! Entisestä suhteesta puuttui veto, joten siksi kai ajattelin, että jalat pitää mennä alta jo ekoilla treffeillä. Kemia kuitenkin voi syttyä myöhemminkin.
Tämä oli hyvä tarina.
Ja melko poikkeuksellinen. Tiedostit että "kemian" syttyminen on itsestäkin kiinni - itse asiassa juuri naisilla on näin. On paljon naisia jotka rakastuvat lähinnä kesällä, tietyssä kuukautiskierron vaiheessa, kun elämässä on stressivapaa jakso, kun he ovat nukkuneet yöllä hyvin, jne jne jne.
Ja toki sekin vaikuttaa sattuuko miehellä olemaan hyvä päivä. Hauska mies voi olla tylsää seuraa jos on vaikka ollut stressaava viikko ja jotain vastoinkäymisiä.
Ja silti nämä naiset uskovat että "kemiaa on tai ei ole".
Suurin osa naisista on juuri tällaisia. Odotellaan elokuvan romanttista kohtausta kun prinssi "vain ilmestyy jostain" ja räjähtävät tunteet heräävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miespuolinen kaveri on peruskomea, perusurheilullinen tyyppi. Laittoi profiiliinsa muutaman erilaisen, kivan kuvan. Kasvokuva jossa hymyilee, kuva kun pelaa jalkapalloa (siis kavereiden kanssa, ei ole mikään ammattilainen), kuva jostain matkalta. Ei sierainselfieitä, sarjamurhaajatuijotusta, peiliaurinkolaseja, paidattomia kuvia, kuvia naisten kanssa bilettämässä, kuvia miesten kanssa bilettämässä, jne jne.
Ihmetteli kovasti suosiotaan, että miten on mahdollista että saa melkeinpä jokaisella tykkäyksellä matchin, kun on ihan tavallinen mies. Ok kasvot ja kroppa, mutta ei mitään erikoista.
Joten annoin hänelle oman Tinderini selattavaksi - katsopa tästä eka 100 miesten profiilia. Tajusi jo 20 jälkeen oman suosionsa syyn! :D Sadasta ehkä 1-5 profiilia on normaaleja, eli ei niitä hämärässä otettuja tuijotusselfieitä, salipullistelijoita, ynnä muita yllämainittuja, sekä tekstissä "en kirjoita ensin", "kysymällä selviää", "ethän ole lihava", "naiset on sitä ja tätä", "en halua sitä ja tätä", "en harrasta mitään", "jos munkkipossu maistuu, vedä vasemmalle" jne jne.
Näin on. Se tinderin top 10 alfat on näitä mun silmään perusasiallisia miehiä, joiden profiilissa ei ole mitään outoa. 😅 Top5, jopa ihan komeita. Oma mies löytyi Tinderistä. Hän on reilusti ylipainoinen kahden lapsen isä, mutta profiili nousi selvästi esille sierainselfieiden ja moottoripyörien keskeltä kaikessa normaaliudessaan.
"Reilusti ylipainoinen" voi tarkoittaa montaa asiaa. Tarkoittaako se 170cm pulleanaamaista miestä jolla on paksu vyötärö ja vatsaa, vai pitkää ja raamikasta jykevänkomeaa nallekarhua jolla paino on kasautunut melko tasaisesti kroppaan?
Vierailija kirjoitti:
Vaikeetahan se on, myönnetään. Heti eron jälkeen varmaan 30 miehen kanssa deiteillä. Alkuun Eliittikumppanin kautta. Se vasta turha ja hidastempoinen olikin, ja edes näytille ei tullut kuin pari miestä per päivä. Myöskään se tarjonta ei ollut Tinderiä parempaa. Samoja sitoutumiskyvyttömiä ja pettäjämiehiå sielläkin on.
Jossain vaiheessa deittailu kävi jo työstä. Oli monet treffit viikossa, eikä niistä oikein koskaan mitään kehkeytynyt. Pahimmillaan oli kahdet treffit samana iltana. Häpeän sitä näin jälkeenpäin. Rahaakin paloi tolkuttomasti niihin 10 euron viinilaseihin ja takseihin, minä kun halusin aina maksaa omat kuluni.
Sitten eräänä iltana tapasin miehen, jonka kanssa viestittely oli sujunut kivasti. Nuo treffit menivät kuitenkin puihin: mies puhui koko ajan kovasti itsestään, enkä syttynyt hänen ulkonäöstään. Aikaakin oli vain 1,5 tuntia. Matkalla metroon mies summasi, miksi olisi hyvää seuraa. Lähetti heti viestiä, johon vastasin, että ehkä kavereina voidaan nähdä, mutta että en ole heti eron jälkeen valmis muuhun. Mies laittoi pari viestiä tuon jälkeen, enkä vastannut.
Väliin tuli korona, ja oli pakko pistää deitit paussille. Siinä parin kuukauden aikana olin yksin ja ehdin käydä läpi eroni sekä sen, mitä miehessä haen. Kevään vaihtuessa kesäksi avasin huvikseen taas Tinderin, vaikken uskonut ketään sieltä löytäväni. Vartin sisään huomasin, että tuttu deittimieshän siellä tykkäili. Tykkäsin takaisin - en tiedä miksi. Samassa alkoi Whatsapp laulaa - sama mies sielläkin. En jaksanut aloitella uusia keskusteluja muiden miesten kanssa, joten ryhdyimme taas viestittelemään. Viestiteltiin viikko useita kertoja päivässä. Mies pyysi taas ulos, mutta minulla oli lapset tuolla viikolla. Miehellä oli ratkaisu tähän: hän hakisi minut töistä puistokahville ja veisi autolla kotiin ennen kuin lapset tulisivat. Tapasimme ja halasimme, ja johan tuossa kosketuksessa oli sähköä ja kemiaa. Mies tuli hakemaan joka päivä töistä, ihan vaan saadakseen olla kanssani puolen tunnin ajan. Lopulta koitti lapsivapaa ilta, ja mies kutsui luokseen syömään. Suudeltiin ensimmäistä kertaa, ja hupsista, aamulla heräsin hänen luotaan.
Pian ollaan seurusteltu vuosi. Fyysinen kemia on vahva, viihdymme yhdessä muutenkin ja ajatuksemme käyvät yksiin. Mies juuri sanoi, että olen hänen suuri rakkautensa ja samalla paras ystävä. Tunnen itsekin samoin.
Jotain kohtaloa tässä oli, sillä tämä suhde oli mennä sivuun vain koska ekoilla treffeillä oli (miehestä riippumattomista syistä?) vähän tylsää, eikä ulkonäkö saanut syttymään. Sittemmin myös ulkonäkö alkoi miellyttää, ja nyt ajattelen olevani todella onnekas.
Antakaa siis niille deiteille useampi mahdollisuus! Entisestä suhteesta puuttui veto, joten siksi kai ajattelin, että jalat pitää mennä alta jo ekoilla treffeillä. Kemia kuitenkin voi syttyä myöhemminkin.
Ja arvaapa miehenä, kuinka helppoa on saada 30 treffit aikaiseksi - se vasta vaikeaa onkin. Toki aina kun nainen löytää miehen, myös mies löytää naisen. Mutta taitaa miehiä olla näissä palveluissa "hieman" enemmän naisiin verrattuna. Olin itse eliittikumppaneissa 6 kk, ja sain nollat treffit aikaiseksi, jonkun keskustelun sentään. Pitäisi suostua kaikkien kanssa treffeille, sitten voisi saada jotkut treffit toki, mutta eipä siinäkään järkeä.
Ehkä tämän koko keskustelun otsikko sen kiteyttää. Ihmiset hakevat syytä turhautumiselleen. Analyysi alkaa nyt päätymään näihin teemoihin, joista yksi on tämä erimielisyys painosta. Kaikkihan siellä Tinderissä on ventovieraita, joten ihan hyvä välillä miettiä, mitä heidän päässään liikkuu.