Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sähkötekniikan DI, aloituspaikkoja 65, ensisijaisia hakijoita 30
03.04.2021 |
Sähkötekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v)
Ensisijaisia hakijoita / aloituspaikka: 0,46
Kommentit (318)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtäkään sähkötekniikan yliopisto-opiskelijaa jolla olisi ollut aikaa alkaa lisääntymään kesken opintojen. Kun täällä siitäkin puhuttiin että opintojen aikana lisääntyminen on helppoa.
85 % on muutenkin miehiä, jotka eivät ole raskaana tai synnytä.
Ei raskaus ja synnytys vaikuta juurikaan opiskeluun. Koulua voi käydä raskaana ollessakin ja äitiysloma on muutaman kuukauden.
Se mikä hidastaa opintoja on lasten hoitaminen kotona. Jostain syystä se vielä nykyäänkin lankeaa yleensä synnyttäneen vanhemman vastuulle, vaikka mitään oikeaa syytä siihen ei ole.Raskauteen liittyy aluksi pahoinvointia ja lopuksi liitoskipuja. Imetys kestää vähintään puoli vuotta. Ei pysty täysipainoiseen opiskeluun, kun kahdeksan tunnin opiskelu ei vaan riitä vaativammilla aloilla.
Ehkä sinä et ole tajunnut ettei lahjakkaat käytä kahdeksaa tuntia pänttäämiseen päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtäkään sähkötekniikan yliopisto-opiskelijaa jolla olisi ollut aikaa alkaa lisääntymään kesken opintojen. Kun täällä siitäkin puhuttiin että opintojen aikana lisääntyminen on helppoa.
85 % on muutenkin miehiä, jotka eivät ole raskaana tai synnytä.
Ei raskaus ja synnytys vaikuta juurikaan opiskeluun. Koulua voi käydä raskaana ollessakin ja äitiysloma on muutaman kuukauden.
Se mikä hidastaa opintoja on lasten hoitaminen kotona. Jostain syystä se vielä nykyäänkin lankeaa yleensä synnyttäneen vanhemman vastuulle, vaikka mitään oikeaa syytä siihen ei ole.Raskauteen liittyy aluksi pahoinvointia ja lopuksi liitoskipuja. Imetys kestää vähintään puoli vuotta. Ei pysty täysipainoiseen opiskeluun, kun kahdeksan tunnin opiskelu ei vaan riitä vaativammilla aloilla.
Ehkä sinä et ole tajunnut ettei lahjakkaat käytä kahdeksaa tuntia pänttäämiseen päivässä.
Eikä lahjakkaita opiskelijoita enää ole. Ainakaan samassa määrin aloituspaikkojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtäkään sähkötekniikan yliopisto-opiskelijaa jolla olisi ollut aikaa alkaa lisääntymään kesken opintojen. Kun täällä siitäkin puhuttiin että opintojen aikana lisääntyminen on helppoa.
85 % on muutenkin miehiä, jotka eivät ole raskaana tai synnytä.
Ei raskaus ja synnytys vaikuta juurikaan opiskeluun. Koulua voi käydä raskaana ollessakin ja äitiysloma on muutaman kuukauden.
Se mikä hidastaa opintoja on lasten hoitaminen kotona. Jostain syystä se vielä nykyäänkin lankeaa yleensä synnyttäneen vanhemman vastuulle, vaikka mitään oikeaa syytä siihen ei ole.Raskauteen liittyy aluksi pahoinvointia ja lopuksi liitoskipuja. Imetys kestää vähintään puoli vuotta. Ei pysty täysipainoiseen opiskeluun, kun kahdeksan tunnin opiskelu ei vaan riitä vaativammilla aloilla.
Ehkä sinä et ole tajunnut ettei lahjakkaat käytä kahdeksaa tuntia pänttäämiseen päivässä.
Valitettavasti vaan tehtävää riittää lahjakkaallekin enemmäksikin kuin kahdeksaksi tunniksi. Lasket demoja , osallistut pienryhmiin , kirjoitat selostukset. Luet ja vertaisarvioit toisten ryhmien tuotokset. Tarkistat ja pisteytät palautteen kanssa toisten demot ja lopuksi kirjoitat kaikista prosesseista meme ja, selkkareita ja postereita. Saisikin vaan keskittyä ns. Itsekseen oppimaan.
Kaiken pahan alku herra Lablace.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtäkään sähkötekniikan yliopisto-opiskelijaa jolla olisi ollut aikaa alkaa lisääntymään kesken opintojen. Kun täällä siitäkin puhuttiin että opintojen aikana lisääntyminen on helppoa.
85 % on muutenkin miehiä, jotka eivät ole raskaana tai synnytä.
Ei raskaus ja synnytys vaikuta juurikaan opiskeluun. Koulua voi käydä raskaana ollessakin ja äitiysloma on muutaman kuukauden.
Se mikä hidastaa opintoja on lasten hoitaminen kotona. Jostain syystä se vielä nykyäänkin lankeaa yleensä synnyttäneen vanhemman vastuulle, vaikka mitään oikeaa syytä siihen ei ole.Raskauteen liittyy aluksi pahoinvointia ja lopuksi liitoskipuja. Imetys kestää vähintään puoli vuotta. Ei pysty täysipainoiseen opiskeluun, kun kahdeksan tunnin opiskelu ei vaan riitä vaativammilla aloilla.
Ehkä sinä et ole tajunnut ettei lahjakkaat käytä kahdeksaa tuntia pänttäämiseen päivässä.
Valitettavasti vaan tehtävää riittää lahjakkaallekin enemmäksikin kuin kahdeksaksi tunniksi. Lasket demoja , osallistut pienryhmiin , kirjoitat selostukset. Luet ja vertaisarvioit toisten ryhmien tuotokset. Tarkistat ja pisteytät palautteen kanssa toisten demot ja lopuksi kirjoitat kaikista prosesseista memoja, selkkareita ja postereita. Saisikin vaan keskittyä ns. Itsekseen oppimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän on hyvä, ettei hakijoita ole enempää. Tällä palstalla valitetaan jatkuvasti, että Suomessa yritetään korkeakouluttaa liian paljon ihmisiä. Parempi, että hakevat lähihoitajiksi ja roskakuskeiksi. Niidenkin koulutus taitaa olla jo liian korkealentoista monille.
Siitä, että ensisijaisia hakijoita on vähemmän kuin paikkoja, ei voi päätellä, että hakijoita ei olisi riittävästi. Tekniikan alalla on ihan tavallista, että ykköshakukohteeksi laitetaan jotain, johon on vaikea päästä, ja sitten myöhemmälle sijalle jokin helpompi kohde, esim. sähkötekniikka maakuntayliopistossa. Vaikka jälkimmäiseen olisi vain 40 ensisijaista hakijaa, voi todellisia hakijoita helposti olla yli 200, kun mukaan lasketaan ne, jotka eivät pääse korkeammalla prioriteetillä olevaan hakukohteeseensa.
DI
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei naisia hyväpalkkaiset hommat kiinnosta?
Koska ala on niin sovinistinen ja teekkarikultuuri lapsellista öyhötystä.
Sovinistiseksi siellä muuttuu omaa sukupuoltaankin kohtaan, jos ei juuri kukaan muu ole valmis näkemään sitä vaivaa vaan mieluummin vain ottaa puolison joka sen on tehnyt.
Ei voi sanoa ilman todisteita että naisetkin siellä pärjäävät.
Omalla vuosikurssilla 10 naista pärjäsi, minä mukaan lukien 😊
Teekkarielämäkin oli hieman toisenlaista, kuin lehtien palstoille noussut.Tätä juuri tarkoitin. Ei voi sanoa ilman todisteita että naisetkin siellä pärjäävät. Suunsoittajat voivat hakea sinne siis opiskelemaan suunsoiton sijaan.
Ja valmistua.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/di-naiset-kokevat-syrjintaa-vars…
Olen nainen ja koen opinnot vaikeiksi. Sillä ei ole mitään tekemistä syrjinnän kanssa. Tuo sopii hyvin työelämästä keskustellessa, mutta nyt puhutaan opinnoista. Vain valmistumalla voin todistaa pärjääväni, en muista asioista öyhöttämällä.
Nyt puhutaan myös siitä, miksi naiset eivät valitse ja "menesty" teknisillä aloilla. Toki kaikki emme voi olla yhtä lahjakkaita ihan sukupuoleen katsomatta. Jos tuntuu kovin vaikealta olet varmaan valinnut väärän alan.
Itse valitsin lukion jälkeen yliopiston tekniikan opinnot, lukion päättötodistuksen keskiarvo oli 8,9 ja yo todistuksen M. Tuolloin ei E arvosanaa vielä ollut.
Yliopisto-opinnot ovat kovin erilaisia kuin lukion opinnot. Monille proffille opetus/luennointi on välttämätön paha. Opetuksen taso oli 80-90 -luvulla hämmästyttävän huono. Toivottavasti tilanne on nykyään toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se suuri keskeytysprosentti välttämättä suoraan opintojen vaikeudesta johdu, vaan luultavasti kyse on myös siitä, että aika harvaa aidosti kiinnostaa sähkötekniikka. Olen itsekin suorittanut tutkinnon matemaattiselta alalta ja voin kyllä myöntää, etten minä sitä puhtaasti kiinnostuksen perusteella valinnut.
Ja useimpia ei kiinnosta siksi että se on vaikeaa eikä helppoa ja ihmisläheistä.
Edustaa kyllä aika suppeaa ajattelua, jos kuvittelee, että ihmisläheinen on automaattisesti helppoa ja ne ilmiöt, joita ei voi mallintaa laskentakaavoilla, olisivat yksinkertaisempia kuin ne, joita ei voi.
Mene sitten opiskelemaan niitä "helppoja" aloja hoitamisen sijaan.
En ole hoitaja vaan nelivitonen yhteiskuntatieteilijä hyvässä työpaikassa. Tehtäviini kuuluu hyvin vähän asioita, joita voisi matemaattisesti mitata tai mallintaa, yleensä päätökset joutuu perustamaan kvalitatiiviseen aineistoon.
Kun päätöksiä ei voi perustaa raakaaan numerodataan, DI:t yleensä panikoivat.
Ja tästä syystä yhteiskunta nykyisin ajaakin karille kun päätökset ei perustu faktoihin.
Oletko tosissasi sitä mieltä, että kaikkia asioita voi mitata kvantitatiivisesti? Ei ihmekään, ettei meille pahemmin palkata näitä putkiaivo-DI:tä, kun kädet nousee heti pystyyn, kun jotain asiaa ei pysty matemaattisesti mallintamaan luotettavasti.
Näidenkään asioiden osalta, joista ei voi muodostaa "raakaa numerodataa", päätökset kannattaa tehdän tiedon perusteella. Olet varmaan tästä samaa mieltä? Vai teetkö mieluummin päätöksen umpimähkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se suuri keskeytysprosentti välttämättä suoraan opintojen vaikeudesta johdu, vaan luultavasti kyse on myös siitä, että aika harvaa aidosti kiinnostaa sähkötekniikka. Olen itsekin suorittanut tutkinnon matemaattiselta alalta ja voin kyllä myöntää, etten minä sitä puhtaasti kiinnostuksen perusteella valinnut.
Ja useimpia ei kiinnosta siksi että se on vaikeaa eikä helppoa ja ihmisläheistä.
Edustaa kyllä aika suppeaa ajattelua, jos kuvittelee, että ihmisläheinen on automaattisesti helppoa ja ne ilmiöt, joita ei voi mallintaa laskentakaavoilla, olisivat yksinkertaisempia kuin ne, joita ei voi.
Mene sitten opiskelemaan niitä "helppoja" aloja hoitamisen sijaan.
En ole hoitaja vaan nelivitonen yhteiskuntatieteilijä hyvässä työpaikassa. Tehtäviini kuuluu hyvin vähän asioita, joita voisi matemaattisesti mitata tai mallintaa, yleensä päätökset joutuu perustamaan kvalitatiiviseen aineistoon.
Kun päätöksiä ei voi perustaa raakaaan numerodataan, DI:t yleensä panikoivat.
Just, varmaan tulkitset paniikiksi sen kun nää katoaa pöydän alle nauramaan teidän mutuiluillenne. Sitäpaitsi aallossa ainakin oppii että mitä ihmeellisemmät asiat saa väännettyä matikaksi.
Siis yhteiskunnan rakennetta ja toimintaa tuntemattomat numeronikkarit naureskelee pöydän alla, kun asiantuntijat tekevät päätöksiä kerätyn tiedon perusteella. Itse opinnoissani erikoistuin nimenomaan kvantitatiiviseen analyysiin, joten hyvin ymmärrän myös sen puutteet. Ja aivan varmasti osaan DI:tä paremmin soveltaa eri menetelmiä yhteiskunnallisen tiedon analysointiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se suuri keskeytysprosentti välttämättä suoraan opintojen vaikeudesta johdu, vaan luultavasti kyse on myös siitä, että aika harvaa aidosti kiinnostaa sähkötekniikka. Olen itsekin suorittanut tutkinnon matemaattiselta alalta ja voin kyllä myöntää, etten minä sitä puhtaasti kiinnostuksen perusteella valinnut.
Ja useimpia ei kiinnosta siksi että se on vaikeaa eikä helppoa ja ihmisläheistä.
Edustaa kyllä aika suppeaa ajattelua, jos kuvittelee, että ihmisläheinen on automaattisesti helppoa ja ne ilmiöt, joita ei voi mallintaa laskentakaavoilla, olisivat yksinkertaisempia kuin ne, joita ei voi.
Mene sitten opiskelemaan niitä "helppoja" aloja hoitamisen sijaan.
En ole hoitaja vaan nelivitonen yhteiskuntatieteilijä hyvässä työpaikassa. Tehtäviini kuuluu hyvin vähän asioita, joita voisi matemaattisesti mitata tai mallintaa, yleensä päätökset joutuu perustamaan kvalitatiiviseen aineistoon.
Kun päätöksiä ei voi perustaa raakaaan numerodataan, DI:t yleensä panikoivat.
Ja tästä syystä yhteiskunta nykyisin ajaakin karille kun päätökset ei perustu faktoihin.
Oletko tosissasi sitä mieltä, että kaikkia asioita voi mitata kvantitatiivisesti? Ei ihmekään, ettei meille pahemmin palkata näitä putkiaivo-DI:tä, kun kädet nousee heti pystyyn, kun jotain asiaa ei pysty matemaattisesti mallintamaan luotettavasti.
Näidenkään asioiden osalta, joista ei voi muodostaa "raakaa numerodataa", päätökset kannattaa tehdän tiedon perusteella. Olet varmaan tästä samaa mieltä? Vai teetkö mieluummin päätöksen umpimähkään?
"Tieto" ei ole faktaa mikäli sitä ei pysty matemaattisesti mallintamaan vaan mutua. Valitsisinko päätöksen teon perusteeksi mutun vai umpimähkän.? Siinäpä vasta kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei naisia hyväpalkkaiset hommat kiinnosta?
Koska ala on niin sovinistinen ja teekkarikultuuri lapsellista öyhötystä.
Sovinistiseksi siellä muuttuu omaa sukupuoltaankin kohtaan, jos ei juuri kukaan muu ole valmis näkemään sitä vaivaa vaan mieluummin vain ottaa puolison joka sen on tehnyt.
Ei voi sanoa ilman todisteita että naisetkin siellä pärjäävät.
Omalla vuosikurssilla 10 naista pärjäsi, minä mukaan lukien 😊
Teekkarielämäkin oli hieman toisenlaista, kuin lehtien palstoille noussut.Tätä juuri tarkoitin. Ei voi sanoa ilman todisteita että naisetkin siellä pärjäävät. Suunsoittajat voivat hakea sinne siis opiskelemaan suunsoiton sijaan.
Ja valmistua.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/di-naiset-kokevat-syrjintaa-vars…
Olen nainen ja koen opinnot vaikeiksi. Sillä ei ole mitään tekemistä syrjinnän kanssa. Tuo sopii hyvin työelämästä keskustellessa, mutta nyt puhutaan opinnoista. Vain valmistumalla voin todistaa pärjääväni, en muista asioista öyhöttämällä.
Nyt puhutaan myös siitä, miksi naiset eivät valitse ja "menesty" teknisillä aloilla. Toki kaikki emme voi olla yhtä lahjakkaita ihan sukupuoleen katsomatta. Jos tuntuu kovin vaikealta olet varmaan valinnut väärän alan.
Itse valitsin lukion jälkeen yliopiston tekniikan opinnot, lukion päättötodistuksen keskiarvo oli 8,9 ja yo todistuksen M. Tuolloin ei E arvosanaa vielä ollut.
Yliopisto-opinnot ovat kovin erilaisia kuin lukion opinnot. Monille proffille opetus/luennointi on välttämätön paha. Opetuksen taso oli 80-90 -luvulla hämmästyttävän huono. Toivottavasti tilanne on nykyään toinen.
Olen toiminut yli 20 vuotta opettajana teknillisessä yliopistossa. Oman kokemukseni mukaan sellaiset proffat, joille opetus on välttämätön paha, ovat todella harvinaisia. Mutta varsinkin vanhemmilla proffilla voi olla todella vanhentuneet käsitykset siitä, mikä on hyvää opetusta. Opiskelijalle se voi näyttää siltä, että proffa ei ole kiinnostunut, vaikka työkaverina näen, että tämä ei pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se suuri keskeytysprosentti välttämättä suoraan opintojen vaikeudesta johdu, vaan luultavasti kyse on myös siitä, että aika harvaa aidosti kiinnostaa sähkötekniikka. Olen itsekin suorittanut tutkinnon matemaattiselta alalta ja voin kyllä myöntää, etten minä sitä puhtaasti kiinnostuksen perusteella valinnut.
Ja useimpia ei kiinnosta siksi että se on vaikeaa eikä helppoa ja ihmisläheistä.
Edustaa kyllä aika suppeaa ajattelua, jos kuvittelee, että ihmisläheinen on automaattisesti helppoa ja ne ilmiöt, joita ei voi mallintaa laskentakaavoilla, olisivat yksinkertaisempia kuin ne, joita ei voi.
Mene sitten opiskelemaan niitä "helppoja" aloja hoitamisen sijaan.
En ole hoitaja vaan nelivitonen yhteiskuntatieteilijä hyvässä työpaikassa. Tehtäviini kuuluu hyvin vähän asioita, joita voisi matemaattisesti mitata tai mallintaa, yleensä päätökset joutuu perustamaan kvalitatiiviseen aineistoon.
Kun päätöksiä ei voi perustaa raakaaan numerodataan, DI:t yleensä panikoivat.
Ja tästä syystä yhteiskunta nykyisin ajaakin karille kun päätökset ei perustu faktoihin.
Oletko tosissasi sitä mieltä, että kaikkia asioita voi mitata kvantitatiivisesti? Ei ihmekään, ettei meille pahemmin palkata näitä putkiaivo-DI:tä, kun kädet nousee heti pystyyn, kun jotain asiaa ei pysty matemaattisesti mallintamaan luotettavasti.
Näidenkään asioiden osalta, joista ei voi muodostaa "raakaa numerodataa", päätökset kannattaa tehdän tiedon perusteella. Olet varmaan tästä samaa mieltä? Vai teetkö mieluummin päätöksen umpimähkään?
"Tieto" ei ole faktaa mikäli sitä ei pysty matemaattisesti mallintamaan vaan mutua. Valitsisinko päätöksen teon perusteeksi mutun vai umpimähkän.? Siinäpä vasta kysymys.
Jos monimutkaista ilmiötä ei pysty mallintamaan, mihin perustat päätöksen vai jätätkö sen tekemättä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se suuri keskeytysprosentti välttämättä suoraan opintojen vaikeudesta johdu, vaan luultavasti kyse on myös siitä, että aika harvaa aidosti kiinnostaa sähkötekniikka. Olen itsekin suorittanut tutkinnon matemaattiselta alalta ja voin kyllä myöntää, etten minä sitä puhtaasti kiinnostuksen perusteella valinnut.
Ja useimpia ei kiinnosta siksi että se on vaikeaa eikä helppoa ja ihmisläheistä.
Edustaa kyllä aika suppeaa ajattelua, jos kuvittelee, että ihmisläheinen on automaattisesti helppoa ja ne ilmiöt, joita ei voi mallintaa laskentakaavoilla, olisivat yksinkertaisempia kuin ne, joita ei voi.
Mene sitten opiskelemaan niitä "helppoja" aloja hoitamisen sijaan.
En ole hoitaja vaan nelivitonen yhteiskuntatieteilijä hyvässä työpaikassa. Tehtäviini kuuluu hyvin vähän asioita, joita voisi matemaattisesti mitata tai mallintaa, yleensä päätökset joutuu perustamaan kvalitatiiviseen aineistoon.
Kun päätöksiä ei voi perustaa raakaaan numerodataan, DI:t yleensä panikoivat.
Ja tästä syystä yhteiskunta nykyisin ajaakin karille kun päätökset ei perustu faktoihin.
Oletko tosissasi sitä mieltä, että kaikkia asioita voi mitata kvantitatiivisesti? Ei ihmekään, ettei meille pahemmin palkata näitä putkiaivo-DI:tä, kun kädet nousee heti pystyyn, kun jotain asiaa ei pysty matemaattisesti mallintamaan luotettavasti.
Näidenkään asioiden osalta, joista ei voi muodostaa "raakaa numerodataa", päätökset kannattaa tehdän tiedon perusteella. Olet varmaan tästä samaa mieltä? Vai teetkö mieluummin päätöksen umpimähkään?
Oletko nähnyt millaisia taulukoita on käytössä eri sairaanhoitopiireillä/sairaaloilla liittyen eri toimenpiteistä aiheutuviin hoitopäiviin eli suoraa kustannushinnoittelua?
Näillä tuloksilla sitten vertaillaan sairaaloita toisiinsa. Ja nämä olivat käytössä jo 2000-luvun alussa.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se suuri keskeytysprosentti välttämättä suoraan opintojen vaikeudesta johdu, vaan luultavasti kyse on myös siitä, että aika harvaa aidosti kiinnostaa sähkötekniikka. Olen itsekin suorittanut tutkinnon matemaattiselta alalta ja voin kyllä myöntää, etten minä sitä puhtaasti kiinnostuksen perusteella valinnut.
Ja useimpia ei kiinnosta siksi että se on vaikeaa eikä helppoa ja ihmisläheistä.
Edustaa kyllä aika suppeaa ajattelua, jos kuvittelee, että ihmisläheinen on automaattisesti helppoa ja ne ilmiöt, joita ei voi mallintaa laskentakaavoilla, olisivat yksinkertaisempia kuin ne, joita ei voi.
Mene sitten opiskelemaan niitä "helppoja" aloja hoitamisen sijaan.
En ole hoitaja vaan nelivitonen yhteiskuntatieteilijä hyvässä työpaikassa. Tehtäviini kuuluu hyvin vähän asioita, joita voisi matemaattisesti mitata tai mallintaa, yleensä päätökset joutuu perustamaan kvalitatiiviseen aineistoon.
Kun päätöksiä ei voi perustaa raakaaan numerodataan, DI:t yleensä panikoivat.
Just, varmaan tulkitset paniikiksi sen kun nää katoaa pöydän alle nauramaan teidän mutuiluillenne. Sitäpaitsi aallossa ainakin oppii että mitä ihmeellisemmät asiat saa väännettyä matikaksi.
Siis yhteiskunnan rakennetta ja toimintaa tuntemattomat numeronikkarit naureskelee pöydän alla, kun asiantuntijat tekevät päätöksiä kerätyn tiedon perusteella. Itse opinnoissani erikoistuin nimenomaan kvantitatiiviseen analyysiin, joten hyvin ymmärrän myös sen puutteet. Ja aivan varmasti osaan DI:tä paremmin soveltaa eri menetelmiä yhteiskunnallisen tiedon analysointiin.
Kuulostat niin väsyneeltä trollilta että tuskin olet koskaan yliopistossa opiskellut. Mees leikkimään vaikka isukkisi taskulaskimella. Ehkä 30. kerta toden sanoo ja pääset sinne amikseesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei naisia hyväpalkkaiset hommat kiinnosta?
Koska ala on niin sovinistinen ja teekkarikultuuri lapsellista öyhötystä.
Sovinistiseksi siellä muuttuu omaa sukupuoltaankin kohtaan, jos ei juuri kukaan muu ole valmis näkemään sitä vaivaa vaan mieluummin vain ottaa puolison joka sen on tehnyt.
Ei voi sanoa ilman todisteita että naisetkin siellä pärjäävät.
Omalla vuosikurssilla 10 naista pärjäsi, minä mukaan lukien 😊
Teekkarielämäkin oli hieman toisenlaista, kuin lehtien palstoille noussut.Tätä juuri tarkoitin. Ei voi sanoa ilman todisteita että naisetkin siellä pärjäävät. Suunsoittajat voivat hakea sinne siis opiskelemaan suunsoiton sijaan.
Ja valmistua.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/di-naiset-kokevat-syrjintaa-vars…
Olen nainen ja koen opinnot vaikeiksi. Sillä ei ole mitään tekemistä syrjinnän kanssa. Tuo sopii hyvin työelämästä keskustellessa, mutta nyt puhutaan opinnoista. Vain valmistumalla voin todistaa pärjääväni, en muista asioista öyhöttämällä.
Nyt puhutaan myös siitä, miksi naiset eivät valitse ja "menesty" teknisillä aloilla. Toki kaikki emme voi olla yhtä lahjakkaita ihan sukupuoleen katsomatta. Jos tuntuu kovin vaikealta olet varmaan valinnut väärän alan.
Itse valitsin lukion jälkeen yliopiston tekniikan opinnot, lukion päättötodistuksen keskiarvo oli 8,9 ja yo todistuksen M. Tuolloin ei E arvosanaa vielä ollut.
Yliopisto-opinnot ovat kovin erilaisia kuin lukion opinnot. Monille proffille opetus/luennointi on välttämätön paha. Opetuksen taso oli 80-90 -luvulla hämmästyttävän huono. Toivottavasti tilanne on nykyään toinen.Olen toiminut yli 20 vuotta opettajana teknillisessä yliopistossa. Oman kokemukseni mukaan sellaiset proffat, joille opetus on välttämätön paha, ovat todella harvinaisia. Mutta varsinkin vanhemmilla proffilla voi olla todella vanhentuneet käsitykset siitä, mikä on hyvää opetusta. Opiskelijalle se voi näyttää siltä, että proffa ei ole kiinnostunut, vaikka työkaverina näen, että tämä ei pidä paikkaansa.
Olet oikeassa, että oman osaston proffat olivat lähes kaikki lähellä eläkeikää. Nykyään koko kaarti on vaihtunut nuorempiin ja toivottavasti hieman helpommin lähestyttäviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se suuri keskeytysprosentti välttämättä suoraan opintojen vaikeudesta johdu, vaan luultavasti kyse on myös siitä, että aika harvaa aidosti kiinnostaa sähkötekniikka. Olen itsekin suorittanut tutkinnon matemaattiselta alalta ja voin kyllä myöntää, etten minä sitä puhtaasti kiinnostuksen perusteella valinnut.
Ja useimpia ei kiinnosta siksi että se on vaikeaa eikä helppoa ja ihmisläheistä.
Edustaa kyllä aika suppeaa ajattelua, jos kuvittelee, että ihmisläheinen on automaattisesti helppoa ja ne ilmiöt, joita ei voi mallintaa laskentakaavoilla, olisivat yksinkertaisempia kuin ne, joita ei voi.
Mene sitten opiskelemaan niitä "helppoja" aloja hoitamisen sijaan.
En ole hoitaja vaan nelivitonen yhteiskuntatieteilijä hyvässä työpaikassa. Tehtäviini kuuluu hyvin vähän asioita, joita voisi matemaattisesti mitata tai mallintaa, yleensä päätökset joutuu perustamaan kvalitatiiviseen aineistoon.
Kun päätöksiä ei voi perustaa raakaaan numerodataan, DI:t yleensä panikoivat.
Ja tästä syystä yhteiskunta nykyisin ajaakin karille kun päätökset ei perustu faktoihin.
Oletko tosissasi sitä mieltä, että kaikkia asioita voi mitata kvantitatiivisesti? Ei ihmekään, ettei meille pahemmin palkata näitä putkiaivo-DI:tä, kun kädet nousee heti pystyyn, kun jotain asiaa ei pysty matemaattisesti mallintamaan luotettavasti.
Näidenkään asioiden osalta, joista ei voi muodostaa "raakaa numerodataa", päätökset kannattaa tehdän tiedon perusteella. Olet varmaan tästä samaa mieltä? Vai teetkö mieluummin päätöksen umpimähkään?
"Tieto" ei ole faktaa mikäli sitä ei pysty matemaattisesti mallintamaan vaan mutua. Valitsisinko päätöksen teon perusteeksi mutun vai umpimähkän.? Siinäpä vasta kysymys.
Jos monimutkaista ilmiötä ei pysty mallintamaan, mihin perustat päätöksen vai jätätkö sen tekemättä?
Jos ilmiötäsi ei pysty mallintamaan niin silloin se on silkkaa roskaa eikä sen perusteella tehdyt päätelmät sen vahvemmalla pohjalla ole.
Hain sosionomiksi Laureaan. Voi jumankauta kun katsoin tilastoa niin kyseisen korkeakoulun samaiselle linjalle on paikkoja 1/60 😐
Vierailija kirjoitti:
Hain sosionomiksi Laureaan. Voi jumankauta kun katsoin tilastoa niin kyseisen korkeakoulun samaiselle linjalle on paikkoja 1/60 😐
Yhdestä paikasta kisaa samanaikaisesti siis 60 hakijaa. Muilla sosionomilinjoilla kisaaminen on suhteessa 1 paikka/30 hakijaa
Alue: Aihe vapaa
Just, varmaan tulkitset paniikiksi sen kun nää katoaa pöydän alle nauramaan teidän mutuiluillenne. Sitäpaitsi aallossa ainakin oppii että mitä ihmeellisemmät asiat saa väännettyä matikaksi.