Lue keskustelun säännöt.
Mulla todettiin esidiabetes ja uudet elämäntavat ei vaan onnistu!
01.04.2021 |
Nytkin maha täynnä kebabia ja suklaata, ja sydän tykyttää :( auttaako pieni kävely verensokeriin?
Mistä olette saaneet motivaatiota muutokseen? (Näen tulevaisuuden jotenkin ankeana, pupun ruokaa ja ähkimistä)
Kommentit (290)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Tätä kamppailua käynyt jo 6kk, ei mitään positiivista muutosta painossa tietenkään. Kolme kiloa tullut lisää, ikävä kyllä.
Pitäisi kai olla mielenkiintoinen elämä, että jaksaisi panostaa. Nyt vaan tympii ja tylsistyttää ja ruoka lohduttaa.
ApOlet kyllä, sorry, kaikn puolin perin saamaton. Niin makaat kuin petaat!!!!
No mitä pitäisi tehdä? Yritän koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä aloittaja haluaa elämältä?
Haluaakl aloittaja ylipäänsä elää?
Nimittäin jos ei elintapamuutokset onnistu, niin se elämä jää lyhyeksi. Kuolet nuorena.
Siinä sitä motivaatiota sinulle.
Elintapamuutokset onnistuvat, jos on riittävästi tahtoa. Haluatko hautaan vai et? Onko sinulla lapsia? Miten he pärjäävät ilman sinua?
Jos lapsia ei olisi, niin olisin ta ppanut itseni jo vuosia sitten. Silloin, kun aloin lihomaan.
Lasten vuoksi nousen aamulla.Ei ole tavoitteita elämässä.
ApEt tietenkään saa verensokereita kuntoon niin kauan kun oikeasti haluat tuhota itsesi.
Niin, pitäisi ensin löytää se elämän ilo, ehkä silloin jaksaisi miettiä tulevaisuutta ja niitä Sokeriarvoja.
ApElämän ilo voi löytyä siitä, että on terve.
Olo on terve. Vahingossa selvisi tuo sokerin arvon koholla olo. Ap
No tee sille jotain. Vai odotatko, että joku muu korjaa sinun veroarvosi sormia napsauttamalla? Mitä siä oikein haluat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä aloittaja haluaa elämältä?
Haluaakl aloittaja ylipäänsä elää?
Nimittäin jos ei elintapamuutokset onnistu, niin se elämä jää lyhyeksi. Kuolet nuorena.
Siinä sitä motivaatiota sinulle.
Elintapamuutokset onnistuvat, jos on riittävästi tahtoa. Haluatko hautaan vai et? Onko sinulla lapsia? Miten he pärjäävät ilman sinua?
Jos lapsia ei olisi, niin olisin ta ppanut itseni jo vuosia sitten. Silloin, kun aloin lihomaan.
Lasten vuoksi nousen aamulla.Ei ole tavoitteita elämässä.
ApEt tietenkään saa verensokereita kuntoon niin kauan kun oikeasti haluat tuhota itsesi.
Niin, pitäisi ensin löytää se elämän ilo, ehkä silloin jaksaisi miettiä tulevaisuutta ja niitä Sokeriarvoja.
ApElämän ilo voi löytyä siitä, että on terve.
Olo on terve. Vahingossa selvisi tuo sokerin arvon koholla olo. Ap
No tee sille jotain. Vai odotatko, että joku muu korjaa sinun veroarvosi sormia napsauttamalla? Mitä siä oikein haluat?
Motivaatiota.
Mulla on sama. Pääsääntöisesti syön terveellisesti, mutta kun mies ostaa viikonloppuisin herkkuja, kontrolli pettää. Mulla ainoana oireena on ollut janon tunne, mitään muita oireita ei ole, sekä maanantaisin päänsärky minkä varmaan aiheuttaa tuo viikonlopun hiilarit ja sokerit. Paino on normaalin puolella, mutta ei kaukana ylipainosta, BMi 24,8. Pystyn kaupassa hillitsemään itseni, mutta en, jos kotona on herkkuja. Välillä menee viikonloppu tai pari että mies kuuntelee, mutta sitten hän ostaa taas herkkuja ja aina niin paljon, että mullekin riittää. Jostain syystä hän on viime aikoina alkanut ostaa myös limpparia ja mehuja, olisiko itselläänkin jotain häikkää, että noita tarvitsee? Ennen meillä ei noita juotu eikä ostettu.
Voi ap, en osaa enempää neuvoa kuin mitä sinua on jo neuvottu. Sinusta itsestä se lähtee. Että todella mietit, haluatko olla sairas vai voida paremmin.
Mieheni on kaltaisesi. En nyt muutoin vertaa häntä sinuun kuin toteamalla, että mikään tuki tai neuvo ei auta jollei itse halua sitä noudattaa.
Minä teen ruoat. Maistuvaa ja monipuolista kotiruokaa. Salaatit, hedelmät ja marjat ovat jokapäiväisessä käytössä. Leivät on täysjyvää. Mikään ruokanatsi en ole; jälkiruokaa on silloin tällöin ja viikonloppuna tykkään laittaa jotain ihanaa italialaista ruokaa viineineen.
Mies ei syö muun perheen kanssa, vaan lähes aina yksin. Salaatit jää kaappiin. Hedelmiä ei syö ikinä. Marjan tai kaksi saattaa ottaa. Suklaata kuluu jokaikinen päivä. Hän ostaa ne erikseen ja syö illalla, kun muut nukkuvat. Se on sanoinkuvaamattoman surullista. Tunnesyömistä, uskoisin. En vaan tiedä, mikä on vialla. Hän sulkeutuu.
Liikun päivittäin. Mies ei lähde mukaan kuin pari kertaa kesässä. Hän ei kävele yleensä mihinkään, edes lähikauppaan. Sisäliikuntaa on harrastanut, mutta jätti senkin pois kun oli usein huonovointinen sen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Tätä kamppailua käynyt jo 6kk, ei mitään positiivista muutosta painossa tietenkään. Kolme kiloa tullut lisää, ikävä kyllä.
Pitäisi kai olla mielenkiintoinen elämä, että jaksaisi panostaa. Nyt vaan tympii ja tylsistyttää ja ruoka lohduttaa.
ApOlet kyllä, sorry, kaikn puolin perin saamaton. Niin makaat kuin petaat!!!!
No mitä pitäisi tehdä? Yritän koko ajan.
Mitä sitten yrität? Valitat täällä vaan kaikkea, lihavuutta, mahd.diabetesta, elämän tylsyydestä. Ilmeisestikään et yritä kohentaa yhtään mitään. Mun nelivuotiaani kitisee joskus: "äiti, mitä mä tekisin?"...............
185 lisää, liikun paljon ja monipuolisesti, siksi paino pysyy normaalissa. Viikolla ruokana on lounassalaatti, jossa lisukkeena jotain proteeinia. Aamulla esim. leipää, kalkkkunaa, maustamatonta jugurttia, marjoja sekä napsin samalla vihanneksia kun teen salaatin. Jos päivällä on nälkä, syön satsuman tai omenan. Päivällinen on tavallista kotiruokaa johon pyrin saamaan vihanneksia sekaan. Viiden jälkeen syön harvoin mitään. Viikonloppuisin menee hiilariksi, josta iso on sokeria, perunaa ja vehnää ja vihannekset jää vähälle. Mies ei syö salaattia, joten se jää tekemättä. Joskus tehdään wokkia, mutta usein se jää huonolle. Tänään olen syönyt esim. vihanneksia vain aamulla, 10 aikaan pasteijan, neljän aikaan kolme palaa leipää ja savukalaa. Ei terveellistä, nyt pyörryttää. Mutta mies on tuollainen, ei viitsi syödä lämmintä ruokaa niin en saa itsellenikään tehtyä. Nyt hänellä on popparit mikrossa. Päätin että itse otan paprikaa ja tomaattia ja jätän popparit syömättä. Muita vihanneksia ei nyt kaapissa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Tätä kamppailua käynyt jo 6kk, ei mitään positiivista muutosta painossa tietenkään. Kolme kiloa tullut lisää, ikävä kyllä.
Pitäisi kai olla mielenkiintoinen elämä, että jaksaisi panostaa. Nyt vaan tympii ja tylsistyttää ja ruoka lohduttaa.
ApOlet kyllä, sorry, kaikn puolin perin saamaton. Niin makaat kuin petaat!!!!
No mitä pitäisi tehdä? Yritän koko ajan.
Et yritä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä tekisin, jos joskus todettaisiin että olisi pakko alkaa syömään pelkkää pahaa ruokaa ja tuhlaamaan kallista aikaa jossain salilla jumppaamiseen, koko loppuelämän ajan tai sairastuu. Pelkkä ajatuskin puistattaa. Onneksi oma paino pysyy tasan 75kg vaikka mitä tekisi.
Eihän tämä mukavaa ole., ei kukaan halua syödä vastenmielisiä juttuja.
Vaikeaa. ApOlen hoikka ja syön hyvää ruokaa. Höyrytän kalaa, kylkeen täysjyväriisiä ja maustettuja vihanneksia, loraus rypsiöljyä. Pähkinöitä, rahkaa marjojen kanssa, raejuustoa, pari palaa suklaata. Juon vettä reilusti, kahivia myös. Joskus pitsalle, joskus lasilliselle, mutta harvemmin. En tietenkään syö "pahaa ruokaa". Ei elämäntapamuutos päähän tipahda. Siihen tottuu tosi nopeasti.
Latasin kalorilaskuri sovelluksen. Elänyt ihan normaalisti, ja joka päivä tullut laskuriin n3600 kcal! Eli elän siten, että koko ajan lihon ja lihon. Järkyttävää, omasta mielestäni syön hyvin.
Mistä sitten vähentää, en tiedä. Tälle päivälle vielä 400 kcal jäljellä ja kello vasta puoli 4.
Ap
3600kcal/päivä? Ei ihme, että lihot ja vauhdilla. Vähennä nyt aluksi mistä tahansa, kunhan vähennät. Tosin tiedät aivan varmasti, mistä vähennät!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka vanha ap on?
Ja ap, terveellinen ruoka on hyvää. Syön todella herkullista ja terveellistä ruokaa itse ja kaikki maistaneet kehuu. Helppoakin tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä tekisin, jos joskus todettaisiin että olisi pakko alkaa syömään pelkkää pahaa ruokaa ja tuhlaamaan kallista aikaa jossain salilla jumppaamiseen, koko loppuelämän ajan tai sairastuu. Pelkkä ajatuskin puistattaa. Onneksi oma paino pysyy tasan 75kg vaikka mitä tekisi.
Eihän tämä mukavaa ole., ei kukaan halua syödä vastenmielisiä juttuja.
Vaikeaa. ApOlen hoikka ja syön hyvää ruokaa. Höyrytän kalaa, kylkeen täysjyväriisiä ja maustettuja vihanneksia, loraus rypsiöljyä. Pähkinöitä, rahkaa marjojen kanssa, raejuustoa, pari palaa suklaata. Juon vettä reilusti, kahivia myös. Joskus pitsalle, joskus lasilliselle, mutta harvemmin. En tietenkään syö "pahaa ruokaa". Ei elämäntapamuutos päähän tipahda. Siihen tottuu tosi nopeasti.
Latasin kalorilaskuri sovelluksen. Elänyt ihan normaalisti, ja joka päivä tullut laskuriin n3600 kcal! Eli elän siten, että koko ajan lihon ja lihon. Järkyttävää, omasta mielestäni syön hyvin.
Mistä sitten vähentää, en tiedä. Tälle päivälle vielä 400 kcal jäljellä ja kello vasta puoli 4.
Ap3600kcal/päivä? Ei ihme, että lihot ja vauhdilla. Vähennä nyt aluksi mistä tahansa, kunhan vähennät. Tosin tiedät aivan varmasti, mistä vähennät!!
On kyllä ihan älytön määrä. Miten kukaan edes jaksaa mättää noin järjetöntä määrää ruokaa ellei ole joku bodari?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, en osaa enempää neuvoa kuin mitä sinua on jo neuvottu. Sinusta itsestä se lähtee. Että todella mietit, haluatko olla sairas vai voida paremmin.
Mieheni on kaltaisesi. En nyt muutoin vertaa häntä sinuun kuin toteamalla, että mikään tuki tai neuvo ei auta jollei itse halua sitä noudattaa.
Minä teen ruoat. Maistuvaa ja monipuolista kotiruokaa. Salaatit, hedelmät ja marjat ovat jokapäiväisessä käytössä. Leivät on täysjyvää. Mikään ruokanatsi en ole; jälkiruokaa on silloin tällöin ja viikonloppuna tykkään laittaa jotain ihanaa italialaista ruokaa viineineen.
Mies ei syö muun perheen kanssa, vaan lähes aina yksin. Salaatit jää kaappiin. Hedelmiä ei syö ikinä. Marjan tai kaksi saattaa ottaa. Suklaata kuluu jokaikinen päivä. Hän ostaa ne erikseen ja syö illalla, kun muut nukkuvat. Se on sanoinkuvaamattoman surullista. Tunnesyömistä, uskoisin. En vaan tiedä, mikä on vialla. Hän sulkeutuu.
Liikun päivittäin. Mies ei lähde mukaan kuin pari kertaa kesässä. Hän ei kävele yleensä mihinkään, edes lähikauppaan. Sisäliikuntaa on harrastanut, mutta jätti senkin pois kun oli usein huonovointinen sen jälkeen.
Minä kyllä yritän!
Kävelen päivittäin 1h,
suklaata meni ennen illalla (niinkuin miehelläsi, illalla salaa kun muut nukkui) levy joka toinen päivä, nyt ehkä 3x viikko kismet tai twix patukka
Otan aina ensin lautasmallin annoksen, ja yritän olla santsaamatta. Koitan täyttää mahaa tomaatilla tai hemapa seoksella ja vedellä, ennekuin syön muuta välipalaksi.
Olen tehnyt paljon muutoksia, mutta mikään ei näköjään auta!
Pitäisi syödä kuin lintu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuinka vanha ap on?
Ja ap, terveellinen ruoka on hyvää. Syön todella herkullista ja terveellistä ruokaa itse ja kaikki maistaneet kehuu. Helppoakin tehdä.
38v kesällä.
Joo, kirjoitin ylemmäs mitrn olen muuttanut kaikkea terveelliseen suuntaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, en osaa enempää neuvoa kuin mitä sinua on jo neuvottu. Sinusta itsestä se lähtee. Että todella mietit, haluatko olla sairas vai voida paremmin.
Mieheni on kaltaisesi. En nyt muutoin vertaa häntä sinuun kuin toteamalla, että mikään tuki tai neuvo ei auta jollei itse halua sitä noudattaa.
Minä teen ruoat. Maistuvaa ja monipuolista kotiruokaa. Salaatit, hedelmät ja marjat ovat jokapäiväisessä käytössä. Leivät on täysjyvää. Mikään ruokanatsi en ole; jälkiruokaa on silloin tällöin ja viikonloppuna tykkään laittaa jotain ihanaa italialaista ruokaa viineineen.
Mies ei syö muun perheen kanssa, vaan lähes aina yksin. Salaatit jää kaappiin. Hedelmiä ei syö ikinä. Marjan tai kaksi saattaa ottaa. Suklaata kuluu jokaikinen päivä. Hän ostaa ne erikseen ja syö illalla, kun muut nukkuvat. Se on sanoinkuvaamattoman surullista. Tunnesyömistä, uskoisin. En vaan tiedä, mikä on vialla. Hän sulkeutuu.
Liikun päivittäin. Mies ei lähde mukaan kuin pari kertaa kesässä. Hän ei kävele yleensä mihinkään, edes lähikauppaan. Sisäliikuntaa on harrastanut, mutta jätti senkin pois kun oli usein huonovointinen sen jälkeen.
Minä kyllä yritän!
Kävelen päivittäin 1h,
suklaata meni ennen illalla (niinkuin miehelläsi, illalla salaa kun muut nukkui) levy joka toinen päivä, nyt ehkä 3x viikko kismet tai twix patukkaOtan aina ensin lautasmallin annoksen, ja yritän olla santsaamatta. Koitan täyttää mahaa tomaatilla tai hemapa seoksella ja vedellä, ennekuin syön muuta välipalaksi.
Olen tehnyt paljon muutoksia, mutta mikään ei näköjään auta!
Pitäisi syödä kuin lintu.
Ap
Eikös lintu syö päivässä 2-3 kertaa oman painonsa verran?
Kuinka kauan olet harrastanut kävelyä? Juotko tarpeeksi? Millä ruualla saat sen 3600 kasaan? Nimittäin terveellisellä ruualla se on valtava urakka
Ei tarvi syödä kuin lintu, jos syö vähähiilihydraattisesti/ketogeenisesti. Sokerit eivät nouse, kun ei syö sokeria. Kaikki hiilihydraatit ovat sokeria. Niin yksinkertaista se on.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sama. Pääsääntöisesti syön terveellisesti, mutta kun mies ostaa viikonloppuisin herkkuja, kontrolli pettää. Mulla ainoana oireena on ollut janon tunne, mitään muita oireita ei ole, sekä maanantaisin päänsärky minkä varmaan aiheuttaa tuo viikonlopun hiilarit ja sokerit. Paino on normaalin puolella, mutta ei kaukana ylipainosta, BMi 24,8. Pystyn kaupassa hillitsemään itseni, mutta en, jos kotona on herkkuja. Välillä menee viikonloppu tai pari että mies kuuntelee, mutta sitten hän ostaa taas herkkuja ja aina niin paljon, että mullekin riittää. Jostain syystä hän on viime aikoina alkanut ostaa myös limpparia ja mehuja, olisiko itselläänkin jotain häikkää, että noita tarvitsee? Ennen meillä ei noita juotu eikä ostettu.
Samaa ongelmaa.. Mies on välillä ostamatta,kun kunnolla suutun ja komennan!
mutta sitten kun ostaa herkkuja, niin minäkin syön. En pysty katseleen vieressä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, en osaa enempää neuvoa kuin mitä sinua on jo neuvottu. Sinusta itsestä se lähtee. Että todella mietit, haluatko olla sairas vai voida paremmin.
Mieheni on kaltaisesi. En nyt muutoin vertaa häntä sinuun kuin toteamalla, että mikään tuki tai neuvo ei auta jollei itse halua sitä noudattaa.
Minä teen ruoat. Maistuvaa ja monipuolista kotiruokaa. Salaatit, hedelmät ja marjat ovat jokapäiväisessä käytössä. Leivät on täysjyvää. Mikään ruokanatsi en ole; jälkiruokaa on silloin tällöin ja viikonloppuna tykkään laittaa jotain ihanaa italialaista ruokaa viineineen.
Mies ei syö muun perheen kanssa, vaan lähes aina yksin. Salaatit jää kaappiin. Hedelmiä ei syö ikinä. Marjan tai kaksi saattaa ottaa. Suklaata kuluu jokaikinen päivä. Hän ostaa ne erikseen ja syö illalla, kun muut nukkuvat. Se on sanoinkuvaamattoman surullista. Tunnesyömistä, uskoisin. En vaan tiedä, mikä on vialla. Hän sulkeutuu.
Liikun päivittäin. Mies ei lähde mukaan kuin pari kertaa kesässä. Hän ei kävele yleensä mihinkään, edes lähikauppaan. Sisäliikuntaa on harrastanut, mutta jätti senkin pois kun oli usein huonovointinen sen jälkeen.
Minä kyllä yritän!
Kävelen päivittäin 1h,
suklaata meni ennen illalla (niinkuin miehelläsi, illalla salaa kun muut nukkui) levy joka toinen päivä, nyt ehkä 3x viikko kismet tai twix patukkaOtan aina ensin lautasmallin annoksen, ja yritän olla santsaamatta. Koitan täyttää mahaa tomaatilla tai hemapa seoksella ja vedellä, ennekuin syön muuta välipalaksi.
Olen tehnyt paljon muutoksia, mutta mikään ei näköjään auta!
Pitäisi syödä kuin lintu.
ApEikös lintu syö päivässä 2-3 kertaa oman painonsa verran?
Kuinka kauan olet harrastanut kävelyä? Juotko tarpeeksi? Millä ruualla saat sen 3600 kasaan? Nimittäin terveellisellä ruualla se on valtava urakka
Puoli vuotta olen kävellyt.
Illalla yleensä napsahtaa, kun nälkä ei lähde esim kanamuna lla ja salaatilla/Kanasalaatilla.
Silloin saatan esim paistaa jauhelihaa pannulla pihviksi ja tehdä ruishampparin. Kun syö yhden, niin syö toisenkin..
Ehkä 3 iltaa viikosta menee penkin alle. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, en osaa enempää neuvoa kuin mitä sinua on jo neuvottu. Sinusta itsestä se lähtee. Että todella mietit, haluatko olla sairas vai voida paremmin.
Mieheni on kaltaisesi. En nyt muutoin vertaa häntä sinuun kuin toteamalla, että mikään tuki tai neuvo ei auta jollei itse halua sitä noudattaa.
Minä teen ruoat. Maistuvaa ja monipuolista kotiruokaa. Salaatit, hedelmät ja marjat ovat jokapäiväisessä käytössä. Leivät on täysjyvää. Mikään ruokanatsi en ole; jälkiruokaa on silloin tällöin ja viikonloppuna tykkään laittaa jotain ihanaa italialaista ruokaa viineineen.
Mies ei syö muun perheen kanssa, vaan lähes aina yksin. Salaatit jää kaappiin. Hedelmiä ei syö ikinä. Marjan tai kaksi saattaa ottaa. Suklaata kuluu jokaikinen päivä. Hän ostaa ne erikseen ja syö illalla, kun muut nukkuvat. Se on sanoinkuvaamattoman surullista. Tunnesyömistä, uskoisin. En vaan tiedä, mikä on vialla. Hän sulkeutuu.
Liikun päivittäin. Mies ei lähde mukaan kuin pari kertaa kesässä. Hän ei kävele yleensä mihinkään, edes lähikauppaan. Sisäliikuntaa on harrastanut, mutta jätti senkin pois kun oli usein huonovointinen sen jälkeen.
Minä kyllä yritän!
Kävelen päivittäin 1h,
suklaata meni ennen illalla (niinkuin miehelläsi, illalla salaa kun muut nukkui) levy joka toinen päivä, nyt ehkä 3x viikko kismet tai twix patukkaOtan aina ensin lautasmallin annoksen, ja yritän olla santsaamatta. Koitan täyttää mahaa tomaatilla tai hemapa seoksella ja vedellä, ennekuin syön muuta välipalaksi.
Olen tehnyt paljon muutoksia, mutta mikään ei näköjään auta!
Pitäisi syödä kuin lintu.
ApEikös lintu syö päivässä 2-3 kertaa oman painonsa verran?
Kuinka kauan olet harrastanut kävelyä? Juotko tarpeeksi? Millä ruualla saat sen 3600 kasaan? Nimittäin terveellisellä ruualla se on valtava urakka
Puoli vuotta olen kävellyt.
Illalla yleensä napsahtaa, kun nälkä ei lähde esim kanamuna lla ja salaatilla/Kanasalaatilla.
Silloin saatan esim paistaa jauhelihaa pannulla pihviksi ja tehdä ruishampparin. Kun syö yhden, niin syö toisenkin..
Ehkä 3 iltaa viikosta menee penkin alle. Ap
Sinun täytyy opetella sietämään nälän tunnetta, siinä menee hetki että elimistösi tottuu pienempään ruokamäärään. Kuinka suureen kalorivajeeseen pyrit? Ehkä kannattaisi nyt ensin yrittää syödä saman verran kuin kulutat ja alkaa vasta sitten vähentää, että saisit ensin lihomisen pysäytettyä. Iltasyömiseen liittyy helposti nälän lisäksi tottumus. Siitä pitäisi pyrkiä eroon ja luoda tilalle muita rutiineja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, en osaa enempää neuvoa kuin mitä sinua on jo neuvottu. Sinusta itsestä se lähtee. Että todella mietit, haluatko olla sairas vai voida paremmin.
Mieheni on kaltaisesi. En nyt muutoin vertaa häntä sinuun kuin toteamalla, että mikään tuki tai neuvo ei auta jollei itse halua sitä noudattaa.
Minä teen ruoat. Maistuvaa ja monipuolista kotiruokaa. Salaatit, hedelmät ja marjat ovat jokapäiväisessä käytössä. Leivät on täysjyvää. Mikään ruokanatsi en ole; jälkiruokaa on silloin tällöin ja viikonloppuna tykkään laittaa jotain ihanaa italialaista ruokaa viineineen.
Mies ei syö muun perheen kanssa, vaan lähes aina yksin. Salaatit jää kaappiin. Hedelmiä ei syö ikinä. Marjan tai kaksi saattaa ottaa. Suklaata kuluu jokaikinen päivä. Hän ostaa ne erikseen ja syö illalla, kun muut nukkuvat. Se on sanoinkuvaamattoman surullista. Tunnesyömistä, uskoisin. En vaan tiedä, mikä on vialla. Hän sulkeutuu.
Liikun päivittäin. Mies ei lähde mukaan kuin pari kertaa kesässä. Hän ei kävele yleensä mihinkään, edes lähikauppaan. Sisäliikuntaa on harrastanut, mutta jätti senkin pois kun oli usein huonovointinen sen jälkeen.
Minä kyllä yritän!
Kävelen päivittäin 1h,
suklaata meni ennen illalla (niinkuin miehelläsi, illalla salaa kun muut nukkui) levy joka toinen päivä, nyt ehkä 3x viikko kismet tai twix patukkaOtan aina ensin lautasmallin annoksen, ja yritän olla santsaamatta. Koitan täyttää mahaa tomaatilla tai hemapa seoksella ja vedellä, ennekuin syön muuta välipalaksi.
Olen tehnyt paljon muutoksia, mutta mikään ei näköjään auta!
Pitäisi syödä kuin lintu.
ApEikös lintu syö päivässä 2-3 kertaa oman painonsa verran?
Kuinka kauan olet harrastanut kävelyä? Juotko tarpeeksi? Millä ruualla saat sen 3600 kasaan? Nimittäin terveellisellä ruualla se on valtava urakka
Puoli vuotta olen kävellyt.
Illalla yleensä napsahtaa, kun nälkä ei lähde esim kanamuna lla ja salaatilla/Kanasalaatilla.
Silloin saatan esim paistaa jauhelihaa pannulla pihviksi ja tehdä ruishampparin. Kun syö yhden, niin syö toisenkin..
Ehkä 3 iltaa viikosta menee penkin alle. ApSinun täytyy opetella sietämään nälän tunnetta, siinä menee hetki että elimistösi tottuu pienempään ruokamäärään. Kuinka suureen kalorivajeeseen pyrit? Ehkä kannattaisi nyt ensin yrittää syödä saman verran kuin kulutat ja alkaa vasta sitten vähentää, että saisit ensin lihomisen pysäytettyä. Iltasyömiseen liittyy helposti nälän lisäksi tottumus. Siitä pitäisi pyrkiä eroon ja luoda tilalle muita rutiineja.
1600 kcal päivässä, laihtuu 0,500kg viikossa. (tai pitäisi)
On kyllä hirveä nälkä aina. Tänäänkin taisi mennä yli, kun en kestänyt nälkää ja kello vasta viisi.
Olo on terve. Vahingossa selvisi tuo sokerin arvon koholla olo. Ap