Sähkötekniikan DI, aloituspaikkoja 65, ensisijaisia hakijoita 30

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti joku kuvittelee, että tekniikan alat olisivat jotenkin vaikeimpia? Niiden opiskelija-aines on vaan niin heikkoa, että koulussa keskitason oppilaatkin loistaa. Tekniikan aloille ei hakeudu ne kympin tytöt, jotka siitä pitkästä matematiikastakin ne kympit keräävät, vaan kympin tytöt hakeutuvat aloille, joissa sisäänpääsyprosentti pyörii siinä viiden ja kymmenen välillä.

Valitettavasti lukiotodistuksen 10 ja L pitkästä matematiikasta ei auta pätkääkään insinöörimatematiikan 1-4 kursseilla. Ollaan aivan eri tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti joku kuvittelee, että tekniikan alat olisivat jotenkin vaikeimpia? Niiden opiskelija-aines on vaan niin heikkoa, että koulussa keskitason oppilaatkin loistaa. Tekniikan aloille ei hakeudu ne kympin tytöt, jotka siitä pitkästä matematiikastakin ne kympit keräävät, vaan kympin tytöt hakeutuvat aloille, joissa sisäänpääsyprosentti pyörii siinä viiden ja kymmenen välillä.

”Heikkoa opiskelija-ainesta” olevat voivat ehkä päästä sisään teknilliseen, mutta eivät koskaan valmistu saati pääse vastuullisiin työtehtäviin😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tunne yhtäkään sähkötekniikan yliopisto-opiskelijaa jolla olisi ollut aikaa alkaa lisääntymään kesken opintojen. Kun täällä siitäkin puhuttiin että opintojen aikana lisääntyminen on helppoa.

85 % on muutenkin miehiä, jotka eivät ole raskaana tai synnytä.

Silloin kun itse aloitin sähkötekniikan opinnot, oli naisia 5%. Tyypillinen jakauma siihen aikaan. Onkohan tuoreempaa tietoa jossain?

Naisille on perustettu humanistisempia DI-aloja, kuten ympäristö- ja turvallisuustekniikka. Noissa oli paljon lukemista ja kirjoittamista ja vähemmän laskemista kuin monella muulla alalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tunne yhtäkään sähkötekniikan yliopisto-opiskelijaa jolla olisi ollut aikaa alkaa lisääntymään kesken opintojen. Kun täällä siitäkin puhuttiin että opintojen aikana lisääntyminen on helppoa.

85 % on muutenkin miehiä, jotka eivät ole raskaana tai synnytä.

Ei raskaus ja synnytys vaikuta juurikaan opiskeluun. Koulua voi käydä raskaana ollessakin ja äitiysloma on muutaman kuukauden.

Se mikä hidastaa opintoja on lasten hoitaminen kotona. Jostain syystä se vielä nykyäänkin lankeaa yleensä synnyttäneen vanhemman vastuulle, vaikka mitään oikeaa syytä siihen ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti joku kuvittelee, että tekniikan alat olisivat jotenkin vaikeimpia? Niiden opiskelija-aines on vaan niin heikkoa, että koulussa keskitason oppilaatkin loistaa. Tekniikan aloille ei hakeudu ne kympin tytöt, jotka siitä pitkästä matematiikastakin ne kympit keräävät, vaan kympin tytöt hakeutuvat aloille, joissa sisäänpääsyprosentti pyörii siinä viiden ja kymmenen välillä.

Valitettavasti lukiotodistuksen 10 ja L pitkästä matematiikasta ei auta pätkääkään insinöörimatematiikan 1-4 kursseilla. Ollaan aivan eri tasolla.

Mielestäsi parempi pohja on lukiotodistuksen 7 ja ylioppilaskokeen C?

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti joku kuvittelee, että tekniikan alat olisivat jotenkin vaikeimpia? Niiden opiskelija-aines on vaan niin heikkoa, että koulussa keskitason oppilaatkin loistaa. Tekniikan aloille ei hakeudu ne kympin tytöt, jotka siitä pitkästä matematiikastakin ne kympit keräävät, vaan kympin tytöt hakeutuvat aloille, joissa sisäänpääsyprosentti pyörii siinä viiden ja kymmenen välillä.

Ovat paljon vaikeampia opintoja kuin esim. lääkis, oikis, kauppis, biologia tai viestintä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sen opiskelun pitää nykyisin aina olla niin vaikeaa joka paikassa ettei läpi pääse? Kuitenkin työssä pärjää paljon vähemmillä vaatimuksilla.

Joudun tekemään yksinkertaista amis työtä vaikka pystyisin moneen muuhunkin. En vaan selviä tosi vaikeista opinnoista.

Itselle ainakin valmistuttuani tuli pienenä järkytyksenä se, että olen asiantuntija, joka ei voi konsultoida ketään. Minä olen se, jolta kysytään, miten joku asia menee. Vahva ymmärrys ja vaativat opinnot antavat jonkinlaisen pohjan sille, että voi itse vakuuttua tekemisestään.

Olen siis sähkö-DI ja oman erikoisalani asiantuntijoita on Suomessa vain kourallinen. Heitä ei suoranaisesti kouluteta missään, rikä ole sanottua, että he olisivat sen fiksumpia kuin minä :D

Valmistuttuasi olet asiantuntija, joka ei voi konsultoida ketään? Todella pelottava ajatus, että juuri valmistunut mieltää itsensä asiantuntijaksi, eikä kysy keltään, jos ei tiedä oikeaa tapaa toimia. Töissähän oikeasti opitaan paljon lisää sen opitun teorian lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei naisia hyväpalkkaiset hommat kiinnosta?

Koska ala on niin sovinistinen ja teekkarikultuuri lapsellista öyhötystä.

Mikä olet päättämään siitä mikä on lapsellista.

Mikä on koulutuksesi ja kuinka monta prosenttia aloittaneista valmistui?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tunne yhtäkään sähkötekniikan yliopisto-opiskelijaa jolla olisi ollut aikaa alkaa lisääntymään kesken opintojen. Kun täällä siitäkin puhuttiin että opintojen aikana lisääntyminen on helppoa.

85 % on muutenkin miehiä, jotka eivät ole raskaana tai synnytä.

Ei raskaus ja synnytys vaikuta juurikaan opiskeluun. Koulua voi käydä raskaana ollessakin ja äitiysloma on muutaman kuukauden.

Se mikä hidastaa opintoja on lasten hoitaminen kotona. Jostain syystä se vielä nykyäänkin lankeaa yleensä synnyttäneen vanhemman vastuulle, vaikka mitään oikeaa syytä siihen ei ole.

Oletko koskaan kuullut imetyksestä?

Vierailija kirjoitti:

Ap: No, ainakin aloituspaikkoja tulisi vähentää. Niitähän on liikaa.

Ei välttämättä. Moni , joille jo ala oli se 3-6 toive ottaa paikan ilolla vastaan. Moni hakee opiskelemaan samaa sähkötekniikkaa esim. Helsinkiin, Tampereelle, Lappeenrantaan ja Ouluun. Ensisijainen hakija olet vain Helsingin tutkinto-ohjelmiaan , vaikka yhtä hyvillä mielin aloittaisin opinnot millä muulla paikkakunnalla tahansa. Preferoidaan siis opiskelupaikkakuntaa ei alaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tunne yhtäkään sähkötekniikan yliopisto-opiskelijaa jolla olisi ollut aikaa alkaa lisääntymään kesken opintojen. Kun täällä siitäkin puhuttiin että opintojen aikana lisääntyminen on helppoa.

85 % on muutenkin miehiä, jotka eivät ole raskaana tai synnytä.

Silloin kun itse aloitin sähkötekniikan opinnot, oli naisia 5%. Tyypillinen jakauma siihen aikaan. Onkohan tuoreempaa tietoa jossain?

Naisille on perustettu humanistisempia DI-aloja, kuten ympäristö- ja turvallisuustekniikka. Noissa oli paljon lukemista ja kirjoittamista ja vähemmän laskemista kuin monella muulla alalla.

Älä unohda tuotantotaloutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei naisia hyväpalkkaiset hommat kiinnosta?

Koska ala on niin sovinistinen ja teekkarikultuuri lapsellista öyhötystä.

Sovinistiseksi siellä muuttuu omaa sukupuoltaankin kohtaan, jos ei juuri kukaan muu ole valmis näkemään sitä vaivaa vaan mieluummin vain ottaa puolison joka sen on tehnyt.

Ei voi sanoa ilman todisteita että naisetkin siellä pärjäävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tunne yhtäkään sähkötekniikan yliopisto-opiskelijaa jolla olisi ollut aikaa alkaa lisääntymään kesken opintojen. Kun täällä siitäkin puhuttiin että opintojen aikana lisääntyminen on helppoa.

85 % on muutenkin miehiä, jotka eivät ole raskaana tai synnytä.

Ei raskaus ja synnytys vaikuta juurikaan opiskeluun. Koulua voi käydä raskaana ollessakin ja äitiysloma on muutaman kuukauden.

Se mikä hidastaa opintoja on lasten hoitaminen kotona. Jostain syystä se vielä nykyäänkin lankeaa yleensä synnyttäneen vanhemman vastuulle, vaikka mitään oikeaa syytä siihen ei ole.

Raskauteen liittyy aluksi pahoinvointia ja lopuksi liitoskipuja. Imetys kestää vähintään puoli vuotta. Ei pysty täysipainoiseen opiskeluun, kun kahdeksan tunnin opiskelu ei vaan riitä vaativammilla aloilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti joku kuvittelee, että tekniikan alat olisivat jotenkin vaikeimpia? Niiden opiskelija-aines on vaan niin heikkoa, että koulussa keskitason oppilaatkin loistaa. Tekniikan aloille ei hakeudu ne kympin tytöt, jotka siitä pitkästä matematiikastakin ne kympit keräävät, vaan kympin tytöt hakeutuvat aloille, joissa sisäänpääsyprosentti pyörii siinä viiden ja kymmenen välillä.

Valitettavasti lukiotodistuksen 10 ja L pitkästä matematiikasta ei auta pätkääkään insinöörimatematiikan 1-4 kursseilla. Ollaan aivan eri tasolla.

Meillä oli surkeat matematiikan opettajat. Olin lukiossa pärjännyt sekä derivoinnin että integroinnin kursseilla 10 arvosanalla. Yliopistossa jouduin kaivamaan lukion kirjat esiin ja kertaamaan sieltä, kun eläkeikäisen proffan opetuksesta ei saanut mitään selvää.

Ei se suuri keskeytysprosentti välttämättä suoraan opintojen vaikeudesta johdu, vaan luultavasti kyse on myös siitä, että aika harvaa aidosti kiinnostaa sähkötekniikka. Olen itsekin suorittanut tutkinnon matemaattiselta alalta ja voin kyllä myöntää, etten minä sitä puhtaasti kiinnostuksen perusteella valinnut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei naisia hyväpalkkaiset hommat kiinnosta?

Koska ala on niin sovinistinen ja teekkarikultuuri lapsellista öyhötystä.

Mikä olet päättämään siitä mikä on lapsellista.

Mikä on koulutuksesi ja kuinka monta prosenttia aloittaneista valmistui?

Olen koulutukseltani mm. DI, joten tiedän varsin hyvin asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti joku kuvittelee, että tekniikan alat olisivat jotenkin vaikeimpia? Niiden opiskelija-aines on vaan niin heikkoa, että koulussa keskitason oppilaatkin loistaa. Tekniikan aloille ei hakeudu ne kympin tytöt, jotka siitä pitkästä matematiikastakin ne kympit keräävät, vaan kympin tytöt hakeutuvat aloille, joissa sisäänpääsyprosentti pyörii siinä viiden ja kymmenen välillä.

Valitettavasti lukiotodistuksen 10 ja L pitkästä matematiikasta ei auta pätkääkään insinöörimatematiikan 1-4 kursseilla. Ollaan aivan eri tasolla.

Mielestäsi parempi pohja on lukiotodistuksen 7 ja ylioppilaskokeen C?

Sanotaanko niin että 10 ja L on yhtä hyödytön lähtökohta kuin 7 ja C. Toki Cn pitkällä matematiikalla ei useimpiin DI koulutusohjelmiin ole asiaa. Useimpiin on esivaatimus vähintään M ,joihinkin jopa E ,pitkästä matematiikasta todistusvalinnassa. Jos Seiskan matematiikan osaaja pärjää pääsykokeissa niin että saa sen perusteella yhden niistä 30 %paikoista ,joihin valitaan pääsykokeen perusteella niin onneksi olkoon vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei naisia hyväpalkkaiset hommat kiinnosta?

Koska ala on niin sovinistinen ja teekkarikultuuri lapsellista öyhötystä.

Mikä olet päättämään siitä mikä on lapsellista.

Mikä on koulutuksesi ja kuinka monta prosenttia aloittaneista valmistui?

Olen koulutukseltani mm. DI, joten tiedän varsin hyvin asiasta.

Itsekin olen, joten tiedän varsin hyvin asiasta. Et ole sen pätevämpi päättämään kuin minäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei naisia hyväpalkkaiset hommat kiinnosta?

Koska ala on niin sovinistinen ja teekkarikultuuri lapsellista öyhötystä.

Sovinistiseksi siellä muuttuu omaa sukupuoltaankin kohtaan, jos ei juuri kukaan muu ole valmis näkemään sitä vaivaa vaan mieluummin vain ottaa puolison joka sen on tehnyt.

Ei voi sanoa ilman todisteita että naisetkin siellä pärjäävät.

Omalla vuosikurssilla 10 naista pärjäsi, minä mukaan lukien 😊

Teekkarielämäkin oli hieman toisenlaista, kuin lehtien palstoille noussut.

Vierailija kirjoitti:

Ei se suuri keskeytysprosentti välttämättä suoraan opintojen vaikeudesta johdu, vaan luultavasti kyse on myös siitä, että aika harvaa aidosti kiinnostaa sähkötekniikka. Olen itsekin suorittanut tutkinnon matemaattiselta alalta ja voin kyllä myöntää, etten minä sitä puhtaasti kiinnostuksen perusteella valinnut. 

Ja useimpia ei kiinnosta siksi että se on vaikeaa eikä helppoa ja ihmisläheistä.