Sähkötekniikan DI, aloituspaikkoja 65, ensisijaisia hakijoita 30
Sähkötekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v)
Ensisijaisia hakijoita / aloituspaikka: 0,46
Kommentit (318)
Miksi sen opiskelun pitää nykyisin aina olla niin vaikeaa joka paikassa ettei läpi pääse? Kuitenkin työssä pärjää paljon vähemmillä vaatimuksilla.
Joudun tekemään yksinkertaista amis työtä vaikka pystyisin moneen muuhunkin. En vaan selviä tosi vaikeista opinnoista.
Meillä useimmat vaihtoi helpompaan alaan. Esim KTM puolelle missä vaikein matikan kurssi on sähköpuolen helpon (matematiikan professorin sanomaa). Moni vaihtoi myös AMK insinööriksi.
Yksi haki lääkikseen ja aloitti ensin sähköpuolen siitä syystä että vaikeutensa takia siitä varmasti hyvitetään lääkisopinnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Pääseminen on siis helppoa, mutta valmistuminen vaikeaa. Joillain aloilla on toisin päin.
Aina kun puhutaan vaikeasta alasta puhutaan lääkiksestä. Lääkiksessä opiskelevat kaverini puolestaan sanoivat etteivät opinnot ole vaikeita vaan se sisäänpääsy.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen opiskelun pitää nykyisin aina olla niin vaikeaa joka paikassa ettei läpi pääse? Kuitenkin työssä pärjää paljon vähemmillä vaatimuksilla.
Joudun tekemään yksinkertaista amis työtä vaikka pystyisin moneen muuhunkin. En vaan selviä tosi vaikeista opinnoista.
Ei se joka paikassa ole vaikeaa. Monesta selviää sillä, että jaksaa lukea ahkerasti. Mutta noi DI matikat yms ovat sellaisia, että vaativat oikeasti paljon ja niin sen pitääkin olla. Nämä kuitenkin ovat vastuussa isojen ja kriittisten infrojen yms suunnittelusta. Vai haluaisitko, että vaikkapa ydinvoimalan suunnittelee joku hätäisesti amismatikan läpi päässyt sankari?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen opiskelun pitää nykyisin aina olla niin vaikeaa joka paikassa ettei läpi pääse? Kuitenkin työssä pärjää paljon vähemmillä vaatimuksilla.
Joudun tekemään yksinkertaista amis työtä vaikka pystyisin moneen muuhunkin. En vaan selviä tosi vaikeista opinnoista.
Vanha professori sanoi että on helpottanut kurssia läpi vuosikymmenten, koska muuten yhä pienempi ja pienempi osa läpäisee sen.
Eihän nykyään nuorilla ole edes lukutaitoa ja opiskelemaan pääsevät alhaisten hakijamäärien takia nekin jotka eivät osaa edes yksinkertaista matematiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Sähkö DI-puolella on esimerkki alasta missä oikeasti oltava korkea ÄO. Siinä ei ahkera lukeminen ja ulkoa opettelu auta. Oikeastaan lukemista on hyvin vähän.
DI aloista tätä pidetään matemaattisesti vaikeimpina. Ehkä pelottaa useita hakijoita. Meilläkin keskeytti todella moni.
Teknillistä fysiikkaa kyllä pidettiin ennen vaikeimpana, mutta sinne oli myös vaikea päästä joten opiskelut aloittaneilla useimmiten riitti kyvyt ja motivaatio myös valmistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääseminen on siis helppoa, mutta valmistuminen vaikeaa. Joillain aloilla on toisin päin.
Aina kun puhutaan vaikeasta alasta puhutaan lääkiksestä. Lääkiksessä opiskelevat kaverini puolestaan sanoivat etteivät opinnot ole vaikeita vaan se sisäänpääsy.
Joo, lääkiksessä pärjää sillä, että jaksaa vaan lukea ja tehdä harkkoja, näin olen itsekin lääkäritutuilta kuullut, sisäänpääsyn jälkeen se on aika suoraviivaista. Vaativaa muttei mahdotonta.
Meillä töissä 4 opiskelee työnohessa DI, ihan iisiä kun on älyä ja taitoa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä töissä 4 opiskelee työnohessa DI, ihan iisiä kun on älyä ja taitoa.
DI ei vain ole mikään ala. Sähkötekniikka on.
Onhan ne yhden sortin neroja ja osa melko täysjärkisiäkin.
Meillä haki 1.vaihtoehtona alaa ja tiedekuntaan johon aloituspaikkoja 40 ja hakijoita oli n.400.
Vierailija kirjoitti:
Meillä useimmat vaihtoi helpompaan alaan. Esim KTM puolelle missä vaikein matikan kurssi on sähköpuolen helpon (matematiikan professorin sanomaa). Moni vaihtoi myös AMK insinööriksi.
Yksi haki lääkikseen ja aloitti ensin sähköpuolen siitä syystä että vaikeutensa takia siitä varmasti hyvitetään lääkisopinnoissa.
Hyvitetäänkö? Joku peruskemia tai - fysiikka? Vai onko niitä edes lääkiksessä enää? Yleensähän kaikki nuokin on omaan alaan sovellettuja.
Vierailija kirjoitti:
Meillä töissä 4 opiskelee työnohessa DI, ihan iisiä kun on älyä ja taitoa.
Haha, olen itse DI (en sähköltä) ja joo, itselle se oli helppoa. Pidän kovista tieteistä, missä saa laskea, asioita ei tarvitse vatvoa ja pyöritellä millään toisaaltatoisaalta-meiningillä ja numeroihin voi luottaa, jos vaan osaa. Että kaippa se omista vahvuuksista riippuu, mikä tuntuu helpolta. Itse en yhtään kykenisi johonkin kovin pohdiskelevaan tieteeseen, menisi hermo heti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen opiskelun pitää nykyisin aina olla niin vaikeaa joka paikassa ettei läpi pääse? Kuitenkin työssä pärjää paljon vähemmillä vaatimuksilla.
Joudun tekemään yksinkertaista amis työtä vaikka pystyisin moneen muuhunkin. En vaan selviä tosi vaikeista opinnoista.
Mielestäni hyvä ettei ainakaan DI puolella tingitä vaatimuksista, säilyy tutkinnon arvokkuus. Opiskelin sähkö-DI:ksi pienemmässä yliopistossa mutta opettajat teki hyvin selväksi ettei vaatimustasosta tingitä suurempiin yliopistoihin verrattuna, kurssien sisältö oli sama kuin suuremmissa.
Nämä tutkinnot mistä kaikki päästetään läpi säälipisteillä jotta koulu saa rahoitusta valmistumismäärän perusteella, vaan pilaavat tutkinnon arvokkuuden.
Vierailija kirjoitti:
Oisko noloa jos hakis, eikä pääsis.
Ongelmat tulevat siinä vaiheessa, kun sieltä pitäisi myös valmistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä töissä 4 opiskelee työnohessa DI, ihan iisiä kun on älyä ja taitoa.
Haha, olen itse DI (en sähköltä) ja joo, itselle se oli helppoa. Pidän kovista tieteistä, missä saa laskea, asioita ei tarvitse vatvoa ja pyöritellä millään toisaaltatoisaalta-meiningillä ja numeroihin voi luottaa, jos vaan osaa. Että kaippa se omista vahvuuksista riippuu, mikä tuntuu helpolta. Itse en yhtään kykenisi johonkin kovin pohdiskelevaan tieteeseen, menisi hermo heti.
Ja sähköä pidetään matemaattisesti vaikeimpana, jos et halua liian helppoa alaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä töissä 4 opiskelee työnohessa DI, ihan iisiä kun on älyä ja taitoa.
Haha, olen itse DI (en sähköltä) ja joo, itselle se oli helppoa. Pidän kovista tieteistä, missä saa laskea, asioita ei tarvitse vatvoa ja pyöritellä millään toisaaltatoisaalta-meiningillä ja numeroihin voi luottaa, jos vaan osaa. Että kaippa se omista vahvuuksista riippuu, mikä tuntuu helpolta. Itse en yhtään kykenisi johonkin kovin pohdiskelevaan tieteeseen, menisi hermo heti.
Oikeissa töissä joutuu näihin toisaalta toisaalta tilanteisiin, kun esim. laskennan lähtöarvoissa on useita eri vaihtoehtoja. Tämäkin on kiinni siitä mitä tekniikan alaa opiskelet ja missä olet töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähkö DI-puolella on esimerkki alasta missä oikeasti oltava korkea ÄO. Siinä ei ahkera lukeminen ja ulkoa opettelu auta. Oikeastaan lukemista on hyvin vähän.
DI aloista tätä pidetään matemaattisesti vaikeimpina. Ehkä pelottaa useita hakijoita. Meilläkin keskeytti todella moni.
Teknillistä fysiikkaa kyllä pidettiin ennen vaikeimpana, mutta sinne oli myös vaikea päästä joten opiskelut aloittaneilla useimmiten riitti kyvyt ja motivaatio myös valmistua.
Sanoisin myös että ihmiset jotka sinne hakee, tajuaa jo ennalta että se tulee olemaan erittäin matemaattista ja vaativaa. Eli esikarsinta jo suodattaa porukkaa. Sähköpuolelta ei tajuta ehkä etukäteen että se on muutakin kuin elektroniikkaa ja johtoja.
Vierailija kirjoitti:
Aikanaan mm. kemia oli sellainen että moni lopetti vuoden-kahden jälkeen ja lähti esim. lääkikseen. Nykyään ei niin yleistä kun tuossa menettää ensikertalaispisteet. Lukevat sitten sen sijaan avoimessa tai iltalukiossa ke-fy-bi-aineita.
Fysiikka ja kemia on nykyäänkin vähän jämäaloja, joille juuri kukaan ei ensisijaisesti hae. Ensisijaiset hakijat per paikka on reippaasti alle 1. Kandin jälkeen voi toki hakea kätevästi DI- vaiheeseen sopivalle alalle.
Valmistuminen:
- ole ylpeä ylioppilastutkinnon B-arvosanastasi ja Hanken-tutkinnostasi
- löydä ulko-ovi
- aloita työt papan firmassa