Lue keskustelun säännöt.
Mulla todettiin esidiabetes ja uudet elämäntavat ei vaan onnistu!
01.04.2021 |
Nytkin maha täynnä kebabia ja suklaata, ja sydän tykyttää :( auttaako pieni kävely verensokeriin?
Mistä olette saaneet motivaatiota muutokseen? (Näen tulevaisuuden jotenkin ankeana, pupun ruokaa ja ähkimistä)
Kommentit (290)
Isäni joutui viimein haimaleikkaukseen ja haima vielä repesi. Se kurottiin kiireellisesti kuntoon. Hänhän ei tietenkään myönnä, että mitään metabolisia oireyhtymiä olisi koskaan ollutkaan. Ilmeisesti tämä on osa hänen vaikeaa riippuvuussairauttaan. No, nyt syö paremmin, kun meinasi henki lähteä. Sen se hänellä vaati. Mene anonymous overeaters -ryhmään tms. Hae apua ja jos se ei auta, hae lisää apua niin kauan, että auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaako yhtään kebun himoon, jos tulevaisuudessa kuvittelet istuvasi jalattomana ja sokeana pyörätuolissa, kun tapaamaan tullut läheisesi laittaa lusikalla kebupirtelöä suuhusi ja sitä valuu leuallesi. Et vaan voi itse sitä pyyhkiä.
Vierailija kirjoitti:
Auttaako yhtään kebun himoon, jos tulevaisuudessa kuvittelet istuvasi jalattomana ja sokeana pyörätuolissa, kun tapaamaan tullut läheisesi laittaa lusikalla kebupirtelöä suuhusi ja sitä valuu leuallesi. Et vaan voi itse sitä pyyhkiä.
No ei :(
Ruoka on aina ollut tosi vaikea asia mun elämässä. Rakkaus ja vihollinen. Ap
Miten tehdään punajuuri keitto ilman kermaa . Valmiskeitoissa on sokeria. Kaikissa valmisruuissa on SOKERIA.
Minulla sama, mutta ahdistus syöminen voittaa aina ! Toinen vaihtoehto on syödä rauhoittavia niin paljon että ei tee mieli suklaata, karkkia pullaa ym.
Tähän asti olen valinnut makeat ym.
Sairaala laihdutus veti mielen täysin mustaksi ja se on nyt kielletty oikein lääkäreiden toimesta. Apua ei saa mistään. Ravinto terapeutti ei osannut sanoa yhtään mitään. Ja MTT; hen ei pääse !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä rasvaa (tai kermaa) ei tarvitse vältellä, jos välttelee sokeria (ja muita hiilihydraatteja). Toki vähän hiilihyrdaatteja tulee aina, esim. kermasta. Tätä täälläkin on jo hoettu monet kerrat, mutta ei mene jengillä jakeluun.
Vierailija kirjoitti:
Oma valinta. Oma
päätös.Jos et hoida tautiasi, saatat menettää jalat, ja myös näkösi.
Nuo ovat seurausta hoitamattomasta diabeteksesta. Lue lisää netistä, ole hyvä!
Eivät ne heti tule, mutta ajan kanssa.
Ja miten sun verensoleriarvot?
Sinähän saat verensokerimittarin ja liuskat ilmaiseksi, jos sinulla on diabetes diagnoosi.
Entä mikä lääkitys sinulla on?Ja 2 tyypin diabeteshan sulla, se tulee aikuisena.
Voitaisko lopettaa toi "aikuis-" ja lapsuustyypin" jauhanta? 1.tyyppiin voi myös sairastua aikuisena ja sen lisäksi on monia muitakin diabetestyyppejä kuin 2.tyypin. Lisäksi on olemassa periaatteessa näiden 1. ja 2. sekoitus.
Osa ihmisistä on herkempiä saamaan senkuin toiset..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, en osaa enempää neuvoa kuin mitä sinua on jo neuvottu. Sinusta itsestä se lähtee. Että todella mietit, haluatko olla sairas vai voida paremmin.
Mieheni on kaltaisesi. En nyt muutoin vertaa häntä sinuun kuin toteamalla, että mikään tuki tai neuvo ei auta jollei itse halua sitä noudattaa.
Minä teen ruoat. Maistuvaa ja monipuolista kotiruokaa. Salaatit, hedelmät ja marjat ovat jokapäiväisessä käytössä. Leivät on täysjyvää. Mikään ruokanatsi en ole; jälkiruokaa on silloin tällöin ja viikonloppuna tykkään laittaa jotain ihanaa italialaista ruokaa viineineen.
Mies ei syö muun perheen kanssa, vaan lähes aina yksin. Salaatit jää kaappiin. Hedelmiä ei syö ikinä. Marjan tai kaksi saattaa ottaa. Suklaata kuluu jokaikinen päivä. Hän ostaa ne erikseen ja syö illalla, kun muut nukkuvat. Se on sanoinkuvaamattoman surullista. Tunnesyömistä, uskoisin. En vaan tiedä, mikä on vialla. Hän sulkeutuu.
Liikun päivittäin. Mies ei lähde mukaan kuin pari kertaa kesässä. Hän ei kävele yleensä mihinkään, edes lähikauppaan. Sisäliikuntaa on harrastanut, mutta jätti senkin pois kun oli usein huonovointinen sen jälkeen.
Minä kyllä yritän!
Kävelen päivittäin 1h,
suklaata meni ennen illalla (niinkuin miehelläsi, illalla salaa kun muut nukkui) levy joka toinen päivä, nyt ehkä 3x viikko kismet tai twix patukkaOtan aina ensin lautasmallin annoksen, ja yritän olla santsaamatta. Koitan täyttää mahaa tomaatilla tai hemapa seoksella ja vedellä, ennekuin syön muuta välipalaksi.
Olen tehnyt paljon muutoksia, mutta mikään ei näköjään auta!
Pitäisi syödä kuin lintu.
ApEikös lintu syö päivässä 2-3 kertaa oman painonsa verran?
Kuinka kauan olet harrastanut kävelyä? Juotko tarpeeksi? Millä ruualla saat sen 3600 kasaan? Nimittäin terveellisellä ruualla se on valtava urakka
Puoli vuotta olen kävellyt.
Illalla yleensä napsahtaa, kun nälkä ei lähde esim kanamuna lla ja salaatilla/Kanasalaatilla.
Silloin saatan esim paistaa jauhelihaa pannulla pihviksi ja tehdä ruishampparin. Kun syö yhden, niin syö toisenkin..
Ehkä 3 iltaa viikosta menee penkin alle. ApSinun täytyy opetella sietämään nälän tunnetta, siinä menee hetki että elimistösi tottuu pienempään ruokamäärään. Kuinka suureen kalorivajeeseen pyrit? Ehkä kannattaisi nyt ensin yrittää syödä saman verran kuin kulutat ja alkaa vasta sitten vähentää, että saisit ensin lihomisen pysäytettyä. Iltasyömiseen liittyy helposti nälän lisäksi tottumus. Siitä pitäisi pyrkiä eroon ja luoda tilalle muita rutiineja.
1600 kcal päivässä, laihtuu 0,500kg viikossa. (tai pitäisi)
On kyllä hirveä nälkä aina. Tänäänkin taisi mennä yli, kun en kestänyt nälkää ja kello vasta viisi.
Onko jotain tiettyjä päiviä, jolloin menee helpommin överiksi, liittyykö siihen jotain tiettyjä tapoja tai rutiineja? Kuten vaikka leffailta ja napostelut, tai jotain vastaavaa. Jos pystyt löytämään "pieleen" menevistä illoista jonkun kaavan, lisää niihin päiviin sen verran kaloreita ettei tule ollenkaan vajetta. Olet tekemässä koko loppuelämän kestävää muutosta, sinun ei ole mikään pakko juuri nyt laihtua puolta kiloa viikossa, vähempikin riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, en osaa enempää neuvoa kuin mitä sinua on jo neuvottu. Sinusta itsestä se lähtee. Että todella mietit, haluatko olla sairas vai voida paremmin.
Mieheni on kaltaisesi. En nyt muutoin vertaa häntä sinuun kuin toteamalla, että mikään tuki tai neuvo ei auta jollei itse halua sitä noudattaa.
Minä teen ruoat. Maistuvaa ja monipuolista kotiruokaa. Salaatit, hedelmät ja marjat ovat jokapäiväisessä käytössä. Leivät on täysjyvää. Mikään ruokanatsi en ole; jälkiruokaa on silloin tällöin ja viikonloppuna tykkään laittaa jotain ihanaa italialaista ruokaa viineineen.
Mies ei syö muun perheen kanssa, vaan lähes aina yksin. Salaatit jää kaappiin. Hedelmiä ei syö ikinä. Marjan tai kaksi saattaa ottaa. Suklaata kuluu jokaikinen päivä. Hän ostaa ne erikseen ja syö illalla, kun muut nukkuvat. Se on sanoinkuvaamattoman surullista. Tunnesyömistä, uskoisin. En vaan tiedä, mikä on vialla. Hän sulkeutuu.
Liikun päivittäin. Mies ei lähde mukaan kuin pari kertaa kesässä. Hän ei kävele yleensä mihinkään, edes lähikauppaan. Sisäliikuntaa on harrastanut, mutta jätti senkin pois kun oli usein huonovointinen sen jälkeen.
Minä kyllä yritän!
Kävelen päivittäin 1h,
suklaata meni ennen illalla (niinkuin miehelläsi, illalla salaa kun muut nukkui) levy joka toinen päivä, nyt ehkä 3x viikko kismet tai twix patukkaOtan aina ensin lautasmallin annoksen, ja yritän olla santsaamatta. Koitan täyttää mahaa tomaatilla tai hemapa seoksella ja vedellä, ennekuin syön muuta välipalaksi.
Olen tehnyt paljon muutoksia, mutta mikään ei näköjään auta!
Pitäisi syödä kuin lintu.
ApEikös lintu syö päivässä 2-3 kertaa oman painonsa verran?
Kuinka kauan olet harrastanut kävelyä? Juotko tarpeeksi? Millä ruualla saat sen 3600 kasaan? Nimittäin terveellisellä ruualla se on valtava urakka
Puoli vuotta olen kävellyt.
Illalla yleensä napsahtaa, kun nälkä ei lähde esim kanamuna lla ja salaatilla/Kanasalaatilla.
Silloin saatan esim paistaa jauhelihaa pannulla pihviksi ja tehdä ruishampparin. Kun syö yhden, niin syö toisenkin..
Ehkä 3 iltaa viikosta menee penkin alle. ApSinun täytyy opetella sietämään nälän tunnetta, siinä menee hetki että elimistösi tottuu pienempään ruokamäärään. Kuinka suureen kalorivajeeseen pyrit? Ehkä kannattaisi nyt ensin yrittää syödä saman verran kuin kulutat ja alkaa vasta sitten vähentää, että saisit ensin lihomisen pysäytettyä. Iltasyömiseen liittyy helposti nälän lisäksi tottumus. Siitä pitäisi pyrkiä eroon ja luoda tilalle muita rutiineja.
1600 kcal päivässä, laihtuu 0,500kg viikossa. (tai pitäisi)
On kyllä hirveä nälkä aina. Tänäänkin taisi mennä yli, kun en kestänyt nälkää ja kello vasta viisi.Onko jotain tiettyjä päiviä, jolloin menee helpommin överiksi, liittyykö siihen jotain tiettyjä tapoja tai rutiineja? Kuten vaikka leffailta ja napostelut, tai jotain vastaavaa. Jos pystyt löytämään "pieleen" menevistä illoista jonkun kaavan, lisää niihin päiviin sen verran kaloreita ettei tule ollenkaan vajetta. Olet tekemässä koko loppuelämän kestävää muutosta, sinun ei ole mikään pakko juuri nyt laihtua puolta kiloa viikossa, vähempikin riittää.
Aina sama kaava, pari tuntia saan välteltyä syömistä, mutta lopulta se nälkä voittaa.
Mun illat on aina samanlaisia, kotona aina vaan. Eikä minnekään voi häipyä koska lapset ei voi olla yksin kotona. Kaikkein paras olisi, kun mitään syötävää ei olisi kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Minä en toivo sitä kenellekään. Minun ystävätär kuoli diabeteksen ja koronan sairastaneena joulukuussa.
Hän kamppaili koko elämän ,aina vaan halusi ottaa paukut tai punaviiniä. Se vaikuttaa olevan diabetes sairaiden pahin himo.Punaviini.
Että yhden ystävättären himon perusteella leimaat kaikki diabeetikot viininlipittäjiksi :D Voi tsiisus tätä ihmisten tyhmyyttä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, en osaa enempää neuvoa kuin mitä sinua on jo neuvottu. Sinusta itsestä se lähtee. Että todella mietit, haluatko olla sairas vai voida paremmin.
Mieheni on kaltaisesi. En nyt muutoin vertaa häntä sinuun kuin toteamalla, että mikään tuki tai neuvo ei auta jollei itse halua sitä noudattaa.
Minä teen ruoat. Maistuvaa ja monipuolista kotiruokaa. Salaatit, hedelmät ja marjat ovat jokapäiväisessä käytössä. Leivät on täysjyvää. Mikään ruokanatsi en ole; jälkiruokaa on silloin tällöin ja viikonloppuna tykkään laittaa jotain ihanaa italialaista ruokaa viineineen.
Mies ei syö muun perheen kanssa, vaan lähes aina yksin. Salaatit jää kaappiin. Hedelmiä ei syö ikinä. Marjan tai kaksi saattaa ottaa. Suklaata kuluu jokaikinen päivä. Hän ostaa ne erikseen ja syö illalla, kun muut nukkuvat. Se on sanoinkuvaamattoman surullista. Tunnesyömistä, uskoisin. En vaan tiedä, mikä on vialla. Hän sulkeutuu.
Liikun päivittäin. Mies ei lähde mukaan kuin pari kertaa kesässä. Hän ei kävele yleensä mihinkään, edes lähikauppaan. Sisäliikuntaa on harrastanut, mutta jätti senkin pois kun oli usein huonovointinen sen jälkeen.
Minä kyllä yritän!
Kävelen päivittäin 1h,
suklaata meni ennen illalla (niinkuin miehelläsi, illalla salaa kun muut nukkui) levy joka toinen päivä, nyt ehkä 3x viikko kismet tai twix patukkaOtan aina ensin lautasmallin annoksen, ja yritän olla santsaamatta. Koitan täyttää mahaa tomaatilla tai hemapa seoksella ja vedellä, ennekuin syön muuta välipalaksi.
Olen tehnyt paljon muutoksia, mutta mikään ei näköjään auta!
Pitäisi syödä kuin lintu.
ApEikös lintu syö päivässä 2-3 kertaa oman painonsa verran?
Kuinka kauan olet harrastanut kävelyä? Juotko tarpeeksi? Millä ruualla saat sen 3600 kasaan? Nimittäin terveellisellä ruualla se on valtava urakka
Puoli vuotta olen kävellyt.
Illalla yleensä napsahtaa, kun nälkä ei lähde esim kanamuna lla ja salaatilla/Kanasalaatilla.
Silloin saatan esim paistaa jauhelihaa pannulla pihviksi ja tehdä ruishampparin. Kun syö yhden, niin syö toisenkin..
Ehkä 3 iltaa viikosta menee penkin alle. ApSinun täytyy opetella sietämään nälän tunnetta, siinä menee hetki että elimistösi tottuu pienempään ruokamäärään. Kuinka suureen kalorivajeeseen pyrit? Ehkä kannattaisi nyt ensin yrittää syödä saman verran kuin kulutat ja alkaa vasta sitten vähentää, että saisit ensin lihomisen pysäytettyä. Iltasyömiseen liittyy helposti nälän lisäksi tottumus. Siitä pitäisi pyrkiä eroon ja luoda tilalle muita rutiineja.
1600 kcal päivässä, laihtuu 0,500kg viikossa. (tai pitäisi)
On kyllä hirveä nälkä aina. Tänäänkin taisi mennä yli, kun en kestänyt nälkää ja kello vasta viisi.Onko jotain tiettyjä päiviä, jolloin menee helpommin överiksi, liittyykö siihen jotain tiettyjä tapoja tai rutiineja? Kuten vaikka leffailta ja napostelut, tai jotain vastaavaa. Jos pystyt löytämään "pieleen" menevistä illoista jonkun kaavan, lisää niihin päiviin sen verran kaloreita ettei tule ollenkaan vajetta. Olet tekemässä koko loppuelämän kestävää muutosta, sinun ei ole mikään pakko juuri nyt laihtua puolta kiloa viikossa, vähempikin riittää.
No ajattelen kyllä niin, että tietyn ajan kärsin ja sitten pääsee taas nauttimaan..
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaako yhtään kebun himoon, jos tulevaisuudessa kuvittelet istuvasi jalattomana ja sokeana pyörätuolissa, kun tapaamaan tullut läheisesi laittaa lusikalla kebupirtelöä suuhusi ja sitä valuu leuallesi. Et vaan voi itse sitä pyyhkiä.
No ei :(
Ruoka on aina ollut tosi vaikea asia mun elämässä. Rakkaus ja vihollinen. Ap
Dr Now sanoisi tähän "Mitä odotat minun tekevän?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, en osaa enempää neuvoa kuin mitä sinua on jo neuvottu. Sinusta itsestä se lähtee. Että todella mietit, haluatko olla sairas vai voida paremmin.
Mieheni on kaltaisesi. En nyt muutoin vertaa häntä sinuun kuin toteamalla, että mikään tuki tai neuvo ei auta jollei itse halua sitä noudattaa.
Minä teen ruoat. Maistuvaa ja monipuolista kotiruokaa. Salaatit, hedelmät ja marjat ovat jokapäiväisessä käytössä. Leivät on täysjyvää. Mikään ruokanatsi en ole; jälkiruokaa on silloin tällöin ja viikonloppuna tykkään laittaa jotain ihanaa italialaista ruokaa viineineen.
Mies ei syö muun perheen kanssa, vaan lähes aina yksin. Salaatit jää kaappiin. Hedelmiä ei syö ikinä. Marjan tai kaksi saattaa ottaa. Suklaata kuluu jokaikinen päivä. Hän ostaa ne erikseen ja syö illalla, kun muut nukkuvat. Se on sanoinkuvaamattoman surullista. Tunnesyömistä, uskoisin. En vaan tiedä, mikä on vialla. Hän sulkeutuu.
Liikun päivittäin. Mies ei lähde mukaan kuin pari kertaa kesässä. Hän ei kävele yleensä mihinkään, edes lähikauppaan. Sisäliikuntaa on harrastanut, mutta jätti senkin pois kun oli usein huonovointinen sen jälkeen.
Minä kyllä yritän!
Kävelen päivittäin 1h,
suklaata meni ennen illalla (niinkuin miehelläsi, illalla salaa kun muut nukkui) levy joka toinen päivä, nyt ehkä 3x viikko kismet tai twix patukkaOtan aina ensin lautasmallin annoksen, ja yritän olla santsaamatta. Koitan täyttää mahaa tomaatilla tai hemapa seoksella ja vedellä, ennekuin syön muuta välipalaksi.
Olen tehnyt paljon muutoksia, mutta mikään ei näköjään auta!
Pitäisi syödä kuin lintu.
ApEikös lintu syö päivässä 2-3 kertaa oman painonsa verran?
Kuinka kauan olet harrastanut kävelyä? Juotko tarpeeksi? Millä ruualla saat sen 3600 kasaan? Nimittäin terveellisellä ruualla se on valtava urakka
Puoli vuotta olen kävellyt.
Illalla yleensä napsahtaa, kun nälkä ei lähde esim kanamuna lla ja salaatilla/Kanasalaatilla.
Silloin saatan esim paistaa jauhelihaa pannulla pihviksi ja tehdä ruishampparin. Kun syö yhden, niin syö toisenkin..
Ehkä 3 iltaa viikosta menee penkin alle. ApSinun täytyy opetella sietämään nälän tunnetta, siinä menee hetki että elimistösi tottuu pienempään ruokamäärään. Kuinka suureen kalorivajeeseen pyrit? Ehkä kannattaisi nyt ensin yrittää syödä saman verran kuin kulutat ja alkaa vasta sitten vähentää, että saisit ensin lihomisen pysäytettyä. Iltasyömiseen liittyy helposti nälän lisäksi tottumus. Siitä pitäisi pyrkiä eroon ja luoda tilalle muita rutiineja.
1600 kcal päivässä, laihtuu 0,500kg viikossa. (tai pitäisi)
On kyllä hirveä nälkä aina. Tänäänkin taisi mennä yli, kun en kestänyt nälkää ja kello vasta viisi.Onko jotain tiettyjä päiviä, jolloin menee helpommin överiksi, liittyykö siihen jotain tiettyjä tapoja tai rutiineja? Kuten vaikka leffailta ja napostelut, tai jotain vastaavaa. Jos pystyt löytämään "pieleen" menevistä illoista jonkun kaavan, lisää niihin päiviin sen verran kaloreita ettei tule ollenkaan vajetta. Olet tekemässä koko loppuelämän kestävää muutosta, sinun ei ole mikään pakko juuri nyt laihtua puolta kiloa viikossa, vähempikin riittää.
No ajattelen kyllä niin, että tietyn ajan kärsin ja sitten pääsee taas nauttimaan..
Ap
Siinähän se ongelman ydin tulikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sit sä kuolet. Niin helppoa se kato on.
Joku kaunis päivä se insuliinishokki iskee ja sä kaadut tajuttomana maahan. Porukka luulee sun olevan kännissä kun höpiset sekavia ja kävelee ohi.
Valitettavasti tätä edeltää pahimmassa tapauksessa pahimman luokan diabetes näkökyvyn heikkeneminen ja mahdollisesti raajojen amputaatio.
Itse tutkiskelisin heti vähähiilihydraattista ruokavaliota ja luonnollisesti kaikki sokerit pois. Kävelystä on hyvä aloittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sit sä kuolet. Niin helppoa se kato on.
Joku kaunis päivä se insuliinishokki iskee ja sä kaadut tajuttomana maahan. Porukka luulee sun olevan kännissä kun höpiset sekavia ja kävelee ohi.
Valitettavasti tätä edeltää pahimmassa tapauksessa pahimman luokan diabetes näkökyvyn heikkeneminen ja mahdollisesti raajojen amputaatio.
Itse tutkiskelisin heti vähähiilihydraattista ruokavaliota ja luonnollisesti kaikki sokerit pois. Kävelystä on hyvä aloittaa.
Olen kävellyt puoli vuotta. Eipä auta. Uudet aivot tarvitsen.
Ap
Dr. Philiä lainaten: "How is this working for you?"
Ap herätys nyt! Normaali ruokavalio ja kohtuullinen määrä liikuntaa ei ole kohtuuton vaatimus. Olet vielä terve ihminen, nyt tekosyyt pois ja hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sit sä kuolet. Niin helppoa se kato on.
Joku kaunis päivä se insuliinishokki iskee ja sä kaadut tajuttomana maahan. Porukka luulee sun olevan kännissä kun höpiset sekavia ja kävelee ohi.
Valitettavasti tätä edeltää pahimmassa tapauksessa pahimman luokan diabetes näkökyvyn heikkeneminen ja mahdollisesti raajojen amputaatio.
Itse tutkiskelisin heti vähähiilihydraattista ruokavaliota ja luonnollisesti kaikki sokerit pois. Kävelystä on hyvä aloittaa.
Olen kävellyt puoli vuotta. Eipä auta. Uudet aivot tarvitsen.
Ap
Kävely+hillitön mässäily ei taatusti toimi.
Miten ap:lla voi olla muka nälkä melkein heti syömisen jälkeen?!
Tee asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi. Kun on hyvä fiilis, ei tarvitse paikata sielun tyhjää aukkoa syömisellä.
Ja se, että syö riittävästi. Fiilistele, miten eri ruoka vaikuttaa. Jos syöt aterian ja tunnin päästä on nälkä, olet tehnyt jotain väärin. Jos syömisen jälkeen on ähky, söit liikaa. Kun syöt oikein, niin ruokakoomasta tai nälästä ei tarvitse kärsiä. Suoli toimii ja nukkuminen parantuu. Energisyys lisääntyy myös.
Tsemppiä! Kompastumisia tulee, mutta ole armollinen itsellesi. Jatkat siitä mihin jäit!
Ap, herkutellaan täällä just miehen kanssa terveellisellä ruoalla. Meillä on (itsetehtynä kaikki) pitäleipiä, hummusta, tsatsikia, punakaalisalaatti, fetaa. Todella hyvää. Kokeile tällasia juttuja kebabin ja pizzan sijaan.
Et vielä usko sitä, mutta mitä terveellisemmin syöt, sitä vähemmän haluat enää huonoa ruokaa. Muutos tapahtuu nopeasti. Samoin sokeri alkaa vähitellen maistua pahalle, kun sitä vähentää.
Tsemppiä! Nuori nainen olet ja tässä sulle nyt päämäärä elämään samalla.